9) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain
muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, toimeentulotuesta
annetun lain 11 §:n muuttamisesta sekä asumistukilain
15 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
työttömyysturvalain ja toimeentulotukilain parantamiseksi
työttömän osalta on pääsääntöisesti
hyvä ja kannatettava lakialoite. (Erkki Virtanen: Hyvä hallitus!)
Keskeisin asia tässähän, mikä parantaa
työttömäksi joutuneen perheen taloudellista
tilaa, on tämä, että työmarkkinatuen
hakijan tuen tarvetta harkittaessa ei jatkossa enää oteta
huomioon puolison tuloja. Tämä on pitkään
keskustelussa ollut epäkohta, joka on asettanut miehen
ja naisen epätasa-arvoiseen asemaan perheessä,
jossa tulot on laskettu yhteen, vaikka toinen työttömänä ollessaan tarvitsisi
myös tulot, jos esimerkiksi mies olisi töissä ja
nainen ei saisi tuloja sen takia työttömyyskorvauksen
muodossakaan, jos miehellä on kovat tulot. Tämä poistaa
tämän epäkohdan ja on siinä mielessä erittäin
kannatettava asia.
Toinen asia, minkä haluan nostaa hyvänä esimerkkinä,
on tämä, että työttömyysturvan
aktiiviajan korotukset eivät tämän lakimuutoksen
jälkeen pienennä myönnettävää toimeentulotukea. Tämä on
tärkeä motivaatiolisä niille työttömille, jotka
ovat motivoituneita kouluttautumaan mutta tapauskohtaisesti joutuvat
siitä kärsimään toimeentulotukea
leikattaessa, ja tämän jälkeen tätä pelkoa
ei näillä henkilöillä enää ole.
Kolmantena hyvänä asiana tässä on
tämä asumistuen tarkistuksen lykkääminen
kolmen kuukauden sijasta kuudella kuukaudella pitkäaikaistyöttömän
työllistyessä. Tämä selkeästi
kannustaa vastaanottamaan työtä ja parantaa työllistyvän
taloudellista asemaa.
Tällaiset lakialoitteet ja hallituksen uudistukset
ovat sellaisia kannatettavia asioita, joita oppositio ei missään
tapauksessa halua vastustaa.
Yhtenä pienenä miinuksena tässä lakialoitteessa
kuitenkin täytyy nostaa esille tämä niin
sanottu työllisyysraha ja sen ehdot. Ehdoissahan se tulisi
maksettavaksi vain 500 päivää työmarkkinatukea
saaneelle pitkäaikaistyöttömälle,
joka ottaa vastaan vähintään kolmen kuukauden
kestoisen työn. Tämä rajaus edelleenkin
tänne 500 päivää työmarkkinatukea
saaneitten kohdalle ikävä kyllä syrjäyttää niitä vaikka
300—400 päivää työttöminä olleita
vielä syvemmin, ja toisaalta sinnekin olisi suonut jonkunnäköisiä voimavaroja
tämän lainmuutoksen kautta.
Lisäksi täytyy muistaa se, että se
ei kannusta esimerkiksi ottamaan töitä, yhden
kahden kuukauden pätkätöitä,
jos vain semmoisia on tarjolla, vaan se voi passivoittaa myös
tämän ryhmän. Tältä osin
lakialoitteessa olisi voitu jollakin tavalla kiinnittää huomiota
myös näihin asioihin.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Joskus on pakko aloittaa sanomalla, että vihdoinkin.
Jos tässä salissa on joku ihminen iloinen tästä lakiesityksestä,
niin olen varmasti yksi niistä, koska tällä nyt
vihdoinkin puretaan puolison tarveharkinta työmarkkinatuesta.
Mielestäni on kyse siitä, että ihmisellä pitää olla
oma raha ja oma lupa, jotta hän voi elää aidosti
itsenäistä elämää.
