Täysistunnon pöytäkirja 124/2008 vp

PTK 124/2008 vp

124. TORSTAINA 11. JOULUKUUTA 2008 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Käytännössä on kysymys kolmesta asiasta: sähköisen eläkeotteen käyttöön ottamisesta, yksittäisistä säännöksistä, joilla työeläkejärjestelmän asiakirjojen säilytysaikoihin puututaan, ja sitten kolmannesta asiasta, joka on hieman suurempi, periaatteellisempi, ehdotetaan, että työntekijän eläkelaki ei koskisi työntekijää, jonka ulkomainen työnantaja lähettää Suomeen työhön, jos lähetetyn työntekijän työskentely Suomessa kestää enintään kaksi vuotta.

Yksi osa suurta eläkeuudistusta oli se, että meille jokaiselle, jotka olemme työelämässä olleet, on työeläkeyhtiöt velvoitettu vuonna 2008 lähettämään työeläkeote, jossa ilmenee kertynyt eläke ja sen perusteena olevat ansiot ja tämän perusteella kerrotaan, minkä suuruista eläkettä noihin ansioihin perustuen tulee saamaan. Jatkossa tämä työeläkeote on luettavissa sähköisesti. Se erityinen merkitys tulevaisuudessa tähän sähköiseen työeläkeotteen käyttöönottoon liittyy, että kun työeläkeotteen tarkoitus on, että vakuutetut voisivat tehokkaasti valvoa eläkevakuuttamisen oikeellisuutta, niin kun vuoteen 2013 mennessä eläkelaitosten velvollisuus takautuvasti selvittää eläkevakuuttamisen puutteita lyhenee viiteen vuoteen, tulee olemaan entistäkin tärkeämpää, että työntekijä todella tarkastaa tässä ensi vaiheessa nyt saamansa otteen, jonka on tänä vuonna saanut, sekä sitten jatkossa seuraa oman eläketurvansa kehittymistä ja reagoi mahdollisesti eläkeotteessa oleviin puutteisiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että työeläkeotteen merkityksestä edelleen tiedotetaan tehokkaasti kansalaisille. Jatkossa siis, jos on viittä vuotta vanhempia epäselvyyksiä niitten työsuhteitten osalta, joitten perusteella eläkettä karttuu, ja jos siellä puutteita on, niin menee kansankielellä sanoen niin sanotusti omaan piikkiin. Tämä on yksi asia, joka tullee ongelmia aiheuttamaan, mutta tämän kaltaista lainsäädäntöä täällä eduskunnassa on tehty.

Mutta sitten toiseen ja isompaan, periaatteellisesti merkittävämpään asiaan. Tässä lakiesityksessä esitetään, että ulkomainen työnantaja olisi velvollinen Suomeen lähettämänsä työntekijän vakuuttamaan työntekijän eläkelain mukaisesti, jos työkomennus kestäisi yli kaksi vuotta. Säännös koskisi niitä tilanteita, joissa ei sovelleta EU-säännöksiä tai Suomen solmiman sosiaaliturvasopimuksen määräyksiä. Jos työntekijään on sovellettava EU-säännöksiä, hänet on pääsääntöisesti vuoden työskentelyn jälkeen vakuutettava Suomessa, kuten suomalaisetkin työntekijät. Voimassa olevan lain mukaan Eläketurvakeskus voi vapauttaa EU:n ulkopuolisen ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta silloin, jos työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle Suomessa työskentelyn ajalta kohtuullisen eläketurvan toisessa valtiossa. Tällä menettelyllä on voitu välttää työnantajan kaksinkertainen vakuuttamisvelvollisuus.

Tällä hetkellä meillä on EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevien lyhytaikaisten, siis alle kaksi vuotta Suomessa työtä tekevien, määrä noin 10 000. Työntekijöistä enemmistö on sijoittunut matalan koulutuksen vaativiin työtehtäviin metalli- ja rakennusalalla sekä matalan palkkatason palvelualoille. Lähivuosina ulkomailta tulevien työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan erityisesti palvelu- ja hoiva-alalla. Varmuutta siitä, miten Suomessa nykyisin työskentelevät on kotimaassaan vakuutettu, meillä ei ole olemassa. Ainakin rakennusalalla on vakuuttamatta jättämistä havaittu tapahtuvan ja tämän koskevan niin EU:n ulkopuolelta kuin myös EU:n jäsenvaltioista lähetettyjä työntekijöitä.

