Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys työttömyysturvalain ja toimeentulotukilain parantamiseksi työttömän osalta on pääsääntöisesti hyvä ja kannatettava lakialoite. (Erkki Virtanen: Hyvä hallitus!) Keskeisin asia tässähän, mikä parantaa työttömäksi joutuneen perheen taloudellista tilaa, on tämä, että työmarkkinatuen hakijan tuen tarvetta harkittaessa ei jatkossa enää oteta huomioon puolison tuloja. Tämä on pitkään keskustelussa ollut epäkohta, joka on asettanut miehen ja naisen epätasa-arvoiseen asemaan perheessä, jossa tulot on laskettu yhteen, vaikka toinen työttömänä ollessaan tarvitsisi myös tulot, jos esimerkiksi mies olisi töissä ja nainen ei saisi tuloja sen takia työttömyyskorvauksen muodossakaan, jos miehellä on kovat tulot. Tämä poistaa tämän epäkohdan ja on siinä mielessä erittäin kannatettava asia.

Toinen asia, minkä haluan nostaa hyvänä esimerkkinä, on tämä, että työttömyysturvan aktiiviajan korotukset eivät tämän lakimuutoksen jälkeen pienennä myönnettävää toimeentulotukea. Tämä on tärkeä motivaatiolisä niille työttömille, jotka ovat motivoituneita kouluttautumaan mutta tapauskohtaisesti joutuvat siitä kärsimään toimeentulotukea leikattaessa, ja tämän jälkeen tätä pelkoa ei näillä henkilöillä enää ole.

Kolmantena hyvänä asiana tässä on tämä asumistuen tarkistuksen lykkääminen kolmen kuukauden sijasta kuudella kuukaudella pitkäaikaistyöttömän työllistyessä. Tämä selkeästi kannustaa vastaanottamaan työtä ja parantaa työllistyvän taloudellista asemaa.

Tällaiset lakialoitteet ja hallituksen uudistukset ovat sellaisia kannatettavia asioita, joita oppositio ei missään tapauksessa halua vastustaa.

Yhtenä pienenä miinuksena tässä lakialoitteessa kuitenkin täytyy nostaa esille tämä niin sanottu työllisyysraha ja sen ehdot. Ehdoissahan se tulisi maksettavaksi vain 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle pitkäaikaistyöttömälle, joka ottaa vastaan vähintään kolmen kuukauden kestoisen työn. Tämä rajaus edelleenkin tänne 500 päivää työmarkkinatukea saaneitten kohdalle ikävä kyllä syrjäyttää niitä vaikka 300—400 päivää työttöminä olleita vielä syvemmin, ja toisaalta sinnekin olisi suonut jonkunnäköisiä voimavaroja tämän lainmuutoksen kautta.

Lisäksi täytyy muistaa se, että se ei kannusta esimerkiksi ottamaan töitä, yhden kahden kuukauden pätkätöitä, jos vain semmoisia on tarjolla, vaan se voi passivoittaa myös tämän ryhmän. Tältä osin lakialoitteessa olisi voitu jollakin tavalla kiinnittää huomiota myös näihin asioihin.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Joskus on pakko aloittaa sanomalla, että vihdoinkin. Jos tässä salissa on joku ihminen iloinen tästä lakiesityksestä, niin olen varmasti yksi niistä, koska tällä nyt vihdoinkin puretaan puolison tarveharkinta työmarkkinatuesta. Mielestäni on kyse siitä, että ihmisellä pitää olla oma raha ja oma lupa, jotta hän voi elää aidosti itsenäistä elämää.

Tässä on kyse myös hyvin paljon kannustamisesta, koska usein, jos perheessä on kaksi työmarkkinatuen varassa olevaa, toisen ihmisen pienipalkkaiseen työhön lähteminen ei ole ollut kannattavaa, koska toisen työmarkkinatuki on tullut syödyksi siinä samalla. Kyse ei ole siitä, että hyväpalkkaisten puolisoille maksetaan työmarkkinatukea, koska itse asiassa nollapäivärahalle on joutunut jo alle keskipalkan. Tämä on ennen muuta myös tasa-arvokysymys paitsi tulonjaon oikeudellisesta näkökulmasta myös sukupuolten välisestä näkökulmasta, koska 82 prosenttia nollapäivärahalaisista on ollut naisia. Eli tämä on siinäkin mielessä erittäin tervetullut ratkaisu.