Tässä on kyse myös hyvin paljon kannustamisesta,
koska usein, jos perheessä on kaksi työmarkkinatuen
varassa olevaa, toisen ihmisen pienipalkkaiseen työhön
lähteminen ei ole ollut kannattavaa, koska toisen työmarkkinatuki
on tullut syödyksi siinä samalla. Kyse ei ole
siitä, että hyväpalkkaisten puolisoille
maksetaan työmarkkinatukea, koska itse asiassa nollapäivärahalle
on joutunut jo alle keskipalkan. Tämä on ennen muuta
myös tasa-arvokysymys paitsi tulonjaon oikeudellisesta
näkökulmasta myös sukupuolten välisestä näkökulmasta,
koska 82 prosenttia nollapäivärahalaisista on
ollut naisia. Eli tämä on siinäkin mielessä erittäin
tervetullut ratkaisu.
Ylipäätään voisi sanoa,
että tämä koko paketti on täynnä pieniä kannustavuuselementtejä.
Lomakorvauksen jaksotuksen poistaminen helpottaa pätkätöiden
tekemistä ja varsinkin sitä työttömyyden
alkuvaihetta. Mutta pieni kauneusvirhe tähän siinä mielessä on
jäänyt, että tätä samaa muutosta
ei ehdoteta niille henkilöille, jotka saavat soviteltua
päivärahaa, joilla tuo työllisyystilanne
on siis vieläkin heikompi. Tämä on
sellainen asia, jota varmasti jatkossa pitää miettiä,
miten sen voisi hoitaa.
Tämä on myös iso byrokratian kevennys -kysymys,
koska esimerkiksi viime vuonna on tehty 110 000 vuosilomakorvauksen
jaksotuspäätöstä, ja jos me
haluamme, että meidän virkamiehet tekevät
sitä oikeaa palvelutyötä työvoimatoimistoissa,
sosiaalitoimistoissa ja muualla sosiaaliturvan puolella, silloin
on syytä myös miettiä, kuinka paljon
meillä käytetään resursseja
näihin byrokratiakustannuksiin. Tämäntyyppinen
ajattelu voisi olla yksi iso rakenteellinen muutos, jota näissä tulevissa
säästötalkoissa pohdittaisiin vähän
laajemminkin.
Tämä asia, työttömän
aktiivikorotukset, jotka nyt toimeentulotuessa tulevat vapaiksi
osiksi, on erittäin tärkeä, koska se
lisää myös kannustavuutta osallistua,
olipa kyse sitten koulutuksesta tai muista aktiivitoimenpiteistä.
Samaten asumistuki on itse asiassa ollut se melkein kaikkein
julmin leikkuri pienten työtulojen kertyessä,
koska työttömyysturvassa on vielä olemassa
sovittelu ja toimeentulotuessa on olemassa pieni harkintavara, jonka
mukaan ei tarvitse välttämättä sitä tasoitusta
tehdä, mutta asumistuessa on ollut vain tämä 3
kuukauden jaksotus. Nyt se pitenee, ja katson, että ylipäätään
asumistuki on se yksi keskeisimmistä tuloloukuista, mitä meidän
järjestelmässämme on.
Sen lisäksi tässä on olemassa työllistymisrahakokeilu,
työllistymisbonus, ajatus siitä, että jos pitkään
työttömänä ollut ihminen työllistyy
avoimille työmarkkinoille, hän voisi ikään
kuin palkkiona pitää tuon kuukauden työmarkkinatuen. Tätä kannattaa
arvioida hyvin tarkkaan jatkossa. Ajatus on mielestäni
erittäin hyvä, mutta sinne jää vielä se
ongelma, että kun tuon rahan joutuu anomaan, niin saattaa
tulla niitä katkoksia, jotka juuri estävät
sen työn vastaanottamisen. Me, joilla tilillä on
rahaa kuukaudesta toiseen, emme ajattele sitä, että joskus
isommankin rahan hankkiminen voi olla vaikeaa, jos siinä välissä tulee pidempi
rahaton jakso. Ruokaa on ostettava joka päivä ja
on syötävä.
Lisäksi tässä voi tulla sellaisia
hankaluuksia, että kun tämä koskee nyt
vain näitä kuntakokeilun piirissä olevia
työttömiä, niin mitä tapahtuu niissä tilanteissa,
kun kunta on kuntakokeilun piirissä mutta ihminen asuu
toisella paikkakunnalla ja menee sinne toiselle paikkakunnalle?
