Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä lakihan kuuluu — tai nämä lakiesitykset, tässä on kaksi — ministeri Anttilan esiteltäväksi. Muutama sana kummastakin, toisesta erityisesti sen takia, että sen aineellinen sisältö asiallisesti on johdollani valmisteltu.

Ensinnäkin kestävän metsätalouden rahoituslakiin esitettävät muutokset liittyvät pääasiassa Euroopan komission edellyttämiin muutoksiin. Suunnitelman laatimisen tukemisesta maanomistajan omana työnä luovuttaisiin. Metsänuudistuksen tukea koskevaa säännöstä nyt tarkistettaisiin siten, että toimenpiteillä tulisi edistää ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Metsätiet, joille myönnetään tukea, on pidettävä auki virkistyskäyttöä varten maksutta 10 vuoden ajan tuen loppuun maksamisesta. Lakiin sisällytettäisiin myös säännös muusta julkisesta tuesta.

Tämän rahoituslain suunnitelman laatimista koskevia menettelysäännöksiä tarkistettaisiin tässä siten, että suunnitelman laatimiseen voitaisiin hakea erikseen tukea silloin, kun toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa yhteishankkeena tai jos toimenpiteet on tarkoitus rahoittaa uusjakojen tukemisesta annetussa laissa tarkoitetuin varoin.

Rahoituslaista esitetään kumottavaksi energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat viittaukset, ja laista kumottaisiin sen 14 § ja 15 § ja myös muut viittaukset näihin edellä mainittuihin toimenpiteisiin. — Minä huomaan, että tämä tuntuu hyvin puisevalta, kun luen kirjoitettua tekstiä, mutta pakko tämä nyt on lukea, kun minulle on tämä kohta kirjoitettu.

Rahoituslain siirtymäsäännöksiä tarkistettaisiin siten, että kumottavan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla rahoitettaviin metsänparannushankkeisiin olisi mahdollista myöntää nyt lisärahoitusta kumotun lain nojalla. Tuen myöntämispäätöksiä voidaan tehdä rahoituslain nojalla vuoden 2013 loppuun asti, ja maksatuksia voidaan tehdä toimenpiteestä riippuen vuoden 2016 tai 2018 loppuun asti.

Arvoisa puhemies! Nyt tämä toinen laki, josta ehkä sitten ilman kirjoitettua tekstiä muutama sana.

Ensinnäkin tämä laki pienpuun energiatuesta sisältää nyt säännökset tuen myöntämisen perusteista ja yleisistä edellytyksistä. Tämän tuen taustahan on siinä energiapaketissa, jonka pääosa, ylivoimainen sellainen, on talousvaliokunnassa ymmärtääkseni ihan loppusuoralla, edennyt siellä ihan hyvin. Tässä kysymys on siitä, että jotta voidaan edistää metsäpohjaisen energian käyttöä uusiutuvan energian raaka-aineena, me tarvitsemme tässä koko ketjussa toimenpiteitä ei vain siihen polttovaiheeseen vaan myös siihen vaiheeseen, jossa se energiajae, tässä tapauksessa metsäjae, otetaan sieltä metsästä. Nyt monessa tapauksessa metsänomistajalla ei oikein ole aineellista motiivia sen energiapuun metsästä ottamiseen. Tällä pienpuun energiatuella, haketustuella, on tarkoitus tätä motivaatiota saada aikaan. Tässä on tavallaan porkkana tarjolla, jotta sitä raaka-ainetta, energiaraaka-ainetta, sieltä vähän tehokkaammin saataisiin.

Pienpuun energiatuki on harkinnanvarainen, kuten rahoituslainkin nojalla myönnettävät tuet. Toisin kuin rahoituslain nojalla myönnettävät tuet tämä pienpuun energiatuki olisi nyt kuitenkin sitten verollinen tuki. Koska tuki olisi verollinen, niin tästä pienpuun korjuusta aiheutuvat kustannukset olisivat vastaavasti sitten verotuksessa tietystikin normaaliin tapaan vähennyskelpoisia.

Tämä tuensaajien piiri käsittäisi tässä pienpuun energiatuessa siis kaikki maanomistajat. Toisin kuin tuon rahoituslain mukaisissa tukijärjestelmissä siinä tukijärjestelmässä se on rajattu tässä "kaikki", kuitenkin niin, että silloin kun julkisyhteisö on tuon energiapuun myyjänä, sen kohdalla tuo tuki olisi puolet siitä, mitä se muille tuensaajille olisi.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston asetuksella nyt sitten säädettäisiin tuen määrästä ja määräytymisperusteista. Tarkoituksena on, että enimmäiskertymä, jolle tukea maksettaisiin hehtaaria kohti, olisi 45 kiintokuutiometriä ja tuen taso tässä tasossa olisi 10 euroa kiintokuutiometriä kohti. Alkuperäinen laskennallinen esitys oli 8 euroa kiintokuutiometriä kohti verottomana, mutta kun tämä päätettiin mielestäni aika ymmärrettävistä syistä saattaa veronalaiseksi, samalla tätä tukitasoa nostettiin tuohon 10 euroon ja se on nyt tässä hallituksen esityksenä. Pitkään käytiin keskustelua myöskin siitä, mikä tämä kuutiometrimäärä hehtaarilta on, joka laskennallisesti voidaan ottaa tämän tuen piiriin kuuluvana osana, ja nyt sitten eri vaiheiden jälkeen kompromissi on lopulta tämä 45 kuutiota.

Hallinnon kulujen pitämiseksi tarkoituksenmukaisella tasolla tuen myöntämisen edellytyksenä olisi, että se luovutettava pienin puumäärä on 40 kiintokuutiometriä, joka käytännössä vastaa yhtä tämmöistä aika isoa rekallista energiapuuta. Energiapuuerästä toimitetaan hakemuksen yhteydessä mittaustodistus aina sitten metsäkeskukselle.

Arvoisa puhemies! Vielä siitä, mitä kaikkea tämä taloudellisesti merkitsee. Silloin kun energiapaketista, siitä kokonaisuudesta, jonka valtaosa, niin kuin sanottu, on täällä toisaalla käsittelyssä, sovittiin, niin silloin sovittiin, että tähän haketustukeen käytetään alkuvaiheessa laskennallisesti täyden vuoden mitassa 18 miljoonaa euroa vuodessa ja 36 miljoonaa euroa vuoden 2020 tasossa. No, nyt tämä päätyy vähän suurempiin lukemiin, mutta syy on jo äsken kerrottu. Koska tässä nyt puhutaan veronalaisesta tulosta, niin tämä on vähän suurempi, elikkä vuonna 2012, silloin kun tämä täysimääräisesti ensimmäisen kerran vaikuttaa, se veronalaisen tuen määrä tulee olemaan 22 miljoonaa ollen sitten siellä jossakin vuoden 2020 tasossa reippaasti yli 40 miljoonaa. Nettomääräisesti sen periaatteen, mistä sovittiin alkuvaiheessa, 18 ja sitten 36 miljoonaa, tämä toteuttaa aika hyvin, aika tarkasti.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että saadaan tämä esitys näiltäkin osin mahdollisimman nopeasti käsitellyksi. Pienpuun haketustuki nyt sitten tähtää siihen, että se olisi 1. huhtikuuta voimassa. Alkuperäinen toivehan oli, että kaikki uusiutuvan energian edistämiseen liittyvät toimet olisivat voimassa jo vuoden alusta lähtien. — Ed. Hemmilä pudistelee päätä. Minä toivon, että eduskunta ripeästi käsittelee. Meillä on monta kuukautta työaikaa täällä, enkä näe estettä siitä lähtökohdasta. Voi olla muita esteitä siihen, ettei asia etene.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että nyt tuntuu olevan tapana panna lonkalta löysin rantein miljardeja (Ed. Pulliainen: No kun niitä on, niin miksi ei?) omiin verohommiin, kelamaksun poistoihin ja Kreikkaan ja Irlantiin ja siinä sivussa hoitaa mahdollisesti erittäin suuri valtiontaloudellisia vaikutuksia omaava energiatuki, ministeri Pekkarisen leipoma, ja aika vähän lämmitysaikaa kyllä on eduskunnan uunille varattu, koska maa- ja metsätalousvaliokunnan tänään laajan kuulemisen jälkeen pitäisi ilmeisesti torstaina tehdä mietintö. (Ed. Hemmilä: Huomenna!) Eli tämä tästä vakavasta, hyvästä paneutumisesta. Mutta muutama yksityiskohta vähän tarkemmin myöhemmin.

On erittäin vakava asia se, että metsäteollisuuden laajempiin toimintaedellytyksiin ei ole meillä kokonaisvaltaisesti puututtu. 13.6.2007 eduskunta piti metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä koskevan ajankohtaiskeskustelun SDP:n aloitteesta. Siinä oli monta asiaa, joista kannettiin huolta, ennen kaikkea tämä ajelehtiminen Venäjän puutulliasiassa, jolla oli puuraaka-ainepuolelle epävarmuutta luova vaikutus. Samalla kannettiin huolta siitä, millä tavalla varmistetaan, että meillä teollisuudella on kilpailukykyiseen hintaan raaka-ainetta saatavissa. Tämä puuhuoltoon liittyvä kysymys liittyy tietysti metsäpolitiikkaan, ensiharvennusvelvoitteen parempaan hoitamiseen ja sitten myöskin siihen, että pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen siirtymisen kielteiset vaikutukset pitäisi myöskin paremmin arvioida. Me kannoimme silloin huolta myös siitä, että koko Suomen uusiutuvan energian tavoitteet jäävät toteutumatta, jollemme pidä huolta metsäteollisuudesta, selluteollisuudesta ja sen toimintaedellytyksistä.

Kun Kajaanissa metsäteollisuus ajettiin alas, niin valtiovarainvaliokunnan jaosto vieraili siellä ja kysyin tehtaan johdolta, kun muutoin oli kuvattu tätä huonoa kehitystä, miten on tämmöinen pieni asia kuin puuraaka-aineen hintakehitys kahtena viime vuonna. Vastaus oli, että se on noussut 40 prosenttia. Ei näitä eriä tarvitse paljon, jos puhutaan puuraaka-aineesta, liikutella tällä tavalla, kun meillä kannattavuus häviää. Täytyy sanoa, että ei tämän suuren, fantastisen energiapaketin jälkeen, jonka Katainen ja Pekkarinen aikaansaivat, hirveästi ole ministeri Pekkarisenkaan puheenvuoroja kuulunut metsäteollisuuden toimintaedellytysten ja metsäteollisuuden, paperiteollisuuden tilanteesta. Tämä maa on tällä hetkellä sanomalehtipaperin osalta tuonnista riippuvainen, olemme menettäneet omavaraisuuden. Minusta tämän jos minkä pitäisi herättää vastuulliset ministerit ja hallitus toimintaan. Jopa valtion omistajaohjauksella on aikaansaatu tilanne, että me olemme venäläisen ja ruotsalaisen paperin varassa. Ennen sitä pidettiin strategisena tuotteena ja pidettiin huolta tästä ketjusta. Nyt, samoin kuin vähän puutulliasiassa, ajateltiin, että antaa vaan homman vaikeutua, niin kantohintapaine pysyy hyvänä, ja lähdettiin lyhytnäköisesti MTK:n edunvalvonnan puolelle. Mutta jos ei tule pinoa ollenkaan, niin kyllä isännätkin kärsivät. Tässä on kokonaistaloudellisesti anteeksiantamattomalla tavalla nyt tämä kokonaistilanne kyllä menetetty.

Meillä pitäisi ihan toisella tavalla nyt lähteä raaka-aineen saatavuutta varmistamaan kilpailukykyiseen hintaan, luoda logistisesti varmat ketjut. Olen itse toiminut Itä-Suomen puuvoimaprojektissa neuvottelukunnan puheenjohtajana, ja olen kovasti sitä mieltä, että meillä on paljon tehtävissä tällä puolella, mutta se edellyttää kyllä sitä, että hankintaketjut ja metsäteollisuus pidetään kunnossa, niin että päätehakkuiden ja korjuujärjestelmän puitteissa saadaan se raaka-aine, mitä tarvitaan, myöskin kotimaisen puuhakkeen ja energian käyttöön. Nythän ongelma on se, että ei ole luotettavuutta tälle hankintaketjulle, omistajarakenne on pirstoutunut jnp. Mutta minusta väärällä tavalla lähdetään tätä hoitamaan, jos ajatellaan, että lähdetään nyt vaan maksamaan siitä energiaraaka-aineesta ja painotetaan sille puolelle, koska minä pelkään, että siinä vinoutetaan nyt edelleen tätä meidän metsäteollisuutemme kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä verrattuna pahimpiin kilpailijamaihimme eli vaikutus puumarkkinoihin ja energianhintoihin on kielteinen. Kyllä tämä esitys, kun sitä ei ole nyt loppuun saakka hallittu, tulee merkitsemään puun hintaan korottavaa vaikutusta, ja se on myrkkyä nykyiseen tilanteeseen ja meidän nykyisen metsäteollisuutemme säilyttämiseen ja sen kehittämispyrkimyksiin.

