Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Maataloudessa on korkea ammattitautien ilmaantuvuus ja tapaturmat ovat keskimääräisiä vakavampia. Maatalousyrittäjille sattuu vuosittain noin 6 000 työtapaturmaa, ja noin 450 maatalousyrittäjää sairastuu ammattitautiin. Tapaturmat ja ammattitaudit ovat merkittävä terveysvaara ja huomattava työkyvyttömyyden syy maataloudessa. Kuluvana vuonna ilmestyneen tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjissä oli itsensä ainakin osittain työkyvyttömäksi kokevia kaksinkertainen määrä muihin ammattiryhmiin verrattuna.

MYEL-vakuutettuja oli vuoden 2005 lopussa noin 90 000 ja aktiivitiloja noin 68 000. Ennusteiden mukaan tilojen koko kasvaa edelleen, ja vuonna 2012 on enää 55 000 aktiivitilaa. Ne panostavat uusimpaan teknologiaan ja lisäävät tuotantomääriä. Samalla työn määrä työntekijää ja yrittäjää kohden kasvaa. Jaksamisongelmat ovat lisääntyneet tilakoon ja tuotantomäärien kasvun myötä etenkin kotieläintiloilla.

Työterveyshuolto ja työpaikkaselvitykset ovat erityisen keskeisessä asemassa huolehdittaessa maatalousyrittäjän työkyvyn säilymisestä sekä työtapaturmien ja ammattitautien torjunnasta. Tapaturma- ja ammattitautitilanteeseen voidaan vaikuttaa työoloja kehittämällä ja opastamalla oikeiden työtapojen käyttöön.

Työterveyshuoltoon liittynyt maatalousyrittäjä saa 20 prosentin alennuksen lakisääteisestä työtapaturmavakuutusmaksusta edellyttäen, että tilalla tehdään työterveyshuollon työpaikkakäynti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti vähintään neljän vuoden välein. Nyt on kuitenkin todettu, että resurssipulasta johtuen valitettavasti noin 5 000 tilakäyntiä on myöhässä. Tästä syystä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos voisi niissä tilanteissa, joissa työterveyshuollon työpaikkakäynti on jäänyt toteuttamatta, olla yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan ja huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana työpaikkakäyntinä. Menettely edellyttäisi työterveyshuollon palvelujen tuottajan antamaa toimeksiantoa. Perustelujen mukaan kyseessä on väliaikaiseksi tarkoitettu järjestely, jolla pyritään täydentämään puutteellisia palveluja. Lakimuutokset ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi pysyvinä.

Terveydenhoitaja on hoitotyön, kansanterveystyön, terveyden edistämisen ja terveydenhoitotyön asiantuntija elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitajan toiminta pyrkii väestön osallistamiseen ja aktivoimiseen oman terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Päämääränä on lisätä ihmisen käyttäytymistä terveyttä suosivaan suuntaan kasvatuksellisilla ja yhteiskunnallisilla toimenpiteillä. Alan koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kouluttaa ammattihenkilöitä, joilla on valmiudet vastata terveydenhuollon, terveyden edistämisen ja kuntoutuksen tarpeisiin turvaamalla väestölle yhdenvertaiset ja potilasturvallisuuden takaavat palvelut.

Yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää väestön tilan, kuten terveydentilan, ikääntymisen ja mielenterveysongelmien, tuntemista sekä moniongelmaisuuteen, syrjäytyneisyyteen ja työelämän muutoksiin liittyvää osaamista. Terveydenhoitajan koulutus perustuu uusimpaan laaja-alaiseen ja monitieteelliseen tutkittuun tietoon, käytännölliseen osaamiseen ja yleisiin työelämätaitoihin.

Viljelijöiden työterveyshuollon tavoitteena on viljelijän työ- ja toimintakyvyn, terveyden sekä hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laaja-alaista tietoa sekä terveyteen että työhön liittyvistä asioista. Työterveyshuolto perustuu työpaikkakäyntiin ja tilakäyntiin, jolloin terveydenhoitaja tunnistaa kullakin työpaikalla tai tilalla haitat ja vaarat sekä altisteet, ammattitautiriskit ja tapaturmavaarat. Tämä mahdollistaa sen, että terveydenhoitaja voi arvioida työn terveydellisen merkityksen antaessaan ohjausta ja neuvontaa kirjallisissa palautteissa ja terveystarkastuksissa. Koska jokainen tila on erilainen, on erityisen tärkeätä, että terveydenhoitaja on tehnyt tilakäynnin ennen terveystarkastusten tekemistä. Muussa tapauksessa terveystarkastuksista saattaisi tulla rutiininomaisia toimenpiteitä ilman yhteyttä työhön. Lisäksi on syytä korostaa toiminnan jatkuvuuden ja kokonaisvaltaisen etenemisen merkitystä.