Eli rajapinnat ovat hyvin hataria. Siinä mielessä tämäntyyppiset
kokeilut olisi ehkä parempi ylipäätään
tehdä koko maassa, jotta näitä kunnan
raja-epäoikeudenmukaisuuksia ihmisten välille
ei tulisi.
Siitä huolimatta mielestäni on hyvä,
että tätä asiaa kokeillaan, ja kannattaa
jatkossa miettiä, onko tuo tietyn mittaisen työn
vastaanottaminen perusteltua, koska kaikkein suurin kannustavuusongelma
kai meillä on siinä, että tällaiset päivän,
kahden päivän tai viikon työt eivät
kannata ja ne syövät sitä sosiaaliturvaa
liian paljon. Sitä ongelmaa tämä ei vielä,
ikävä kyllä, poista.
Mutta yhtä kaikki, hyvä paketti, ja joskus
kannattaa töitä tehdä jonkun asian eteen
pitkään, niin sitten voi nähdä senkin
päivän, että jotkut asiat menevät
eteenpäin.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on
useita työttömän työnhakijan
asemaa parantavia, työllistymistä edistäviä toimenpiteitä.
Työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaistetaan
ja työttömyysturvan kannustavuutta lisätään
sekä pitkäaikaistyöttömän
asemaa parannetaan.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
ilmaisi lausunnossaan kuitenkin huolensa työ- ja elinkeinotoimistojen
resurssien riittävyydestä. Taloudelliset kannustimet
eivät nimittäin auta, jos työttömälle
ei ole tarjota työtä ja toisaalta jos hänen osaamistaan
ja työmarkkinavalmiuksiaan kehittäviä toimenpiteitä ei
voida tukea.
Erityisen myönteinen ja pitkään odotettu
uudistus on se, että työmarkkinatuen saajan puolison
tulojen perusteella suoritettavasta tarveharkinnasta lopultakin
luovutaan. Tämä parantaa työttömän
perheen taloudellista asemaa ja lisää myös
sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä puolison
tulojen tarveharkinnan johdosta ilman työmarkkinatukea
jääneistä yli 80 prosenttia on ollut
naisia.
Puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistaminen kannustaa
työn vastaanottamiseen sellaisissa tilanteissa, joissa
molemmat puolisot ovat työmarkkinatuella. Heidän
kohdallaan työmarkkinatuen sidonnaisuus puolison tuloihin
on usein merkinnyt sitä, että työn vastaanottaminen on
pienentänyt perheen muita tuloja.
Toinen tärkeä muutos on asumistuen tarkistuksen
lykkääminen kuuteen kuukauteen pitkäaikaistyöttömän
työllistyessä. Tämä muutos kannustaa
varmasti vastaanottamaan työtä, kun asumistuki
ei heti työllistymisen jälkeen pienene. Myös
lomakorvausten jaksotusten poisto parantaa monen työttömäksi
joutuneen toimeentuloa työttömyyden alussa. Poistosta
hyötyvät erityisesti lyhyitä, määräaikaisia
työsuhteita tekevät työntekijät.
Erittäin merkittävänä asiana
on tarkoitus käynnistää pitkäaikaistyöttömien
kuntakokeiluun osallistuvissa kunnissa kolmen vuoden työllistymisrahakokeilu,
joka tarkoittaa yhden kuukauden työmarkkinatuen suuruisen
summan maksamista työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle,
joka ottaa vastaan vähintään kolme kuukautta kestävän
työn. Työllistymisrahaa ei kuitenkaan saisi palkkatuettuun
työhön siirryttäessä, ja tämä asia
olisikin jatkossa korjattava. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumaehdotuksessa
ehdotetaankin työllistymisbonuksen laajentamista seuraavassa
vaiheessa koskemaan myös palkkatuettua työtä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Yhdyn edustajien Filatov ja Mäkisalo-Ropponen näkemykseen
siitä, että on hienoa näin itsenäisyyspäivän
aattona olla täällä paikalla toteamassa,
että eduskunta on hyväksymässä työmarkkinatuen
tarveharkinnan poiston.