Valiokunta toteaa, että siitä huolimatta, että tätä lakia nyt muutetaan tavalla, joka siis vapauttaa näitten alle kaksi vuotta Suomessa olevien työntekijöitten työnantajat näistä vakuutusmaksujen suorittamisista tänne meille, niin on erittäin tärkeää huolehtia ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden eläkevakuuttamisesta. Kaksinkertaista vakuuttamista ei luonnollisestikaan tule vaatia, mutta eläkevakuutuksen olemassaolo ylipäätänsä jossain valtiossa, esimerkiksi työntekijän tai työnantajan kotivaltiossa, on välttämätöntä. Missään tapauksessa ei ole hyväksyttävää, että ulkomainen yritys voi tarjota työmarkkinoille työntekijöitä, joiden sosiaalisista oikeuksista ei ole huolehdittu. Kysymys on paitsi kilpailutilanteen vääristymisestä koti- ja ulkomaisten työnantajien kesken, myös harmaan talouden mahdollisesta lisääntymisestä sekä erityisesti työntekijöiden suojelusta, jonka tulee tapahtua yhteisten periaatteitten mukaisesti.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että ulkomaisten työntekijöiden määrän kehitystä ja sijoittumista eri aloille seurataan, samoin kuin valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että tämän lain toimeenpano ja käytännön toteuttaminen on valvonnan ja seurannan alla, ja tarvittaessa tulee ryhtyä toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi, jos tästä laista ongelmia aiheutuu.

Tältä osin valiokunta esittää lausumaa: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ulkomaisten työntekijöiden määrän kehitystä ja sijoittumista eri aloille ja selvittää mahdollisuudet lisätä valvontaa sen suhteen, täyttävätkö ulkomaiset työnantajat niin veroja kuin sosiaalivakuutusmaksuja koskevat velvoitteensa, sekä ryhtyy tarvittaessa selvityksen pohjalta toimenpiteisiin." Eli tällä tarkoitamme sitä, että ryhdytään mahdollisiin lainsäädännön muuttamistoimenpiteisiin.

Tähän mietintöön sisältyy vastalause, jonka vastalauseen jättäjät tullevat esittelemään.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Koska muita vastalauseen allekirjoittajia ei paikalla näy, niin minä nyt sen esittelen. Tosin voin kyllä tässä yhteydessä jo todeta, että itse asiassa valiokunnan puheenjohtaja huomaamattaan pitkälti esitteli myöskin vastalauseemme. Sanoisin, että valiokunnan mietintö on oikean suuntainen mutta riittämätön suhteessa meidän vastalauseeseemme.

Nimittäin kyllähän mietinnön kahdessa viimeisessä kappaleessa, jotka valiokunnan puheenjohtaja äsken luki, on esitetty tämä ongelman ydin. Se on se, että kun tänne tulee ulkomailta EU:n ulkopuolisia työntekijöitä, joitten eläketurvasta ei voida olla oikein millään keinoin vakuuttuneita, siitä seuraa ensinnäkin uhka kilpailun vääristymisestä Suomessa ja toisaalta sitten näitten työntekijöitten oman tilanteen heikkeneminen verrattuna siihen, että eläketurva hoidettaisiin Suomesta käsin.

Nyt sitten meidän pohdittavanamme on ollut se, ovatko tästä lakiesityksestä tältä osin koituvat edut suuremmat vai pienemmät kuin siitä koituva haitta. Oppositiossa olemme päätyneet siihen, että haitat ovat niin paljon suurempia, että esitämme nämä asianomaiset pykälät poistettaviksi, jolloin eläketurva tältä osin aina järjestetään Suomessa. Siitä koituva haitta on todennäköisesti sen verran pieni suomalaisille yrityksille, että etuihin nähden se riski kannattaa ottaa. Siksi yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme esittämään nämä pykälämuutokset.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö kovasti ilahdutti mieltäni, kun tässä oli lähdetty harmaan ja mustan talouden kontrollia lisäämään. Aivan mahtava juttu kerta kaikkiaan! Nythän sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on nokanvalkaisuaika menossa, ja se on näin joulun alla erittäin merkittävä ja edistyksellinen askel oikeaan suuntaan. Todellakin olette sitä mieltä, että pitäisi lisätä valvontaa sen suhteen, täyttävätkö ulkomaiset työnantajat niin veroja kuin sosiaalivakuutusmaksujakin koskevat velvoitteensa. Loistavaa! Tämähän tarkoittaa sitä, kun se on tässä muodossa, että valvontahan hoitaa sitten muutoinkin tämän saman tehtävän eikä vain juuri tähän porukkaan kohdistuvana vaan yleisesti. Mistä teille tämmöinen viisaus on tullut?

