Täysistunnon pöytäkirja 124/2005 vp

PTK 124/2005 vp

124. KESKIVIIKKONA 23. MARRASKUUTA 2005 kello 15 (15.08)

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

 

Kaarina Dromberg /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuja lakeja muutettaviksi. Tavoitteena on, että ammatillista aikuiskoulutusta tarjotaan laadukkaasti maan eri alueilla ja eri koulutustasoilla, myöskin eri koulutusaloilla. Hallituksen esityksellä on haluttu uudistaa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat niin, että niihin sisällytetään ammatillisen peruskoulutuksen tapaan toiminnan ja rahoituksen vakautta lisäävä määrällinen säätely sekä tarvittaessa koulutusaloja ja erityistehtäviä koskevia määräyksiä. Lisäksi ehdotetaan toteutettavaksi järjestämislupien muutos, jossa lisäkoulutukseen valtionosuutta saaneiden järjestäjien järjestämisluvat uudistettaisiin hakemusmenettelyn pohjalta.

Hallituksen esityksessä on myös haluttu täsmennettäväksi näyttötutkintoihin liittyviä maksuja koskevia säännöksiä sekä tehdä säännöksiin perustuslain edellyttämät muutokset ja tarkennukset nostamalla useat tällä hetkellä asetuksella säädetyt asiat lakiin ja tarkentamalla valtuutussäännöksiä. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosesityksin.

Valtion vuoden 2006 talousarvioesityksen mukaan opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on lisätä työikäisen väestön mahdollisuuksia osallistua osaamistasoa ylläpitävään ja kohottavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi, parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi sekä kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla. Valiokunta katsoo, että hallituksen esitys osaltaan tukee näitä tavoitteita. Esitys myös edesauttaa opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutuksen kehittämistä siten, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostaisivat toimivan kokonaisuuden.

Tarkoituksena on lisätä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen aikuiskoulutustarjontaa siten, että ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen aloittaa vuonna 2006 yhteensä 15 700 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhteensä 48 000 aikuista. Hallituksen tavoitteena on, että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen tai niiden osien määrä kasvaa nykytasosta 5 prosenttia vuoteen 2008 mennessä. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus on siten keskeisin opetushallinnon käytössä oleva ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoitusmuoto.

Valiokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset edistävät ennustettavuuden ja vakauden lisäämistä ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa ja tehostavat aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmää. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat ja valtionosuussäännökset yhdessä antavat näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestäjille itselleen tarpeelliset välineet suunnitella pitkäjänteisesti tutkintoja ja koulutusta aikuisväestölle. Viranomaisille puolestaan ohjausvälineiden vahvistaminen antaa yhtä budjettivuotta pidemmän aikajänteen tuoda esille koulutuspoliittisesti tärkeitä painotuksia ja suunnata koulutusta työikäisen väestön osaamistarpeiden ja työelämän vaatimusten mukaan.

Valiokunta pitää hyvänä hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta siitä, että työelämän kehittäminen nostetaan lakiin omana tehtävänään. Sillä on tarkoitus tarjota yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, osaamisen kehittämispalveluja. Ehdotus parantaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia päästä näiden palvelujen piiriin. Valiokunnan mielestä tämä edistää myös palveluntarjoajien verkoston syntymistä. Lainsäädäntö luo hyvät edellytykset verkostomaiseen koulutukseen ja koulutusta tukevan työelämän palvelu- ja kehittämistoiminnan järjestämiseen sekä mahdollistaa myös erikoistumisen ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Koska yritystoiminnan yleiset edellytykset ovat erilaisia eri puolilla maata, olisi harkittava, että yritysten rahoitusosuus osaamisen kehittämispalveluissa joissain tapauksissa voisi olla pienempikin kuin 25 prosenttia.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty opiskelijoilta perittäviin tutkintomaksuihin. Valiokunnan mielestä maksujen määräytymisen perusteissa ja siinä, millaisia maksuja voidaan periä, on edelleenkin epäselvyyksiä. Valiokunta katsookin, että hallituksen tulee selvittää, minkä suuruisia maksut ovat, ja selvityksen pohjalta maksut yhtenäistetään niin, että ne kautta linjan ovat kohtuullisia. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa.

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö on ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupien uusiminen. Järjestämislupien uusimisen tarkoituksena on kehittää aikuiskouluttajien toiminnan laatua. Erillistä lupajärjestelmää on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa laajasti kannatettu, mutta on myös esitetty kritiikkiä ja ehdotettu yhtä ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa, joka sisältäisi ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuskokonaisuuden.

