Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous on kääntynyt maltilliseen nousuun, ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna runsaat 2 prosenttia. Suhdannetilanteen muutokset näkyvät julkisessa taloudessa kuitenkin viiveellä, mistä johtuen julkisen talouden alijäämä on edelleen suuri.

Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu Irlantia koskevasta päätöksestä huolimatta, joten myös reaalitalouden kehitys on epävarmaa pitemmällä tähtäyksellä. Tulevaisuuteen varautumista varten jätetäänkin tässä lisätalousarviossa käyttämättä kuluvan vuoden kehyksestä 262 miljoonaa euroa.

Vuoden 2010 neljäs lisätalousarvio pienentää tämän vuoden verotuloennusteita 375 miljoonalla eurolla. Tämä sisältää puolen miljardin euron vähennyksen ansio- ja pääomatuloveroihin, mikä aiheutuu pääosin vuoden 2009 verotuksen valmistumisesta saaduista ennakkotiedoista. Ne osoittavat, että talouskriisi alensi valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoa verovuonna 2009 enemmän kuin aikaisemmin oli arvioitu.

Sen sijaan myönteisenä piirteenä näkyy arvonlisä- ja autoverojen arvioidun tuoton korotus yli 200 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan kuluvan vuoden budjettitalouden menot vähenevät 0,7 miljardilla eurolla. Määrärahoja vähentää erityisesti Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan varattujen maksatusmäärärahojen väheneminen. Vuoden 2010 nettolainanottotarve on 11,3 miljardia euroa, joka on selkeästi vähemmän kuin varsinaisessa talousarviossa, ja valtion velan arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 75 miljardia euroa. Se on 42,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa ehdotetuista määrärahoista kannattaa mainita työllisyyden parantamiseksi osoitettava yli 25 miljoonan euron lisäys eri ministeriöiden hallinnonaloille sekä tuomioistuinten toimintamenoihin ja poliisien työllisyyteen panostaminen. Korkeasti koulutettujen työttömyyttä lievennetään korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille osoitettavalla 2 miljoonan euron lisämäärärahalla. Kulttuurin kannalta tärkeiden Olavinlinnan ja Urho Kekkosen museon, Tamminiemen, korjauksiin esitetään 3,1 miljoonaa lisämäärärahaa, ja lisäksi valtio satsaa myös designpääkaupunki-hankkeeseen. Myös Selkämeren kansallispuiston perustamiseen ehdotetaan puolen miljoonan euron määrärahaa.

Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään korostanut rakennemuutospaikkakunnille suunnattavien toimien ja niiden monipuolisuuden tärkeyttä. Hallitus on myös esittänyt ja valiokunta hyväksynyt, että Suomen Teollisuussijoitus Oy:n riskisijoitusten vahvistamiseksi lisätään 5 miljoonaa euroa muun muassa innovaatioiden kaupallistamishankkeisiin. Valiokunta pitää hyvänä, että innovaatioiden kaupallistamista pyritään parantamaan. Valiokunta korostaa, että valtion riskisijoitustoimintaa kehitettäessä on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että valtion riskirahoitusta hoitavien tahojen rooli ja tehtävät säilyvät riittävän selkeinä.

Valtiovarainvaliokunta on tyytyväinen talous- ja velkaneuvontaan tehtävästä miljoonan euron lisäpanostuksesta neuvonnan kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuen. Siitä huolimatta voimavarat ovat edelleen niukat tarpeeseen nähden. Koska neuvontatarpeen kasvu johtuu etenkin helposti saatavista pikaluotoista, niin tämän toiminnan sääntelyn toimivuutta on seurattava ja ryhdyttävä toimiin lainsäädännön ja valvonnan tiukentamiseksi.

Valiokunta on myös muun muassa kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään korostanut rakennemuutospaikkakunnille suunnattavien toimien monipuolisuutta ja yritysten perustamista ja kasvua lisääviä elementtejä. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että rakennemuutospaikkakunnille suunnattavia toimia kehitetään ja että rahoitusinstrumenttien riittävästä joustavuudesta huolehditaan. Valiokunta korostaa myös toimia, jotka painottavat ennakoivan rakennemuutoksen hoitamista.

Arvoisa puhemies! Edellä lausuttuun viitaten ja muilta osin hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi momentin 33.01.01 osalta muutettuna, että lisätalousarvioaloitteet 114—128 hylätään ja että lisätalousarviota sovelletaan 7. päivästä joulukuuta 2010 alkaen.

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy yksi vastalause, joka sisältää lausumaehdotuksen.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen neljäs lisätalousarvio on hyvin rutiininomainen, ja toisaalta se on ymmärrettävääkin, koska on vain muutama viikko ennen kuin vuosi vaihtuu ja varsinainen uusi talousarvio astuu voimaan ja eduskunnassa käsitellään jo samanaikaisesti valtiovarainvaliokunnassa ensi vuoden varsinaista talousarviota. Muutamia huomioita kuitenkin tästä lisätalousarviosta.

Ensinnäkin siellä on mielenkiintoista se, että hallitus esittää 31:tä miljoonaa euroa toimeentulotukimenoihin, koska toimeentulotukimenot ovat kunnissa kasvaneet odotettua paljon enemmän ja tarvitaan lisää rahaa valtionosuuksiin. Tämä taas johtuu tietenkin siitä, että työllisyys on edelleenkin heikko, työttömyys on varsin suurta. Näin ollen tarvitaan toimeentulotukea pienituloisten ihmisten toimeentulon turvaamiseksi, koska työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja.

Lisäksi myöskin palkkaturvamenoihin tarvitaan lisärahoitusta. Tämä tietenkin osoittaa sen, että edelleenkin on ongelmia, ja erityisesti epäilen, että on myöskin harmaata taloutta, jonka johdosta myöskin palkkaturvamenoja joudutaan lisäämään.

Työttömyystilanteesta voi todeta sen, että työ- ja elinkeinoministeriön virallisen tilaston mukaan lokakuun lopussa oli 242 800 työtöntä työnhakijaa, mikä on 26 800 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tietenkin tähän nähden kehitystä voidaan pitää hyvänä, mutta kun katsotaan näitä viimeisiä lukuja, niin syyskuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä väheni 300 henkilöllä. Elikkä työttömyyden vähentyminen on käytännössä pysähtynyt. Tämä on erittäin huolestuttava asia.

Meillä on liki 250 000 työtöntä, jotka ovat avoimessa työttömyystilanteessa, ja 94 000 ihmistä on erilaisten toimenpiteiden kohteena työvoimahallinnon erilaisilla toimenpiteillä. Heihin kuuluvat valtiolle, kunnille ja yksityiselle sektorille sijoitetut työntekijät, työvoimakoulutuksessa olevat, työharjoittelussa olevat ja vuorottelupaikkaan työllistetyt. Suurin määrä ihmisiä on työvoimakoulutuksessa, liki 40 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä osoittaa, että kaiken kaikkiaan meillä työttömiä on 342 000, jos lasketaan kaikki yhteen, joista siis 94 000 on toimenpiteiden kohteena. Tästä puuttuvat työttömyyseläkkeellä olevat. Antaa heidän olla rauhassa, koska työttömiä on muutoinkin noin paljon.