Kun täällä 7 §:ssä puhutaan, että asetuksella säädetään tarkemmin nuorten metsien hoitotyön ensiharvennuksen toteamisesta, niin näiden pitäisi olla kirkkaasti nyt selvillä, ettei tapahdu niin, että meillä siirtyy metsäteollisuuden raaka-ainepuun puolelle energiatuki ja vie selluteollisuuden ja metsäteollisuuden raaka-ainetta väärään putkeen. Tämä on aika iso kysymys. Tältä osin minä en kyllä pitäisi tätä hutaisutapaa, jolla eduskunta nyt tähän paneutuu, hallituksen esityksen näin myöhäisellä annolla ja käsittelyllä, oikein vastuullisena. Kyllä minä toivon, että maa- ja metsätalousvaliokunta erityisesti metsäteollisuudesta ja metsäpolitiikasta vastuullisena katsoo, että sillä on riittävästi tietoa asetuksesta, täytäntöönpanosta ja meidän kansallisen metsäteollisuutemme kilpailukyvystä tämän esityksen jälkeen. Energiatuki ja energiapolitiikan kehittämisessä kotimainen raaka-aine on ok, mutta toivon, ettei sitä nyt tehdä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä heikentämällä.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Suomella on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet liittyen uusiutuvan energian lisäämiseen, ja niin kuin kaikki täällä salissa hyvin tiedämme, puulla tästä tavoitteesta suuri osa hoidetaan. Toki siellä muitakin palikoita on mukana, mutta ne eivät ole läheskään niin merkittäviä. Puu tarvitsee nykytekniikalla, kun puuta poltetaan, myös turvetta, ja nyt todella meidän on syytä olla huolissamme tästä luvitusmenettelystä. Se toimii erittäin hitaasti, ja näitä uusia alueita tarvittaisiin myös turvetuotantoon. Tässä tosiaan meidän pitäisi huoli pitää siitä, että tältäkin osin pystyisimme tämän todella kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamaan. Toki meillä ei ole varaa yhdenkään sellutehtaan eikä paperitehtaan lopettamiseen ja alasajoon, koska sitä kautta myös ne tavoitteet siirtyvät huomattavasti kauemmaksi.

Täällä jo ministeri esitteli näitä lakeja, ja täällä esityksessä on todettu, että asetuksella sitten määritellään nämä leikkurit ja muut. Nyt joka tapauksessa myös valiokunnan pitäisi huoli pitää siitä, kun oman mielipiteensä lausuu, että meidän on seurattava tätä tilannetta. Nimittäin meillä ei ole varaa siihen, kun metsäteollisuus on huolissaan juuri puun saannista, että se menee polttoon. Siis siitä on vääntöä, mikä tuo leikkuri on.

Aivan lopuksi myös arvoisalle ministerille, kun hän viittasi myös tähän Kemera-lain 29 §:ään eli velvollisuuteen sallia metsätien virkistyskäyttö: Täältä laista ei löydy mitään kriteereitä, eli ei voi näin olla, että yhdestä rikkeestä — tietysti se riippuu sen suuruudesta — tavallaan koko tuki leikataan. Joka tapauksessa nämä pelisäännöt pitäisi tehdä selväksi. Ymmärrän, että virkistyskäyttö pitää sallia, koska myös valtion tukea tulee tähän yksityistiehen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri esitteli jo varsin perusteellisesti tämän petu-tuotteensa. Ensimmäisen kerran, kun kuulin sanan "petu", meni vähän tyhjille, mutta sitten tukiopetuksella kirkastui minullekin, mistä on kysymys. Onneksi on kysymys sellaisesta asiasta, joka pitikin tuoda tänne eduskuntaan käsiteltäväksi ja kiireellisellä aikataululla. Olen periaatteessa samaa mieltä ed. Rajamäen kanssa ja muutoin sitten sitä mieltä, että kuitenkin tämä on näpäkästi hoidettava.

Muutama havainto tästä, joita ehkä ministerikin kommentoi, jos haluaa.

Ensinnäkin ne vanhat Kemera-puolen ajan sopimukset olisi kyllä syytä nyt joustavasti hoitaa pois eikä niitten kanssa ryhtyä pelleilemään.

Toinen asia on, että minun kaaliini ei mahdu, miksi ihmeessä Metsähallitukselle pitäisi tätä tukea antaa, (Ed. Hemmilä: Niin!) onko jokin ihmeellinen päivähoitovelvoite meillä Metsähallituksen suhteen tässä suhteessa.

Se, mikä koskee tätä leikkuria: Me kuuntelimme tänä päivänä valiokunnassa UPM-Kymmenen edustajaa, ja kun sen viidakon kuunteli kahteen kertaan, niin ei voi kyllä sanoa mitään. Onnittelen, että jonkunlaiseen neuvottelutulokseen olette päässeet! Samoin kuin se 10 euron juttukin, joka asetuksella kai sitten määriteltäisiin nyt verollisena, on ihan oukki doukki.

Mutta sitten vielä yksi asia, ja se on nämä omat metsät. Onko sen suhteen jokin erityinen filosofinen este niin, että omat metsät eivät voi tulla kysymykseen?

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On erinomainen asia, että me nyt saamme käsitellä täällä lähetekeskustelussa vihdoin tätä uutta Kemera-lakia ja siihen liittyvää pienpuun, pieniläpimittaisen energiapuun, korjuu- ja haketustukea koskevaa lakiesitystä. Sanon vaan, että tämä hallituksen työskentely tässä asiassa on ollut kovin paljon aikaa vievää, kun ajattelee, minkälaisia muutoksia tuohon esitykseen nyt sisältyy. On kuitenkin huhtikuussa ollut mahdollista aloittaa tämän lainsäädännön valmistelu, ja kuitenkin meillä on vasta tänään lähetekeskustelu. Ja aikataulu kuulostaa varmaan vielä mahdottomammalta, kun sanon, että huomenna meillä pitää olla valiokunnassa mietintö valmiina. Me olemme perjantaina aloittaneet ennakkokuulemisen, tänään jatkettiin. (Ed. Rajamäki: Onko hallitus kirjoittanut sen valmiiksi?) Tänään jatkettiin ennakkokuulemista ja käytiin valmistava keskustelu saman tien, ja huomenna sitten jo on mietintö ensimmäisessä käsittelyssä, ja torstaina pitäisi lyödä kiinni.

Kyllä tämä aikataulullisesti nyt on vähintäänkin kyseenalaista, kun on paljon puhuttu lainsäädännön valmistelusta ja on jonkun verran tässä maassa arvosteltu lainsäädännön valmistelun heikkoa tasoa. Ja nimenomaan on kiinnitetty huomiota siihen, että usein kun hallituksen lakiesitykset tulevat eduskuntaan, ne ovat sen verran puutteellisesti valmisteltuja, että eduskunta joutuu niitä paljonkin korjailemaan.

Nyt tämän lakikokonaisuuden osalta täytyy vaan sitten uskoa siihen, että hallituksessa ja nimenomaan maa- ja metsätalousministeriössä on lain valmistelu tehty huolellisesti. Kun tästä aikataulusta johtuen — siis kun tämä on budjettilaki ja tämän on tultava torstaina valiokunnasta ulos — me emme ehdi kerta kaikkiaan nyt riittävästi paneutua yksityiskohtiin, niin ei voi muuta kuin toivoa, ettei olisi valmistelussa tehty isoja virhearviointeja, koska nyt tällä kertaa eduskunta niitä ei sitten pysty korjaamaan.

Nyt itse tähän periaatteeseen. Meillähän on kestävän metsätalouden rahoituslaki nyt voimassa, ja sen puitteissa on hoidettu nuoria metsiä. On myöskin kerätty energiapuuta, tuotu se tienvarteen ja haketettu. Tämän lakiehdotuksen perusteluissa todetaan yksiselitteisesti, miksi tarvitaan tämä pieniläpimittaisen energiapuun korjuu- ja haketustuki eli petu-laki. Yksiselitteisesti perusteluissa todetaan, että sen vuoksi, että saadaan energiapuu liikkeelle.

Mutta tämä perustelu kyllä hiukan ontuu, kun sitten verrataan näitä rahamääriä, mitä tähän ollaan ohjaamassa. Nimittäin tähänkin asti tätä pieniläpimittaista energiapuuta, siis ylipäätään Kemera-puuta, on kyllä liikkunut. Mutta yksi, mikä ei ole liikkunut, on raha. Eli tällä hetkellä on noin 25 miljoonan euron vaje nimenomaan tässä Kemera-rahoituksessa johtuen siitä, että puu on liikkunut kyllä metsästä tienvarteen mutta sille ei ole osoitettu rahoitusta.

Tänään aiemmin käsiteltiin neljättä lisätalousarviota. Siinä toki kyllä lisättiin 8 miljoonaa euroa Kemera-rahoitukseen, mikä on hyvä asia, mutta sillä ei kuitenkaan saada purettua tätä vanhaa Kemera-puusumaa kuin noin kolmanneksen verran. Tarvittaisiin kolminkertainen summa, yli 20 miljoonaa euroa.

Tähän liittyy muutamia semmoisia yksityiskohtia, mitkä nyt edellä käytetyissä puheenvuoroissa, erityisesti ed. Pulliaisen puheenvuorossa, nostettiin esiin, kuten se, minkä ihmeen takia nyt valtion metsiin pitää ulottaa tämä tuki. Toinen asia oli se, miksi tässä pitää rajata. Toisaalta me ulotamme tämän tuen piirin nyt valtion metsiin, kuntien, seurakuntien ja myöskin metsäyhtiöitten metsiin. Miksi rajataan sitten kuitenkin tuensaajien ulkopuolelle tällaiset yrittäjät, joita Suomessa on varmasti enemmän kuin tuhat: metsänomistajat, jotka liitännäiselinkeinona hoitavat pieniä paikallisia lämpölaitoksia. Heitä on usein muutama, 5—6, jopa 10, metsänomistajaa. He hoitavat kimpassa tämmöisen lämpölaitoksen ja ottavat suuren osan tästä energiapuusta omista metsistään. Tämän lakiehdotuksen tarkoituksena, mikäli olen nyt oikein ymmärtänyt tämän sisällön, on rajata tällaiset yrittäjät, jotka omista metsistään keräävät suuren osan tästä energiapuusta, tuensaajien ulkopuolelle.

Tähän haluaisin ministeriltä nyt selvennystä: onko todellakin tarkoitettu näin, vai sisältyykö tähän esitykseen nyt tältä osin vain joku lapsus, mikä tietysti voidaan täällä eduskunnassa sitten korjata?

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rajamäki tuossa pohti sitä, että tämä petu on omiaan nostamaan puun hintaa niin paljon, että ainespuulle ei sitten löydy enää käyttökohteita. Tosiasia on se, kun hän menneisyyteen vetosi, että Metlan tilastojen mukaan vuonna 2000 tukin hinta oli noin 45 euroa ja tänä päivänä se liikkuu 55 euron pinnassa ja kuitupuun hinta on pysynyt suunnilleen samassa 25—35 eurossa. Näin kertovat Metlan tilastot, jos niihin uskomme.

Olen erittäin mielissäni, että tämä yhdistetty Kemera—petu-paketti on tänne eduskuntaan saatu. Itse asiassa oikein tuuletan sille asialle. Laki auttaa bioenergian tavoitteitten saavuttamisessa, ja se luo työtä ja toimeentuloa maaseudulle.

Ed. Pulliainen kertoi kannattavansa petua, totta kai. Kaikki petoon ja petuihin liittyvät asiat ovat ed. Pulliaisen kannattamia. Entinen Kemera oli mielestäni ikään kuin laiskan miehen tuki, ja minusta tässä petussa hienosti on ratkaistu tämä ongelma. Se kannustaa metsänhoitotöiden tekemiseen mahdollisimman nuorena, ja siksikin petu on erittäin hyvä aikaansaannos.

Erittäin hyvä on se, että erilaiset metsälöt ovat nyt tuen kohteena, siis kaikki metsälöt, eikä ole tällaisia rajauksia niin kuin ennen. Siksi olisikin tärkeää vielä selkeästi kirjoittaa esimerkiksi reunuspuista, että nämäkin nyt mahdollistuvat tässä lainsäädännössä, ja niin varmasti valiokunnassa tämän asian hoidammekin.

Tässä jo kiinnitettiin huomiota siirtymäaikaan, siihen, että nyt, kun Kemera-tukia vielä on maksettu, energiapuun korjuutukia, on todella hankalaa, jos näitä ei päästä esimerkiksi haketustukien osalta maksamaan tai jopa energiapuun korjuutuetkin voivat jäädä maksamatta, vaikka sopimukset on tehty, jos tämä vanha Kemera katkeaisi sillä kellonlyömällä, kun uusi lainsäädäntö petun osalta astuu voimaan. Eli kuten Hilska-Aaltosen kanssa valiokunnassa jo pohdimme, hänkin oli hieman myötämielinen sille, että jotakin siirtymäsäännöstä siihen pystyttäisiin luomaan.

On erittäin tärkeää, että se meidän 350 000 hehtaarin ensiharvennusrästimme saadaan nyt tämän petunkin avulla liikkeelle. Ed. Rajamäki, sitä puuta kyllä riittää ainespuuksi, ja sitä riittää energiapuuksi, ja on myös metsäteollisuuden etu, että mennään sellaisiin kohteisiin, mihin ennen ei menty. Se takaa laatupuun tulevaisuudessakin meille erilaisiin käyttökohteisiin, ja se takaa sen, että ainespuuta tulee liikkeelle. Itse asiassa ensiharvennuskohteista on tullut vain noin 10 prosenttia käytetystä kuitupuusta, joten nyt, kun tulee uusia kohteita, päinvastoin sitä ainespuuta tulee sieltä lisää eikä suinkaan ole pelkona se, että sieltä kuitua ei tarpeeksi löytyisi.

Erittäin tärkeä asia on se, että saamme riittävät määrärahat tälle petu-paketille. Yksinkertainen laskutoimitus: 5 miljoonaa kuutiota à 10 euroa tarkoittaa 50 miljoonaa, ja budjetissa ei todellakaan silloin vuonna 2020:kään näy sen kokoluokan rahoja. Tämä asia on minun mielestäni hoidettava, että tästä voidaan uskottavasti puhua. Me emme pysty tulevaisuuden budjetteja hoitamaan, mutta tulevaisuudessa tämä asia sitten on taattava. Ensi vuoden osalta olemmekin saaneet osin helpotusta, kun tässä on molemmat, Kemera ja petu, päällekkäin.