Valiokunta kannattaa hallituksen esittämää järjestelmää kahdesta erillisestä luvasta. Valiokunta katsoo, että tehokas ja tarkoituksenmukainen koulutusjärjestelmä edellyttää toisaalta eri toimijoiden välistä erikoistumista ja selkeää työnjakoa, toisaalta nykyistä kattavampaa yhteistyötä tarkoitukseltaan, toimintamalliltaan ja palvelutuotteiltaan erilaisten järjestäjien kesken. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että tämän järjestelmän käyttö ei saa johtaa siihen, että paikallinen joustavuus kärsii. Valiokunnan mielestä on tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta järkevää pyrkiä riittävän suuriin koulutusyksikköihin, mutta valiokunta painottaa sitä, että paikalliset olosuhteet ovat eri puolilla maata ja eri paikkakunnilla erilaisia. Alueellinen yhteistyö tulee turvata niin, että sekä nuorten että aikuisten koulutus voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hoitaa. Valiokunnan mielestä tulee ottaa huomioon alueen koulutustarve kokonaisuutena ja löytää sen pohjalta tarkoituksenmukainen ratkaisu. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistus voi edellyttää muutoksia lupamenettelyihin. Valiokunta ehdottaa lausumaa asian seurannasta.

Valiokunta muistuttaa siitä, että parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä ehdotti, että myös korkeakoulujen aikuiskoulutusta kehitetään työryhmän esitysten pohjalta. Valiokunta kiirehtii korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskevien ehdotusten toteuttamista. Tähänkin valiokunta ehdottaa lausumaa.

Herra puhemies! Muutama huomio yksityiskohtaisista perusteluista. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutokset 48 §:ään, jossa vähimmäismäärät ovat pohjana, tulevat voimaan 1.1.2006. Sen tarkoituksena on, että järjestämislupiin tuleva määrällinen säätely tulee vasta uusiin lupiin. 48 §:n muutoksen soveltaminen vuoden 2006 valtionosuuteen merkitsisi kaikkien nyt juuri tehtyjen päätösten purkamista. Ei ole tarkoituksenmukaista toimia näin. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että vuoden 2006 aikana tehtävät päätökset olisivat pohjana vasta vuoden 2007 valtionosuuden määräämisprosesseissa.

Mitä tulee lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, niin lakiehdotuksen käsittelyn aikataulusta johtuen valiokunta ehdottaa voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiin muutoksia, jotka johtuvat siitä, että opetusministeriö ei ehdi vuoden 2005 puolella tehdä voimaantulosäännöksen 3 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä.

Herra puhemies! Mietintöön sisältyy hylkäysvastalause.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutosten taustalla on parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän sekä Aave-työryhmän pohjatyö, jolla on semmoiset vankat perusteet. Tällä lailla näiden työryhmien työ saadaan sitten vietyä käytännöksi. Työryhmien työssä on jo kulmat hiottu, ja lisäkoulutukselle saadaan semmoinen vakaa toiminnan perusta. Tätä taustaa vasten en pysty käsittämään näitä esityksiä hylkäyksestä ja muita kapuloiden lyömisiä rattaisiin. Vuosittaisten rahoituspäätösten sijaan nyt päästään pitkään tähtäimeen ammatillisen lisäkoulutuksen osalta. Lisäkoulutuksen rahoituksella toteutettavan ammattitutkintojen valmentavan koulutuksen sekä itse näyttötutkintojen ja osatutkintojen järjestämistä rahoitetaan. Ammattitaito on päivitettävä aina määräajoin, ja ammattitutkinnot soveltuvat tähän päivittämiseen erinomaisesti. Siellä voidaan myöskin heikohkolla pohjakoulutuksella olevien koulutuksellista taustaa vahvasti viedä eteenpäin.

Lisäkoulutuksen vakauden lisäksi tällä lailla velvoitetaan oppilaitokset hoitamaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Koen tämän tehtävän erinomaiseksi tavaksi oppilaitoksille tehdä yhteistyötä työelämän ja yritysten kanssa. Ammatillisten oppilaitosten toivotaan tiiviisti tekevän yhteistyötä myös muiden oppilaitosten kanssa. Tähän lakiin sisältyy, aivan kuten puheenjohtaja tuossa esittelyssä kertoi, kolme lausumaehdotusta, jossa ensimmäisessä koulutuksesta perittäviä maksuja halutaan kohtuullistettavan ja toteutettavan yhtäläisellä käytännöllä. Toisella lausumalla seurataan ammatillisen koulutuksen järjestämistä ja tarvittaessa velvoitetaan ryhtymään toimiin tämän järjestämisen selkiyttämiseksi. Kolmas lausumaehdotus liittyy myöskin siihen parlamentaariseen aikuiskoulutustyöryhmään. Siinä velvoitetaan myöskin korkea-asteelle tätä aikuiskoulutusta järjestettävän.

Arvoisa puhemies! Nämä lausumaehdotukset ovat hyvin perusteltuja. Tällä lailla ammatillisesta aikuiskoulutuksesta lisäkoulutuksen järjestely saadaan pitkäjänteiseksi ja vakaaksi toiminnaksi. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä auttaa myöskin maakuntien Suomea selviytymään tulevien vuosien haasteista.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Joitakin aikoja sitten tässä salissa kritisoin aika raa’asti hallituksen esitystä, joka oli minun mielestäni erityisen huono. Mutta nyt hallitus on tuonut lakiesityksen, joka on minun mielestäni pääsääntöisesti hyvä. Tämä on parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän linjauksen mukainen. Itsekin tässä työryhmässä sain työskennellä. Tässä työryhmässä todella tehtiin hyvää jälkeä. Tämä lakiesitys kyllä vahvistaa huomattavasti aikuiskoulutusjärjestelmää. Erityisesti tämä aikuisten lisäkoulutus saa nyt vankan pohjan, ja se saa sen pohjan niiltä periaatteilta, mitkä tämä parlamentaarinen työryhmä asetti. Eli tässähän edetään nyt ihan niitten suuntaviivojen mukaan, mitkä siinä työssä tehtiin. Aika nopeasti muuten saatiin aikaiseksi myöskin tulokset, jotka nyt ovat konkretisoitumassa.