Ylipäätään voisi sanoa, että tämä koko paketti on täynnä pieniä kannustavuuselementtejä. Lomakorvauksen jaksotuksen poistaminen helpottaa pätkätöiden tekemistä ja varsinkin sitä työttömyyden alkuvaihetta. Mutta pieni kauneusvirhe tähän siinä mielessä on jäänyt, että tätä samaa muutosta ei ehdoteta niille henkilöille, jotka saavat soviteltua päivärahaa, joilla tuo työllisyystilanne on siis vieläkin heikompi. Tämä on sellainen asia, jota varmasti jatkossa pitää miettiä, miten sen voisi hoitaa.

Tämä on myös iso byrokratian kevennys -kysymys, koska esimerkiksi viime vuonna on tehty 110 000 vuosilomakorvauksen jaksotuspäätöstä, ja jos me haluamme, että meidän virkamiehet tekevät sitä oikeaa palvelutyötä työvoimatoimistoissa, sosiaalitoimistoissa ja muualla sosiaaliturvan puolella, silloin on syytä myös miettiä, kuinka paljon meillä käytetään resursseja näihin byrokratiakustannuksiin. Tämäntyyppinen ajattelu voisi olla yksi iso rakenteellinen muutos, jota näissä tulevissa säästötalkoissa pohdittaisiin vähän laajemminkin.

Tämä asia, työttömän aktiivikorotukset, jotka nyt toimeentulotuessa tulevat vapaiksi osiksi, on erittäin tärkeä, koska se lisää myös kannustavuutta osallistua, olipa kyse sitten koulutuksesta tai muista aktiivitoimenpiteistä.

Samaten asumistuki on itse asiassa ollut se melkein kaikkein julmin leikkuri pienten työtulojen kertyessä, koska työttömyysturvassa on vielä olemassa sovittelu ja toimeentulotuessa on olemassa pieni harkintavara, jonka mukaan ei tarvitse välttämättä sitä tasoitusta tehdä, mutta asumistuessa on ollut vain tämä 3 kuukauden jaksotus. Nyt se pitenee, ja katson, että ylipäätään asumistuki on se yksi keskeisimmistä tuloloukuista, mitä meidän järjestelmässämme on.

Sen lisäksi tässä on olemassa työllistymisrahakokeilu, työllistymisbonus, ajatus siitä, että jos pitkään työttömänä ollut ihminen työllistyy avoimille työmarkkinoille, hän voisi ikään kuin palkkiona pitää tuon kuukauden työmarkkinatuen. Tätä kannattaa arvioida hyvin tarkkaan jatkossa. Ajatus on mielestäni erittäin hyvä, mutta sinne jää vielä se ongelma, että kun tuon rahan joutuu anomaan, niin saattaa tulla niitä katkoksia, jotka juuri estävät sen työn vastaanottamisen. Me, joilla tilillä on rahaa kuukaudesta toiseen, emme ajattele sitä, että joskus isommankin rahan hankkiminen voi olla vaikeaa, jos siinä välissä tulee pidempi rahaton jakso. Ruokaa on ostettava joka päivä ja on syötävä.

Lisäksi tässä voi tulla sellaisia hankaluuksia, että kun tämä koskee nyt vain näitä kuntakokeilun piirissä olevia työttömiä, niin mitä tapahtuu niissä tilanteissa, kun kunta on kuntakokeilun piirissä mutta ihminen asuu toisella paikkakunnalla ja menee sinne toiselle paikkakunnalle? Eli rajapinnat ovat hyvin hataria. Siinä mielessä tämäntyyppiset kokeilut olisi ehkä parempi ylipäätään tehdä koko maassa, jotta näitä kunnan raja-epäoikeudenmukaisuuksia ihmisten välille ei tulisi.