Työterveyshuollolla tulee olla vastuu maatalouden tilakäyntien tekemisestä. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollolla on jo nyt mahdollisuus käyttää tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita tilakäyntien suorittamisessa. Tällaisia asiantuntijoita ovat työfysioterapeutit ja maatalouden asiantuntijat, jotka ovat saaneet työterveyshuollollisen lisäkoulutuksen. Työterveyshuollon terveydenhoitajalla on ammatillista osaamista terveydestä ja siihen yhteydessä olevista asioista, kuten ammattitaudeista, työperäisistä sairauksista, tapaturmavaaroista, ergonomisista asioista, työn aiheuttamista haitoista ja vaaroista sekä erilaisista altisteista. Lisäksi terveydenhoitaja osaa arvioida työn ja työolojen terveydellisen merkityksen. Tämä mahdollistaa ennalta ehkäisevän toiminnan, ja pitkällä aikavälillä sen tulisi näkyä viljelijän terveytenä ja hyvinvointina. Työterveyshuollon terveydenhoitajalla on terveyden edistämisen asiantuntijuus, ja maatalousalan asiantuntijalla on oman alansa asiantuntijuus. Yhteistyössä heillä on erinomaiset mahdollisuudet viljelijän terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon sisältyy työolosuhdeselvitys, joka käsittää muun muassa tilakäynnin ja työolosuhdehaastattelun. Lisäksi hänen työterveyshuoltoonsa kuuluvat terveystarkastukset, neuvonta tapaturmien, hengityselinsairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennalta ehkäisemiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarvittaessa yrittäjä ohjataan kuntoutukseen ja jatkotutkimukseen.

Kuvailin tilannetta, jossa taloudellisista syistä hallitus esittää, että työterveyshuollon edustaja ei enää olisikaan se, joka siellä tilalla käy. Miksi sitten puutuimme valiokunnassa tähän? Siksi, että valiokunta piti tärkeänä, että työterveyshoitaja tai työterveyshuollon asiantuntija käy tilalla henkilökohtaisesti. Tilakäynneiltä saatujen tietojen perusteella työterveyshenkilöstö pystyy paremmin arvioimaan työn vaikutusta terveyteen ja tunnistamaan työperäisten sairauksien oireita sekä ryhtymään toimenpiteisiin maatalousyrittäjien terveyden- ja työkyvyn säilyttämiseksi. Tilakäynneillä saatu tieto on ensiarvoisen tärkeä pohja terveystarkastukselle ja jatkotoimille kuten kuntoutuksille.

Maatalouden asiantuntija on tarpeellinen ja hyvä tuki tilakäynnillä. Yhdessä työterveyshoitajan kanssa he ovat hyvä työpari, toteamme mietinnössämme. Maatalouden asiantuntijan tilakäynneistä työterveyshuollolle kirjallisesti toimittama tieto ei välttämättä anna riittävää kuvaa työolosuhteista ja niiden vaikutuksesta terveyteen. Jos työterveyshuoltohenkilöstö ei ole käynyt tilalla ja nähnyt työskentelytapoja, on työolosuhteiden vaikutusta terveyteen vaikea arvioida. Toisaalta työterveyshenkilöstö saa tilakäynneiltä oikean kuvan työterveyden ajankohtaisista kehittämistarpeista maataloudessa. Valiokunta katsookin, että työterveyshuollon mahdollisuudet huolehtia maatalousyrittäjän terveyden- ja työkyvyn ylläpitämisestä kärsivät, jos tilakäynneiltä puuttuu työterveyshoitaja.

Toinen, mihin kiinnitimme huomiota, on se, että koska laki on tarkoitettu väliaikaiseksi, sen on hyvä näkyä myös pykälissä, ja sellaisen pykälämuutoksen me sitten teimmekin, että tämä on voimassa vain vuoteen 2009 eli 2007—2009.