Se on hallituksen yhteinen esitys, ja olen iloinen siitä,
että maahan on lopultakin saatu hallitus, joka on valmis
täällä yhteisesti tunnustetun epäkohdan
poistamaan. Viime syksynähän muistaakseni edustaja
Zyskowicz oli ainoa edustaja, joka oli sitä mieltä,
että tätä ei vieläkään
pitäisi toteuttaa, ja nyt me olemme sitten ainakin hallituksen
osalta tältä osin yksimielisiä. Uskallan
nyt kuitenkin jo tulevia historiankirjoittajia helpottaakseni todistaa,
että minulla on vankka epäilys, että ilman
vasemmistoliiton hallituksessa oloa se ei olisi toteutunut välttämättä vieläkään.
Mutta nyt se toteutuu, ja täällä on esitetty
jo aiemmin erinomaiset perustelut sille, miksi sen on välttämätöntä toteutua.
Aivan samalla tavalla voin kuitata edustaja Filatovin ja myöskin
edustaja Mäkisalo-Ropposen täällä esittämät
perustelut siitä, miksi nämä muutkin
uudistukset ovat erinomaisen kannatettavia. Tällä helpotetaan
ja oikeudenmukaistetaan työttömien, pitkäaikaistyöttömien
asemaa, niitten ihmisten, jotka eniten helpotusta tässä 95-vuotiaassa
Suomessa tänään tarvitsevat. Samalla myöskin
kannustetaan — kun tämä kannustaminen
on ollut tämmöinen suuri innostuksen aihe osalle
suomalaista poliittista kenttää — työttömiä työllistämään
itse itsensä ja poistetaan niitä esteitä,
jotka käytännössä sitä työllistymistä ovat haitanneet,
joista työmarkkinatuen tarveharkinta on selkein esimerkki.
Ei kukaan varmasti innostu menemään työhön,
jos perheen toimeentulo ei käytännössä parane
lainkaan, jos toinen puolisoista työllistyy.
Tässä katsannossa on tietysti valitettavaa,
että tämä työllistymisrahakokeilu
kärsii nyt tästä eteenpäin siihen
saakka, kunnes korjaus saadaan aikaiseksi, toivottavasti vielä tämän
hallituksen aikana, niistä ongelmista, joista edustaja
Filatov nosti esiin yhden eli lyhyet työsuhteet ja edustaja Mäkisalo-Ropponen
toisen eli palkkatuen leikkaamisvaikutuksen. Itse olen kyllä murheellinen siitä,
että palkkatukea saavat jäävät
tämän kokeilun ulkopuolelle. Kyllä hekin
olisivat tarvinneet, ja ehkä nimenomaan juuri he olisivat
tarvinneet, sen yhden kuukauden työmarkkinatuen, joka nyt tässä kokeilussa
työllistymisen jälkeen maksetaan. Hehän
nimittäin useimmiten ovat niitä kaikkein vaikeimmin
työllistettäviä, pitkäaikaistyöttömiä.
Nyt kun hallituksen esitys tässä muodossa toteutuu,
kun poliittista yksimielisyyttä valitettavasti hallituksen
sisällä ei saavutettu, se jättää palkkatukea
saavat nyt sitten pois tästä kokeilusta.
Ainoana perusteluna, jonka olen kuullut esitettävän,
ja aika tinkaan olen niitä perusteluita tiukannutkin, on
ollut se, että tämä lisäisi
noin 7 miljoonalla kuluja, jos siis nämä palkkatuetut otettaisiin
mukaan. Tai itse asiassa perusteluja on kaksi, ja toinen niistä on
se, että kustannukset lisääntyisivät.
Se on minusta aika käsittämätöntä, että miten
kustannukset voivat lisääntyä tilanteessa,
jossa työllistyvälle ihmiselle maksetaan työmarkkinatukea
vielä kuukausi työllistymisen jälkeen
mutta kun hänen pitää työllistyä vähintään
kolmeksi kuukaudeksi, niin silloin kahden kuukauden työmarkkinatukea
ei tarvitse enää maksaa. Minusta kahden kuukauden
työmarkkinatuki maksaa valtiolle enemmän kuin
yhden kuukauden työmarkkinatuki. Eli oikeasti, kun katsotaan
vähän laaja-alaisemmin, tosiasiassa, vaikka kenties
STM:n raamiin ei tule säästöjä, itse
asiassa tulee sinnekin, joka tapauksessa jos se olisi samalla edistänyt,
kuten kokeilussa edellytetään, palkkatuetussa
työssä olevien työllistymistä,
niin silloin tämä lain voimaantulo tuottaisi puhdasta
säästöä, itse asiassa juuri
sen 7 miljoonaa.