Puhemies:

Ed. Erkki Virtanen tietää.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle pitää todeta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta nyt tunnetusti yleensä aina on viisas, mutta ongelma tässä on kyllä se, että viisaus nyt rajoittuu mietinnön tekstiin. Sen sijaan minulla on vähän semmoinen pelko, että jos oikein huonosti käy, nyt säädettävät pykälät tulevat heikentämään ikään kuin tätä kontribuutiotamme harmaan talouden torjumiseksi. Nimittäin pahimmillaan, kun nämä vapautetaan suomalaisista eläkemaksuista, niin se hyöty saattaa mennä, joka siitä vapauttamisesta jollekin koituu, joiltain osin harmaan talouden hyväksi ja näitten työntekijöitten vahingoksi. Tämä on ehkä tämä ongelma.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä EU:n ulkopuolelta Suomeen tulee näitä lyhytaikaisia työntekijöitä noin 10 000 vuodessa. Näistä enemmistö on juuri matalan koulutuksen vaativissa työtehtävissä erityisesti metalli- ja rakennusalalla sekä matalan palkkatason palvelualalla. On jo selvästi nähtävissä, että tulevina vuosina näitä työntekijöitä tulee erityisesti palvelu- ja hoiva-alalle. Tällaista erityistä tehtailua on nähtävissä muun muassa Filippiinien suunnasta.

Arvoisa puhemies! Tälläkään hetkellä ei ole varmuutta siitä, miten Suomessa nykyisin työskentelevät ulkomaalaiset on kotimaassaan vakuutettu. Ainakin rakennusalalla on vakuuttamatta jättämistä havaittu tapahtuvan niin EU:n sisä- kuin ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta. Me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kiinnitimme huomiota siihen, että on erittäin tärkeää huolehtia ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden eläkevakuuttamiskokonaisuudesta. Kuitenkaan kaksinkertaista vakuuttamista ei tule luonnollisestikaan vaatia, mutta eläkevakuutuksen olemassaolo jossakin valtiossa, olipa se sitten työntekijän tai työnantajan kotivaltio, on välttämätöntä. Missään tapauksessa ei ole hyväksyttävää, että ulkomainen yritys voi tarjota meidän työmarkkinoille työntekijöitä, joiden sosiaalisista oikeuksista ei ole huolehdittu. Tämä vääristää kilpailua ja mahdollistaa harmaan talouden kasvua.

Mutta kaiken kaikkiaan, ed. Pulliainen, se näkökulma, mikä meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kirkkaimmin tulee olla mielessä, on se, että me huolehdimme työntekijöiden suojelusta. Sen tulee tapahtua yhteisten periaatteitten mukaisesti, ja siinä työssä täytyy Suomen olla mukana osana EU:ta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että lainsäädäntöä seurataan, mutta kuitenkin pidän hyvänä, että tämä lausumaehdotus täällä on, jos se kerran sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltäessä on todettu tärkeäksi. Se kyllä sopii suomalaiseen kulttuuriin, että seurataan tilannetta, että ne, jotka tänne tulevat, ovat tavallaan sosiaaliturvan ja suojeluksen piirissä. Kuitenkin kiinnostaisi tietää, paljonkohan tämä kaikki mahtaa maksaa ja löytyykö resursseja, mitkä nämä tahot ovat, jotka valvonnan suorittavat, ja miten se käytännössä sitten toimii. Mutta tämä lausumaehdotus on niin inhimillinen kuin myös sitten saattaa olla, että se ehkäisee mahdollisia oikeudenkäyntejä. Kuitenkin yhteiskunta oikeudellistuu, enkä usko, että siihen pystymme kovinkaan paljon vaikuttamaan, että oikeudenkäyntejä tulee aina olemaan enemmän tai vähemmän.