Tämän johdosta olisi ollut perusteltua, että hallitus olisi myöskin tässä lisäbudjetissa antanut — tai sitten välittömästi, koska varsinaiseen budjettiin ei tule riittävästi työllisyysrahoja, ensi vuoden puolella antaa — lisätalousarvion, joka on erityisesti työllisyyttä parantava lisätalousarvio. Tämä työttömien määrä, 350 000, mikä on kaiken kaikkiaan, on kyllä kohtuuttoman suuri.

Tämän johdosta, herra puhemies, esitän vastalauseen mukaisesti seuraavaa lausumaa: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee tehostetun työllisyysohjelman ja esittää siihen tarvittavan rahoituksen lisätalousarviona eduskunnalle."

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun on kyllä lausuttava ilonsa siitä, että tällaisessa vapaassa valtiontalouden velkaantumisessa, joka tässä on jo toista vuotta meneillään — ajatelkaa, että kahdessa vuodessa parikymmentä miljardia valtio velkaantuu, onneksi on vahva tase, millä on lähdetty liikkeelle, kiitos aikaisempien hallitusten — tällaista 700:n miljoonan euron luokkaa olevaa tuloerää voidaan sitten käyttää siihen, että velkaantumisvauhti aavistuksen verran hidastuu. 11,3 miljardia euroa on edelleen valtavan suuri velanottomäärä, ja siinä mielessä onneksi hiukan putoamisvauhti hidastuu. Jossakin vaiheessa on pakko saada jotain kovempaa jalkojen alle.

Vertaan tätä velanoton määrää — kun ei kukaan tässä salissa eikä tämän ulkopuolellakaan tiedä, paljonko ensi vuonna velkaannutaan, onko se 8 miljardia vai 8,2 vai 7,8 miljardia, hyvä jos siihen toleranssiin mahtuu — tuomalla tähän rinnalle liikenneministeriön määrärahatarpeet. Asiantuntijoiden mukaan tällaisen tasokorotuksen pitäisi olla 100—200 miljoonaa euroa vuodessa. Siis tällaiseen velanoton marginaaliin mahtuisivat liikenneministeriön tarpeet perusväylänpitoon tarvittavien määrärahojen osalta. Siellä ollaan tämmöisessä velanoton arviointivirheen marginaalissa, että saataisiin ihan konkreettisia tuloksia, joten kannattaisi ottaa tuottaviin investointeihin jopa velkaa.

Tämän vuoksi tuon esiin voimakkaasti talousarvioaloitteitani, joissa esitän, että esimerkiksi Hangon ja läntisen Uudenmaan suunnalla — Hankohan on nyt nimetty kriisikunnaksi — Hangon satamaolosuhteita parannetaan ja parannetaan Valtatie 25:tä, joka menee Hangosta Lohjan ja Vihdin kautta Hyvinkäälle. (Ed. Rajamäki: Mehän siitä olemme huolen kantaneet!) Näin luotaisiin edellytyksiä sille, että esimerkiksi Hanko pääsisi pois kriisikuntastatuksestaan, pääsisi siitä irti.

Samoin tämän ilmastonmuutoksen aikana ratainvestoinnit ovat sellaisia, joita tulisi suosia. Olen tehnyt aloitteet sekä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä että kaupunkiradan rakentamisen suunnittelun aloittamisesta Espoo—Vihti—Lohja-välillä. Se on pitkässä kuusessa, mutta pitkäkin matka alkaa joskus ensimmäisellä askeleella, ja juuri tämä aika olisi sen väärtti.

Edelleen alueen kannalta Nurmijärven suunnalla liikenneturvallisuustilanne on Klaukkalan suunnalla niin heikko, että ohitustien rakennustyöt tulisi siellä pikaisesti voida aloittaa.

Aloitteista sen verran, että kun niitä kuvataan niin, että aloitteen numero on esimerkiksi 118 ja sitten siellä on vuosiluku perässä ja sitten aloitteen perässä on vielä budjettimomentti, jossa on numeroita, kaipaan edelleen sitä, kun korokkeella on paitsi herra puhemies myös johtavia viranhaltijoita, että kun ihminen on käynyt kuussakin, osaisiko ihminen laittaa tänne aloitteen perään sen euromäärän, minkä hintainen se aloite on. Jostain kumman syystä sitä ei voi tähän kirjoittaa. Se havainnollistaisi aloitteitten luetteloa ja luettavuutta niin toimittajien kannalta, edustajien kannalta kuin myös hallinnon kannalta. Siitä ei olisi kuin hyötyä. Ne voi esittää miljardeina tai miljoonina, ei tarvitse niin monta numeroa sitten laittaa, jos on siitä kiinni, mutta se olisi ihan hyvää hallintoa, että se näkyisi.

Lopuksi vielä poliisien palkkausmäärärahoista. Hyvä niin, 3 miljoonaa on tulossa, mutta poliisien työllisyystilanne edellyttää kestävämpiä, pitkäkestoisempia ja luotettavampia ratkaisuja. Nyt heitä koko ajan pidetään epävarmuuden tilassa, työllistyykö vai ei ja milloin työllistyy, ja ollaan niin kuin veitsi kurkulla siellä työttömyys-uhan alla. Se ei motivoi töihin, ja se on huonoa hallintoa. Toivon, että hallitus tämän ratkaisisi paremmin.

Ihan pienenä kuriositeettina lopuksi: Tässä hallituksen esityksessä sivulla Y 9 on tällainen hieno sana kuin "bisnesenkelitoiminta". Varmaan sillä toiminnalla tarkoitetaan ihan hyvää ja oikein puhutaan bisnesenkeliverkostosta. Tämä mielestäni kuvaa nykyajan ajattelua, että annetaan tämmöisiä taivaallisia leimoja bisnekselle. Huomenna puhutaan vähän bisneksen ulottuvuuksista, ja siihen toivoisi sopivampaa sanaa. Näillä tuntemuksilla tämmöinen bisnesenkelitoiminta muistuttaa enemmän bisnespaholaisen toimintaa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden neljännen lisätalousarvion sisältö on aikansa näköinen, voisi sanoa. Nimittäin talouden taivaalla, vaikka siellä on pieniä valonpilkahduksia nähtävissä, on ihan selkeästi nähtävissä myös selkeitä myrskyn merkkejä. Hallitus on onnistunut meneillään olevan laman torjunnassa erittäin hyvin. Tämän voi todeta jopa pienenä ihmeenä. Nimittäin se työttömyyskehitys, mikä ennakoitiin tämän laman alkaessa, oli paljon paljon synkempi kuin se, mikä sitten toteutuikaan. (Ed. Kuoppa: Se on aivan riittävän synkkä nytkin!) Se on totta, että yksikin työtön lisää on aina liikaa. Se on itsestäänselvyys, ja sitä vastaan pitää taistella kaikin voimin. Mutta kun talouden realiteetit ovat nämä, niin niiden kanssa meidän on kuitenkin elettävä.

