Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Ajan voittamiseksi käytän aivan lyhyen puheenvuoron erittäin tärkeästä asiasta, koska, puhemies, nimenomaan hallituksen esitys 231 pitää sisällään niitä elementtejä, mitä täällä on ministeri Niinistöltä peräänkuulutettu. Läsnäolijoista varmasti osa muistaa, että tämä asia on ollut aikaisemminkin esillä.

Tämä asia merkitsee sitä, että aravakorkokanta pudotetaan markkinakoron tasolle. Se oli muun muassa tänään myöskin uutisissa yksi pääuutinen 20.30. Tässä hallituksen esityksessä näin tapahtuu mutta vain rajatuille alueille, siis rajatuin osin. Nimenomaan vaikeissa ongelmissa painiskelevien asunto-osakeyhtiöiden kohdalla näin tapahtuu, vanhojen asunto-osakeyhtiöiden kohdalla. Pitäisi olla kaikkien kohdalla koskien koko vanhaa aravakantaa. Tämä on suuri ongelma, koska tämä on myös hallituksen sisäisen toiminnan näkökulmasta kyseenalaista. Asuntoministeri ajaa tätä. Useat ministerit ovat esittäneet olevansa samaa mieltä, mutta valtiovarainministeriön budjettiosasto pitää tällä hetkellä kiinni korkeasta korkokannasta. Ymmärrän, että siinä on lähinnä laskettu tuloutuksen suuruutta, jonka maksavat pienituloiset ihmiset pienistä tuloistaan vuokrana.

Tämä, puhemies, on ongelmallinen kysymys. Varmasti keskustelemme palautekeskustelussa lisää.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Sosiaalisen asuntotuotannon ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään. Sosiaalinen asuntotuotanto on ajettu pahaan kriisiin, josta ei Niinistön opeilla selvitä. Aravajärjestelmä uhkaa luhistua. Ministeri Siimes on ollut julkisuudessa oikealla asialla puolustaessaan sosiaalista asuntotuotantoa ministeri Niinistön kylmältä linjalta. Niinistöltä ei ole herunut ymmärtämystä oman vaalipiirinsä Helsingin eikä muidenkaan kaupunkien kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarvitseville kansalaisille. Onko ministeriltä jäänyt huomaamatta tämän päivän Helsingin Sanomain pääkirjoitus, jossa todetaan, että monin paikoin maata tarvitaan pikaisesti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja? Ilman tuettua sosiaalista asuntotuotantoa Pääkaupunkiseutu ja kasvukeskukset eivät pysty asuttamaan kaikkia niitä työntekijöitä, joita yritykset ja erityisesti palveluelinkeino tarvitsevat.

Asunto-ongelma on valtava kasvukeskuksissa, ja monella suulla täälläkin on vaadittu, että vähävaraisten ihmisten asunnonsaantia pitää helpottaa. Missä ovat teot? Täällä on nähtävissä selvä jako vasemmiston ja oikeiston välillä. Porvaripuolella nähdään suorastaan uhkana aravalainoituksen lisääminen, kun se vähentäisi köyhien ihmisten tarvetta hakea lainaa yksityisistä pankeista. Vasemmistoliitto katsoo, että aravalainojen saamisen ehtoja pitää helpottaa ja vähävaraisia ihmisiä pitää puolustaa, jotta heillä on parempi mahdollisuus saada lainaa asunnon hankkimiseksi ja selviytyä ottamistaan lainoista.

Arvoisa puhemies! Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokratalojen nykyiset tukimuodot ovat tervehdyttämisavustus, vapaaehtoinen velkasaneeraus ja viivästyskoroista vapauttaminen. Lisäksi taloudellisten vaikeuksien ennalta ehkäisevänä keinona on vuosimaksun alentaminen. Lakiehdotuksessa esitetty uusi järjestelmä täydentää nykyisiä taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille ja asumisoikeustaloille tarkoitettuja valtion tukimuotoja.

Maaliskuussa 2003 punnitaan puolueitten puheet ja teot asuntopulan hallitsemiseksi. Maassamme on niin pahoja asunnottomuuteen liittyviä ongelmia, että keinovalikoimaa pitää kehittää ja työtä pitää jatkaa niin kauan kuin ollaan tekemisissä pitkien asuntojonojen kanssa. Hallituksen esitys on oikean suuntainen. Toivottavasti tämä lakimuutos antaa helpotusta tilanteeseen ja tuo mukanaan lisää tukitoimia, joilla asuntotilannetta helpotetaan.