Tässä keskustelussa on noussut esille sellainen näkemys, että tarvittaisiin vain yksi järjestämislupa tänne ammatillisen koulutuksen puolelle eli se kattaisi sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen. Ymmärrän, että tämä on kai se kiistakysymys, mikä tähän lakiesitykseen liittyy.

Hallituksen esitys lähtee kahdesta eri järjestämisluvasta. Minä pidän tätä hallituksen mallia parempana kuin yhden järjestämisluvan mallia. Ihan muutama perustelu. Itse olen ollut aika pitkään tuolla ammatillisen koulutuksen puolella opettajana ja myöskin rehtorina. Olen nähnyt ja ollut myöskin toteuttamassa niin aikuiskoulutusta kuin nuorisoasteen koulutusta. Aikuiskoulutus on meillä hyvin eri tavoin toteutettu ja erilaisten järjestäjien toteuttamaa, ja siinä tilanteessa ainakin minä olen huomannut, että koulutuksen toteuttaminen on usein aivan erilaista nuorisoasteella ja aikuiskoulutuksessa. Näin pitää mielestäni ollakin.

Sitten on aivan toinen asia minusta koulutuksen järjestäjä. Se kyllä voi olla yhteinen näille eri asteille. Eli tässä kyllä sotketaan kaksi asiaa yhteen, jos ruvetaan puhumaan näistä järjestämisluvista ja koulutuksen järjestäjästä. Minäkin olen sitä mieltä, että monilla paikkakunnilla aivan hyvin voitaisiin samalle järjestäjälle siirtää aikuiskoulutus ja nuorisoasteen koulutus, mutta on ihan hyvä, että niillä on eri järjestämislupa, koska meillä on taas alueita, joissa ei tarvittaisi muuta kuin tämä toinen lupa. On sellaisia ammatteja, on sellaisia alueita, että semmoinen yhden mallin juttu tekee vain turhan hankalan tästä tilanteesta. Sivistysvaliokunnan mietintökin painotti tätä erilaisuutta. Minusta siinä mietinnössä on hyvin kuvattu tämä asia, että tämmöinen kahden luvan malli on ihan hyvä, eikä varmaan sen luvan myöntäminen sinänsä ole kovin iso asia, jos katsotaan tarpeelliseksi myöntää näitä lupia, kahta eri lupaa. Ei minusta se ole mikään edes kovin byrokratiaakaan tuova toimenpide.

Arvoisa puhemies! Nyt tämä lakiesitys myöskin vahvistaa aikuiskoulutuskeskuksia. Tämä on hyvä. Varsin monet aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet melkoisen myllerryksen alla tässä viime vuosina, ja niiden toiminta on ollut monesti hyvin veitsenterällä. Kyllä tämä laki kuitenkin antaa niittenkin tulevaisuudelle vakautta ja mahdollisuutta toimia pitkäjänteisesti.

Arvoisa puhemies! Sitten nämä ponnet. Itse olin esittämässä tätä pontta n:o 3. Minusta tämä ponsi n:o 3 on ainoa semmoinen asia, joka ehkä on syytä huomioida erityisesti. Eli ponnessa n:o 3 sanotaan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskevien ehdotusten toteuttamista." Mehän toteutamme nyt osan siitä parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän esityksestä eli tämän ammatillisen koulutuksen, toisen asteen koulutuksen. Mutta me unohdamme, että siellä on myöskin tämä korkea-aste aivan yhtä vahvasti tuotu esille ja yksimielisesti, eikä voi olla niin, että me emme sitten tätä sektoria veisi mitenkään eteenpäin. Eli tämä ponsi on erittäin tarpeellinen. Tämä taitaa olla jo toinen ponsi tämän asian tiimoilta, mutta mitään vain ei tapahdu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen pitäisi kyllä nyt herätä tässä asiassa. Tämä korkeakoulujen aikuiskoulutus vaatii aivan yhtä hyvän huolenpidon. Kyllä meidän korkeasti koulutetut ihmisemme tarvitsevat myöskin sitä lisäkoulutusta ja koulutusta aikuisena. Olen aivan varma, että näin on. Sen takia tämä ei saisi jäädä tyhjäksi ponneksi, vaan hallituksen pitää nyt toimia.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Minusta hylkäysesityksen tekeminen on aivan kohtuuton teko tälle laille. Se ei missään nimessä ansaitse sitä, että se kokonaan hylätään. Sillä ei saavuteta yhtään mitään hyvää, ei mennä yhtään askelta eteenpäin, jos tämä laki hylätään. Ihmettelen kyllä kokoomuksen näkemystä.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siinä mielessä ed. Valpas on ihan oikeassa, kun aikanaan edellisen eduskunnan aikana asetettiin tämä niin sanottu aikuiskoulutustyöryhmä, ja hän on itsekin siinä istunut, niin nyt, kun tämä lakiesitys tuotiin meille valiokuntaan käsiteltäväksi, siitä oli unohdettu kokonaan korkea-asteen aikuiskoulutus. Se on ehdottomasti vietävä läpi. Kun ajatellaan, kuinka paljon nuoria ja aikuisia tänä päivänäkin on, he ovat saaneet korkeakoulukoulutuksen, mutta he eivät pystyisi sitten jalostamaan ja tekemään sitä omaa ammattiaan tai käymään sitä koulutusta. Siinä mielessä tämä on erittäin tärkeätä, koska entistä enemmän on korkeakoulutettuja, jotka tarvitsevat tätä opetusta. Siinä mielessä on hyvä tämä ponsi, mutta sitä ei olisi tullut sinne ilman ed. Valpasta ja allekirjoittanutta.