Lisätalousarvio, kuten sanoin, tehdään lievästi positiivisissa tunnelmissa uhkaavien mustien pilvien kerääntyessä taivaan toiselle reunalle. Vienti on lähtenyt vetämään, ja viennin kasvu loppuvuonna on ollut ilahduttavaa. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että työllisyyskehitys on, kuten sanoin, kohtalaisen hyvää tänä vuonna. Työttömyys ei todellakaan ole päässyt kasvamaan niihin valtaviin mittasuhteisiin, mitä pahimmat ennustajat ovat ennustaneet. Työttömyysaste on kuitenkin kohtuullinen, noin 7 prosenttia. Mutta kiinnittäisin huomiota paljon enemmän siihen, että työllisyysaste on kuitenkin erittäin matalalla tasolla, noin 67 prosenttia, kun tavoiteltavan tason oikeasti pitäisi olla 75:n prosentin luokkaa. Tästä muodostuu se julkisen talouden kestävyysvajeen ongelma, joka on tämän yhteiskunnan suurin ongelma tällä hetkellä. Jos me haluamme tähän maahan esimerkiksi toimivia eläkejärjestelmiä, toimivaa kunta- ja valtiontaloutta, yleensäkin hyvää koko Suomelle, niin se tarkoittaa, että tuo työllisyysaste on saatava nousemaan. Se on asia numero yksi tällä hetkellä ja myös seuraavan hallituskauden aikana.

Talouden näkymät eivät tällä hetkellä ole kuitenkaan vielä selkeät. Ne mustat pilvet, mitä taivaanrannalle on kertynyt, ovat uhka, jota ei varmaan kukaan tällä hetkellä pysty tarkkaan ennakoimaan. Euroopalle tärkeä Yhdysvaltain talous on edelleenkin lamassa. Vaikka Yhdysvallatkin on elvyttänyt dollarielvytyksellä erittäin tehokkaasti, toivottuja tuloksia ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Elvytyspakettien positiivinen vaikutus alkaa Euroopassakin olla loppuun syöty. Uudet mittavat tukitoimet tässä tilanteessa ovat sellaista keinovalikoimaa, johon hyvin harvalla valtiolla on edes varaa.

Euroopan talousveturi Saksa menee hitaasti eteenpäin, mutta voi sanoa, että vakaasti ja odotetusti. Saksa on jo tehnyt ne leikkaustoimet ta-loudessaan, jotka ovat olleet vaatimattomia, ja ne toimet ovat erittäin hyvin onnistuneet. Kriisimaat Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali eivät ole vielä edes kuivilla, eivät sinnepäinkään, ja niissä valtioissa olevista talousriskeistä voitaisiin puhua ihan suoraan talouspommeina, joiden laukeamista kai koko Eurooppa pelkää.

Aasian merkitys maailmantaloudessa ja myös Euroopan taloudessa on erittäin merkittävä. Kiina ja Intia toimivat Euroopan talousvetureina omalta osaltaan. Koko Kaukoidän talous kasvaa hyvää vauhtia, ja se on pitänyt niin Euroopan- kuin maailmanlaajuistakin talouskasvua yllä.

Venäjän ennustetaan olevan lähivuosina myös taloutemme kannalta erittäin merkittävä alue. Onkin toivottava, että Suomen valtiojohto ja ministerit pitävät erittäin hyvää huolta siitä, että suhteet Venäjään ovat kunnossa ja ennen kaikkea kauppasuhteet ja taloussuhteet pidetään joka hetki mielessä. Venäjä on suurvalta kaikilla mittareilla mitattuna, ja se on ollut meille aina myös suuri kauppakumppani ja tulee sitä aina olemaan.

Kotitalouksien velkaantumistilanne Suomessa on huolestuttava, vaikkakin tällä hetkellä kohtuullisen hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta on selkeitä ongelmia muun muassa erilaisten velkaantumisongelmien takia. Lisätalousarviossa on 1 miljoona euroa varattu velkaneuvontaan, mikä on erittäin tarpeellinen rahasumma. Mutta ottaen huomioon talousvaikeuksien suuruuden ei voi olla kuin neuvottomana seuraamassa sitä tilannetta, mikä monessa kotitaloudessa tällä hetkellä Suomessa on. Toivon mukaan sitten se paljon puhuttu asuntokupla, joka Euroopassa jyllää tällä hetkellä, ei pääsisi leviämään Suomeen.

Velanottotarvetta tälle vuodelle on pienennetty 711 miljoonalla eurolla, mikä sinänsä kuvaa, että elvytystoimet ovat kohtuullisen hyviä, mutta velkasummat ovat niin huikeita, 11,3 miljardia euroa, että niihin ei tietenkään voi olla tyytyväinen. Mutta voi lopuksi, arvoisa puhemies, todeta, että nämä valtavat velkasummat kuvaavat sitä, että hallitus on pitänyt linjansa ja ottanut vastaan sen maailmantalouden laman iskun, joka muuten olisi kohdistunut veronmaksajiin kohtuuttoman kovilla seurauksilla.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tässä neljännen lisäbudjetin yhteydessä on syytä kyllä lyhyesti luonnehtia koko talouden kehityskulkua ja aika lailla hallituksen kohtalokasta ajelehtimista syksystä 2008 alkaen, kun oli nähtävissä jo maailman tilanteessa vakava syöksy. Hallitushan ei missään vaiheessa lähtenyt vaikuttamaan meidän talous-, työllisyys- ja kasvutekijöihimme vaan jatkoi hyvin kaavamaisesti puheilla, että tämä kriisi ei kosketa Suomea. Jo viime talvena monien vaiheiden jälkeen valtiovarainministeri etsi eksittiä eli ulospääsyä tilanteessa, jossa epävakaus päinvastoin kasvoi.

On muutamia asioita, jotka kannattaa huomioida, joilla on syvennetty erityisesti vuoden 2009 ja nykyistäkin talous- ja työllisyyskriisiä, nimenomaan esimerkiksi tuottavuusohjelman hyvin kaavamainen soveltaminen. Sehän on ollut negatiivista alueellistamista. Se on koskenut erittäin voimakkaasti Itä- ja Pohjois-Suomeen alueviranomaisten, työsuojelun, rajavartioston, poliisin, hätäkeskuksen ja monen muun osalta, yliopistojen toimintaan — näitä löytyy. Se on ollut erittäin vakavaa toiminnalliselta kannalta, mutta se on vaikuttanut myöskin nuorten korkeakoulusta valmistuvien työttömyyttä kasvattavasti juuri tässä tilanteessa.

On syytä huomioida, että meidän keskeisen vientiteollisuutemme rakenteiden ylläpidon osalta annettiin muun muassa Stora Enson omistajaohjauksessa täydet vallat ratkaisuille, jotka eivät ole tämänkään päivän tarkastelussa hyväksyttäviä ja onnistuneita: Kemijärven sellutehtaaseen ja yleensäkin metsäteollisuuden alasajoon liittyvät asiat.

Sitten myöskin vielä rakennemuutospaikkakuntien osalta tarvittaisiin kunnon työkalupakkia, oikealla tavalla investointia vauhdittavia ratkaisuja. Hallitus oli täysin reagoimaton muun muassa Portucelin, Portugalin ja Saksan vastaaviin metsäteollisuusinvestointeihin, joissa EU:n ja kansallisella tuella jopa 30 prosentilla tuettiin muun muassa Varkauden hienopaperitehtaan kanssa kilpailevaa teollisuutta ja yritystoimintaa. Eli sanotaan, että hereillä ei kyllä ole oltu.

On tehty hyvin kaavamaisia ratkaisuja. Keväällä huhtikuussa 2007 Säätytalossa, kun hallitusohjelma tehtiin, oli ihan toinen maailma. Siellä rakennettiin veropohjaa ohentavia tuloratkaisuja, veroratkaisuja, joita sitten tammikuussa 2009 Kataisen hutaisulla täydennettiin poistamalla työnantajien kelamaksu. 1 100 miljoonaa euroa perusetuuksia siirrettiin tässä vakavassa tilanteessa valtion talousarvion kautta hoidettavaksi.