Toisesta asiasta vielä, arvoisa puhemies! Mielestäni hyvä kohta hallituksen esityksessä on tämä: "Jos vakuutettu ei kirjautuisi katsomaan eläkeotettaan neljään vuoteen, eläkelaitoksen on lähetettävä hänelle kirjallinen eläkeote." Meillä on tietoa tästä, että sähköinen toiminta ei aina pelaa, ja se on ihan turvallisuuskysymys. Olemme nähneet näitä sähköisen äänestyksen ongelmia meillä. Virossa se on kyllä pelannut, mutta en tiedä, miksi täällä sitten ei. Emme voi heittäytyä pelkästään sähköisen asioinnin varaan, vaan on taattava ihmisille turva. Se on hyvä, että on myös tämmöinen kaksoisvarmistus tavallaan, sähköinen ja myös paperilla.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan enemmistö hyväksyy kyllä tämän, että jos ulkolainen työnantaja lähettää tänne kahdeksi vuodeksi tai alle työntekijäporukan tekemään esimerkiksi jonkun asennustyön — hehän voivat asentaa vaikka laivan propellin ja ovat sillä tavalla sen työnantajan palveluksessa jossakin toisessa maassa — he eivät maksa eläkevakuutusmaksua tähän maahan. Tämä voi aiheuttaa ongelman, mutta se on kuitenkin vähäinen. Aika paavillinen tämä ed. Erkki Virtasen sanonta, että meidän pitäisi vahtia ihan kaikki ihmiset maapallolla, etteivät he vaan tee minkäänlaista pahaa. Kyllä uskon, että tämä tulee toimimaan tällä tavalla, koska nämä ovat aika lyhytaikaisia työntekijöitä, joita tässä ei vakuuteta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Näiden lähetettyjen työntekijöitten asema on ongelmallinen, ja myöskin verojaostossa viime kaudella pohdittiin hyvin paljon sitä, miten heidät saataisiin verotuksen piiriin, kun tahtoi olla niin, että oli sellaisia, jotka eivät maksaneet veroa Suomeen eikä omaan maahansa. Jotain muutoksia verolakeihin kyllä tehtiin.

Mutta herää kyllä kysymys, kenen aloitteesta tällainen muutosesitys on tehty, eikä kai kukaan voi kieltää sitä, etteikö tämä 10 000 joukon keskuudessa aika monessakin tapauksessa voisi johtaa siihen, että järjestetty eläkevakuutus näille työntekijöille on aika minimaalinen ja huono, ja siinä mielessä tämä tulee kyllä vääristämään kilpailua suomalaisilla työmarkkinoilla. (Ed. Asko-Seljavaara: He ovat tosi lyhytaikaisia!) — No, tosi lyhyt? En tiedä, onko kaksi vuotta niin lyhyt aika. Kaksi vuotta on aika pitkä aika. — Mutta lopputulos tulee ilmeisesti olemaan se, että näin saadaan halvempaa työvoimaa Suomeen. Onko se hyvä vai onko se huono asia? Silloin kun työvoimapula on suuri, niin silloin se on ilmeisesti joittenkin mielestä hyvä asia, mutta mikäli taas tilanne on päinvastainen eli työttömyyttä joillakin aloilla, niin silloin tämä voi olla kyllä maan kannalta hieman huono asia.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ed. Asko-Seljavaara, minä olen mielelläni paavi heikommassa asemassa olevien työntekijöitten tasavertaisten kilpailuedellytysten ja yleensäkin saman arvoisten työskentelyolosuhteitten puolesta. Nimittäin se ongelma on juuri se, mihin ed. Kallis tässä viittasi, että pahimmillaan tässä käy niin, että samalla työmaalla sitä samaa laivaa rakentamassa on työntekijöitä, jotka eivät siltä työajaltaan ansaitse itselleen eläkettä. Jos on kaksi vuotta poissa eläketurvan piiristä, niin kyllä se näkyy varmaan siellä lähettäjämaassakin eläkekertymässä aika voimallisesti, ja se ei ole hyvä asia.