Hanna-Leena  Hemming  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus on käynnistänyt tänä syksynä ja oikeastaan jo aikaisemmin viime keväänä tämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jossa haetaan tarkoituksenmukaisia ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja tarjota myös ammatillisia koulutusmahdollisuuksia eri ikäisille kansalaisille. Tältä pohjalta olisi kokoomuksen mielestä ollut järkevää ensin odottaa, mitä tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus ylipäätään tuo tullessaan.

Tämä hallituksen esitys n:o 40 pohjautuu pääsääntöisesti parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän vuonna 2002 tekemiin ehdotuksiin, ja kuten tässä äsken juuri debatoitiin, aikuiskoulutuksen on sen mukaan kohdistuttava huippuosaajien ja muiden pitkän erityiskoulutuksen saaneiden edelleen kouluttamiseen ja toisaalta myös vähemmän koulutettujen tai kokonaan ammatillista koulutusta vailla olevien koulutustason kohottamiseen. Siksi on aika käsittämätöntä mielestämme, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden työelämämuutoksista johtuvat koulutustarpeet on tässä hallituksen esityksessä täysin unohdettu. Mielestämme toimeenpanon olisi oltava nykyistä kattavampaa ja vastattava tämän aikuiskoulutusmietinnön linjauksia.

Hallituksen esityksen mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisestä kirjoitettaisiin erilliset luvat ja näissä luvissa sitten jaettaisiin erikseen nuoret ja aikuiset ja erikseen vielä oppisopimus omalla erillisellä lupamenettelyllä. Katsomme, että tämä johtaa kestämättömään tilanteeseen. Ylipäätään hallinnollinen jako, joka johtaa siihen, että voimavarat pirstoutuvat, on mielestämme tällaisessa resurssien vähäisyyden tilanteessa aivan kohtuuton. Erillinen ohjausjärjestelmä ylipäätään synnyttää uusia esteitä, kun voimavaroja pitäisi päinvastoin olla pelkästään kokoamassa. Nämä voimavarat, resurssien pienuus, on kokoomuksen suuri huoli. Katsomme, että lainsäädäntö- ja tutkintorakennetta tulisi kehittää siten, että koulutusjärjestelmä ja tutkinnot muodostavat yksilön ja työelämän kannalta selkeitä, ymmärrettäviä ja johdonmukaisia kokonaisuuksia. Ammatillisten perustutkintotavoitteiden tulisi olla yhteisiä niin nuorille kuin aikuisillekin.

Tämän hallituksen esityksen keskeinen heikkous on siinä, että ammatillista koulutusta ei tarkastella ollenkaan kokonaisuutena. Voidaanko ylipäätään kehittää erillistä ammatillista aikuiskoulutusta kunnissa ja erikseen sitten nuorisopuolta? Mielestäni ei. Tämmöinen vaatii kaksinkertaiset resurssit niin teknisellä puolella kuin henkisellä, opettajapuolella. Siksi kokoomuksen mielestä olisi tärkeämpää kehittää seudullista ja alueellista yhteistyötä ja kokonaisuuksia, jotka huolehtivat kaikesta ammatillisesta koulutuksesta.

Nyt erityisesti, kun ollaan tilanteessa, jossa aikuiskoulutuksen tarve ja merkitys on lisääntymässä, pitäisi pyrkiä sellaiseen lainsäädäntöön, joka avaa mahdollisuuden koko ammatillisen koulutuksen verkoston tehokkaaseen käyttöön sen sijaan, että rajoitetaan toimenpiteitä. Siihenhän tämä hallituksen esitys on johtamassa. Olisi luovuttava tästä aikuiskeskeisestä ajattelusta ja siirryttävä siihen, mistä on puhuttu jo monien eri hallituksien aikanakin, eli elinikäiseen oppimiseen.

