Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan osoittaa opetusministeri Kalliomäelle kysymykseni.

Nuorisotyöttömyys on kasvanut hälyttävästi, vaikka meillä muuten työllisyys on kohentunut. Oletteko miettinyt, kuinka paljon sillä on yhteyksiä siihen, että meillä on erittäin paljon koulunsa keskeyttäneitä nuoria ja sitä kautta he eivät löydä väylää työllistymiseen? Onko mahdollista, että lisäätte oppisopimuspaikkoja, työpajatoimintaa ym. vaihtoehtoisia muotoja, koska useat nuoret valittavat sitä, että he eivät kerta kaikkiaan jaksa näitä lukupainotteisia vuosia vielä eteenpäin, ja jättävät sen tähden koulunsa kesken? Siitä huolimatta he ovat erittäin hyviä ammattimiehiä ja -naisia, kun pääsevät jonkun muun väylän kautta näihin ammatteihin.

Opetusministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ellen ihan väärässä ole, niin nuorisotyöttömyys ei ole mitenkään voimakkaasti kasvanut vaan päinvastoin laskenut. Mutta huolemme on tietenkin yhteinen, koska nuorisotyöttömyyttä edelleen on ja siitä on osaosviitta kuitenkin koulutuksessa oleviin puutteisiin. Toki kansainvälisessä vertailussa olemme aivan kärkipäätä siinä, että meillä on vähemmän koulupudokkaita, keskeyttäjiä, kuin muualla. Mutta sekään ei lohduta silloin, kun osa nuorista tällä tavalla voi syrjäytyä pitkäksi aikaa taikka lopullisestikin työelämästä.

Vastikään on tehty merkittäviä päätöksiä hallituksen budjettipäätöksen yhteydessä. Tässä viimeisessä budjettivaiheessakin tuhansia uusia opiskelijapaikkoja on avattu ja peruskoulun ja keskiasteen välillä oleva koulupudokkuus on erityistoimien kohteena. Siellä itse asiassa kyetään nyt hyvinkin etenemään ja yhteishaku, sen kehittäminen, muun muassa sähköisen menettelyn tuominen siihen mukaan jo ensi vuoden puolella, on sellainen väline, joka minusta merkittävästi vaikuttaa tähän. Suuri huoli on kyllä siinä, että meillä on tutkintojohteisessa koulutuksessa keskeyttäjiä aivan liian paljon, ehkä 25 000 vuosittain.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Onko sitten kuinka paljon kiinni myös siitä, että meillä aloituspaikkoja monella alalla ei ole riittävästi? Sitten näille nuorille tulee näitä vuosia, jolloin on sellaista luppoaikaa ja ehkä opitaan siihen, että tässä elää muutenkin. Aika paljon kuulee tätä keskustelua, että monessa perheessä tämä on vanhempien ongelma jo tänä päivänä. Toivoisi, että tähän kiinnitettäisiin huomiota, että nuoret mahdollisimman nopeasti aina saataisiin sille seuraavalle väylälle. Kuinka paljon teillä on työhallinnon kanssa yhteistyöhankkeita juuri näiden ongelmien poistamiseksi?

Opetusministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Meillä on työhallinnon kanssa hyvin kiinteä yhteistyö, muun muassa poliittisella tasollakin yhteinen työ- ja koulutusasiainneuvosto, jossa on myöskin työmarkkinaparttien edustajat mukana. Sitä kautta pyritään sekä saamaan tietoa suoraan työmarkkinatilanteesta että ohjaamaan myöskin päätöksentekoa tavalla, joka estäisi näitä ongelmia. Kyse on tietenkin aloituspaikoissa siitä, että on maan eri alueilla vaihtelevuutta ja toimialoilla kysyntävaihteluita. Pääsääntö kuitenkin minusta on se, että meillä on aika hyvässä jamassa tämä puoli eli aloituspaikkoja on osoittaa hyvinkin riittävästi. Mutta sitten on kysymys siitä, mitä nuoret haluavat. Silloin saattaa syntyä hakijaryntäystä alueille, joilla ei kannata pitää aloituspaikkoja sillä tavalla auki kuin kysyntää olisi. Media-ala on ehkä paras esimerkki. (Puhemies koputtaa) Ammattikorkeakoulut ovat siellä avanneet paikkoja, mutta töitä ei ole tulevaisuudessa.