Minua huolettaa myös se asia, mitä komissio sanoo tästä paketista. On henkilökohtaisia pettymyksiä siitä, että meille hyväksi todetut asiat sitten siellä komission päässä kaatuvat. Toivonkin voimia niille tahoille, jotka tätä selventävät EU:ssa. On selvää, että jos meillä on EU:ssa yhteiset uusiutuvan energian tavoitteet, niin jotta niihin päästäisiin, täytyy olla kansallista tukea, ja vähän vastaavan tyyppisiä tukijärjestelmiä monissa muissakin maissa on. Mutta se on varmasti taidonnäyte, että saamme tämän siellä EU:n päässä asiallisesti loppuun vietyä.

Yksi pieni asia vielä, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, on se, että tämän tukipäätöksen hinta on keskimäärin 100 euroa. Nyt kun tosiasiallisesti tukipäätös voidaan tehdä kirjoituspöydän takana hakkuilmoituksen ja mittaustodistuksen perusteella — tai metsänkäyttöilmoituksen ja mittaustodistuksen perusteella — on aivan käsittämätöntä, että sinne saadaan 100 euroa tuhlattua.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin tärkeä asia nyt pysähtyä. Kummasta lähtökohdasta metsää käsitellään, ensiharvennuksia tehdään: energiapuun, -massan, -kiinnon saamiseksi tietty tavoite vai tukki- ja laatupuun kasvattamisen lähtökohdista?

Sain eilen varsin perustellun yhteydenoton Pohjanmaan suunnasta, jossa metsänomistaja todella on kärsinyt siitä, millä tavalla näitä metsänhoitotoimenpiteitä suoritetaan jo nyt. Kysymyshän on siitä, että metsän edistämisorganisaatiot, metsänhoitoyhdistys, veronluonteinen pakkojäsenyysjärjestelmä, joka on tämän hallituksen ja MTK:n erityisessä suojeluksessa, hyvin herkästi tulevat kyllä tämän lainsäädännön myötä vahvistamaan juuri sen tyyppisiä metsän uudistamis- ja harvennustoimenpiteitä, joissa ei tähdätä välttämättä tulevaan laatupuun kasvattamiseen vaan maksimoidaan nyt tämän energiatuen saanti. (Puhemies: Minuutti!) Tämä on hyvin vakava kysymys koko metsäpolitiikan kannalta.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suurin ongelma nyt on varmasti määrärahat. Täällä on vuosikaudet puhuttu Kemera-rahoista. Kemera-rahoja on aina lisäbudjeteissa lisätty. Eli ongelma ei ole nytkään ollut tämän nykyisen rahoituslain voimassa ollessa se, etteikö puuta liikkuisi, ettei Kemera-puuta hakattaisi, vaan ongelma on ollut rahoituksessa. Nyt tämä ongelma tulee vielä pahenemaan, koska tuensaajien piiri laajenee nyt huomattavasti ja määrärahat eivät kuitenkaan niin merkittävästi tule lisääntymään.

Täytyy todeta vain, kun näin on nyt tapahtumassa, että meidän pitäisi täällä eduskunnassa valiokunnassa saada jollain lailla tämä mahdollisuus torjuttua, ettei sitten seuraavalla vaalikaudella (Puhemies: Minuutti!) ja seuraavista talousarvioista päätettäessä näitä määrärahoja entisestään leikattaisi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosikymmeniä ed. Rajamäen kanssa täällä yhdessä taistelleena välillä olemme kuitenkin sitten vähän eri puolilla barrikadia. Nyt on se hetki. Ed. Rajamäki on uljaasti metsäteollisuutta ja sen puun saantia puolustanut. Siitä ei voi mitään muuta kuin papukaijamerkkejä jaella oikein vino pino.

Mutta nyt tässä erityisessä asiassa on niin, että nuoren metsän hoidon rästit ja hakkuusäästöt pitävät huolen siitä, että sille kuitupuun kysynnälle, mikä nyt on olemassa ja maksimaalisesti voi lähitulevana aikana olla, on puuta tulossa. Energiapuukulttuuri kun saadaan siihen ympättyä rinnalle, niin tässä ei ole mittään hättää.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa on hyvä jatkaa tuosta, mihin ed. Pulliainen jäi vastauksessaan ed. Rajamäelle. En ole ihan varma, ymmärsinkö ed. Rajamäen puheenvuoron nyt oikein, mutta yksityisen metsänomistajan näkökulmastahan kysymys on siitä, että metsänkasvatuksella haetaan mahdollisimman hyvää kokonaistuottoa, ja siinä työssä tavoitellaan ilman muuta lopputulemana mahdollisimman paljon tukkipuuta. Mutta nyt vain pitää hyväksyä se, että energiapuu tulee olemaan jatkossa yksi uusi puulaji samalla tavalla kuin tähän saakka kuitu- ja tukkipuu ovat olleet.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun metsälakia uusitaan, niin nimenomaan nämä erilaiset metsänkäyttömuodot, mistä ed. Timo Korhonen ansiokkaasti kertoikin, tulevat ikään kuin paremmin mahdollisiksi, samoin kuin muunkin tyyppiset metsänkäyttömuodot. Mehän emme ole oikein hyvin osanneet ottaa huomioon esimerkiksi luonnonmukaista metsänkasvatusta tai metsänkasvatusta joihinkin aivan muihin tarpeisiin. Totta kai näissäkin täytyy suunnitelmallisuutta olla, ja metsälakia uudistettaessa varmaan näihin asioihin juuri pyritään keskittymään mutta nimenomaan metsänomistajan toiveiden mukaisesti.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olimme ed. Pulliaisen kanssa metsälakikomiteassa vuonna 1995, ja aika paljon siellä kieltämättä jäi sellaisia asioita menemättä läpi, jotka olisivat olleet hyvin tärkeitä koko meidän metsätaloudelle. Siinä oli ensiharvennusvelvoite ja uudistamisvelvoitteen tarkempi ja tiukempi määrittely.

Täytyy sanoa, että näin ympäri mennään. Keskustapuolue ja MTK alkavat löytää vihreistä kaveria siinä, että uudistamisvelvoitteen osalta löysäillään. Tältä osin minä kyllä pidän tätä hyvin lyhytnäköisenä lähestymistapana, koska negatiivisella korolla ei ole kansantaloudellisesti eikä yksittäisen metsänomistajan osalta järkevää pitää tätä metsävarallisuutta.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kari Rajamäelle ensimmäisenä haluan vastata 25 vuoden metsäammattilaisen kokemuksella, että teidän pelkonne siitä, että joku kamala tapahtuisi tämän Kemera- ja petu-lain myötä, ei pidä paikkaansa. Ed. Pulliainen mielestäni oivallisesti kuvasi tätä energiapuutilannetta Suomessa. Puuta riittää kaikille sen käyttäjille, ja sitä jää valitettavasti metsäänkin happanemaan. Elikkä tämä luonnon monimuotoisuuskin tulee samalla hoidettua.

Arvoisa rouva puhemies! Varsinaisesti asiaan.

Tästä Kemera-laki- ja pienpuun energiatukilakiesityksestä olen äärimmäisen iloinen ja huojentunut. Tätä olen monta kertaa toivonut metsämiesurani aikana aikaisemmin, että jonain päivänä Suomeen pitää saada sellainen laki voimaan, jolla myös tämä pienpuu lähtee liikkeelle ja harvennusrästit saadaan hakattua. Haluan tässä yhteydessä kiittää ministereitä Mauri Pekkarinen ja Sirkka-Liisa Anttila, jotka ovat omalla vahvalla panoksellaan olleet viemässä eteenpäin tätä uusiutuvan energian pakettia. Kiitoksia teille siitä. Tämä työ on kantanut hyvää hedelmää.

Kemera-laki, joka on ollut eduskunnassa lepäämässä parin vuoden ajan sattuneesta syystä, jaetaan nyt kahtia. Kemera-lain 14 ja 15 § eriytetään kokonaisuudessaan uudeksi pienpuun energiatukilakipaketiksi, ja tämä tekee vain tälle Kemera-lainsäädännölle hyvää. Nimittäin perinteinen Kemera, kestävän metsätalouden rahoituslaki, jää voimaan tietenkin hyvänä ja vahvana ja sen lain perusteella tehdään tästäkin eteenpäin töitä metsien hoidon hyväksi Suomen metsissä. Se painottuu nimenomaan taimikonhoitopuolelle, ja nimenomaan tavoitteena on saada pienet taimikot kuntoon jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on tämän Kemera-lain hyvä rikkaus.

Vielä paremmaksi tämän lakipaketin tekee se, että nämä energiapuuasiat erotetaan kokonaan omaksi paketikseen, jolloin se on budjettiteknisesti paljon helpompi toteuttaa ja saada tuloksia aikaan. Sitten puumarkkinoilla tällä hetkellä on todella tarvetta sille ja metsän rakenne vaatii sitä, että hakkuita on olennaisesti lisättävä. Tosiasia on se, kymmenien vuosien kokemuksella voin vakuuttaa, että metsäteollisuuden omat hakkuutavoitteet ja vuosittaiset hakkuumäärät eivät riitä hoitamaan ensiharvennusrästejä pois. Se on kylmä tosiasia. Jos se olisi riittänyt, niin meillä tällä hetkellä ei olisi sitä noin 350 000—400 000 hehtaarin ensiharvennusrästiä olemassakaan, jos tämä markkinavoima olisi riittänyt. Näin ollen hallitus on aivan oikein oivaltanut sen, että tarvitaan selkeästi poliittisen päätöksenteon selvää tukea tälle hommalle, että saadaan nämä ensiharvennuspuut sieltä metsästä liikkeelle.

Viimeinen valtakunnallinen metsien inventointikin todisti sen, että jos emme harvennushakkuita saa, sitä kaikkein tärkeintä hakkuuta, mikä metsän kehitysvaiheessa on, tehdyksi, se johtaa vääjäämättä pikkuhiljaa kokonaiskasvun laskemiseen. Se 100 miljoonan vuotuinen metsien runkopuun kasvu, mikä on jo saavutettu vuosikymmenten työllä sotien jälkeen, on nyt pikkuhiljaa taantumassa, ellei harvennushakkuita saada ajalleen ja myös taimikonhoitoja. Tämä lakipaketti palvelee näitä molempia tavoitteita erinomaisen hyvin.

Uusiutuvan energian tavoitteiden mukaan, jotka Euroopan unioni on meille asettanut, vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuuden kokonaisenergiasta pitää olla se 38 prosenttia, ja jos emme tähän tavoitteeseen pääse, se johtaa vääjäämättä siihen, että saamme sieltä sanktioita. On paljon parempi, että käytämme sen panoksen Suomessa omien metsien hoitoon, omien asioiden hoitoon, emmekä maksa sanktioina niitä Euroopan unionille. Tämä on suuri asia suomalaisille, tämä on suoranainen valtava mahdollisuus. (Ed. Rajamäki: Ja Irlannillekin jää vähän!)

Arvoisa rouva puhemies! On muistettava sekin, että viime vuonna, vuonna 2009, korjattiin Suomessa pienpuun energiatuen edellytykset täyttävää puuta 1,6 miljoonaa mottia ja tavoite on vuonna 2020 se 5 miljoonaa mottia. Elikkä siihen tarvittaisiin suurin piirtein se pienpuun energiatuen raha, 40 miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle on varattu budjettiin 2011 sille noin 2 miljoonan motin määrälle se 13,5 miljoonaa euroa rahaa. Elikkä kannattaa kiinnittää huomio noihin lukuihin. Energiapuuta Suomen metsistä on tavoite korjata vuonna 2020 tuo 13,5 miljoonaa mottia, elikkä siitä petu-puuta olisi ainoastaan se 5 miljoonaa mottia. Totta kai sieltä markkinaehtoistakin puuta tulee, kantoja, järeämpien harvennuksien latvuksia, oksamassaa ym., elikkä ei pidä tuijottaa pelkkiin kokonaislukuihin, pitää nähdä myös näiden lukujen taakse, elikkä tuo pienpuun energiatukiosuus ei suinkaan ole koko uusiutuvan energian osuus, mikä metsästä tien varteen ajetaan.

Tässä keskustelussa on moni edustaja sivunnut tätä siirtymäaikaa. Voimassa oleva Kemera-lain mukainen metsien hoitohan sisältää tietenkin tämän nuoren metsän harvennuksen ja siihen liittyvän haketustuen. On aivan välttämätöntä, kuten maa- ja metsätalousvaliokunta onkin jo keskustellut, että siirtymäaikaa siltä osin jatketaan ainakin vuoden 2012 loppuun, jolloin tiedetään, että tämän vanhan lain säännöt saadaan vietyä kunnialla loppuun, ja silloin eletään täysin uutta aikaa. Tämä on arvokas asia, ja toivon mukaan tämä saadaan kirjoitettua lopulliseen mietintöönkin sanoiksi ja pykäliksi.