On tärkeää, että ammatillinen koulutus ylipäätään jäsentyy yksilölle ja työelämälle kokonaisuutena, että se muodostaa jatkumon, koko elämän kestävän jatkumon, ja se vastaa sekä yksilön osaamistarpeisiin että tietenkin työelämän osaamistarpeisiin. Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry on selkeästi todennut, että tämä esitetty lakimuutos on haitaksi oppisopimusjärjestelmälle, samaan aikaan kun joka vuosi on taisteltu oppisopimuskoulutukseen lisää rahaa, kun on huomattu, kuinka tehokkaasti se johtaa ihmisiä ammattitaitoon ja työelämään. Oppisopimuksen kannalta tälle lupien kautta säätelylle ei ole minkäänlaisia perusteita ylipäätään. Elämme tällä hetkellä kysyntälähtöisessä taloudessa, jossa kysyntä määrää, minkälaisia työntekijöitä tarvitaan, ja siinä oppisopimuskoulutus on erittäin ratkaisevassa asemassa.

Huolemme keskittyy myöskin siihen, että koulutuksen järjestäjien toiminta tulee jatkossa vaikeutumaan, koska tarjonnan lisääminen edellyttää pääsääntöisesti jatkossa luvan muuttamista ja tämä lupajärjestelmä on erittäin hidas ja jäykkä järjestelmä. Perusteet lupien myöntämiseen muuttuvat epämääräisemmiksi. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän tulee koskea kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Tähän on edellisissä puheenvuoroissa viitattu. Se on keskeinen osa tätä ammatillista koulutusta. Kuitenkin hallituksen esityksessä koulutuksen järjestäjät asetettaisiin hyvin eriarvoiseen asemaan, koska vain osalle voitaisiin määrittää kyseinen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä ministeriön harkinnan pohjalta.

Kokoomuksen mielestä mainitsemistani syistä johtuen tämä lainsäädäntö on tarpeeton ja jopa vahingollinen. Jos lisäkoulutuksen säätelyjärjestelmää on tarpeellista muuttaa esitetyllä tavalla, tulisi se tehdä niin, että ammatillisen koulutuksen järjestämistä säädeltäisiin vain yhdellä luvalla. Johtopäätöksenä kokoomus toteaa, että sivistysvaliokunnan olisi tässä vaiheessa tullut hylätä molemmat ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseen tähtäävät lakiesitykset ja tässä kohtaa hallituksen esityksen n:o 40 käsittelyssä kokoomus ehdottaa tämän esityksen hylkäämistä.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hänninen tässä peräänkuulutti sitä, mitä perusteluja sille on, miksi kokoomus tulee toisessa käsittelyssä esittämään hallituksen esityksen hylkäämistä. Minulla on tässä nyt kymmenen perustelua sille, minkä takia tämä hallituksen esitys pitäisi hylätä.

Perustelu n:o 1 on se, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on parastaikaa menossa, kaikki tiedämme sen, ja koska se vaikuttaa suuresti myöskin koulutukseen, varsinkin ammatilliseen koulutukseen, niin olisi ollut syytä odottaa sen valmistumista, mitä linjauksia sieltä on tulossa. Sitä paitsi edellisen kerran ammatillista lisäkoulutusta käsiteltiin täällä pari vuotta sitten ja silloin todettiin ja edellytettiin, että analysoidaan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistusta. Sitä kuitenkaan ei ole tehty, ja se olisi ollut välttämätöntä ennen näitä uusia uudistuksia.

Perustelu n:o 2. Tämä järjestämislupamuutos, joka tässä tulee, on täysin tarpeeton, se on sekava, se on harhaanjohtava, ja sen takia tämä olisi tullut hylätä tältäkin osin.

Perustelu n:o 3. Oppisopimuskoulutuksen osalta asiantuntijat ovat meidän valiokunnassamme todenneet, että nämä lakimuutokset ovat jopa haitaksi oppisopimustoiminnalle, emmekä me voi tehdä sellaisia lakimuutoksia, jotka huonontavat tilannetta, päinvastoin. Pitäisi aina päästä kohti parempaa suuntaa.

Perustelu n:o 4. Tässä on lähdetty nyt taas tämmöisellä laatikkoleikillä eikä ole ajateltu niitä toimintoja itseänsä. Laatikkoleikit ovat vain palvelutehtävässä, ja itse toiminto ja sen kehittäminen on se perusasia, mistä pitäisi lähteä liikenteeseen.

Perustelu n:o 5. Tämä hallituksen ehdotus hajauttaa ammatillisen koulutuksen voimavaroja, pirstoo verkoston totaalisesti ja vaikeuttaa voimavarojen kokoamista. Meillä ei ole mahdollista pitää useampaa järjestelmää pystyssä. Ei meillä ole varoja siihen. Kyllä pitäisi jokaisen jo tietää, missä jamassa meillä koulutusmäärärahat ylipäätään ovat tässä Suomenmaassa.

Perustelu n:o 6. Olisi pitänyt tehdä niin, että tätä koko ammatillista koulutusta olisi pitänyt tarkastella kokonaisuutena. Koko koulutusjärjestelmän, tutkintojen pitää muodostaa yksilön ja työelämän kannalta selkeä, ymmärrettävä, johdonmukainen kokonaisuus, ja sitä ei ole tehty. Tämä myöskin vaarantaa seudullista yhteistyötä koulutuksen ja elinkeinoelämän, sen alueen, kehittämisen kanssa, mikä on ammatillisen koulutuksen tarkoitus.