On jotenkin murheellista, että tarkastelu menee tällaiseksi,
että katsotaan näin osaoptimoivasti asiaa, kun
pitäisi tarkastella sitä kokonaishyötyä,
joka tästä koituu kustannusten maksajalle, tässä tapauksessa
valtiolle. Ennen kaikkea tästähän koituu
tietenkin lisätuloja myöskin sitä kautta,
että kun ihmiset työllistyvät, niin he
alkavat maksaa myöskin veroja, ja todennäköisesti työssäolo
vähentää muitakin yhteiskunnallisia kustannuksia.
Eli tältä osin olisi ollut kyllä suotavaa,
että palkkatukilaiset olisi voitu ottaa tähän mukaan.
Se toinen perustelu, jota on esitetty, on se, että kun
palkkatukea maksetaan, niin ei voida maksaa kahta tukea yhtä aikaa.
Mutta eihän sitä palkkatukea makseta tietenkään
sille työllistyvälle, vaan sitä maksetaan
hänet työllistävälle työnantajalle.
Kyllä Suomessa työttömyysturvaa saaville
maksetaan esimerkiksi asumistukeakin, joten väite siitä,
että tässä olisi ikään
kuin kaksinkertainen tuki, on lähinnä myöskin
keksittyä.
Arvoisa puhemies! Tästä puutteesta huolimatta
tämä on erinomaisen hyvä lakiesitys ja
osoittaa sen, että tämä hallitus aidosti
kantaa huolta myöskin työttömien paremmasta
toimeentulosta. Ja samalla kun toivotan puhemiehelle ja kaikille
läsnä oleville kollegoille hyvää itsenäisyyspäivää,
kiitän hallitusta tästä erinomaisesta
esityksestä ja meitä kaikkia, jotka olemme tätä hyväksymässä.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan myös
omalta osaltani kiittää hallitusta tästä hyvästä esityksestä.
Mutta haluan myös kiittää valiokuntaa
siitä avoimesta ja, voisiko sanoa, rehdistä ja
oikeudenmukaisesta keskustelusta, jolla pyrimme parantamaan tätä lakia
entisestään. Emme siinä täysin
onnistuneet, mutta pystymme kuitenkin lausuman myötä antamaan
jatkovalmisteluun selkeitä eduskunnan tavoitteita.
Ensinnäkin hallituksen esitykseen sisältyy useita
työttömän työnhakijan asemaa
parantavia ehdotuksia, jotka samalla lisäävät
työn vastaanottamisen kannusteita. Erityisen myönteistä on, että työmarkkinatuen
hakijan tuen tarvetta päätettäessä ei
oteta enää huomioon puolison tuloa. Tämä uudistus
poistaa selkeästi työllistymisen esteet ja parantaa
työttömän perheen taloudellista asemaa,
kuten täällä on todettu, sekä lisää myös
tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Tämä työmarkkinatuen
harkinnan poisto on myös selkeästi oikeudenmukaisuuskysymys,
sekä ihmisen että yksilön kannalta ihmisoikeuskysymys. Tältä osin
tätä esitystä on odotettu pitkään
ja sitä myös lämpimästi kannatan.
Toinen asia, joka tässä laissa oli, oli lomakorvauksen
jaksotuksen poisto, joka on myös hyvä uudistus
työttömien kannalta, ennen kaikkea niitten työttömien
kannalta, jotka tekevät osa-aikatyötä tai
oikeastaan pätkätöitä, epätyypillisiä työsuhteita.
Lomakorvauksen jaksotuksen poisto parantaa työttömäksi
joutuvan toimeentuloa työttömyyden alussa ennen
kaikkea. Poistosta hyötyvät erityisesti sellaiset
määräaikaiset työntekijät,
joilla työttömyyden jaksot toistuvat ja jotka
eivät ole pitäneet kertyneitä lomia työsuhteen aikana.
Tämä vähentää myös
hallinnollista byrokratiaa, joka kokonaisuudessaan on myös
hyvä asia.