Hallitus varmistaa, että talousarvion kautta tämä pysyy hallinnassa, koska viime viikolla Kansaneläkelaitoksen valtuutetuissa hallituspuolueet veivät läpi sen, että Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin valtiovarainministeri Kataisen poliittinen valtiosihteeri Veli-Pekka Nummikoski. (Ed. Saarinen: Ei voi olla totta!) Onko kyseessä siis eduskunnan alaisen Kansaneläkelaitoksen hallinto vai valtiovarainministeriön ohjauksessa oleva taloudellinen toiminta? Tämä on kyllä myös valtiosääntöoikeudellisesti erittäin vakava ratkaisu, joka on käytävä läpi.

Myöskin energiaveroratkaisut syntyivät siitä, että mopo karkasi ja piti ruveta miettimään, mistä saadaan nyt niitä tuloja. Paitsi sisältäen 400 miljoonaa euroa palkansaajien ja eläkeläisten energialaskua — 300 euroa per talous ensi vuonna, mitä hallitus ajaa eteenpäin — myöskin metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiä jopa vaikeutetaan veronostoilla.

Sosialidemokraatit esittävät, että tämä energiaveroesitys hylätään ja että Kelan työnantajamaksu pitää palauttaa. Meillä ei ole tässä tilanteessa varaa näihin ratkaisuihin. Me vetosimme monet kerrat täällä jo 2008 syksystä lähtien hallitukseen, että se pysähtyisi miettimään tätä vakavaa taloustilannetta ja ympäristön olennaista muutosta, että käytäisiin nämä veroratkaisut uudelleen läpi, mietittäisiin, mihin meidän oikeasti pelivaraa pitää suunnata. Tätä ei hallitus tehnyt. Sen sijaan se on jatkanut vakavasti tätä edellisen porvarihallituksen 1990-luvun alussa oppimaa vastikkeettoman pankkituen jakomallia nyt Euroopan mittakaavassa: Kreikan 1,6 miljardia euroa — joka menee Kankkulan kaivoon — tämän maan vero- ja velkarahoja. Nyt sitä ollaan valmiit jatkamaan muutoinkin, ja pahinta tässä on se, että tämän hallituksen linja merkitsee meidän valtiontaloutemme kestävyyden, meidän hyvinvointivaltiomme rahoitusperustan murenemista. Tässä on nyt erittäin vakava viimeisen pysähtymisen paikka, huomenna tästä käymme myös keskustelua.

Tässä lisäbudjetissa ei esitetä kriisin sosiaalisten (Puhemies: 5 minuuttia!) vaikutusten pehmentämiseen toimenpiteitä, ei pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorten työttömyyden hoitamiseen. Sen takia kannatan ed. Kuopan tekemää lausumaehdotusta siitä, että hallituksen on tehtävä välittömästi tehostettu työllisyysohjelma.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Puutun tässä lisätalousarviossa vain yhteen yksittäiseen asiaan tai osaan.

Kovasti arvostamani ed. Rajamäki tuossa totesi, ettei hallitus ole ollut aivan edellä koko aikaa tai ainakaan kaikissa asioissa. Mutta minun on kyllä todettava se, että nykyiselle hallitukselle ja ainakin kahdelle edelliselle hallitukselle on jaettava kiitosta erityisen vahvasta reagoinnista, nopeasta ja tehokkaasta reagoinnista, maan eri vaikeitten rakennemuutosalueitten hoitamiseksi, ja tietysti viittaan tässä nyt erityisesti kotimaakuntaani Kainuuseen ja Kajaaniin. Siellähän UPM:n Kajaanin tehtaan lopettamisen jälkeinen hallituksen erittäin nopea reagointi yhdessä maakunnan ja Kajaanin omien toimijoitten kanssa on tuottanut nyt erittäin vahvaa tulosta ja tuonut monella tavalla valoa siihen tulevaisuuteen, mitä tuossa Kajaanin seudulla nyt sitten eteenpäin nähdään.

Tähän liittyy myös tämä lisätalousarvio. Siellä Kainuun kehittämisrahaan esitetään lisättäväksi hiukan yli 1,8 miljoonaa euroa, josta 1,7 miljoonaa käytetään Kajaanin seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen seurausten lieventämiseen — kaikkien muitten jo aiemmin tehtyjen talousarviopäätösten lisäksi äärettömän tärkeä lisäys. Kun tähän kokonaisuuteen vielä sitten lisätään, muun muassa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisen johdosta, se, että Kajaanin seutukunnan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi jatketaan vielä vuoden 2011 loppuun, niin tästä on kyllä oltava maakunnan kansanedustajana tavattoman tyytyväinen ja tavattoman kiitollinen hallituksen lisätalousarviolle.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa esitetään, kuten ed. Kuoppa jo aiemmin totesi, 30 miljoonaa toimeentulotuen lisämäärärahoja. Kannattaa aika tarkasti miettiä, mistä tässä määrärahassa on kysymys. Määrärahalisäys on nimittäin äärimmäisen murheellinen ja huolestuttava. Se ei ole tietenkään murheellinen ja huolestuttava siksi, että valtio hoitaa omat velvoitteensa, mutta se on huolestuttava ja murheellinen siksi, että nämä velvoitteet ovat syntyneet sen vuoksi, että toimeentulotuen tarve on lisääntynyt. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, siis sellainen etuus, jota on mahdollista saada, kun mitenkään muuten ei voi enää tulla toimeen.

Jos tässä yhteiskunnassa ne menot, jotka tarvitaan, kun ei voi enää mitenkään muuten tulla toimeen, kasvavat, niin pitäisi miettiä, pitäisikö ehkä tehdä jotain muutakin kuin lisätä määrärahoja toimeentulotuen lisäämiseen, mikä sinänsä on välttämätöntä. Mutta meidän pyrkimyksemme pitäisi olla se, että toimeentulotuen määrärahoja ei tarvittaisi ollenkaan. Ei tarvittaisi viimesijaista tukea siksi, että ihmiset olisivat työssä tai että ihmiset, jos eivät ole työssä, saisivat ainakin riittäviä ensisijaisia etuuksia — työttömyysturvaa, muuta sosiaaliturvaa — jotta ei tarvitsisi tukeutua toimeentulotukeen. Siinä katsannossa tämä vastalauseen johtopäätösvaatimus, joka siinä on esitetty, on erittäin kannatettava. Toivon, että itse asiassa tällaistakaan lausumaa ei enää jatkossa tarvitsisi kirjoittaa, kun tulevat, hyvät hallitukset hoitavat myöskin ensisijaiset etuudet, ennen kaikkea työmarkkinatuen, kuntoon.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee toimeentulotukeen, niin olen sen osalta kyllä täysin samaa mieltä ed. Erkki Virtasen kanssa, että pitäisi olla erittäin huolestunut siitä, että yhteiskunnassa ylipäätään on niin suuri joukko ihmisiä, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.

Otin tämän puheenvuoron oikeastaan siksi, että halusin kiinnittää huomiota muutamaan positiiviseen asiaan, mitä tästä lisäbudjetista ilmenee.

Ensimmäinen on se, että velanoton tarve on kuitenkin jäämässä nyt tänä vuonna arvioitua vähäisemmäksi ja myöskin korkomenot ovat jäämässä arvioitua vähäisemmiksi.