Sitten perustelu n:o 7 on se, että tämä hallituksen esitys on ristiriidassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kanssa.

Perustelu n:o 8 on se, että tämä esitys ei kohtele tasapuolisesti eri koulutuksen järjestäjiä.

Perustelu n:o 9 on juuri tämä, että hajotetaan resursseja, pirstotaan yhteistyöverkostoja. Esimerkiksi Mikkelin kaupungin edustaja kävi meille toteamassa, ettei lakiesitystä pidä hyväksyä ainakaan tässä esitetyssä muodossa. Heillä nimittäin oli käytännön kokemusta jo siitä tilanteesta, mitä hallituksen esitys esittää, ja he eivät pitäneet sitä hyvänä.

Perusteluna n:o 10 on, että työvoimapoliittinen koulutus ei saa olla määräävässä asemassa, kun kehitetään ammatillista koulutusta.

Näitä perusteluja löytyy niin paljon, että todettiin, että oli turha yrittää muuttaa yksittäisiä lakipykäliä. Olisi ollut parempi se, että olisi koko hallituksen esitys tehty ja valmisteltu uudestaan paremmalta pohjalta.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä äskeisessä puheenvuorossa tuli jonkin verran ristiriitaisia tietoja. Ammatillinen lisäkoulutus ei ole sama kuin työvoimapoliittinen koulutus. Tämä on opetusministeriön rahoittamaa koulutusta; työvoimapoliittinen koulutus on taas työministeriön rahoittamaa koulutusta. On järkevää pitää nämä järjestämisluvat erillään. Aikuiskoulutus vaatii aikuiskoulutukseen erikoistuneita opettajia ja myöskin oppilaitoksia. Tässä laissa velvoitetaan oppilaitokset tekemään yhteistyötä. Alueellisesti valtaosa aikuiskoulutusta järjestävistä oppilaitoksista on samojen kuntien ja kuntayhtymien omistamia kuin ammatillinen peruskoulutus. Tässä ei mitään yllättävää ole. Tämä laki vakiinnuttaa ja tekee pitkäjänteisemmäksi nykykäytännössä olevan toiminnan. Saadaan lisää vakautta ja suunnitelmaan pitempää jännettä. Tämä on ehdottomasti hyvä asia, ja tämä laki siinä mielessä on paikallaan.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä vähän ristiriitaisin ajatuksin olen kuunnellut näitä eri puheenvuoroja, koska tässä on tähän hallituksen esitykseen, valiokuntamietintöön, liitetty myös vastalause, joka on hylkäämistä esittävä. Itse olin tuossa parlamentaarisessa aikuiskoulutustyöryhmässä, ja kyllä sen lähtökohta oli kokonaisvaltaisuus ja nimenomaan se, että seudulliset ja alueelliset elinkeinoelämän kehittämistarpeet ovat ne tavoitteet. Nyt jos tässä ei luodakaan sitä kokonaisuutta, niin kysymys jää kyllä suuresti auki.

Tietysti nyt valiokunta on tehnyt nämä lausumaehdotukset, ja erityisesti korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskevan kehityksen osalta se on todella aivan välttämätöntä. Ihmettelen suuresti, että sitä ei ole otettu tähän lakiin, tähän hallituksen esitykseen, koska se oli vahvasti mukana parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän sisällössä. Sillä, että se sinne otettiin, haluttiin luoda juuri tämä kokonaisuus, ettei mikään taho jää ulkopuolelle, että vasta sillä me saamme tämän, koska aikuiskoulutuksessa huolehditaan siitä, että myös se osaaminen säilyy eri koulutusyksiköistä valmistuneitten osalta. Sitä nyt ilmeisesti tässä ei saavuteta. Tämä tuntuu kyllä nyt ihmeelliseltä, miksi hallitus sitten jättää tällaisia esityksiä, niin kuin täällä nyt vähän edelläkin kuulimme perusteluita, kun asiantuntijatkin valiokunnassa ovat antaneet vastakkaisia lausuntoja, ristiriitaisia siinä mielessä, että joidenkin mielestä tämä ei ole hyvä ja jotkut sitten tietysti kannattavat.

Näen erityisesti vielä tämän, että ei missään tapauksessa mielestäni aikuiskoulutusta saa työvoimapoliittinen koulutus ohjata. Sillä on ihan oma paikkansa, ja se on tärkeä työllisyyden ja osaamisen kannalta, mutta se ei saa ohjata, vaan aikuiskoulutus on tärkeä muunlainen kokonaisuus.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kokoomus oli löytänyt kymmenen syytä hylkäykseen. Minusta nämä syyt eivät oikein vakuuttaneet, eivät ainakaan hylkäykseen asti.