Siitä huolimatta mielestäni on hyvä, että tätä asiaa kokeillaan, ja kannattaa jatkossa miettiä, onko tuo tietyn mittaisen työn vastaanottaminen perusteltua, koska kaikkein suurin kannustavuusongelma kai meillä on siinä, että tällaiset päivän, kahden päivän tai viikon työt eivät kannata ja ne syövät sitä sosiaaliturvaa liian paljon. Sitä ongelmaa tämä ei vielä, ikävä kyllä, poista.

Mutta yhtä kaikki, hyvä paketti, ja joskus kannattaa töitä tehdä jonkun asian eteen pitkään, niin sitten voi nähdä senkin päivän, että jotkut asiat menevät eteenpäin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on useita työttömän työnhakijan asemaa parantavia, työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaistetaan ja työttömyysturvan kannustavuutta lisätään sekä pitkäaikaistyöttömän asemaa parannetaan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmaisi lausunnossaan kuitenkin huolensa työ- ja elinkeinotoimistojen resurssien riittävyydestä. Taloudelliset kannustimet eivät nimittäin auta, jos työttömälle ei ole tarjota työtä ja toisaalta jos hänen osaamistaan ja työmarkkinavalmiuksiaan kehittäviä toimenpiteitä ei voida tukea.

Erityisen myönteinen ja pitkään odotettu uudistus on se, että työmarkkinatuen saajan puolison tulojen perusteella suoritettavasta tarveharkinnasta lopultakin luovutaan. Tämä parantaa työttömän perheen taloudellista asemaa ja lisää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä puolison tulojen tarveharkinnan johdosta ilman työmarkkinatukea jääneistä yli 80 prosenttia on ollut naisia.

Puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistaminen kannustaa työn vastaanottamiseen sellaisissa tilanteissa, joissa molemmat puolisot ovat työmarkkinatuella. Heidän kohdallaan työmarkkinatuen sidonnaisuus puolison tuloihin on usein merkinnyt sitä, että työn vastaanottaminen on pienentänyt perheen muita tuloja.

Toinen tärkeä muutos on asumistuen tarkistuksen lykkääminen kuuteen kuukauteen pitkäaikaistyöttömän työllistyessä. Tämä muutos kannustaa varmasti vastaanottamaan työtä, kun asumistuki ei heti työllistymisen jälkeen pienene. Myös lomakorvausten jaksotusten poisto parantaa monen työttömäksi joutuneen toimeentuloa työttömyyden alussa. Poistosta hyötyvät erityisesti lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita tekevät työntekijät.

Erittäin merkittävänä asiana on tarkoitus käynnistää pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun osallistuvissa kunnissa kolmen vuoden työllistymisrahakokeilu, joka tarkoittaa yhden kuukauden työmarkkinatuen suuruisen summan maksamista työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle, joka ottaa vastaan vähintään kolme kuukautta kestävän työn. Työllistymisrahaa ei kuitenkaan saisi palkkatuettuun työhön siirryttäessä, ja tämä asia olisikin jatkossa korjattava. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumaehdotuksessa ehdotetaankin työllistymisbonuksen laajentamista seuraavassa vaiheessa koskemaan myös palkkatuettua työtä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yhdyn edustajien Filatov ja Mäkisalo-Ropponen näkemykseen siitä, että on hienoa näin itsenäisyyspäivän aattona olla täällä paikalla toteamassa, että eduskunta on hyväksymässä työmarkkinatuen tarveharkinnan poiston.