Yksi positiivinen asia on myöskin se, että näitä Kemera-rahoja tässä lisätään 8 miljoonalla eurolla, vaikkakin on syytä muistuttaa, että ne riittävät vain noin kolmannekseen siitä tarpeesta, mikä tarvittaisiin tämän valtavan isoksi paisuneen suman purkamiseen. Tänään varmaan puhutaan vielä Kemera-rahoista tässä istunnossa.

Haluan vielä kolmanneksi ottaa esille tämä sisäasianministeriön hallinnonalan. Siinä on erittäin positiivista, että poliisitoimen toimintamenoihin saadaan nyt lisäystä 4 miljoonaa euroa, mutta se ei nyt täysin kata sitä niin sanottua, julkisuudessakin esillä ollutta it-mokaa, joka maksoi 7 miljoonaa. Tämmöisiä mokia ei pitäisi Suomessa päästä millään hallinnonalalla syntymään.

Mutta nyt, arvoisa puhemies, kun tuli maa-hanmuuttoministeri paikalle, kysyisin: mikä tässä poliisitoimen määrärahakohdassa tämä 1 500 000 euron arviomäärärahalisäys maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin on?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Oppositio jaksaa koko ajan motkottaa tästä kelamaksun poistosta. Kehotan teitä lukemaan ministeri Sinnemäen vastauksen kirjalliseen kysymykseen. Viime perjantaina se tuli tähän meidän pöydällemme. Hän on suorittanut tutkimuksen siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja on saatu aikaa tällä kelamaksun poistolla, ja siinä tutkimuksessa todettiin, että 10 000 työpaikkaa on saatu aikaan, uutta työpaikkaa, lisäksi monia on myös säilytetty.

Ja lisäksi nämä työllisyyttä parantavat toimenpiteet. Tällähän on 66 miljoonaa euroa työllisyyden parantamiseksi ja nuorisotyöttömyyteen 23,8 miljoonaa euroa Veikkauksen voittovaroista, että kyllä työllisyyttä edelleenkin on tässäkin budjetissa hoidettu.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle juuri käytettyyn puheenvuoroon. Haluan todeta, että tämän kelamaksun poiston myötä, niin kuin kaikki hyvin tiedämme, energia- ja ympäristöverot nousevat. Ja kun ajatellaan alueita, joissa on pitkät etäisyydet, on aivan luonnollista, että siellä suhteellisesti suurempi osa maksetaan tästä energiaverojen nostosta. Näillä alueilla, esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa, myös tulotaso on alhaisempi, ja tämä tarkoittaa sitä, että myös suhteellisesti enemmän joutuvat kärsimään ne henkilöt, joitten tulotaso on alhainen. Siinä mielessä myös on todettava, että tämä kelamaksun poisto ja sen kompensoituminen tällä tavalla eivät ole onnistuneet.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan muutaman ajatuksen nostaa esiin tähän työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan liittyen. Nimittäin tässä työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan osalta on erittäin merkittävä uudistus se, että näitä rakennemuutosongelmia pyritään hoitamaan toimialakohtaisella hoitomallilla, joka merkitsee irtautumista tämmöisestä perinteisestä, yksiselitteisestä, alueellisesta ajattelusta. Jos ajatellaan nimenomaan näitä kansainvälistyviä verkostoja, on äärimmäisen tärkeää, että löydetään nimenomaan uusia ja nykyistä tehokkaampia välineitä, joilla vastataan hyvin rajuihinkin rakennemuutoksiin.

Toinen asia on se, että tähän sisältyy tämä pääomasijoitustoiminnan vahvistaminen, pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. Jaostossa on keskusteltu hyvinkin paljon siitä, miten näitten innovaatioiden kaupallistamista voidaan vahvistaa ja voidaan löytää nykyistä parempia käytäntöjä tämän innovaatiokuilun eliminoimiseksi. Siinä mielessä on hyvä, että tämmöiseen lisämäärärahaan on päädytty, mutta samalla halutaan korostaa sitä, että näitten valtion riskirahoitusta hoitavien tahojen roolit ja tehtävät tulee säilyttää riittävän selkeinä, että tämä lisäarvo varmistetaan.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä kolmanteen havaintoon. Nämä pikaluottoyritykset olivat meillä tuolla jaoston keskustelussa paljon vahvemmin esillä kuin tämä mietinnön kirjaus tuo esille. Nimittäin meidän saamamme tiedon mukaan huippukorot ovat nousseet jopa 2 500 prosenttiin. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota eikä ajauduta siihen tilanteeseen, että tämmöinen, voisiko sanoa, hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttö löytää Suomessa uusia kanavia.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Kelamaksun poisto oli hehtaariase tilanteessa, jossa olisi tarvittu täsmäkeinoja työllisyyden tukemiseen. On selvä, että kelamaksun poisto vaarantaa nyt perusetuuksien rahoitusta. Sen myönteisiä puolia toki oli muun muassa kuntatyönantajan aseman helpottuminen, ja jos kelamaksu nyt palautetaan takaisin työnantajille, niin pitää myös kuntien valtionosuuksissa tehdä tietysti korjaus vastaavaan suuntaan.

Puhemies! Tähän fantastiseen energiauudistukseen liittyy todella vakavia seuraamuksia paitsi inhimillisesti kotitalouksien kustannusten kannalta niin muun muassa metsäteollisuuden toimintaedellytysten vaikeutumisena. Myöskin puutalorakentamiseen ja puurakentamiseen liittyy kielteisiä asioita, jotka täytyy käydä läpi.

Ed. Karjula otti esille valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostossa jälleen, nyt ehkä perusteellisemmin, esillä olleen pikavippikysymyksen. Kyllä tämä on inhimillinen ja sisäisen turvallisuuden vakava uhka ja epäkohta tässä maassa. Kyllä nyt pitää herätä siihen. Keitä suojellaan valtiovarainministeriössä? Näitä toimijoita, joiden perimät korot ovat sellaisia, että periaatteessa jos satamassa perittäisiin sellaista korkoa, niin se olisi ilman muuta poliisiasia. Miksi yhteiskunta suojelee tätä toimintaa?

Kävin eilen maistraatissa Varkaudessa, ja tapasin siellä velkaneuvojia ja henkilökuntaa. Pienestäkin vipistä muodostuu 500 euroa perintäkustannuksia. Nämähän ovat ihan käsittämättömiä. Me ajamme meidän nuorisomme epätoivoiselle tielle taloudellisten vaikeuksien takia. Kyllä tässä tarvitaan nyt kerta kaikkiaan pysähtyminen. On kyllä häpeä koko tälle eduskunnalle, että tämän asian kanssa ei parempaan päästy tällä kaudella.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että ed. Rajamäki muisti sen, että myös kuntien taloutta tuettiin tällä kelamaksun poistolla, muistaakseni, olikos se, 250 miljoonaa, ja se tuli kyllä kaikkien kuntien hyväksi. Ja se oli hyvään tarpeeseen juuri silloin vuonna 2009, kun se tuli voimaan.