Minusta tässä nyt sotketaan kaksi asiaa. Tästä parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän konkretisoimisestahan tässä nyt on kysymys. Eli mehän toteutamme niitä linjauksia, mitä muun muassa Markku Markkula kokoomuksesta on tekemässä tässä työryhmässä, ja niin kuin sanoin, tästä jää nyt vain auki tämä korkeakoulujen osuus, mikä on huono asia. Mutta se, mikä tässä on muuta osaa, niin sehän on ihan hyvää. Siinähän toteutetaan juuri niitä linjauksia, mihin kokoomuskin sitoutuu.

Tällä ei ole kyllä mitään tekemistä taas kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kanssa, niin kuin ed. Hemming tässä tuo esille. Siellä on sellaiset sotkut nyt Mannisen toimesta saatu aikaan, että älkää ihmeessä nyt vain tätä asiaa heittäkö vielä sinne riepoteltavaksi. Silloin sieltä ei kyllä tule yhtikäs mitään. Eli tätä pitää linjakkaasti viedä sen parlamentaarisen Pat-työryhmän mukaisesti eteenpäin, eikä missään nimessä heittää niihin syövereihin, mitkä nyt on siellä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nimissä tekeillä. Sitä ei tiedä yhtään, tuleeko yhtikäs mitään siitä hommasta, jos jäädään sitä odottamaan.

Sitten en kyllä allekirjoita sitä, etteikö resursseja voisi silti yhdistää ja pitää yhteistä järjestäjää näillä, vaikka on kaksi eri lupaa. Jos on koneet ja laitteet, eihän niitä tarvitse kahteen paikkaan hankkia, jos on yhteinen järjestäjä, joka sanoo, että käytetään näitä yhteisiä laitteita. Ne ovat yhteisiä molemmille sektoreille, ei se sitä asiaa ratkaise, kuinka monta lupaa on.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ammatillista peruskoulutusta on viime vuosina uudistettu reippaasti. Ammatilliseen koulutukseen kuuluu nyt vähintään 20 opintoviikon työssäoppimisen jakso. Ensi vuoden syksyllä nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen liitetään ammattiosaamisen näytöt; vuodessa annettaisiin yli 200 000 näyttöä. Näiden uudistusten tavoitteena on ollut parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja lisätä ammatillisen koulutuksen kiinnostavuutta.

Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut myös kielteistä kehitystä. Lähiopetustunnit ovat huomattavasti vähentyneet, eikä hallitus aio korottaa ammattiin opiskelevien opintotukea korkeakouluopiskelijoiden tasolle.

Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat entisiä ammatillisia kurssikeskuksia. Suomessa toimii 47 ammatillista aikuiskoulutuskeskusta. Niiden toiminnan ohjaamiseen ei ole riittävästi panostettu. Ne ovat saaneet kehittyä vapaasti kunkin keskuksen tahdon mukaisesti. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten rahoitusta on jatkuvasti lisätty, siksi niillä on runsaat taloudelliset voimavarat toteuttaa mitä kummallisimpia koulutusprojekteja. Valtionosuus ammatilliseen lisäkoulutukseen on noin 113 miljoonaa euroa ja valtionosuus aikuisten koulutustason nostamiseen 30 miljoonaa euroa. Se on lähes kolmasosa ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksista.

Arvoisa puhemies! Runsaan rahoituksen ansiosta ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten toiminta on paisunut yli perustehtävän. Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset tarjoavat koulutuspalveluja, jotka eivät kuulu niiden rooliin. Keskusten toimintaa laajennetaan jatkuvan lisärahoituksen toivossa.

Ammatillisen koulutuksen kannalta suurin ongelma on se, että ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten yhteys ammatilliseen peruskoulutukseen on mitätön. Nyt ammatillista aikuiskoulutusta antavat sekä ammattioppilaitokset että ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Jos ammatilliseen aikuis-, jatko- ja täydennyskoulutukseen halutaan oikeasti panostaa, on voimavarat yhdistettävä. Ammattioppilaitosten ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten yhdistäminen tekee mahdolliseksi ammattiosaajien elinikäisen oppimisen sekä alojen ammatillisen osaamisen pitkäjännitteisen kehittämisen.

Valitettavasti hallituksella ei näytä olevan rohkeutta tehdä tarvittavia muutoksia. Käsiteltävänä olevan sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset saavat jatkaa nykyistä toimintaansa sellaisenaan.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä on oikeastaan hyvä jatkaa. Toisin sanoen ed. Laxell toi esille myös ne ongelmat, mitä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on tänä päivänä aikuiskoulutuskeskusten kautta. Minä ymmärrän, että täällä Pääkaupunkiseudulla on vahvat ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, mutta mennäänpäs tuonne maakuntaan, niin siellä on kyllä laadullisesti aika vahvasti tehtävä tämän asian eteen. Nyt on oppilaitoksia, jotka tänä päivänä antavat aikuiskoulutusta, siellä on opettajat, siellä on tilat ja siellä on se osaaminen myös aika vahvasti, mutta nyt kaikki tämä siirrettäisiin pikkuhiljaa näihin ammatillisiin aikuiskoulutuskeskuksiin.