Poliittinen paine tämän lakipaketin ympärillä on kieltämättä ollut kohtuullisen kova. Ymmärrän sen toki, että politiikkaan kuuluu aina paineita. Hallitushan teki viime keväänä suuren energiaratkaisun, johon kuului energiatehokkuus, energiansäästö, viime heinäkuun 1. päivänä äänestetty ydinvoimaratkaisu ja nyt viimeisenä tämä uusiutuvan energian paketti. Tämäkin paketti pitää viedä kunnialla loppuun. En ymmärrä sitä, minkä takia joiltakin tahoilta on viime aikoina annettu ymmärtää, että tässä paketissa olisi jotakin neuvoteltavaa vielä. Alun perinhän oli tarkoitus, että 70 mottia per hehtaari olisi leikkurimaksimimäärä, joka energiapuuta hehtaarilta voidaan korjata ja joka on tukikelpoista. Nyt se on asettunut poliittisen väännön jälkeen 45 mottiin. No, onko se kirkko keskellä kylää, sitä en tiedä, mutta se on kuitenkin hyvä, että se on siellä ja on toimiva ratkaisu. (Ed. Rajamäki: Vaikuttaa hallitukselta!) On aivan ymmärrettävää, että eri poliittisilla puolueilla on eri tavoitteita, mutta tärkeätä on, että löytyy yhteisymmärrys. Ja se 8 euroa motille, minkä alun perin piti olla verotonta haketustukea, on muuttunut 10 euroon per motti ja on siten verollista tuloa. No, niin tai näin, molempi parempi. Tärkeintä on, että siitä on saavutettu yhteisymmärrys ja saadaan laki aikaan.

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi vielä totean sen, että jatkossa on Suomen eduskunnan huolehdittava siitä, että pienpuun energiatuet ja Kemera-varat ovat riittävät vuosittain, koska se tukee uusiutuvan energian tavoitteita, joihin olemme sitoutuneet Euroopan unionin mittapuussa, se tukee sitä tavoitetta, että saamme vihdoin ja viimein Suomen metsät kuntoon nuorten metsien osalta, ja se tukee myös sitä, että suomalaista työtä saadaan enemmän. Ennen kaikkea se on tärkeätä, että korvaamme suomalaisella puulla, suomalaisella puhtaalla puuenergialla sitä kivihiiltä, mitä tänä päivänä muun muassa Australiasta ja ympäri maailmaa tähän maahan ajetaan. Tietenkään emme koskaan pääse tilanteeseen, että kivihiilen käyttö loppuisi, mutta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa siitä energiasta, minkä tässä maassa tuotamme, tuotamme kotimaisilla raaka-aineilla, koska se tuo suomalaista työtä myös metalliteollisuuteen. Suomi on maailman johtava metsäteknologian maa. Me rakennamme tässä maassa erittäin korkeatasoista metsäkonetekniikkaa, aivan huippua. Kaikki tietävät nämä tuotemerkit niitä toistamatta sen enempää. Ja niitä on pieniä tehtaita monia muitakin. Tämä tukee myös suomalaista metsäteollisuutta, ja se tukee myös suomalaista metalliteollisuutta ja kemianteollisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! En ole eduskunta-urani aikana näin hyvää lakipakettia vielä silmieni edessä nähnyt, mutta näin metsämiehenä voin vakuuttaa, että tässä se nyt sitten on, ja siitä haluan vielä kiittää valmistelleita ministereitä hyvästä työstä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta tuohon, mitä ed. Hoskonen tuossa ihan loppulauseena totesi, kyllä täytyy vaan todeta, ettemme antaisi itse itseämme pettää: Tämä uusi petu-laki edistää ensiharvennusten tekemistä vain, mikäli me saamme rahoituksen turvattua. Jos me emme saa rahoitusta turvattua, niin tässä käy täysin päinvastoin. Tämä ei edistä ensiharvennusten tekemistä, jos me emme saa rahoitusta turvattua.

Minä olen kyllä aika skeptinen sen rahoituksen osalta, kun ajattelee, mitä tähän asti on tapahtunut. Me olemme eläneet aika hyvässä taloudellisessa asemassa Suomessa nämä viime vuodet, ja aina on ollut pulaa nimenomaan Kemera-rahoista, on tietysti monista muistakin rahoista, mutta rahoitusta ei ole tähänkään asti, nykyisen lain voimassa ollessa, pystytty turvaamaan.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Hemmilä totesi, että tämä laki edistää energiapuun käyttöä vain, jos rahoitus on kunnossa. Tämähän pitää paikkansa puoleksi. Nimittäin ei sillä rahoituksellakaan ole mitään merkitystä, jos ei ole riittävästi energiapuun käyttöpisteitä, energiapuun käyttöä, eli tässä koko ajan pitää muistaa tämä kahden kohtalonyhteys.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan kyse on siitä, että meillä on kokonainen paketti näitä uusiutuvan energian lakeja. Siellä on tariffia, ja siellä on kiinteää sähköntuotantotukea, ja siellä on myöskin investointitukia, ja nyt tämä petu-paketti on yksi osa siitä. Tulevaisuudessa on todellakin tärkeää se, että sitä rahaa siellä budjetissa on, mutta tietysti on itsestään selvää, että jos me olemme sitoutuneet EU:ssa täyttämään uusiutuvan energian velvoitteemme, tulevat hallitukset ovat todella typeriä, jos mieluummin maksavat sanktioita EU:lle kuin maksavat sitä tuotantotukea sovitulla lainsäädännöllä.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pertti Hemmilä aivan oikein maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana kiinnitti huomiota rahanpuutteeseen, mikä tällä Kemera-puolella aina on ollut.

Mutta pitää nähdä tämän asian yli mielestäni vähän pidemmälle, koska tämän rahapulan on tietenkin aiheuttanut se, että meillä on tullut tähän Kemeran kylkeen aikanaan energiapuun korjuu, nuoren metsän harvennus- ja haketustuki, joka lisäsi tätä lisääntyvää rahapulaa koko ajan. Nyt, kun nämä saadaan kahdelle eri momentille kahden eri ministeriön hallinnon alle, on hyvin paljon todennäköisempää, että pystymme tämän asian hoitamaan säällisesti niin, että Kemera-rahat asettuvat sinne lähemmäs 80 miljoonan euron tasoa, mikä on kohtuullisen hyvä, ja sitten pienpuun energiatuki nousee vuotta 2020 kohti vähitellen ylöspäin.

Ja kuten ed. Hemmilä oivallisesti muistaa varmasti sen, niin sovittiin, myös valiokunnassa on ollut siitä puhetta, että tätä asiaa voidaan toki tarkastella myöhemminkin ja asiaan voidaan palata. Eli ei tämänkään lain takana ole mörköä tai sarvipäätä, vaan siellä on, totta kai, tulevaisuuden ongelmia. Mutta viisas eduskunta seuraavalla vaalikaudella tietenkin sitä parantaa, jos tämä eduskunta sitä ei ole oivallisesti pystynyt nyt tekemään.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt, kun ministeri saapui aitioon, käytän tämän puheenvuoron, koska näyttää hänellä olevan puheenvuoropyyntö tuossa.

Nimittäin tästä notifioinnista: Tämä laki on suunniteltu tulevaksi voimaan 1. huhtikuuta, mutta lain perusteluissa todetaan, että tähän tarvitaan notifiointi ja että notifiointi on kestänyt saatujen kokemusten mukaan vähintään puoli vuotta. Me tiedämme, että joitakin notifiointeja on hidasteltu tai notifiointikäsittelyt ovat olleet hyvin hitaita EU:ssa, on jopa mennyt yli vuosi, joten siitä johtuu, ministeri Pekkarinen, se, kun suhtaudun edelleen epäuskoisena tähän, että tämä laki saataisiin voimaan huhtikuun alusta.

Elinkeinoministeri   Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Täällä oli paljon kommentoitavaa muuhunkin, olen pyytänyt vastauspuheenvuoron. Mutta tähän: On aina vaara, enkä voi mennä takuuseen siitä, että se notifikaatio noin vaan sieltä tulee. Kuitenkin kun tämän energiapaketin kokonaisuus on ollut pitkään, jo kesästä lähtien itse asiassa, komission käsissä, niin myöhemmin, kun alkoi hahmottua, mitä petu tulee olemaan, komissiota on informoitu siitä, mikä perässä tulossa on. Elikkä komissio saadessaan aikanaan notifioitavaksi tämän petun se petu ei tule tavallaan tuntemattomaan maailmaan, vaan petu tulee siellä jollakin tavalla etukäteen tunnettuna asiana. Tähän nojautuen voidaan pitää ainakin mahdollisena, että notifikaatio sieltä tulisi aikataulussa, joka voisi täyttää tämän 1. huhtikuuta -tavoitteen. Mutta siitä huolimatta voi sanoa, että omat riskinsä tässä kuitenkin on. Itse asiassa ensi viikolla minun valtiosihteerini menee näistä asioista neuvottelemaan komission kanssa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin voi sanoa, että toimii tässä pahanilmanlintuna, mutta kauneus on aina katsojan silmässä, ja minulla väkiselläkin tähän tuli pieni malka sen takia, että lakiesityksessä sivulla 9 kirjataan: "Tuki voitaisiin siten myöntää myös esimerkiksi sellaisen pienpuuenergiaerän perusteella, joka on peräisin valtion tai ison metsäyrityksen omistamasta metsästä." Väkisenkin tuli mieleen se ajatus, että noinkohan tässä sitten syntyy niitä paljon mainostettuja uusia työpaikkoja varsinkin pohjoisen Suomen alueelle ja millä tavalla tämä tulee vaikuttamaan sitten kokonaistilanteeseen puun hankinnan, puun keräilyn ja erilaisen puun käytön ja toiminnan suhteen. Toki voi ajatella niin, että hyvässä lainsäädännössä on aina jokin pieni koukku, johon joku voi sitten huomatessaan takertua. Mutta itseäni jäi kyllä mietityttämään, noinkohan aidosti muun muassa Metsähallituksen ottaminen tuen piiriin tuo todellisuudessa uusia työpaikkoja, joita on mainostettu satapäin tämän energiapuuasian ympärillä tulevan. Erityinen huoleni tietysti kohdistuu Pohjois-Suomeen kokonaisuutena: Lappi—Kainuu—Koillismaa-alueelle.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän on, niin kun moneen kertaan on jo todettu, osa tätä todella merkittävää uusiutuvan energian kokonaispakettia. Ymmärrän erittäin hyvin tämän lain kiireen budjettilakina, mutta siitä huolimatta erinäisiä kommentteja tämän lain sisältöön.

Ensinnäkin on, totta kai, äärettömän hyvä, että nämä energiatuet erotetaan kestävän metsänhoidon tuista eli poistetaan Kemera-laista ja säädetään sitten omalla laillaan. Eli toisin kuin ed. Hemmilä pidän tätä lakia kyllä tältä osin tarpeellisena.

Sitten täällä on puhuttu jo tästä hehtaarikohtaisesta leikkurirajasta. Oma näkemykseni on se, että energiapuutavoitteisiin nähden tämä järjestelmä ei nyt välttämättä aivan riittävä olisi myös tämän hehtaarikohtaisen 45 kuutiota per hehtaari -leikkurin tasolla, koska se merkitsee myös sitä, että tiheän nuoren metsän hoitokohteitten korjuu on minun ymmärtääkseni kannattamatonta. Riskinä on, että energiapuun korjuu siirtyy näiltä varsinaisilta energiapuukohteilta kuitupuuleimikkoihin tai jopa päätehakkuiden kuituosan korjaamiseen energiakäyttöön. Mutta toki tässä on todettu, että tuo 45 kuutiota on monenlaisten keskustelujen jälkeinen kompromissi.

Tässä esityksessä tuensaajajoukkoa on todella laajennettu eli yksityisten metsänomistajien lisäksi mukaan on otettu valtio, kunnat ja yritykset. Minun on pakko todeta, että minun on henkilökohtaisesti hyvin vaikea hyväksyä valtion tukea valtiolle. Eli en näe kovin järkevänä, että tätä tukea maksettaisiin Metsähallituksen hallinnassa oleville metsille. Tässä tulee eteen sekä käytettävän rahamäärän ongelma että energiapuun käyttöpisteitten vähäisyys niin monella tavalla, ja vähän niin kuin ed. Kyllösenkin, minun on kyllä vaikea uskoa, että tällä ratkaisulla esimerkiksi pohjoiseen saataisiin uusia työpaikkoja. Eli näkisin kyllä aivan selkeänä, että Metsähallitus tästä pitäisi saada pois. Toki tuen sitä, että tuki maksetaan alennettuna näille mukana oleville julkisyhteisöille. Samoin tietysti tuki tulisi maksaa alennettuna näille yritysten metsistä tuleville energiapuille.

Sitten tässä on vielä yksi tällainen erillinen ongelma. Kuuntelin ehkä ed. Hoskosta vähän huonosti, en ole varma, ottiko hän tämän esille, mutta toivon, että siitä ainakin maa- ja metsätalousvaliokunnassa keskustellaan. Eli tätä nykymuotoista haketustukeahan voi hakea vasta haketuksen ja energiakäyttöön luovutuksen jälkeen, eli väli puukaupasta hakkeen toimitukseen voi olla hyvinkin pitkä. Jos tämä vanha laki kumoutuu ja uusi pienpuun energiatukea koskeva laki astuu voimaan kaupanteon jälkeen mutta ennen kuin vanhan lain mukaista haketustukea on ehditty hakea, niin tämän mukaanhan tukea ei enää voisi myöntää. Eli uuden lain voimaantulon jälkeen vanhojen ehtojen mukaisia tukia ei enää myönnettäisi, ellei hakemus ole ollut sisällä ajoissa.

Tässä on muistettava vielä sitten se, että tällä hetkellä tehdään jo kauppoja ja osin kaadetaan lämmityskauden 2011—2012 puita, jotka haketetaan vasta ensi syksynä. Kauppasopimukset on tehty nykyisten Kemera-ehtojen mukaisesti. Eli jos siirtymissäännöksiä ei korjata, jos aloitettujen hankkeitten osalta sovelletaan nykyistä Kemera-lakia haketustukineen siitäkin huolimatta, että haketus ja tukihakemus tehdään mahdollisen lakimuutoksen jälkeen, niin toimijoillehan tämä merkitsee käytännössä useitten kymmenien tuhansien eurojen tappioita. Tästähän seuraa se, että käytännössä energiapuukauppa voi tällaisessa epävarmuustilanteessa pysähtyä kokonaan. Ja jos ei sitten vielä tiedetä, antaako komissio hyväksynnän tälle laille ja milloin, niin tätä epävarmuuttahan voi kestää hyvinkin pitkään.