Ed. Kähköselle haluaisin sanoa, että valtionosuuksistahan, joita myönnetään 11 miljardia euroa, nimenomaan suurin osa tulee sinne teille päin, Itä- ja Pohjois-Suomen pikkukuntiin. Niillä ovat valtionosuudet kymmenen kertaa niin suuret kuin esimerkiksi Helsingillä. (Ed. Kähkönen: Se on ihan oikein!) — No, se on ihan oikein, että niillä on siellä rahaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Taitaa käydä niin, että tässäkin keskustelussa saattaa syntyä vastakkainasettelu metropolin ja maaseudun välillä, ja minä kyllä olen sitten varmasti puolustamassa maaseutua yhdessä rintamassa. (Ed. Erkki Virtanen: Erinomaista, edustaja!)

Täällä on vakavasti puhuttu myöskin velkaantumiskehityksestä, ja monta kertaa keskitytään vaan valtionvelkaan, mutta unohdetaan se, että kyllä suomalaisessa yhteiskunnassa aika suuri velkataakka on nyt jo päällä. Kun valtiolla on velkaa noin 73 miljardia, kunnilla on toistakymmentä miljardia velkaa, kuntayhtymillä ja erilaisilla yhteisöillä on muutama miljardi velkaa ja yksityisillä suomalaisilla on reilusti yli 100 miljardia velkaa, kaiken kaikkiaan velkamäärä nousee jo lähes 200 miljardiin euroon. Jos ajatellaan, että se jaetaan kaikille maksukykyisille suomalaisille, niin tämä velkamäärä taitaa olla 60 000—70 000 euroa per maksukykyinen suomalainen. Olen ihmeissäni ollut tässä, kun olen keskustellut ja kuullut puhuttavan siihen sävyyn, että Suomen talous on hyvin vakaalla pohjalla ja meillä ei ole suhteellisesti ottaen paljon velkaa. Meillä on erittäin paljon velkaa, ja siihen on suhtauduttava erittäin vakavasti.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä on periaatteellisesti aivan oikeassa, mutta käytännössä on semmoinen pieni ongelma, että valtiolla on kyllä kohtuullisen paljon saataviakin. Itse asiassa tässä vielä pari vuotta sitten valtion saatavat olivat suuremmat kuin valtionvelka, ja se on kyllä tässä teidän laskelmassanne otettava edelleenkin huomioon, että me olemme pääosin kuitenkin velkaa toinen toisillemme.

Me emme enää, kun varallisuusvero poistettiin, tarkasti tiedä, ketkä ovat velkaa kenellekin, ulkomaille vai Suomeen, mutta valtaosa velastamme on kuitenkin keskinäistä velkaamme, ja siinä on kysymys vain tulonjaosta, se ei ole niin huolestuttavaa. Sitten, kun aletaan velkaantua ulkomaille, asia on vähän vakavampi.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Hemmilälle, joka kysyi maastapoistamiskustannuksista: on luonnollista, kun Maahanmuuttovirasto on pystynyt tekemään päätöksiä nopeammassa tahdissa, että on syntynyt tätä kustannuspainetta, mutta tämä koskee ihan siis pelkästään viranomaisten kustannuksia muun muassa tähän menettelyyn liittyen — ei muuta siihen liittyvää, esimerkiksi vapaaehtoisen maasta poistumisen porkkanoita tai vastaavaa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ministeri Thorsin vastaus sangen tyydyttää, ja kuulostaa ilahduttavalta, että maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin kuluihin nyt myönnetään lisämääräraha eikä perusteluna tämän lisämäärärahan myöntämiseen ole esimerkiksi maahanmuutto. Eli nyt on suunta kääntynyt, kuten julkisessa keskustelussa olemme saaneet havaita, että on tainnut suunta kääntyä. Vai mitä sanoo ed. Rajamäki? Hän taitaa olla toista mieltä asiasta.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtion lisätalousarvio on asiakirja, jolla päivitetään olemassa olevaa tilannetta ja toisaalta myöskin siirretään ministeriöissä rahaa pykälästä toiseen, ja sitä kautta hoidetaan ministeriöiden maksuvalmiutta. Erityisen merkittävä asia on ollut esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön osalta.

Tässä yhteydessä täytyy todeta, että työ- ja elinkeinoministeriö on ollut hyvin aktiivinen ja siellä oli huolellisesti mietitty sitä, mitä vakavassa rakennemuutosalueessa voidaan kohdentaa ja mitä siellä pitää kohdentaa esimerkiksi Varsinais-Suomen telakkateollisuuden osalta. Minä uskon, että tässä on valmiuksia myöskin sen kriisiytyvän tilanteen hoitamiseen.

Tämä Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan varattujen maksatusmäärärahojen alentaminen on tietenkin viesti siitä, että meillä tällä hetkellä ei ole riittävästi vientikauppoja, koska siellä on ylimääräisiä valtuuksia. Sillä on taas oma merkityksensä myöskin tähän valtiontalouteen.

Tämä pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle on tervetullut asia. Se vaan tarvitsee asianmukaisen ohjaamisen ja miettimisen niin, että se toimii myöskin näiden pienempien kasvuyritysten osalta positiivisesti. Riskiä pitää ottaa, mutta riskin ottamisessakin on oma rajansa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Hemmilä esitti, että metropolin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu kukoistaa. Mutta haluaisin todeta kuitenkin, että metropolillakin on maaseutua. Siinä mielessä katson erittäin suurella ilolla sitä, että nyt valtio satsaa tässä lisätalousarviossa perusväylänpitoon, minkä osalta toivon todella, että nyt uskallettaisiin kohdentaa tätä rahaa myös tänne kehyskuntiin Uudellemaalle. Kehyskunnathan ovat tehneet valtion kanssa aiesopimuksen asuntorakentamisen tuotannosta, ja sen toteutumiseksi olisi tärkeää, että liikenneinfra saataisiin ajantasaiseksi. Se tarkoittaa käytännössä erityisesti satsauksia tieverkon turvallisuuteen, kevyen liikenteen väyliin sekä sitten ihan liityntäpysäköintiin.

Uskon näin, että jos uskalletaan panostaa näille alueille, jotka ovat nyt erityisen kasvun alueita, niin voidaan opettaa ihmisiä käyttämään kevyen liikenteen vaihtoehtoja ja vaihtamaan jopa autoa näihin julkisiin liikennevälineisiin nykyistä tehokkaammin. Uskon, että tämä raha on silloin erittäin hyvin sijoitettua rahaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Erkki Virtanen totesi, että ei sillä valtion velkaantumisella niin ole väliä. (Ed. Erkki Virtanen: Höpö höpö!) Haluaisin kyllä olla aivan toista mieltä. Sillä on absoluuttinen merkitys tietenkin meidän koronmaksulle, mutta myöskin, mitä velkaisempia olemme, sitä suuremmat ovat riskipreemiot sitten, ja sen velan korolle on sitten nousupainetta kansainvälisillä markkinoilla. Eli kyllä tällainen menokuri on erittäin arvokas asia.

Olen siitä huolimatta erittäin iloinen, että moniin tärkeisiin asioihin on löytynyt rahoitusta, ja käytänkin nyt tilaisuutta hyväkseni, kun ministeri Pekkarinen on täällä. Temmin alueella on monia positiivisia asioita, joista tuossa ed. Mauri Salo jo mainitsikin. Mutta haluaisin, että ministeri Pekkarinen kertoisi, mitä tämä sinänsä positiivinen asia, talous- ja velkaneuvonnan miljoonan euron lisäys, tarkoittaa. Tuoko se palveluja myös lähemmäksi asiakasta?