Näitten hallituksen toimenpiteitten, kuten tämänkin esityksen, tarkoituksena on kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevien yksittäisten yhteisöjen tukeminen. Ehdotetun lain nojalla voitaisiin muuttaa valtion asuntolainojen ehtoja määräajaksi, kun todetaan, että taloyhtiö ei pysty hoitokatteella selviytymään nykyisistä lainaehdoista. Monessa taloyhtiössä tilanne on kriittinen, ja näitä helpotuksia tarvitaan todella, jotta päästäisiin vaikeuksien yli.

Lopuksi on aivan pakko muistuttaa, että samaan aikaan, kun ennätyksellinen määrä ihmisiä on asuntojonossa, monin paikoin maata on paljon tyhjiä asuntoja. Yhteiskunnalle suuri haaste onkin juuri se, miten asunnot ja asunnottomat eri puolilla maata saadaan kohtaamaan. Tästä ongelmasta toivoisin enemmän keskustelua ja sitä, että nostettaisiin esille todellisia ratkaisumalleja, niin kauan kuin meillä on näin korkea asunnottomuus.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on, että maassamme on alueita, joilla todella on asuntoja, isoja kerrostaloja, tyhjillään, ja mietitään eri puolilla kunnissa, miten näitten talojen kanssa tehdään. Pahimmillaan niitä puretaan. On myöskin ongelmia, että on taloudellisissa vaikeuksissa olevia yhtiöitä. Mielestäni näihin on etsittävä ratkaisuja, miten kunnissa eri alueilla näitten taloyhtiöitten kohdalta toimitaan ja miten ennen kaikkea vähävaraiset ja asuntoa vailla olevat löytävät asunnon ja heillä on mahdollisuus saada näitä asuntoja. Tietysti ne epäkohdat, joita ed. Tiusanen otti esille, on väistämättä nyt valiokunnassa käsiteltävä muun muassa sen lähetekeskustelun perusteella, mitä täällä käytiin lisätalousarvion yhteydessä. Ei tokikaan ole oikein, että tällaisia epäkohtia jää. Näihin ongelmiin, joita sinne on tullut, on löydettävä ratkaisu.

Meidän täytyy nähdä, että sosiaalisella asuntotuotannolla on merkitystä tässä taloudellisessa tilanteessa ja työllisyystilanteessa, kun eriarvoistumista on ja köyhyys on edelleen tosiasia yhteiskunnassa. Kaiken kaikkiaan on kysymys siitä, että meillä on hyvin toimeentulevia, joilla on varallisuutta ja asuntoja mahdollisuus hankkia, mutta on iso joukko, jolla ei ole sitä mahdollisuutta. Näin on löydettävä keino, miten luodaan edellytyksiä sellaiselle asuntotuotannolle, johon myöskin vähävaraisilla on mahdollisuuksia päästä. Sosiaalisen asuntotuotannon ongelmiin on puututtava ja haettava ratkaisuja.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys 231 laiksi aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa on aivan perusteltu ja oikean suuntainen.

Tässä aivan joku päivä sitten keskustaryhmässä meillä oli asiantuntijat tuomassa juuri näitä samankaltaisia terveisiä, mitä tällä hallituksen esityksellä halutaan korjata. Kysymyshän on ongelmatilanteesta, jossa aravalainojen korot ovat jääneet sille tasolle, että ne ovat liian korkeita. Näillä eivät talot pysy kunnossa. Tulee niin paljon alijäämiä talokohtaisesti, että ei voida pitää taloista huolta. Toisaalta käy myöskin niin, että taloja ja niissä olevia huoneistoja nimenomaan on jäänyt eräissä osissa maata tyhjilleen ja maassa on myöskin asuntopulaa. Toisaalta on niin, että epäterveen aluepolitiikan johdosta tai aluepolitiikan puuttumisen johdosta meillä on siinäkin suhteessa ristiriita, että jossakin asuntoja muutoinkin jää tyhjäksi ja toisaalta on tavaton asuntopula siellä, mihin väkeä muuttaa, ja vuokrat ja asuntojen hinnat ovat hyvin korkeat.

Lainaehtojen muuttamisella olisi mahdollista parantaa lainansaajan taloutta ja varmistaa, ettei uusia alijäämiä kertyisi. Omakustannusperiaatteen mukainen vuokra ja käyttövastike vastaisivat nykyistä paremmin alueen yleistä vuokratasoa. Siten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen jääminen tyhjiksi korkean vuokran tai käyttövastikkeen vuoksi vähenisi. Tämä on vaikutus lainan- saajien asemaan. Vaikutus asukkaitten asemaan on, että asukkaitten maksamat vuokrat ja käyttövastikkeet pysyisivät nykyistä paremmin alueen yleisen vuokratason mukaisina, kun taloyhtiön talous olisi nykyistä terveemmällä pohjalla. Eli tällä voidaan terveellisesti edistää näitten asuntojen käyttöä ja luoda sitä politiikkaa, että asunnontarvitsijat näiltä osin voisivat myös olla saamassa asuntoja.