Eli tässä on tällaisia tiettyjä ongelmia. Täällä todettiin, että aikataulu on kireä. Täytyy vaan nyt sitten kannustaa maa- ja metsätalousvaliokuntaa, että huomenna raivataan tilaa ja huomisen illan jälkeen raivataan yöstä tilaa, että valiokunta ehtii nämä pykälät kaiken kaikkiaan riittävän nopeasti tässä nyt sitten käsitellä. Mutta, arvoisa puhemies, tässä tämmöistä selkeää korjattavaa vielä on.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jäi tuossa vähän vaivaamaan, pitäisikö Irlanti-asiatkin lykätä, että saataisiin tämä käsiteltyä tässä talossa, että alkaa löytyä asioille vielä suurempia tärkeysjärjestyksiä.

Mutta täytyy nyt puolustaa vähän hallituksen esitystä, nimittäin tämähän nyt olisi kaiken huippu, jos valtion metsien ja valtion metsäomaisuuden tällaista puuhuollon vakaustekijää vielä heikennettäisiin. Kysymyshän on siitä, että jos valtion metsät eivät olisi kilpailukykyisiä tässä mielessä kuin nyt pyritään energiapuun raaka-ainetta turvaamaan, niin silloinhan oltaisiin kantohintapolitiikan välineeksi tämäkin tekemässä. Kyllä nyt MTK:n rahastuksellakin pitäisi tässä salissa joku raja ruveta olemaan.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä Metsähallituksen mukaan ottaminen tuen piiriin ei tuo mukanaan yhtään uutta työpaikkaa eikä käytännössä lisää yhtään energiapuun käyttöä, koska minimitekijänä on varojen ja käyttöpisteitten puute erityisesti tuolla Pohjois-Suomessa, niin kuin käytännössä todettiin. Tästä on syntymässä tällainen tilanne, että Metsähallitus isona toimijana ja kykenevänä rahoittamaan pitkiäkin maksuviiveitä haukkaa käytännössä suurimman osan pienpuun energiatuesta. Yksityismetsien osalta tuet käytännössä heikkenevät, tapahtuu tällainen varojen siirtymä yksityisiltä valtiolle ilman, että luodaan käytännössä yhtään uutta työpaikkaa. Ymmärrän kyllä ed. Rajamäen tämmöisen valtiomyönteisen näkökannan, mutta yksityistä metsänomistajuutta ja työpaikkoja tämä ei käytännössä lisää.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa puhemies! Varsinainen puheenvuoro? (Puhemies: Niin.) — Nimenomaan varsinainen puheenvuoro.

Ensinnäkin ed. Rajamäelle: Kyllä minä olen aina ymmärtänyt, että sosialidemokraatit ovat vähävaraisen asialla, mutta onko Suomen valtiokin nyt jo niin vähävarainen, että Metsähallituksen tukea demarit puolustavat? Onko Metsähallitus niin vähävarainen, että demarit ovat ruvenneet Metsähallitusta puolustamaan? Minusta tämä on kyllä hyvin ihmeellistä.

No, tämän lain valmistelusta ei voi taas olla muuta mieltä kuin surkuhupaista sählinkiä. Itse lopputulos on lähes hyvä, mutta erikoista on tämä hätä, millä sitä tuotiin meille käsittelyyn. Kyllä minä ymmärsin Irlannin rahoituspaketin, että se tuodaan asiantuntijakuulemiseen ja valmistavaan keskusteluun ja mietintöön ja saman tien pois päiväjärjestyksestä. Mutta tämä asia: tänä päivänä tuli ensimmäinen asiantuntijakuuleminen, ja saman tien valmistava keskustelu alkoi, (Ed. Rajamäki: Just näin!) ja torstaina pitää olla jo paketti valmis. Kyllähän tässä niin nurin niskoin, niin nurin niskoin mennään, että ei mitään mieltä tämmöisellä asialla.

No, sitten täällä on monessa puheenvuorossa esitetty tämän rahan rajallisuuden huolet. Ed. Kalmari muun muassa kysyi, tuleeko valtio maksamaan mieluummin EU:lle sanktiomaksuja siitä, että tavoitteet eivät täyty, kuin huolehtii riittävästä rahoituksesta. Voin kyllä aivan vapaasti sanoa, että EU ei tule tätä asiaa koskaan sanktioimaan, koska missään muussa EU-maassa ei päästä läheskään niin lähelle tavoitteita kuin Suomessa tullaan pääsemään. Sitten toisaalta voin kyllä sanoa sen, että valtiovarainministeriö tulee pitämään siitä huolen, että tavoitteet eivät varmasti täyty. Se tulee aivan varmasti pitämään siitä huolen. (Naurua) Siitä on niin monta näyttöä, että varmasti on rahasta niin paljon puutetta ja sitä pienennetään ja vähennetään määrärahoja.

Mutta sitten tämä Metsähallitus. Se on ehdottomasti saatava pois tuensaajien piiristä. Minä en tule hyväksymään (Ed. Rajamäki: Ohhoh!) valiokunnassa mietintöä, jos Metsähallitusta ei rajata siitä ulos. Tämä paketti on luotu kahdesta syystä: että energiapuuta riittäisi ja että hakkuurästit purkautuisivat. Hakkuurästit taas ovat syntyneet yksityismetsissä kahdesta syystä: Toinen syy on se, että ensiharvennuspuun ulos ottaminen yksityismetsistä ei ole ollut kannattavaa. Toinen syy on, että jotkut yksityiset eivät malta, jaksa, viitsi huolehtia omasta yksityisestä omaisuudestaan. Sillä, että annetaan tukea yksityismetsiin, puretaan tätä hommaa ja saadaan se kansallisvarallisuus sieltä hyötykäyttöön.

Mutta Metsähallitus? Eihän Metsähallitus voi jättää hakkuurästejä itselleen. Ei se voi jättää nuoria metsiä hoitamatta. Jos näin tapahtuu, niin silloin pitää se alueen metsänhoitaja vaihtaa. Sen metsänhoitajan on huolehdittava, että valtion omaisuus, mikä Metsähallituksella on, (Ed. Rajamäki: Eikö yksityisenkin metsänomistajan pitäisi huolehtia?) pysyy kasvukunnossa.

No, nyt kysytään, miksi Metsähallitus velvoitetaan tuottamaan hakepuuta niin kannattamattomasti. Vaikka se tuottaisi sen kuinka vähällä tuotolla, niin onhan sillä nyt kuitenkin huomattavasti parempi tuotto niillä hehtaareilla kuin niillä hehtaareilla, mitä Metsähallitus räjäyttää tukkimetsää poikki, polttaa tukkimetsää, lykkää pillarilla nurin muka sen takia, että ötökät saavat kasvaa. Mikä näiden tuotto on? Kyllä pitää ehdottomasti Metsähallitus rajata tästä ulos. Metsähallituksen on vaan yksinkertaisesti huolehdittava, että metsät pysyvät kasvukunnossa, jos ei muuten, niin Metsähallituksen tulostavoitteita pitää laskea. (Ed. Rajamäki: Siihen te ette suostu!) — Kyllä suostutaan.

No, joka tapauksessa laki on muuten aivan hyväksyttävissä. Nämähän ovat totta kai kaikki kompromisseja, nämä saantotavoitteet sun muut tässä asiassa, jotka aina politiikkaan kuuluvat. Mutta kuten sanoin, en tule mietintöä hyväksymään hallituspuolueen jäsenenä, jos Metsähallitus pysyy mukana tässä kuviossa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä aika hämmentynyt olen, kun yleisesti on tunnustettu Itä- ja Pohjois-Suomessa, että Metsähallitus on ollut erittäin keskeinen, vakaa työllistäjä itäisen ja pohjoisen Suomen kehityksen kannalta, erittäin tärkeä myös luontopalvelujen osalta, jotka nyt ovat uhattuina hallituksen budjettileikkauksessa. Luontopalvelut ovat tukeneet laajasti myös aluekehitystä, turismia, matkailua. Kyllä minä toivoisin, että näin keskeisessä asiassa ei todella kyseenalaistettaisi Metsähallituksen ja valtion maiden merkitystä puuhuollon ja vakaan kehityksen kannalta, myös teollisuuden toimintaedellytysten kannalta.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Edustajakollega Vilkuna nosti erittäin tärkeän näkökohdan esille, ja se on Metsähallituksen tulostavoite. Kyllä on ollut aika karua se jälki tuolla pohjoisen virkistysalueilla ja lähivirkistysmetsissä, kun sitä tavoitetta on toteutettu jopa hakkaamalla lähi- tai keskusta-alueiden, kyläalueiden, läheisiä saaria ja erilaisia matkailu- ja retkeilykäyttöön tarkoitettuja reitistöjen vierustoja ym. Kyllä väkisinkin tulee tässä sitten mieleen se, mikä on loppupelissä se seuraava tie, mille sitten päädytään, kun valtio tukee valtiossa toimivaa omaa organisaatiotaan. Mutta tietenkin jos nähdään, että tässä ei ole mitään ongelmaa ja malka on vaan allekirjoittaneen silmissä, niin sehän tulee varmaan tässä todistetuksi.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tiedetään, missä valtion metsät käytännössä ovat, missä Metsähallitus käytännössä toimii, eli ennen kaikkea Lapissa, Koillismaalla, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, niin käytännössähän tässä nyt on käymässä sillä tavalla, että valtion metsien ensiharvennuksista kertyvä energiapuu riittää täyttämään olemassa olevat pohjoisen energiapuun käyttöpisteet niin Lapissa, Kainuussa, Koillismaalla kuin osittain Pohjois-Pohjanmaallakin. Käytännössä tilanne on se, että myös Metsähallituksen metsien ensiharvennusten ainespuut voivat ohjautua energiapuuksi ja tukkia energiapuumarkkinat hyvinkin pitkäksi aikaa. Eli käytännössä tämä on äärettömän huono vaihtoehto ja ratkaisu, että tuki ohjataan myös Metsähallitukselle.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Juuri niin kuin ed. Korhonen varsinaisessa puheenvuorossaan mainitsi, tämä ei lisää yhtään työpaikkaa, jos Metsähallitus pidetään mukana, koska Metsähallitus tulee imaisemaan ne kaikki varat, ja todellakaan Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, Kainuussa ei tule varmasti keneltäkään muulta sitten energiapuuta kuin Metsähallitukselta. Ei siinä ole kyllä mitään järkeä, että valtio tukee valtiota, valtion laitosta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän menettelyn osalta, miten tämä on valmisteltu ja miten tämä täällä nyt on tässä aikataulussa.

Koko energiapaketti valmistui, jos minä nyt oikein muistan, huhti—toukokuun vaihteessa viime keväänä. Alun alkaen tämän petun — sitä ei silloin puhuteltu petuna, vaan se oli vähän toisella nimellä — oli tarkoitus olla osa tätä varsinaista muuta kokonaisuutta, joka on täällä talousvaliokunnan käsittelyssä, mutta monen syyn summana, käymättä niitä nyt erittelemään, sen erilaiset kontaktipinnat tähän Kemera-lainsäädäntöön ja muut ajoivat sitten siihen, että alan ammattilaiset totesivat, että tämä on parempi hoitaa maa- ja metsätalousministeriössä ja se on parempi kytkeä tähän varsinaiseen Kemera-lainsäädäntöön.

No, se on siellä viipynyt. Siihenkin, minkä takia se siellä on viipynyt, on monia kohtuullisen ymmärrettäviä järjellisiä syitä. Nyt luovutaan tästä senttirajasta ja sillä pelaamisesta ja viime kevättalvella valmistuneen työryhmäraportin, Juha Ojalan raportin, mukaisella tavalla mennään tähän hehtaarituottoon ja katsotaan, mikä se maksimimäärä hehtaarilta on, mikä pääsee tuen piiriin, ja luovutaan näistä senttirajoista monista syistä, koska kyllä siinäkin olisi vaikeuksia tullut, jos siihen olisi tässä menty. Muun muassa nämä ovat niitä tekijöitä, mitkä myöhästyttivät ja veivät aikaa lisää maa- ja metsätalousministeriössä. Minä uskon, että ministeri Anttila ja myöskin virkamieskoneisto on siellä voitavansa tehnyt.

Nyt myönnän, että minä en äsken tullut ajatelleeksi sitä, että tämä onkin budjettilaki, kun sanoin, että tässä ei niin kiirettä nyt sitten olekaan. Olen siinä vähän pahoillani, että annoin vähän väärän kommentin. En tullut sitä todella ajatelleeksi. Tästä näköjään tämä ylimääräinen kiire sitten vielä nyt johtuu. Jos se taas menisi normaalina lakina, niin silloin kävisi niin, että silloin se huhtikuu joka tapauksessa tulisi, mutta toisaalta pitää ymmärtää se, että jos kansanedustajat pitävät tärkeänä, että perusteellisesti asian voi käsitellä, niin totta kai eduskunnan pitää voida perusteellisesti kaikki esitykset käsitellä. Minä en ota enempää nyt sitten tähän kiireeseen kantaa. En voi sanoa, että olen ihan niin kuin sijaiskärsijä. Kun minä olen tämän valmistelun taustalla ollut mukana, niin kyllä minä tätä sisältöä puolustelen. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Joo, joo, ilman muuta olen, mutta tämmöisiä ymmärrettäviä tekijöitä tässä taustalla on.