Sitten tämä bisnesenkelitoiminta: Meillä suomalaisillahan on nimenomaan heikkoutena se, että vaikka me osaisimme tehdä, niin me emme jotenkin osaa markkinoille saattaa näitä meidän tuotteitamme. Voisiko ministeri kertoa tästä vähän tarkemmin?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä tuli monta asiaa, ja yritän lyhyesti vastata ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoron johdosta siihen, minnekä ne valtionosuudet menee. Ehkä kannattaa kuitenkin muistaa yksi asia: Kaikkiaan tilinpäätösten mukaan viime vuonna valtionosuuksia maksettiin 6 896 miljoonaa euroa: 6,896 miljardia euroa. Sataan pienimpään kuntaan suunnattiin niitä valtionosuuksia 496 miljoonaa euroa elikkä 7,2 prosenttia, kahteensataan pienimpään kuntaan suunnattiin näitä valtionosuuksia 1,628 miljardia euroa eli 23,6 prosenttia kaikista valtionosuuksista, ja Suomessa kuntia on kaikkiaan jonkun verran yli kolmesataa. (Min.Tölli: 340!) — 340, jotain sinne päin. — Elikkä kahdensadan pienimmän, vielä kertaalleen, osuus kaikista valtionosuuksista on kuitenkin tämä 23,6 prosenttia. Ehkä kannattaa tämä muistaa. Monta kertaa jää se käsitys, että juu, juu, että pienet kunnat, nehän nyt vievät kaikki jnp. Vielä neljännen kerran sanottuna: kaksisataa pienintä kuntaa vie 23,6 prosenttia kaikista Suomessa maksettavista valtionosuuksista, ja sata pienintä vie 7,2 prosenttia. Tämä tästä.

Mitä tulee vielä näihin rakennemuutosalueisiin, niin todella yritetään löytää semmoinen toimintatapa, jolla perinteisesti ... Nämä perinteiset, tällaiset äkilliset rakennemuutokset ovat kohdentuneet johonkin maantieteelliseen alueeseen, niin kuin Perlos taikka metsäteollisuuden muut ongelma-alueet, ne ovat olleet aina tällaisia maantieteellisesti selvästi johonkin alueeseen kohdentuvia. Mutta se, mitä täällä meriteollisuuden piirissä on tapahtunut, niin kuin ed. Karjula totesi, on sitten asia, joka koskettaa ei jotain yhtä aluetta pelkästään, toki se koskee tässä tapauksessa Turun aluetta erittäin vankasti, vaan siellä saattaa olla tämän lisäksi sellaisia paikkakuntia — yksittäisiä paikkakuntia aika kaukanakin Turusta — joissa monet alihankkijat sattuvat olemaan samoilla paikkakunnilla, jolloin se niihin kohdistuu aika kovasti. Tästä syystä on mielestäni aivan erinomainen asia, että jaosto on vähän täsmentänyt tätä meidän budjettiesityksemme alkuperäistä sanamuotoa. Tarkoitus on, että ylihuomenna torstaina meillä on valtioneuvostossa esitys, jossa sitten tämä toimiala nimetään äkillisten rakennemuutostoimenpiteitten kohteeksi. Minä toivon, että me saamme sen tuolta valtioneuvostosta nyt sitten vielä läpi.

Mitä vielä tulee siihen, kun täällä ed. Mauri Salo toi esille tämän vientiluoton kehyksen madaltamisen: Tosiaankaan niitä tarpeita ei ole nyt niin paljon. Me varauduimme erittäin suuriin määriin silloin, kun tämä lama alkoi kaatua päälle. Kaiken varalta varauduttiin aika mittaviinkin vientiluoton ikään kuin satsauksiin. Nyt se tarve ei ole niin suuri. Mutta se, mitä tässä nyt samalla tapahtuu, ehkä jäi tässä huomaamatta: Samalla kuitenkin vientiluoton ehtoja parannetaan, niin että vientiluotto sen viejän kannalta on nyt suurin piirtein yhtä kilpailukykyistä rahaa. Yhtä kilpailukykyiseen hintaan se pystyy sen rahan osoittamaan viejälle kuin nämä Ruotsin ja Saksan vastaavat instituutiot, jotka ovat lähinnä ne meidän kanssamme kilpailevat. Tämän halusin lisäyksenä tähän sanoa.

Minä en ymmärtänyt ed. Rajamäen puheenvuoroa, että energiapaketti on jotenkin ongelmallinen puurakentamisen kannalta. No, nyt kerkesi Rajamäki tästä lähteä. Hän ehkä tulee nyt selittämään sen, mitä hän tällä tarkoitti. Minä en ymmärrä ollenkaan sellaista väitettä. En tiedä, ymmärtääkö joku muu tässä joukossa.

Ehkä uskallan sanoa senkin vielä tästä kelamaksun poistosta, että minä näen, että yksin sitä, jolla perusteella se poistettiin, voidaan vähän kyseenalaistaa. Minullekin henkilökohtaisesti, voi sanoa, oli vaikea asia se, että onkos periaatteessa muuten oikein se, (Ed. Erkki Virtanen: Aivan!) että yritykset vapautuvat kokonaan kansaneläkejärjestelmän rahoittamisesta. No, nyt päädyttiin tähän ratkaisuun ja sitten nostettiin energiaveroja, ja se oli se kokonaisuus. Olen tämän esityksen takana, mutta siitä huolimatta tunnustan, että periaatteessa voi tämän kysymyksen esittää, minkä tässä äsken esitin. Tämähän on nollasummapeliä sinänsä, nyt maksajat ovat vähän eri väkeä jnp. Sehän tässä tapahtui.

Aivan viimeiset kommentit ed. Kalmarin puheenvuoron johdosta: Bisnesenkeleitten osalta me emme valitettavasti ole saaneet sellaista ratkaisua aikaan, jossa valtiovalta tulisi vähän aktiivisemmin, vähän mittavammin mukaan tavallaan verotuksellisin keinoin edistämään sitä, että ihmistä, joka sijoittaa omia pääomiaan, voitaisiin sitten verotuksellisesti tulla vastaan. Täällä on muun muassa ed. Lehti, joka on myöskin julkisuudessa vähän kyseenalaistanut, onkos tämä edes oikein. Minun mielestäni se olisi kyllä oikein. Tässä me olemme ed. Lehden kanssa, minä olen huomannut julkisuudessa, vähän eri mieltä. Minusta se olisi oikein. Mutta me emme ole löytäneet vielä ratkaisua, jolla verotuksellisesti voitaisiin tulla näitä bisnesenkeleitä vastaan. Aiheellisesti voi kysyä, että, no, jos verotuksellisesti tullaan sitä vastaan, joka sijoittaa toisen yhtiöön rahaa, jos verottaja tulee sitä vastaan, niin miksei verottaja tule samalla tavalla vastaan sitä, joka itse valmiiksi omistaa sitä yritystä. Tässä on kieltämättä tämmöinen neutraliteettikysymys. Mutta me tarvitsisimme paitsi lisää pääomia moniin yrityksiin sitä ed. Kalmarin tarkoittamaa osaamispääomaa lisää samalla kertaa. Osaamispääoma sitoutuu yritykseen eri tavalla, jos sen osaamispääoman tuoja samalla tuo paitsi sen osaamisensa myöskin omaa rahaa. Hänellä on tavallaan ihan eri intressi toimia sen yrityksen hallituksessa, jos hänellä on myöskin omaa rahaa kiinni siinä kaikessa.