Se on hallituksen yhteinen esitys, ja olen iloinen siitä, että maahan on lopultakin saatu hallitus, joka on valmis täällä yhteisesti tunnustetun epäkohdan poistamaan. Viime syksynähän muistaakseni edustaja Zyskowicz oli ainoa edustaja, joka oli sitä mieltä, että tätä ei vieläkään pitäisi toteuttaa, ja nyt me olemme sitten ainakin hallituksen osalta tältä osin yksimielisiä. Uskallan nyt kuitenkin jo tulevia historiankirjoittajia helpottaakseni todistaa, että minulla on vankka epäilys, että ilman vasemmistoliiton hallituksessa oloa se ei olisi toteutunut välttämättä vieläkään. Mutta nyt se toteutuu, ja täällä on esitetty jo aiemmin erinomaiset perustelut sille, miksi sen on välttämätöntä toteutua.

Aivan samalla tavalla voin kuitata edustaja Filatovin ja myöskin edustaja Mäkisalo-Ropposen täällä esittämät perustelut siitä, miksi nämä muutkin uudistukset ovat erinomaisen kannatettavia. Tällä helpotetaan ja oikeudenmukaistetaan työttömien, pitkäaikaistyöttömien asemaa, niitten ihmisten, jotka eniten helpotusta tässä 95-vuotiaassa Suomessa tänään tarvitsevat. Samalla myöskin kannustetaan — kun tämä kannustaminen on ollut tämmöinen suuri innostuksen aihe osalle suomalaista poliittista kenttää — työttömiä työllistämään itse itsensä ja poistetaan niitä esteitä, jotka käytännössä sitä työllistymistä ovat haitanneet, joista työmarkkinatuen tarveharkinta on selkein esimerkki. Ei kukaan varmasti innostu menemään työhön, jos perheen toimeentulo ei käytännössä parane lainkaan, jos toinen puolisoista työllistyy.

Tässä katsannossa on tietysti valitettavaa, että tämä työllistymisrahakokeilu kärsii nyt tästä eteenpäin siihen saakka, kunnes korjaus saadaan aikaiseksi, toivottavasti vielä tämän hallituksen aikana, niistä ongelmista, joista edustaja Filatov nosti esiin yhden eli lyhyet työsuhteet ja edustaja Mäkisalo-Ropponen toisen eli palkkatuen leikkaamisvaikutuksen. Itse olen kyllä murheellinen siitä, että palkkatukea saavat jäävät tämän kokeilun ulkopuolelle. Kyllä hekin olisivat tarvinneet, ja ehkä nimenomaan juuri he olisivat tarvinneet, sen yhden kuukauden työmarkkinatuen, joka nyt tässä kokeilussa työllistymisen jälkeen maksetaan. Hehän nimittäin useimmiten ovat niitä kaikkein vaikeimmin työllistettäviä, pitkäaikaistyöttömiä. Nyt kun hallituksen esitys tässä muodossa toteutuu, kun poliittista yksimielisyyttä valitettavasti hallituksen sisällä ei saavutettu, se jättää palkkatukea saavat nyt sitten pois tästä kokeilusta.

Ainoana perusteluna, jonka olen kuullut esitettävän, ja aika tinkaan olen niitä perusteluita tiukannutkin, on ollut se, että tämä lisäisi noin 7 miljoonalla kuluja, jos siis nämä palkkatuetut otettaisiin mukaan. Tai itse asiassa perusteluja on kaksi, ja toinen niistä on se, että kustannukset lisääntyisivät. Se on minusta aika käsittämätöntä, että miten kustannukset voivat lisääntyä tilanteessa, jossa työllistyvälle ihmiselle maksetaan työmarkkinatukea vielä kuukausi työllistymisen jälkeen mutta kun hänen pitää työllistyä vähintään kolmeksi kuukaudeksi, niin silloin kahden kuukauden työmarkkinatukea ei tarvitse enää maksaa. Minusta kahden kuukauden työmarkkinatuki maksaa valtiolle enemmän kuin yhden kuukauden työmarkkinatuki. Eli oikeasti, kun katsotaan vähän laaja-alaisemmin, tosiasiassa, vaikka kenties STM:n raamiin ei tule säästöjä, itse asiassa tulee sinnekin, joka tapauksessa jos se olisi samalla edistänyt, kuten kokeilussa edellytetään, palkkatuetussa työssä olevien työllistymistä, niin silloin tämä lain voimaantulo tuottaisi puhdasta säästöä, itse asiassa juuri sen 7 miljoonaa.