Mitä tulee nyt vielä Kemeraan, joka ei ole minun spesialiteettini, rohkenen siitä kuitenkin sen verran sanoa, kun ed. Hemmilä täällä sanoi, että rahat eivät riitä. Lisäbudjetissa tulee vähän rahaa lisää. No, sekään ei riitä, mutta tiedetään, että siellä on se tietty läkki, puute, kaiken aikaa, ja tällä tavalla minusta olisi ollut hyvä tässä, jos näin sallitaan, että ed. Hemmilä olisi kuitenkin kiitellyt tässä asiassa ministeri Anttilaa, joka kyllä taisteli sen hyväksi, että Kemeraan saadaan rahaa. Ed. Hemmilän puheenvuoro oli ihan erinomainen, ja annan tuen sille, kun edustaja puhuu näitten varsinaisten Kemera-rahojen riittävyyden puolesta. Se on erittäin tärkeää, ja tässä on erittäin tärkeää, että myöskin hän jaksaa tämän saman viestin sitten hyvin pontevasti kertoa valtiovarainministeri Kataiselle. Se on erityisen otollinen maaperä, kaikki, mikä sinnepäin tässä asiassa sanotaan. Tiedän sen kädenväännön, minkä ministeri Anttila ja Katainen tässä asiassa ovat käyneet pitkin aikaa, eikä vain Katainen vaan kaikki valtiovarainministerit. Muut ovat olleet vielä tiukempia kuin Katainen, tässä kun sattuu olemaan kokemusta vähän useammastakin valtiovarainministeristä matkan varrella.

Tämän jälkeen nyt sitten muutama kommentti vielä siitä, miten tässä nyt oikein käy. Ed. Rajamäki on huolissaan siitä, että tämä esitys johtaa siihen, että nyt sitten ainespuu menee polttoon jnp. Minä sanon aivan lyhyesti vielä kertaalleen: Jos tämä esitys johtaisi, tämä koko paketti, josta tämä on osa, siihen, että tässä nyt meneekin vähän ainespuuta polttoon, niin so what, mitä sitten? Mitä sitten, vaikka menisi 100 000 kuutiota polttoon semmoista ainespuuta, joka voitaisiin ainespuuksi käyttää, jos samalla saadaan 10 miljoonaa kuutiota sellaista puuta energiakäyttöön, joka muuten mätänee metsään? Tämä on iso yhteiskunnallinen kysymys, ja hivenen ihmettelen, että sosialidemokraattien suunnalta tämän tyyppisiä puheenvuoroja käytetään kuin ed. Rajamäen puheenvuoro tässä äsken. Tässä ovat vaihtoehdot: tuemmeko me suomalaista työtä, vai ajammeko kivihiiltä tuolta Etelä-Afrikasta tai tuolta Australiasta jnp. ja maksamme työn sinne, kaiken lisäksi semmoista polttoainetta, mikä aiheuttaa hirveän paljon päästöjä?

Muutenkin täytyy sanoa, että on se julkinen keskustelu tästä energiasta ollut uskomatonta tarinaa ennen kaikkea Helsingin Sanomien, Yleisradion ja sitten myöskin entisen pääministerin Paavo Lipposen toimesta tähän teemaan liittyen, aivan uskomatonta teemaa. Kun entinen pääministeri puuttuu tällaisiin asioihin, niin olisi erittäin hyvä, että ottaa selville sen, mistä pohjimmiltaan on kysymys. Hän on huidellut ja sanonut, että tässä nyt turpeen käyttö lisääntyy hurjasti tämän uusiutuvan energian paketin yhteydessä jnp. Ei minkäänlaista paikkansapitävyyttä tällaisella väitteellä, ei sinnepäinkään, että niin kävisi, että turpeen käyttö lisääntyisi, tai että tässä nyt huidellaan rahaa, nimenomaan uusiutuvan biopohjaisen energian lisäyksestä huidellaan rahaa, ympäri maakuntia jnp.

Vielä kerran. Uusiutuvan, nimenomaan sähkön, tuotantotukeen, siis varsinaisen uusiutuvan energian, biopohjaisen uusiutuvan energian, tukeen käytetään 30—40 miljoonaa euroa rahaa, ja sillä saadaan lähes 20 terawattitunnin verran energiaa käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Yksin tuulen, jossa saadaan 6 terawattituntia, lisäkäyttö merkitsee, että rahaa tarvitaan siihen 200 miljoonaa euroa. Kaikki tämä tausta huomioon ottaen se, että tästä problematisoidaan nimenomaan tämä puupohjaisen uusiutuvan energian käyttö jotenkin kansantaloudelle suureksi taakaksi, on minulle aivan käsittämätön asia. Toivon todellakin, että ne, jotka tästä asiasta julkisuudessa jonkunlaisella auktoriteetilla puhuvat, ottavat perusasiat selville ennen kuin kovin kovasti julkisuudessa asiasta puhuvat.

Arvoisa puhemies! Minä olen yrittänyt ajaa mutta minä en äsken näitä pelisääntöjä ymmärtänyt, että tänne voi tulla väliin, vaikka pyysin kommenttia. Jos vielä saan hetken jatkaa, niin pienen hetken vielä jatkaisin.

Mitä tulee siihen kysymykseen, miten sitten siinä tapauksessa, että on Metsähallitus, valtio tai yksityinen kansalainen, ensinnäkään puun kotitarvekäyttöön ei ole ollut missään vaiheessa tarkoitus alkaa antaa tätä tukea. (Ed. Hemmilä: Ei ole nytkään!) Se on 6 miljoonaa mottia, ja sitä, että aletaan sitä tukea täällä, ei sinnepäinkään, ei ole nähty perustelluksi.

Mitä tulee sitten yksityiseen yrittäjään, jos hän myy, ottaa omasta metsästä puuta, myy sen lämpölaitokselle, saa lämpölaitokselta todisteen siitä, että tämä erä käytetään tässä lämpölaitoksessa energiaraaka-aineeksi, minä en ymmärrä, että olisi mitään estettä siihen. Sukulaiskierto tässä yritetään estää tavallaan. Ymmärtääkseni tässä tarkoitus on se, että ei tämmöinen pelaaminen tällä asialla ole mahdollista, mutta silloin, kun on normaalista, aidosta yrittäjyydestä kysymys, ja silloin, kun yrittäjä ottaa metsästään puun, myy sen lämpölaitokselle, saa sieltä todistuksen, että tämä erä käytetään tähän energiantuotantoon, minun ymmärtääkseni ainakin se valmistelu, mitä minä johdin, tähtäsi siihen, että tällainen puuerä on oikeutettu silloiseen tukeen. Nyt siitä käytetään käsitettä petu-tuki. Mutta nyt, kun asianomainen ministeri ei ole paikalla, minä en mene vannomaan. Tämä on minun käsitykseni, ja tämä oli selvä käsitys sillä valmisteluporukalla, ministeriryhmällä, joka tämän esityksen aikanaan valmisteli.

Mitä tulee valtion metsiin tässä nyt, niin siitä vaan sanon, että täällä on erittäin voimakkaasti vannottu sen eteen, että ei saisi Metsähallitus saada tätä puoltakaan tukea. Tässä idea kaiketi on se, että erilaiset toimijat asetetaan samalle viivalle. Metsähallitus tekee samoista liiketaloudellisista lähtökohdista omia ratkaisujaan kuin muut yksittäiset metsänomistajat, ja siitä syystä myöskin tämän tuen suhteen se on asetettu rinta rinnan samalle tasolle tai samaan asemaan muiden metsäenergian myyjien kanssa. Onko tämä hyvä vai huono? (Eduskunnasta: Huono!) — No, se on huono, se on edustajien käsitys siellä, mutta minä näen myöskin paljon näkökohtia, jotka puoltavat tätä asiaa.

Sitten minun täytyy sanoa, että minä en ole ollenkaan ed. Vilkunan kanssa samaa mieltä siitä, että tässä pitää nostaa kädet jotenkin ylös ja lähteä siitä, että ei tämä uusiutuvan energian eteneminen toteudu meillä. Nämä lait tätä lakia lukuun ottamatta on kirjoitettu niin, vielä kertaalleen, että siinä paketissa, joka nyt on talousvaliokunnasta mennyt läpi, laissa asetetaan tavoitteet, minkä verran erilaisista energialähteistä pitää uusiutuvaa energiaa saada Suomessa aikaiseksi. Lain sanoma on selvä. Jos näillä tukimuodoilla se tavoite ei täyty, niin tukea pitää parantaa. Jos taas käy vice versa, toisinpäin myöskin, jos käy niin päin, että näyttää siltä, että näitä valtion rahoilla tuotettuja määriä, kun siinä kumminkin on verovaroja takana, tuleekin paljon pienemmällä tuella, niin silloin pitää voida tuota tukitasoa vähentää. Niinhän on lait kirjoitettu siinä varsinaisessa uusiutuvan energian edistämispaketissa. Korostan vielä, että tässä kysymyksessä oleva laki, joka maksimissaan on siellä vuoden 2020 tasolla nettomäärässä 36 miljoonaa euroa, on aika pieni osa siitä kokonaisuudesta, uusiutuvan energian koko paketista, joka vuoden 2020 tasossa on yli 300 miljoonaa euroa. Tämä nyt käsittelyyn tullut on sittenkin siitä aika pieni osa.

Arvoisa puhemies! Olen kiitollinen, että sain nyt ylittää ajan. Mutta sanon vielä sen, että, ed. Rajamäki, ei se metsäteollisuuden tila ole tällä hetkellä sen tapainen kuin tässä äsken vähän kuvasitte. Esimerkiksi paperin ja kartongin tuotannon määräksi ennustetaan tänä vuonna 12,1 miljoonaa tonnia. (Ed. Rajamäki: Emme ole omavaraisia!) — No, se on eri asia. Suomi vie monien tuotteitten osalta yli 90 prosenttia. Me emme voi määrätä, että tuon tai tämän lehden, oli se Demari tai oli se Suomenmaa tai oli se Helsingin Sanomat, pitää ottaa juuri suomalaista. Ne ottavat markkinoilta sitä paperia, mikä siellä näyttää olevan edullisinta, ja sellaista ohjausvaltaa valtiolla ei ole, että se määrää toimijat, yksittäiset markkinatoimijat, mistä esimerkiksi paperi pitää ottaa, valitettavasti ei ole.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kyllä on aika kevyt suhtautuminen suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin ja myös paperiteollisuuden tilanteeseen, jossa omistajaohjauksella olisi voitu vaikuttaa siihen, ettei kannattavaa, voittoa tuottavaa pk 4:ää Varkaudessa olisi lopetettu Sanomapainon päästä, kun se aikoinaan valtion vahvalla tuella rakennettiin ministeri Seppo Lindblomin aikana. Kyllä tähän pitää myös valtiolla olla kiinnostusta. Nyt on vaarana se, kun uusiutuvaa energiaa halutaan viedä eteenpäin — meillä on hyvää teknologiaa, jota pitää tukea ja viedä eteenpäin — että paitsi että metsäteollisuuden luottamus Kataisen kelahutaisun jälkihoitoon, energiaverotukseen ja tähän, menee, niin meillä myöskin kärsitään erittäin vakavasti teidän tekemienne metsäteollisuuden veronkorotusten takia, kuitupuun saatavuuteen liittyvän epävarmuuden takia. Tässä tehdään erittäin suuri karhunpalvelus suomalaiselle metsänomistukselle ja koko metsäklusterille. Kyllä tämä vähän vakavammin pitäisi hallita kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan yhden vuorokauden käsittelyllä ja eduskuntaharjoituksella. Tämä on myös historiaan jäävä asia, kuten teidän Kreikka- ja Irlanti-harjoituksenne.

Elinkeinoministeri  Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Kreikka- ja Irlanti-harjoitukseen, niin, ed. Rajamäki, te olette ollut näitä Suomen euroonviejiä ja niitten pelisääntöjen asettajia, joiden perusteella ne ongelmat nyt ovat käsissä. Se siitä.

Mitä tulee tähän käsittelyyn ja aikatauluun, minä olen siitä pahoillani todellakin, että se on näin tiukka. Minusta nyt eduskunnan pitää miettiä, kykeneekö se tässä aikataulussa siitä selviytymään.

Kolmas asia: Mitä tulee vielä suhtautumiseen metsäteollisuuteen jnp., ed. Rajamäki, me olemme tehneet aivan eri mitalla muutaman viime vuoden aikaan metsäteollisuuden eteen monia erilaisia toimenpiteitä, joiden vaikutukset näkyvät siinä, että koko metsäteollisuuden tuotannonalalla yhdeksän ensimmäistä kuukautta, kolme ensimmäistä neljännestä, metsäteollisuuden arvo oli yli 14 miljardia, kun viime vuonna, 2009, koko vuoden aikaan se oli 15 miljardia, elikkä nyt jo kolmen neljänneksen aikana on saavutettu se tuotannon määrä, mikä oli silloin. Monien toimien, myös valtiovallan toimesta rakennettujen toimien, ansiosta ollaan pääsemässä tähän.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! En malttanut olla pyytämättä puheenvuoroa ihan sen takia, että tässä toistuu sama kaava, mikä oli ydinvoimapäätöksen yhteydessä, jolloin tehtiin tiettäväksi, että nopealla aikataululla ennen kesää täytyy päätökset tehdä. Siinä erityisesti korostettiin sitä, kuinka merkittävät työllisyysvaikutukset tulee olemaan vaihtoehtoisissa energiamuodoissa, ja muistan kuulleeni keskustelun tästä pienpuun energiatuestakin ja kestävästä metsätaloudesta. Sen takia väkisinkin karvastelee nyt se, että jälleen kerran ollaan lainsäädännöllisesti siinä tilanteessa, että tämäkin laki pitäisi saada nopeasti täältä ulos, mielellään ennen joulutaukoa ja ilmeisesti tällä viikolla. En tiedä, minkälaiset arviot työllisyysvaikutuksista on tehty, mutta väkisinkin tulee semmoinen tunne, että tässä mennään koko energiakuvion kanssa sellaista höykynköykkyä, ettei tässä pysy enää kukaan kyydissä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Euro toi vakautta ja antoi kilpailukykyä myös meidän teollisuudellemme. (Ed. Hemmilä: Eikä antanut!) Kysyä voi sen sijaan, kun me sosialidemokraatit haimme kovasti Emu-puskureita, minnekähän olette laittaneet 2,5 miljardia euroa näistä puskureista, jotka silloin aikaiseksi saimme. Mistähän ne löytyvät tällä hetkellä? Ehkä siellä vieressä olevat ministerit tietävät.