Kolmas asia, joka tässä laissa on hyvää,
on asumistuen tarkistukseen liittyvä kysymys. Kun perheessä on
työttömyyttä, kuten edustaja Filatov
puheenvuorossaan totesi, asumistuki on myös yksi leikkuri,
joka toteutui, joka ei sinällään ole
kannustanut ihmisiä työelämään.
Nyt tämä oikeudenmukaisuus tähän
asumistuen tarkistukseen tarkoittaa sitä, että pitkään
työttöminä olleita ja heikossa taloudellisessa
tilanteessa olevia ihmisiä kannustetaan vastaanottamaan työtä,
kun asumistuki ei työllistymisen johdosta välittömästi
enää pienene. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että asumistuen tarkistuksen lykkääminen
kolmen kuukauden sijasta kuuteen kuukauteen pitkäaikaistyöttömän
työllistyessä on sitä kautta hyvä uudistus.
Neljäntenä asiana, josta täällä on
käyty keskustelua, on kuntakokeiluun liittävä kokeilu, joka
koskettaa työllistymisbonusta. Kuntakokeilu sinällään
on erittäin hyvä asia, jonka tavoitteet on asetettu
erittäin korkealle siinä mielessä, että tämän
kokeilun tavoitteena on löytää erilaisia
uusia keinoja ja toimintamalleja työllistää pitkäaikaistyöttömiä.
Tämä työllistymisraha, työllistymisbonus,
jolla sitä on myös kutsuttu, on yksi osa tätä kuntakokeilua.
Valiokunnassa käytiin hyvin kriittistä keskustelua
tämän työllistymisbonuksen osalta sen
takia, että koettiin, että se ei toteudu kaikilta
osin oikeudenmukaisesti kaikkia pitkäaikaistyöttömiä kohtaan.
Tältä osin myös valiokunta on tehnyt
oman lausunnon. Kuten täällä on aikaisemmissa
puheenvuoroissa todettu, valiokunnassa koettiin suurta epäkohtaa
ennen kaikkea siitä, että työllistymisbonus
ei huomioinut palkkatuen saajia. Perusteluna oli, että tämä laajennus
olisi maksanut liikaa, aivan kuten edustaja Virtanen puheenvuorossaan
totesi.
Meitä osaltaan hämmästytti myös
se, että jos pitkäaikaistyötön
työllistyy, niin ei hänestä aiheudu pelkästään
kustannuksia tämän työllistymisbonuksen
myötä, vaan ennen kaikkea tämä olisi
tuonut kannusteen ja mahdollisuuden siihen, että pitkäaikaistyötön
olisi työllistynyt vähintään
kolmeksi kuukaudeksi, todennäköisesti pitempään,
ja tätä kautta olisi tullut kustannussäästöjä ennen
kaikkea työmarkkinatuessa sekä sitten mahdollisesti
myös toimeentulotuessa. Tämä kokonaiskustannus
tästä työllistymisbonuksen laajentamisesta
oli meidän näkemyksemme mukaan kustannusneutraali,
ja tämän takia olisimme mielellään
halunneet sitä myös laajentaa.
Toinen asia tähän työllistymisbonukseen
liittyvänä asiana: Nyt työllistymisbonus
kohdentuu niille pitkäaikaistyöttömille,
jotka työllistyisivät ennen kaikkea avoimille
markkinoille, ja on esitetty oletus, että nämä ihmiset
olisivat työllistyneet muutenkin. Asiantuntijalausuntojen
mukaan näin tulisi tapahtumaan. Mutta nyt tämän palkkatukilaajennuksen
myötä me olisimme saaneet myös meidän
järjestöt mukaan ja meidän palkkatukilaiset
laajemmalti mukaan, mikä olisi sitä kautta tuonut
myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät
tämän kokeilun pariin. Sitä kautta olisimme
saaneet niitä meille tärkeitä uudenlaisia
työllistymismalleja myös tämän
kokeilun myötä näille henkilöille. Tästä syystä valiokunta
yksimielisesti teki lausuman, joka viitoittaa, että kun
tätä työllistymisbonusta jatkossa toteutetaan,
niin tämän tulisi koskea myös palkkatyötä tekeviä ja
sen parissa olevia henkilöitä.
Yleiskeskustelu päättyi.