Se ei ole oikea tapa hoitaa tätä asiaa. Kun on olemassa olevia järjestelmiä, niitä täytyy myös jatkossa pystyä käyttämään täysipainoisesti hyväksi, ja silloin tämä yksi lupa -menettely on erittäin hyvä. Siinä ei katsota nuoria ja aikuisia erikseen. Kaikki tarvitsevat saman perusopetuksen, ja ne nuoret tarvitsevat myös sitä tietotaitoa niiltä aikuisilta, ja se innokkuus, mikä on nuorilla, se sitten kertaantuu taas aikuisten puolella. He ovat tähänkin asti täydentäneet toinen toisiansa, joten en katso, että siinä tarvitsee mitään rajaa vetää. Aikuiskoulutus on aikuiskoulutusta siinä mielessä kaikille, eri-ikäisille.

Sitten oli vielä aikuiskoulutustyöryhmä, jonka tarkoituksena oli — se asetettiin edellisen sivistysvaliokunnan aikana, ja siellä on ollut ed. Valpas, siellä on ollut ed. Rauhala mukana ja myöskin Markku Markkula — koko tämä aikuiskoulutuskenttä avata, myöskin se työvoimakoulutus, koska silloin siellä oli rahoitusta paljon enemmän kuin tällä toisella puolella. Nyt työvoimakoulutus jäi kyllä lapsipuolen asemaan. Se oli todennäköisesti poliittinen teko, että sitä ei otettu sinne yhtä aikaa koko tämän aikuiskoulutuksen kanssa. Sitä minä pidän erittäin valitettavana asiana. Työvoimakoulutuksessa on rahaa vaikka minkä verran, mutta siellä ei ole koulutettavia, ja tällä puolella olisi ammatilliset opinnot saatu vietyä läpi ja hyvät työpaikat näille ihmisille. Tässä oli minusta se suuri virhe, mikä meillä valiokunnassa annettiin evääksi silloin, kun tätä työtä tehtiin.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Dromberg käytti tässä erittäin ansiokkaan puheenvuoron, ja hänen sanoihinsa on erittäin helppo yhtyä.

Sen verran voisin todeta vielä muutamaan asiaan, että tässä kokoomuksen vastalauseessahan todetaan, että ammattillisen koulutuksen lainsäädäntöä ja tutkintorakennetta tulisi kehittää siten, että koulutusjärjestelmä ja tutkinnot muodostavat yksilön ja työelämän kannalta selkeän, ymmärrettävän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Mielestäni tämä on erittäin hyvä periaate, ja sen tulisi nimenomaan olla kantavana periaatteena, kun puhutaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Tässä todetaan myös, että hallituksen esityksen keskeinen heikkous on, ettei ammatillista koulutusta tarkastella kokonaisuutena. Olen tässä tismalleen samaa mieltä, vaikka en toki tämän alan asiantuntija millään muotoa ole, enkä ole myöskään ollut valiokunnassa kuulemassa asiantuntijoita.

Ammatillisen koulutuksen suurin haaste on vastata työelämän tarpeisiin. Tämä on erittäin tärkeää työllisyyden kannalta, ja sen merkitys vain kasvaa, kun ikäluokat pienenevät. On yhä tärkeämpää, että ihmisiä koulutetaan oikeisiin töihin, että sinne, missä on myös työpaikkoja, on myös saatavissa koulutusta ja niitä henkilöitä, jotka sinne voivat sijoittua. Mielestäni tässä asiassa emme saisi juuttua siihen, onko kyse ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammatillisesta lisäkoulutuksesta vai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta vai kenties työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Tavoitehan on loppujen lopuksi aina sama, ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työmarkkinoille sijoittuminen.

Vastalauseessa todetaan myös, että kaiken ammatillisen koulutuksen päämääränä tulee olla aikaisempaa vahvempi yksilöllisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottaminen koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ja todetaan myös, että oppisopimuskoulutus on tästä erittäin hyvä esimerkki.

Oppisopimuskoulutushan lähtee aina yksilön ja työnantajan tarpeesta. Erityisen huolestuttavana pidän seuraavaa lausetta: "Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry on selkeästi todennut, että esitetyt lakimuutokset ovat haitaksi oppisopimustoiminnalle." Mielestäni tämän tyyppisen lainsäädännön käyttöön ottaminen on erittäin arveluttavaa. On kuitenkin tosiasia, että oppisopimuskoulutus on nimenomaan yksi kaikkein parhaimmista koulutusmuodoista ja sieltä sijoittuminen työelämään on erittäin suurta ja merkittävää. Ja jos ajattelemme, pohdimme ammatillista koulutusta siitä näkökulmasta, miten esimerkiksi syrjäytymisuhan alla olevat nuoret parhaiten sijoittuvat työelämään, niin tässä on aivan kiistatta oppisopimuskoulutus kaikkein paras vaihtoehto. Sellainen nuori, joka välttämättä ei jaksa koulunpenkillä kovin pitkään istua ja olla, hän saa ammatin, hän saa lisäksi työehtosopimuksen mukaisen palkan ja sijoittuu yleensä myös pysyvästi siihen työpaikkaan, jossa hän on oppisopimuskoulutuksenkin suorittanut.

Yleiskeskustelu päättyy.