Joka tapauksessa metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat niin vakava kansallinen asia, että minun mielestäni siihen pitää suhtautua, koko meidän vientiteollisuutemme rakenteiden kunnossapitoon, kilpailukykyyn, vakavasti. Ja, ministeri Pekkarinen, on se aika vakava viesti, jos metsäteollisuus kokee, että tämä ratkaisu heikentää kansallisesti aluekehityksen ja koko kansantalouden kannalta keskeisen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Otan sen esille sen takia, että vaikka voimakkaasti ajan kotimaisen raaka-aineen ja uusiutuvan energian ja puuenergian ja puuvoiman kehittämistä — meillä on siihen mahtava teknologia, osaaminen — niin nyt kyllä, jos metsäteollisuus on vakavasti kokemassa, että kilpailuedellytykset heikkenevät, myös kotimaisen puuraaka-aineen, puuvoiman, kehittäminen, koko hankintaketju ja tämä klusteri, kärsii. Eli kyllä nyt jossain klikkaa. Tämä on vähän niin kuin EU:ssa teidän rikkipäästöpäätöksenne, joka käytännössä lopettaisi koko vientiteollisuuden Suomesta. Kyllä nyt pitää pysähtyä. Ei näin isoja ratkaisuja eduskunnassa yhden vuorokauden hutaisulla pidä käsitellä. Tämä tavoite on oikea, mutta jos toteutuksesta on näin vakavaa erimielisyyttä, niin kyllä tässä kansallisessa kysymyksessä on syytä pysähtyä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta metsäteollisuutta on oikein hyvinkin kuunneltu, kun taso ja leikkuri ja Metsähallituksen mukaanotto ovat täällä lakiesityksessä niin kuin ne ovat.

Pyysin puheenvuoroa sen takia, että kyllä meille valiokunnassa on tullut se käsitys sekä metsäteollisuuden osalta että myös muiden asiantuntijoiden osalta, että se oma yrityskäyttö on nimenomaan mahdotonta, jopa niin, että metsäteollisuus kokee, että heidän omistamansa metsät eivät voi omissa laitoksissa tulla poltetuiksi. En osaisi kuvitella, että esimerkiksi Kyyjärven osuuskunta, joka lämmittää kuntaa, voisi käyttää osakkaiden omasta metsästä otettua puuta jatkossa, ellei sitä sitten tähän ikään kuin muuteta tai selvennetä. Mutta hyvä, jos lähtökohtaisesti se ajatus on ollut niin, että varsinaiseen yritystoimintaan se on mahdollista. Varmasti korjaamme valiokunnassa sen sillä tavalla, että asia ymmärretään.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuossa ministeri totesi, että jos tämän uusiutuvan energian käyttötavoitteet eivät muodostettavalla tukijärjestelmällä täyty, niin näitä tukijärjestelmiä muutetaan. Siitä ikään kuin aasinsiltana jatkokysymys: jos nyt sitten pohjoisessa käy niin, niin kuin melko varmasti tulee käymään, että Metsähallitukselta tulevalla energiapuulla täyttyvät kaikki ne energiankäyttöpisteet, mitä sillä alueella on, ja yksityisten metsänomistajien energiapuu jää ulos, niin olisiko ajateltavissa tätä ajatuskulkua eteenpäin niin, että myös tällaisessa tilanteessa tätä tukijärjestelmää lähdettäisiin muuttamaan? Kuitenkin taustalla on se tilanne, että itse asiassa uusiutuvan energian määrätavoitteet olisivat täyttymässä Metsähallituksen toiminnan seurauksena mutta kärsijöinä olisivat yksityiset metsänomistajat.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on laaja yhteisymmärrys siitä, että uusiutuvan energian osuutta pitää lisätä tuntuvalla tavalla, ja tässä kokonaisuudessa metsäenergian osuus on ratkaisevan tärkeä. On erittäin hyvä asia, että nyt tähän pienpuun osalle on räätälöity oma tukimalli, joka osaltaan parantaa energiapuun kannattavuutta myöskin metsänomistajan näkökulmasta ja puun myyjän näkökulmasta.

Tuossa ed. Timo Korhonen, aivan oikein tietysti, pohti tätä kokonaisuutta, mikä energiapuun kysynnän osalta tilanne on. Olen ymmärtänyt niin, että ministeri seuraa tilannetta ja tarvittaessa katsotaan, millä tavalla pitää asiaan puuttua. Mutta tärkeintä on se, että meillä on selkeä yhteinen tavoite uusiutuvan energian lisäämiseksi, ja ne toimet, joilla siihen päästään, ovat sitten keinoja. Tässä mielessä pitää antaa kyllä ministeri Pekkariselle tunnustus siitä, että koko tämän energiakeskustelun aikana se tavoite on pysynyt kirkkaana ja me haemme konkreettisia toimia, joilla tavoitteisiin päästään, ja se on totta kai myöskin eduskunnan tahto.

Jonkin verranhan tässä on ollut vastatuultakin, mutta se ei ole johtunut ministeristä vaan eräistä muista tekijöistä. On tärkeää, että tästä sitoumuksesta pidetään kiinni, minkä me olemme antaneet. Se merkitsee kyllä kokonaisuutena paljon työpaikkoja maakuntiin, ja se merkitsee myöskin hyvää tulevaisuudennäkymää energiapolitiikan osalta kaikkiin Suomen maakuntiin. Tässä mielessä esitys on mitä kannatettavin.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa jo useita kertoja on tullut esille, niin itse tämä laki ja tämä lakiuudistus sen enempää kuin nykyinenkään Kemera-laki ei sinänsä lisää energiapuun liikkumista metsästä sinne polttolaitokselle, ei, vaan vasta se rahoitus. Tärkeää on se, miten se rahoitus nyt turvataan, ettei tässä nyt vaan pääsisi käymään niin, että maaliskuussa on rahat loppu ja valtioneuvosto sitten asetuksella määrää, että loppuvuonna ei sitten näitä tukia enää myönnetä, eli hakkuut loppuvat kesken vuoden. Sen takia lakiin pitää saada kirjaukset tämän tuen pysyvyydestä ja siitä, että niiden rahojen pitää tulla, varsinkin kun tässä on nyt se tilanne, että tuensaajien piiri laajenee huomattavasti nykyisestä. Nykyisinhän, tämän nykyisen voimassa olevan lain mukaan, tuensaajia ovat vain yksityismetsänomistajat. Kun tästä nyt on keskusteltu esimerkiksi Metsähallituksen osalta, niin oli muuten hallituspuolueen edustajalta Pekka Vilkunalta erittäin voimakas kannanotto, että hän ei tule hyväksymään tätä lakia täällä eduskunnassa, mikäli Metsähallitus on tuensaajien piirissä. Katsotaan nyt, miten tässä äijän käy.

Mutta sitten minä haluan kyllä korjata tämmöisen erittäin pahan väärinkäsityksen, minkä ministeri lausui, että metsänomistajat keräisivät omaan käyttöönsä tätä nykyä 6 miljoonaa kuutiota polttopuuta. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa, se on ainakin kymmenyspilkkuvirhe, korkeintaan se on puoli miljoonaa kuutiota. Minä olen aivan vakuuttunut siitä, että se ei voi pitää paikkaansa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Jouduin valitettavasti kesken keskustelun poistumaan, mutta kun ministeri on vielä paikalla, niin kysyn tällaista asiaa: mikä on se peruste, että tämän Kemera-tuen osalta puun pituus muutettiin 2 metriin, kun se on aiemmin ollut 1,3? (Ed. Hemmilä: Se korjataan valiokunnassa!) Kun ajatellaan tilannetta, että on tällainen, sanoisiko, ei niin asiantuntija, niin käsittääkseni monessa tapauksessa, kun ajatellaan tavallaan suunniteltua puun minimikorkeutta, ainakin tietyllä alueella pohjakasvillisuudesta johtuen nämä taimistot tuhoutuvat. Voiko ministeri perustella tätä muutosta? Kuitenkin tämä tukihan käsittääkseni vain kertaalleen annetaan näille tietyille alueille.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä ihan muutama kommentti.

Palaan ed. Hemmilän puoleen miljoonaan euroon. Me puhumme ihan eri käsitteistä. Siis erilainen puun käyttö, käyttö erilaisiin energiatarpeisiin, joihinka tässä viittaan, on muistaakseni aika tarkkaan 6 miljoonaa kuutiometriä tällä hetkellä. (Ed. Hemmilä: Ei polttopuuksi voi olla!) Ehkä käsite kotitalouskäyttö, -tarvekäyttö, oli tässä yhteydessä minulla väärä, siinä olen valmis tinkimään.

Arvoisa puhemies! Vielä kolmannen kerran minä sanon, ihan ehdottomasti nöyrästi, että tämä aikataulu, mihinkä tässä nyt ajauduttiin, on todella haastava. Minä en yritä ollenkaan painostaa kansanedustajia toimimaan siinä jotenkin tavalla, joka jättäisi semmoisen huolimattoman jäljen siihen lainsäädäntöön. Minusta on tärkeätä, että eduskunta kerkiää nyt kunnolla tämän esityksen kuitenkin käsitellä ottaen huomioon kaikki ne riskit, mitä siitä seuraa, jos se ei sitten menekään tässä aikataulussa. Tärkeintä on, että lainsäädäntö on (Puhemies: Minuutti!) ihan hyvää ja oikeata.

Mitä tulee vielä siihen, miten käy, jos valtion liikelaitos on siellä mukana tavallaan jakamassa tätä tukea, imaiseeko Metsähallitus kaiken tämän tuen. Tämä on laskettu sillä tavalla, että seuraavan kymmenen vuoden aikaan nimenomaan energiapuun käyttö lisääntyisi runsaalla 7 miljoonalla kiintokuutiometrillä. Kun on katsottu, kuinka paljon reaalisesti voidaan sitä puuta saada, niin on arvioitu, että niillä parametreilla toimien, mitkä tässä ovat käytössä — se verollinen tuki, se 10 euroa kuutiometriä kohti ja sitten se leikkuri siihen 45 kuutioon hehtaarilta — itse asiassa päädyttäisiin suurin piirtein... Nyt minun asiantuntemukseni ei riitä siihen, käykö näin ihan oikein. (Puhemies: 2 minuuttia!) Minä tässä nojaan Juha Ojalan ja hänen johtamansa asiantuntijaryhmän arvioihin. Minun asiantuntemukseni ei siihen riitä, myönnän sen.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että Kemera-lakiuudistus ja tämä pienpuun energiatukiesitys ovat yhtä aikaa täällä käsittelyssä. Me voimme tätä metsäsektorin erästä tärkeintä tukimuotoa yhdessä täällä käsitellä. Nythän nämä on avattu erittäin hyvin, ja kaikki me tiedämme, että aikataulu on varsin haasteellinen. Olen ymmärtänyt niin, että pientä vääntöäkin on tainnut olla toisen hallituskumppanin taholta tämän asian suhteen.

Mutta me kaikki tiedämme, että tässä kokonaisenergiaratkaisussa, joka tehtiin, on sovittu näistä asioista, että tämä pienpuun energiatukikysymys ratkaistaan. Minusta neuvottelutulos on hyvä. Sillä keinoin tietysti olisi voinut olla, että tämä hehtaarikohtainen leikkuri olisi ollut hieman korkeampikin, mutta emme kai me rupea kiistelemään siitä, onko se 45 vai 50 kiintoa hehtaarille. Pääasia on, että nyt tämä saadaan valmiiksi. On varmaan haasteellinen aikataulu valiokunnalle tämän asian käsittelyyn.

Mitä sitten Kemeraan tuleen, niin onhan sitten vähän mietittävä sitä, mikä se painopiste sen Kemera-rahoituksen osalta jatkossa oikeasti on: keskitytäänkö taimikon hoitopuolelle, miten metsätiet ja kunnostusojitukset. Nämä summathan tietysti ministeriön sisällä sitten oikeasti jaetaan, miten se menee.

Itse näen kuitenkin hyvänä sen, että tämä ratkaisu on nyt saatu aikaan, ja toivottavaa tietysti olisi, kun pannaan yhteen nämä summat, mitä on käytettävissä, että ne rahat riittäisivät. Kun Kemeraa ensi vuodelle on se 76 miljoonaa rahaa tulossa ja pienpuun energiatukeen oma summansa ja keväällä sitten varmasti saadaan nämä molemmat käyttöön, niin olisi hyvin toivottavaa, että se raha riittäisi ja pääsisimme semmoiseen ajantasaiseen maksatukseen myös kaikille metsänomistajille ja metsäalan yrittäjille, että eivät odottaisi näitä rahoja, niin kuin valitettavasti tänä vuonna on hieman käynyt.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä aikataulusta. Tämä on anteeksiantamatonta, että eduskunnalla teetetään tätä lainsäädäntöä näin nopeassa aikataulussa, mutta me olemme kuitenkin maa- ja metsätalousvaliokunnassa vastuullisina kansanedustajina käyneet asiantuntijakuulemisen. Tänään oli kymmenkuntaa asiantuntijaa. Oli toinen kuuleminen tänään, ja kymmenkunta asiantuntijaa oli kuultavana. Kävimme myös valmistavan keskustelun, ja ihan lisäajalla valiokunta pysyi päätösvaltaisena, kiitos valiokunnan. Johdin itse puhetta siellä tänään, kun puheenjohtaja oli estynyt. Lisäajalla valiokunta päätti tämän valmistavan keskustelun, ja huomenna meillä on jo sitten mietintöluonnos ja mennään yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Toivottavasti torstaina tämä saadaan päätettyä.