Aivan viimeinen kommentti tähän velkaneuvontaan: nyt minä kuvittelen, luulen, että se parantaa myöskin näitten palveluitten saatavuutta, mutta en uskalla tästä kovin suuria vakuutuksia kuitenkaan antaa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! En malta olla puuttumatta, vaikka välttämättä asia asiakohtaan ei niin kuuluisikaan, mutta kun puhutaan rahasta, niin Kajaanin opettajankoulutuksesta vielä kerran. Olemme saaneet tällä viikolla tietoa, tai en tiedä, kuinka moni on huomannut sen, että Jyväskylän yliopisto satsaa opettajankoulutukseen. Siellä opettajankoulutuksen paikkoja aiotaan lisätä ja erityisesti keskittää voimavaroja yliopistokeskukseen Kokkolan alueella Chydenius-instituutissa. Tämä asettaa kyllä Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkautuksen aika erikoiseen valoon, kun opettajankoulutusyksikön lakkauttamista perusteltiin erityisesti opetusministerin toimesta sillä tavoin, että opettajankoulutusta täytyy vähentää, koska opettajien tarve tulevaisuudessa pienenee, kun ikäluokat pienenevät. Nyt ollaan kyllä Kainuussa mielenkiintoisessa tilanteessa, kun seurataan toisen yliopiston toimintaa. Tietysti tämä on lähellä ministerin kotiseutua, että todennäköisesti Kainuun opettajankoulutusyksikön alasajo oli sitten välttämättömyys, jotta Jyväskylän seutua voidaan kehittää.

Toisena asiana haluan nostaa keskusteluun vielä asian, josta mielestäni tässä salissa puhutaan liian vähän. Kun puhutaan talousarviosta, niin pitäisi puhua joskus myös köyhyydestä, mutta tässä huushollissa lapsi- ja perheköyhyyden tunnustaminen ja tunnistaminen on jäänyt kyllä aika köykäiseksi. Kun nyt valmistaudutaan joulun aikaan, niin meillä on satojatuhansia perheitä, joilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia järjestää joulua perheilleen. Toki on hieno asia, että on yhdistyksiä, järjestöjä ja seurakuntia, jotka auttavat, mutta myös tässä talossa täytyy tehdä päätöksiä lapsi- ja perheköyhyyden poistamiseksi tästä hyvinvointivaltiosta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kalmari moitti minua julkisen velan tai ylipäätään velan väheksymisestä, niin kehotan kyllä ed. Kalmaria kuuntelemaan hieman tarkemmin jatkossa, mitä täällä puhutaan. En suinkaan sanonut, että sillä ei ole merkitystä, ovatko Suomen valtio tai suomalaiset velkaa. Kyllä sillä merkitystä on, mutta siinä, olemmeko velkaa kotimaahan vai ulkomaille, on merkittävä ero.

Valtiokonttorissa on muistaakseni noin 125 miljoonaa minun allekirjoittamiani velkakirjoja, joilla kuopiolaiset vuokralaiset maksavat vuokrissaan valtiolle korkoja ja lyhennyksiä vuosittain, ja valtio saa ne rahat ja käyttää ne sitten näittenkin asukkaitten hyväksi, jotka maksavat. Tältä kannalta valtion taseen tai jopa Suomen kansantalouden taseen kannalta nämä velat ja saatavat kumoavat toinen toisensa. (Ed. Hemmilä: Eivät kumoa!)

Mutta sitten, kun me olemme velkaa ulkomaille, sinne me joudumme maksamaan sekä sen velan pääoman että lyhennykset. Tietenkin jos joudumme käyttämään sitä ikään kuin kulutusvelkana eli syömme enemmän kuin tienaamme, niin silloin se on, totta kai, huolestuttavaa ja se aiheuttaa ongelmia. Mutta kyllä sillä on myöskin se merkitys, mikä kotimaisella velalla on. On nimenomaan kyse tulonjaosta. Koska toiset ihmiset joutuvat — ja yleensä pienituloisimmat joutuvat — maksamaan enemmän korkoja ja lyhennyksiä kuin ne, jotka niitä myöntävät, eli hyvätuloiset, niin silläkin on tulonjakovaikutuksia.

Aivan sama vaikutus on ministeri Pekkarisen viittaamalla kelamaksun poistolla periaatteelliselta kannalta. Siinäkin yhteiskunnan tulonjakosuhteita muutettiin huonoon suuntaan.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä ministeri Pekkarisen kommentista. Pyysin puheenvuoron sen takia, etten ole varma, onko tämä ajatus, millä on päätetty tukea innovatiivisia ratkaisuja tai tuotekehitystä, niin selkeä käytännössä, ettei synny tulkintaepäselvyyttä, kenelle kuuluu, kenelle ei. Varsinkin palvelualalla usein tuotekehitys- tai palvelun kehittäminen tapahtuu niin normaalin työn yhteydessä, että on vaikea määritellä, mikä se osuus siitä kokonaisuudesta on. Suuryritykset, Nokia ehkä tyypillisimpänä, ovat voineet nämä eriyttää, tai ainakin osan eriyttää, niin selkeästi, että epäselvyyttä ei synny. Tekisi mieli epäillä, että Tekesin määrärahojen korottaminen, jos se voidaan kohdentaa ja jokainen tapaus käsitellä erikseen, kohdistuu tehokkaammin valtion kannalta tuotekehitykseen, jos nyt sitä vaihetta erityisesti halutaan vauhdittaa.

Toinen asia on se, että pitäisi ehkä saada kasvuyrityksiä enemmän, jolloin ehkä nykyinen yritysverotus, joka tulee vaalien jälkeen uudelleen tai ainakin hallitusohjelmassa esille, voisi olla paremmin se keino, jolla vauhditetaan koko suomalaista yrityskenttää enemmän kasvuhakuiseksi. Mielestäni nykyinen verojärjestelmä johtaa sen jälkeen, kun yrityksessä alkaa olla miljoona euroa omavaraisuutta, uudelleen harkintaan, kannattaako kasvattaa vai kannattaako sijoittaa esimerkiksi kiinteistöihin, mikä riskien voiton suhteen on selkeästi usein edullisempaa kuin oman liiketoiminnan kasvattaminen.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän hyvin tärkeään teemaan, mitä ministeri Pekkarinen ja ed. Lehti tässä pohtivat. Jotenkin ajattelen nimenomaan seuraavaa hallitusohjelmaa silmällä pitäen, vieläkö tähän ehdittäisiin iskeytymään lujemmin, mihinkä sitä painopistettä siirretään, koska nyt, jos ajatellaan kuitenkin kuluneita vuosia, me olemme pitkään puhuneet nimenomaan kansainvälistymisen ja kasvuyrittäjyyden vahvistamisesta ja joutuu toteamaan, että semmoista löydöstä, joka toisi huomattavaa lisäarvoa, ei ole onnistuttu tekemään. Siinä mielessä ajattelen myös näin, että kyllä meidän pitää myös sanoa auki se, että tällä alueella on myös ihan selviä osaamiskapeikkoja edelleen.

Toisena asiana, mihinkä ed. Lehti tuli, on tärkeää, että säilytetään myös riittävät verokannusteet elikkä kimmoke siihen, että ollaan valmiit ottamaan riskiä ja etenemään.