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen valiokunnan työskentelyyn tässä asiassa. Elikkä terveydenhuollon ihmisenä pidän tärkeänä, että jos puhutaan työterveyshuollollisesta käynnistä, paikalla käy myös työterveyshuollon asiantuntija eikä ainoastaan ole etäyhteydessä tilaan.

Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen myös siihen lausumaehdotukseen, joka tuossa mietinnössä on, koska sekä mietintö että sen lausumaehdotus tukevat työterveyshuollon asiantuntijan käyttöä maatalousyrittäjien tiloilla jatkossakin. Tässä vain viittaan siihen, että oli kyllä hyvin mielenkiintoinen keskustelu, joka tässä käytiin, ja minä olen hyvin tyytyväinen valiokunnan puheenjohtajalle ja koko jäsenistölle siitä, että huomattiin, mitkä tässä ovat ne vaarat. Nimittäin, jos tämä olisi jätetty toistaiseksi voimaan, olisi ollut vaarana, että työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttö olisi entisestään vähentynyt.

Toinen asia on tietysti se, että on olemassa hoitotakuu, ja jos on kunnasta rahat loppu, niin emmehän me sano, että menköön joku muu, jos ei terveydenhuollon henkilö pääse käymään siellä kotona esimerkiksi sairastapauksissa. Elikkä mielestämme tämä päätös, joka nyt tähän valiokunnan mietintöön tehtiin, on hyvin analoginen muuhunkin terveydenhuoltoon.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Risikko hyvin ammatillisesti ja hyvin perusteellisesti kävi läpi tämän mietinnön.

Tapasin pari viikkoa sitten erään maatalousyrittäjän, joka oli joutunut hyvin vakavaan tapaturmaan. Niin kuin näissä luvuissa äsken todettiin, tapaturmia tapahtuu maatalousyrittäjille kohtuuttoman paljon. Kun on yhä suurenevat tilat ja työt tehdään suurilla koneilla, tapaturmariski on edelleen hyvin suuri, vaikka työmenetelmät luonnollisesti kehittyvät. Hän kertoi ongelmana vaan sen, että vaikka meillä on hyvä lainsäädäntö ja hyvä työterveyshuolto, yhdessä asiassa hän on helisemässä. Nimittäin hän joutui menemään töihin tilalleen hyvin varhaisessa vaiheessa, vielä toipumisvaiheessa, kun jalka oli leikattu usean murtuman johdosta. Tällä hetkellä juuri tästä varhaisesta työnteosta johtuen hänen jalkansa joudutaan leikkaamaan uudelleen ja tekemään siihen hyvin vaativia toimenpiteitä. Ongelma on se, että tällä paikkakunnalla hän ei saanut mistään sijaisapua. Maatalouslomituksesta ei riittänyt resursseja silloin hänen tilalleen, kun hän eniten kaipasi. Kun tilan luonne on se, että on paljon eläinkantaa ja muuta, hän sanoi, että hänen oli pakko yrittää toipilaanakin tehdä työtä.

Tässä mietinnössä olisi ollut mukava kuulla myöskin muidenkin valiokuntien näkökulmia, miten tämä meidän sijaisapu- ja lomituspula vastaa myöskin siihen, että nämä maatalousyrittäjät, jotka ovat tapaturman tai sairauden kohteina, voivat parantua, ilman että tällaisia tapauksia jatkossa kovin paljon syntyy.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo otti hyvin tärkeän asian esille eli lomittajajärjestelmän. Jotta maatalousyrittäjä voi sairastaa, jos sairaus kohtaa, lomittajajärjestelmän pitää olla siinä kunnassa kunnossa.