On jotenkin murheellista, että tarkastelu menee tällaiseksi, että katsotaan näin osaoptimoivasti asiaa, kun pitäisi tarkastella sitä kokonaishyötyä, joka tästä koituu kustannusten maksajalle, tässä tapauksessa valtiolle. Ennen kaikkea tästähän koituu tietenkin lisätuloja myöskin sitä kautta, että kun ihmiset työllistyvät, niin he alkavat maksaa myöskin veroja, ja todennäköisesti työssäolo vähentää muitakin yhteiskunnallisia kustannuksia. Eli tältä osin olisi ollut kyllä suotavaa, että palkkatukilaiset olisi voitu ottaa tähän mukaan.

Se toinen perustelu, jota on esitetty, on se, että kun palkkatukea maksetaan, niin ei voida maksaa kahta tukea yhtä aikaa. Mutta eihän sitä palkkatukea makseta tietenkään sille työllistyvälle, vaan sitä maksetaan hänet työllistävälle työnantajalle. Kyllä Suomessa työttömyysturvaa saaville maksetaan esimerkiksi asumistukeakin, joten väite siitä, että tässä olisi ikään kuin kaksinkertainen tuki, on lähinnä myöskin keksittyä.

Arvoisa puhemies! Tästä puutteesta huolimatta tämä on erinomaisen hyvä lakiesitys ja osoittaa sen, että tämä hallitus aidosti kantaa huolta myöskin työttömien paremmasta toimeentulosta. Ja samalla kun toivotan puhemiehelle ja kaikille läsnä oleville kollegoille hyvää itsenäisyyspäivää, kiitän hallitusta tästä erinomaisesta esityksestä ja meitä kaikkia, jotka olemme tätä hyväksymässä.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan myös omalta osaltani kiittää hallitusta tästä hyvästä esityksestä. Mutta haluan myös kiittää valiokuntaa siitä avoimesta ja, voisiko sanoa, rehdistä ja oikeudenmukaisesta keskustelusta, jolla pyrimme parantamaan tätä lakia entisestään. Emme siinä täysin onnistuneet, mutta pystymme kuitenkin lausuman myötä antamaan jatkovalmisteluun selkeitä eduskunnan tavoitteita.

Ensinnäkin hallituksen esitykseen sisältyy useita työttömän työnhakijan asemaa parantavia ehdotuksia, jotka samalla lisäävät työn vastaanottamisen kannusteita. Erityisen myönteistä on, että työmarkkinatuen hakijan tuen tarvetta päätettäessä ei oteta enää huomioon puolison tuloa. Tämä uudistus poistaa selkeästi työllistymisen esteet ja parantaa työttömän perheen taloudellista asemaa, kuten täällä on todettu, sekä lisää myös tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Tämä työmarkkinatuen harkinnan poisto on myös selkeästi oikeudenmukaisuuskysymys, sekä ihmisen että yksilön kannalta ihmisoikeuskysymys. Tältä osin tätä esitystä on odotettu pitkään ja sitä myös lämpimästi kannatan.

Toinen asia, joka tässä laissa oli, oli lomakorvauksen jaksotuksen poisto, joka on myös hyvä uudistus työttömien kannalta, ennen kaikkea niitten työttömien kannalta, jotka tekevät osa-aikatyötä tai oikeastaan pätkätöitä, epätyypillisiä työsuhteita. Lomakorvauksen jaksotuksen poisto parantaa työttömäksi joutuvan toimeentuloa työttömyyden alussa ennen kaikkea. Poistosta hyötyvät erityisesti sellaiset määräaikaiset työntekijät, joilla työttömyyden jaksot toistuvat ja jotka eivät ole pitäneet kertyneitä lomia työsuhteen aikana. Tämä vähentää myös hallinnollista byrokratiaa, joka kokonaisuudessaan on myös hyvä asia.