Tässä on ollut erittäin hyvä keskustelu, jossa on avattu niitä ongelmakohtia ja myöskin saatu ministeriltäkin vähintäänkin sivustatukea siihen, että eduskunta voi korjata joiltakin osin ja tarkentaa, erityisesti tarkentaa, joiltakin osin tätä hallituksen esitystä, jottei jää tulkintavaraa.

Sitten haluan vielä vastata ed. Kähköselle, joka ihan oikein on ollut huolissaan tästä taimikon hoidosta ja nimenomaan siitä, mikä jäi Kemera-lain piiriin. Siis Kemera-lain piiriinhän jää nyt lähinnä tämä taimikonhoitopuoli ja hehtaarikohtainen tuki. Kemera-lain mukaan maksetaan vain hehtaarikohtainen tuki raivauksesta. Ja sitten sieltä siirrettiin tämä energiapuun korjuu ja haketustuki nyt sitten tähän petu-lakiin. Minä uskon, että siinä ovat säännökset hyvin selkeät ja siihen voi saada todellakin vain kertaalleen ja meillä on mahdollisuus varmasti lain sallimaan 1,3 metriin alentaa tätä taimikon valtapituusrajaa.

Elinkeinoministeri   Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämän perus-Kemeran ja sitten tämän puun haketustuen välinen rooliero tuli nyt erittäin hyvin tässä kyllä esille. Minä luulen, että sekä metsänhoidon että puun kasvatuksen, joka nyt on melkein synonyymi tämän hoidon kanssa, ja sitten vielä tämän puun energiakäytön kannalta tämä työnjako on aika hyvässä kunnossa.

Mitä tulee tähän yksityiskohtaan, joka pariin kolmeen kertaan on tullut esille, ed. Kalmari otti edellisen kerran sen vielä esille, minä nyt toivon, että kun ministeri Anttila ei ole tässä paikalla, valiokunta vielä kuulisi ministeri Anttilaa. Mutta tein tässä nyt aika rohkean ratkaisun, kun sanoin, että minun mielestäni tulkinta on yksiselitteisen selvä silloin, kun sieltä metsänomistajien metsästä puuta otetaan ja se toimitetaan siihen energiakäyttöön ja se, joka sen käyttää, antaa siitä todistuksen, että se haketettu erä on tullut tähän tarkoitukseen. (Puhemies: Minuutti!) Silloin se on minun mielestäni tämän tuen piirissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta on ihan hyvä, että tämän hallituksen esityksen kanssa tuli vähän kiire sillä tavalla, että keskustelu on voitu käydä nyt yhden vuorokauden aikana ja semmoinen kohtuullinen konsensus saadaan aikaiseksi. (Ed. Hemmilä: Hyvä konsensus!) Jos se menisi ensi viikkoon, niin tiedä vaikka miten kävisi. Siellä heräävät kaiken maailman nummikosket sun muut mutta eivät nyt.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua siitä, mikä on taimikon oikea korkeusmitta, onko se 1,3 vai 2 metriä. Itse ajattelen pienen metsätilan omistajana näin, että taimikon hoitoa pitää joka tapauksessa tehdä jo ennen kuin se on 1,3 metriäkään, ainakin tietyillä mailla, missä on heinikkoa. Kyllähän kaikki vastuulliset metsänomistajat arvioivat kuitenkin, että se metsä on omaisuutta, jota pitää hoitaa. Ei aina voi tuijottaa siihen, missä määrin valtio osallistuu näihin kustannuksiin. Se on vastuullista metsänhoitoa, ja sinänsä varmaan ei ole kovin iso ongelma, onko se 1,3 vai 2 metriä. Tietysti eteläisessä Suomessa kasvu on nopeampaa kuin pohjoisilla alueilla, ja tämäkin pitää tietysti huomioida, että se on aivan selvä asia.

Sitten tämä, saako Metsähallitukselle maksaa tietyn osan näistä energiatuista. Asiastahan on käyty keskustelua, ja on nähty äärettömän tärkeänä pohjoisilla alueilla, missä Metsähallituksen rooli on hyvin merkittävä työllisyydenkin näkökulmasta, että se edesauttaa sitä, että sieltä sitten oikeasti sitä energiapuuta saadaan liikkeelle tällä menetelmällä. Minä näen sen ihan hyvänä avauksena, ja ainakin kannattaa seurata sitä aikavälillä, miten se sitten käytännössä toteutuu.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tuo taimikon hoitotyön ja nuoren metsän hoitotyön tuki on hehtaaripohjainen, niin totta kai taimikon hoito kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin, koska silloin se on halvinta. Näin katson, että tämä minimipituuden muuttuminen ei ole ehkä kuitenkaan niin suuri tekijä. Itsekin olisin toivonut ihan sen varhaiseen hoitoon kannustamisen kannalta, että se olisi ollut 1,3 metriä, mutta se on ihan hyväksyttävissä näin.

Haluaisin vielä ministeri Pekkariselta kysyä, kun tuo syöttötariffi on tulossa myös ulkomaiselle puulle ja nyt naapurimaasta on tulossa Wto:n jäsen ja näin tuontihanat aukeavat: miten katsotte, että se vaikuttaa tähän koko energiapaketin kokonaisuuteen nimenomaan Suomen metsien kannalta?

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kolme asiaa jäi sanomatta edellisessä puheenvuorossa.

Ensinnäkin se, että on keskusteltu tämän palautekeskustelun aikana siitä, mikä on valtion tuki, kun Metsähallitukselle annetaan myös Kemera-tukea. En näe itse sitä niin valtavana ongelmana, koska kuitenkin pohjoisessa Suomessa on selkeästi kyse työpaikoista. Pitää myös muistaa se, että pohjoisessakin on uusiutuvalla energialla toimivia kattiloita, (Ed. Hemmilä: Ei siellä ole niitä kattiloita!) niin että on parempi, että nekin puut saadaan sieltä hyötykäyttöön. Ymmärrän, että siinä on Kemera-lainsäädännön sisäinen ongelma siltä osin, että siinä valtio tukee valtiota, mutta pitää myös muistaa, että Metsähallituksella on työllistämistavoite ja -velvoite. Ja sitäkin taustaa vasten näen sen kuitenkin jonkinasteisena positiivisena seikkana, että tämä työllisyystavoite toteutuu paremmin.

Toinen asia. Uusiutuvan energian paketissa on tietenkin se, että nykyisin metsäteollisuus vastaa 70:tä prosenttia koko uusiutuvan energian tuotannosta. Pelko siitä, että metsäteollisuus joutuisi tässä paketissa jotenkin huonompaan asemaan — päinvastoin, metsäteollisuuden asema tässä vahvistuu, paranee. Tiedän, että esimerkiksi Joensuuhun on suunnitteilla tällä hetkellä pyrolyysilaitos. Sinne suunnittelee Fortum suurta teollisuuslaitosta, joka tuottaa pyrolyysimenetelmällä energiaa puusta tehden siitä pyrolyysiöljyä, jota voidaan käyttää sitten vaikka henkilöauton polttoaineena.

Viimeisenä, arvoisa puhemies, vielä se, että pellonmetsitys ja pystykarsinta jäävät tämän Kemera-lain muutoksen myötä historiaan. Sinne ne kyllä minun mielestäni joutavatkin. Totta kai pystykarsinta oli hyvä muoto parantaa metsän laatua, mutta siinä oli tiettyjä ongelmia, jotka kaikki tiedämme. Ja toinen asia, pellonmetsitysasia: On arvokkaampaa, että pellot pysyvät peltoina. Niillä on tulevaisuudessa tälle maailmalle paljon enemmän annettavana kuin esimerkiksi metsitetyillä pelloilla. Metsää meillä on, pellot olkoot peltoina.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Reijoselle: Toki ymmärrän, että metsänomistajan etu on, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varmistetaan, että puut kasvavat ja taimisto ei tukehdu, ajatellen varsinkin semmoista heinikkoista maastoa. Mutta, niin kuin sanottu, kaikki metsänomistajat eivät varmaan tätä omaa etuansa tiedosta, ja vain siinä mielessä tivasin tuota taimen koon rajaa.

Viitaten ed. Reijosen ja ed. Hoskosen puheenvuoroihin, jo aiemmin monessa yhteydessä tänä päivänä on tullut esille tämä huoli Metsähallitukselle annettavasta tuesta, pienpuun energiatuesta. Minusta se on ymmärrettävää, viitaten siihen, (Ed. Hemmilä: Rahat loppuu!) että tosiaan laitokset eivät käy, ellei niillä ole puuta. Toisaalta sitten myös on muistettava se, että tällä on myös erittäin merkittävä työllistävä vaikutus. Toki myös näihin uusiutuvan energian tavoitteisiin tätä kautta paremmin päästään.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä esillä oleva pienpuun energiatuki kokonaisuutena on ihan erinomainen asia ja varmasti tulee vauhdittamaan energiapuun hyödyntämistä ja palvelemaan koko metsäsektoria.

Mutta tässä on edellä käyty keskustelua Metsähallituksen roolista, ja siksi varasin tämän puheenvuoron. En malta olla osallistumatta tähän keskusteluun. Minusta Metsähallitukselle tämä tuki tulisi rajata ihan muutamaan pohjoisimpaan kuntaan. On, sanoisin, lähes mahdotonta löytää perusteita sille, että valtio jakaa tämän tyyppistä tukea itselleen. Metsähallituksella ei tavallaan ole mitään metsäomaisuuden hankintaan liittyviä rasitteita, ja paljon tärkeämpää on se, että me saamme yksityismetsistä myös tämän energiapuun logistisesti järkevällä tavalla hyödynnettäväksi. Tätä kautta tavallaan, jos Metsähallitus kilpailee erityisesti Pohjois-Suomessa niistä muutamista käyttökohteista, erittäin suuri vaara on se, että tämä yksityismetsien hyödyntäminen ei pääse kehittymään toivotulla tavalla.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tässä on nyt peruspaketti hyvä, että me saamme energiapuun liikkeelle, mutta sehän ei tätä kokonaisuutta ratkaise. Meidän pitää myös saada aikaan laitoksia, jotka näitä puita ja tätä uusiutuvaa energiaa käyttävät. Siinä varmasti töitä riittää. Ministeri Pekkarinen on ansiokkaasti työ- ja elinkeinoministeriön puolelta investointitukia ohjannut, ja uskon, että kansa pikkuhiljaa huomaa, että tässä on mahdollisuudet Suomelle myös työllisyysnäkökulmasta ja kansantalousnäkökulmasta, ja varmaan saamme liikkeelle näitä hankkeita sieltäkin päästä.

Nostan yhden asian tästä Metsähallituksen roolista. Minusta siitä ei kannata hirvittävän paljon mielestäni puhua, saako Metsähallitus energiatukea muutaman euron kuutiolle. Tärkeämpää olisi avata kilpailu rehelliseksi siinä, kun käydään metsämaakauppoja ja Metsähallituksen ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa ja aina, jos siihen joku yksityinen tekee tarjouksen, on häviäjän roolissa. Avoin kilpailu myös niistä markkinoista olisi minusta paljon parempaa kuin se, puhummeko muutaman kuutiometrin eurohinnasta vai emme.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä tähän Metsähallituksen rooliin: Toivon, että jos siinä sitten valiokunta vielä voi Anttilan kanssa keskustella, niin hyvä niin. Minä vaan totean, että kun 2012 arvioidaan, että 22 miljoonaa euroa kaikkiaan käytetään ja Metsähallituksen osuus arvioidaan, että se on kai jotain 5 prosenttia tästä kokonaisuudesta, niin 5 prosenttia siitä 20 miljoonasta on noin miljoonan verran, niin että kovin suurista tämmöisistä tukivirroista tässä nyt kaiken kaikkinensa ei kaiketi ole kysymys.

Tapasin viiden pohjoisimman Suomen kunnan edustajat tässä muutama kuukausi sitten. Heillä oli yksi huoli nyt, kun Metsähallitus on ihan samassa asemassa kuin yksityiset metsänomistajat. Metsähallituksesta he eivät tahdo saada sikäläiseen energialaitokseensa puuta. Nyt jos käy niin, että yksityiset saavat tukea ja Metsähallitus ei lainkaan, niin kysyn, käykö niin, että se heidän tilanteensa käy nykyistä paremmaksi. Minun matematiikallani se ei käy nykyistä paremmaksi, mutta valiokunta tämän tietysti arvioi.

Sitten täällä ed. Hoskonen pohdiskeli sitä, miten tässä nyt tapahtuu puun korjuun kanssa ja miten metsäteollisuudelle silloin käy. Nythän siirrytään entistä enemmän integroituihin korjuujärjestelmiin. Nyt 50—60 prosenttia tapahtuu integroituna tällä hetkellä. Arvio on, että tämä edistää nimenomaan näitä integroituja järjestelyjä, jolloin samalla kertaa motiivi on mennä paljon helpommin ottamaan myös ainespuuta, kun sillä samalla kerralla saadaan sitä energiapuuta ja siitä pieni tuki.

Ja ed. Kalmarille: Kyllä minä uskon, että siinä kyllä niin käy, että syöttötariffi johtaa siihen, että nimenomaan tämän pien-chp:n osalta täällä kyllä tullaan käyttämään ulkolaista puuta raaka-aineena.