Palaan hieman vielä resursseihin. Tässä lakiesityksessähän vedottiin siihen, että Suomessa ei ole työterveyshuollossa resursseja. Tarkoitettiin nimenomaan määrällisiä resursseja, mutta myöskin viitattiin siihen, että ei välttämättä kaikilla paikkakunnilla ole sitä osaamista nimenomaan maatalousyrittäjän auttamiseen. Tämä on kyllä hankittavissa, tämä osaamispuoli, koska meillä on erittäin hyvä koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmä Suomessa. Sitten kiinnittäisin huomiota myös siihen, että tämä henkilö kyllä eräällä lailla hintansa haukkuu, koska hän työllistää itse itsensä. Jos palkataan työterveyshuoltoon tilakäyntiä varten työterveyshoitaja, niin hän niillä maksuilla työllistää ja oman palkkansa hankkii. Elikkä kannustaisin nyt kuntia palkkaamaan näitä työterveyshoitajia. Meillä on tällä hetkellä vielä tarjolla työterveyshoitajia ihan riittävästi.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikko piti aika ansiokkaan katsauksen lain valmistelusta ja käsittelystä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lähtökohtahan oli se, että oli todettu, että tilakäyntejä ei tarpeellisessa määrin Suomessa pystytä työterveyshuollon taholta tekemään, jolloin viljelijät ehkä haluamattaan kärsivät korkeammista vakuutusmaksuista. Tämän akuutin ongelman ratkaisemiseksi hallitus esitti, että myös muut kuin työterveyshuollon ammattilaiset voisivat tehdä näitä tilakäyntejä, kartoituksia. Valiokunnassa vallitsi varsin hyvä yksimielisyys siitä, että toki voidaan menetellä näin, mutta tarkoitus ei ole, että pysyvästi työterveyshuollon ammattilaisia korvattaisiin joillain muilla maatalouden ammattilaisilla, vaan että tämä on nimenomaan tilapäinen ratkaisu. Sen takia laki säädettiin määräaikaiseksi.

Toinen asia, mihin ed. Risikko äsken kiinnitti huomiota, on sitten tuo työterveyshuollon laajempi tilanne ja pula työterveyslääkäreistä tietyllä tavalla. No, siinähän hallitus on toiminut, kun tätä työterveyslääkärien koulutusta vuosi pari sitten parannettiin, mahdollistettiin pätevöityminen ja harjoittelu työterveyslääkäreille myös yksityisillä työterveysasemilla. Tämä oli merkittävä parannus, joka poisti erään tulpan tuosta työterveyslääkärien pätevöitymisestä ja sitä kautta parantaa työterveyshuollon tilaa koko maassa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiilikainen vahvisti sen, mitä äsken tuossa omassa puheenvuorossani sanoin, kun esittelin tätä mietintöä. Näin siinä juuri kävi, ja halusimme varmistaa, että hyvä työterveyshuoltokäytäntö toteutuu jatkossakin.

Ihan pieni yksityiskohta ed. Tiilikaisen puheenvuoroon: On aivan totta, että yksi syy, miksi hallituksen esitys on tämän suuntainen, että eräällä lailla alasajetaan työterveyshuollon asiantuntijoiden käyttöä, on se, että maatalousyrittäjä saa 20 prosentin alennuksen lakisääteisestä työtapaturmamaksusta. Mutta toivon, että se ei ole se hallituksen pääasiallinen syy, vaan pääasiallinen syy on terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ja se, että ihmiset pysyvät työkykyisinä.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kauanhan tämä hyvä yksimielisyys kestikin. Kysehän ei missään tapauksessa ole maatalouden työterveyshuollonn alasajosta, se on vääristellen sanottu, vaan siitä, että sinne työterveyshuollon ammattilaisten lisäksi tuodaan lisäresurssi muilta maatalouden ammattilaisilta, jotta pystytään edessä olevat ruuhkat selvittämään. Niin kuin valiokunta yksiselitteisesti totesi, tämä tulee tehdä sillä tavalla, että työsuojelun ammattilaisten osallistuminen ei määrällisesti vähene, vaan että se on nimenomaan lisäresurssi, mikä tulee maatalouden muilta ammattilaisilta.

Paula Risikko /kok:

Puhemies! Ihan vielä viimeisenä puheenvuoronani totean, että itseäni lohdutti tämä 17 §. Täällä todella todetaan näin: "Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana työpaikkakäyntinä, jos kyseinen työterveyshuollon palvelujen tuottaja antaa asiassa toimeksiannon." Elikkä todellakin tavoitteena on, että työterveyshuolto meneekin sinne itse eikä vaan anna toimeksiantoa.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan viimeisenä sanana, että tuohon äskeiseen ed. Risikon puheenvuoroon voin taas yhtyä.