Kolmas asia, joka tässä laissa on hyvää, on asumistuen tarkistukseen liittyvä kysymys. Kun perheessä on työttömyyttä, kuten edustaja Filatov puheenvuorossaan totesi, asumistuki on myös yksi leikkuri, joka toteutui, joka ei sinällään ole kannustanut ihmisiä työelämään. Nyt tämä oikeudenmukaisuus tähän asumistuen tarkistukseen tarkoittaa sitä, että pitkään työttöminä olleita ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia ihmisiä kannustetaan vastaanottamaan työtä, kun asumistuki ei työllistymisen johdosta välittömästi enää pienene. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asumistuen tarkistuksen lykkääminen kolmen kuukauden sijasta kuuteen kuukauteen pitkäaikaistyöttömän työllistyessä on sitä kautta hyvä uudistus.

Neljäntenä asiana, josta täällä on käyty keskustelua, on kuntakokeiluun liittävä kokeilu, joka koskettaa työllistymisbonusta. Kuntakokeilu sinällään on erittäin hyvä asia, jonka tavoitteet on asetettu erittäin korkealle siinä mielessä, että tämän kokeilun tavoitteena on löytää erilaisia uusia keinoja ja toimintamalleja työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Tämä työllistymisraha, työllistymisbonus, jolla sitä on myös kutsuttu, on yksi osa tätä kuntakokeilua.

Valiokunnassa käytiin hyvin kriittistä keskustelua tämän työllistymisbonuksen osalta sen takia, että koettiin, että se ei toteudu kaikilta osin oikeudenmukaisesti kaikkia pitkäaikaistyöttömiä kohtaan. Tältä osin myös valiokunta on tehnyt oman lausunnon. Kuten täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa todettu, valiokunnassa koettiin suurta epäkohtaa ennen kaikkea siitä, että työllistymisbonus ei huomioinut palkkatuen saajia. Perusteluna oli, että tämä laajennus olisi maksanut liikaa, aivan kuten edustaja Virtanen puheenvuorossaan totesi.

Meitä osaltaan hämmästytti myös se, että jos pitkäaikaistyötön työllistyy, niin ei hänestä aiheudu pelkästään kustannuksia tämän työllistymisbonuksen myötä, vaan ennen kaikkea tämä olisi tuonut kannusteen ja mahdollisuuden siihen, että pitkäaikaistyötön olisi työllistynyt vähintään kolmeksi kuukaudeksi, todennäköisesti pitempään, ja tätä kautta olisi tullut kustannussäästöjä ennen kaikkea työmarkkinatuessa sekä sitten mahdollisesti myös toimeentulotuessa. Tämä kokonaiskustannus tästä työllistymisbonuksen laajentamisesta oli meidän näkemyksemme mukaan kustannusneutraali, ja tämän takia olisimme mielellään halunneet sitä myös laajentaa.

Toinen asia tähän työllistymisbonukseen liittyvänä asiana: Nyt työllistymisbonus kohdentuu niille pitkäaikaistyöttömille, jotka työllistyisivät ennen kaikkea avoimille markkinoille, ja on esitetty oletus, että nämä ihmiset olisivat työllistyneet muutenkin. Asiantuntijalausuntojen mukaan näin tulisi tapahtumaan. Mutta nyt tämän palkkatukilaajennuksen myötä me olisimme saaneet myös meidän järjestöt mukaan ja meidän palkkatukilaiset laajemmalti mukaan, mikä olisi sitä kautta tuonut myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät tämän kokeilun pariin. Sitä kautta olisimme saaneet niitä meille tärkeitä uudenlaisia työllistymismalleja myös tämän kokeilun myötä näille henkilöille. Tästä syystä valiokunta yksimielisesti teki lausuman, joka viitoittaa, että kun tätä työllistymisbonusta jatkossa toteutetaan, niin tämän tulisi koskea myös palkkatyötä tekeviä ja sen parissa olevia henkilöitä.