Aivan samalla tavalla: On yritykset, jotka maksavat normaalisti työntekijöittensä eläkemaksut, joutuvat ne maksamaan, kuten suomalaiset yritykset aina joutuvat valvonnasta johtuen, ja sitten siellä on toisten yritysten palveluksessa työntekijöitä, jotka eivät niitä maksa; kyllä siinä kilpailu vaan vääristyy. Siksi olisi yksinkertaisinta ja tasa-arvoista hoitaa tämä näin. Nythän se ongelma menee niinpäin, että vaikka me olemme puhuneet sinänsä kauniita tästä tekstistä, jossa juuri tätä korostetaan, että näin ei saisi olla, niin sitten kuitenkin hyväksytään pykälä, joka toimii juuri toiseen suuntaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle tietoisku, että viime viikolla julkistettiin selvitys siitä, että neljällä viidestä tutkitusta rakennustyömaasta oli sellaista työvoimaa, lähinnä ulkomaalaista työvoimaa, joitten osalta ei ollut hoidettu minkäänlaisia työnantajavelvollisuuksia. Työntekijät olivat siinä asemassa, että kun maksuja ei ole hoidettu mihinkään muuhunkaan valtioon, niin he ovat ihan tyhjän päällä kerta kaikkiaan. Minä kyllä haluan ymmärtää, että jos eduskunta hyväksyy tämmöisen lausuman, niin se ei tarkoita sitä, mitä ed. Asko-Seljavaara äsken sanoi.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi otti täällä ihan aiheellisesti esille huolensa työeläkeotteen tiedottamisesta kansalaisille. Mutta voin kyllä lohduttaa häntä siitä, että valiokunta näkee erittäin tarpeellisena edelleenkin tehokkaan tiedottamisen työeläkeotteesta kansalaisille.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Harva laki on niin yksiselitteisen selvä, etteikö uhkakuvia maalaamalla pystyisi kumoamaan tai väittämään, että osa lainsäädäntöön tehtävistä pykälistä olisi vääriä tai ne voisi poistaa ja silti elämä voisi jatkua ikään kuin ennallaan. Tässä valiokunnan mietinnössä liittyen työntekijäin eläkelain muuttamiseen niin, että alle kahdeksi vuodeksi EU-alueen ulkopuolelta tulevien henkilöitten eläkevakuuttaminen Suomessa ei olisi jatkossa tarpeen, olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että tämä saattaa vääristää kilpailua ja tästä saattaa seurata ongelmia.

Ed. Kallis totesi viime vaalikaudella käsitelleensä verolakeja aiheeseen liittyen. Eduskunta on viime vaalikaudella hyväksynyt tilaajavastuulain, jonka mukaan työn tilaajan selvitysvelvollisuuteen kuuluu muun muassa vaatia todistukset eläkevakuutusten ottamisesta. Meillä on ongelmia ja aivan niin kuin ed. Pulliainen täällä sanoi erityisesti rakennustyömailla. Telakat on toinen ala, missä näitä ongelmia on.

Meillä asiantuntijakuulemisen yhteydessä asiantuntija kiitti eduskuntaa ja kiitti päätöksentekijöitä siitä, että me olemme antaneet tukea heidän valvontatyölleen, jossa on sekä viranomaiset että ammattiliitot tehneet yhteistyötä. He ovat saaneet tukea, ja aivan räikeimpiä esimerkkejä on pystytty karsimaan. Tämä pitää muistaa, kun tätä lakia kritisoidaan, että meillä on kuitenkin lainsäädäntö olemassa, joka velvoittaa tilaajavastuulain mukaan huolehtimaan siitä, että asianmukaiset eläkevakuutusmaksut on maksettu. Sen suhteen, mistä sen tiedon sitten saa, meillä on esimerkkejä siitä, että kopiokoneet ovat olleet käynnissä ja saman nimisiä ihmisiä on ollut samalla työmaalla kymmeniä. Nämä ovat ongelmia, joita tulee pyrkiä kitkemään pois.

Ed. Pulliaiselle totean tästä lausumasta valiokunnan puheenjohtajan roolissa, että tämä on valiokunnalle ja eduskunnalle selkänoja siihen tilanteeseen, että jos tässä aletaan mennä ojasta allikkoon, niin tulee ryhtyä lainsäädännön muuttamistoimenpiteisiin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni valiokunnan puheenjohtaja Rehula on valiokunnan kanssa tehnyt tässä hyvää työtä. Oli hyvä selvitys, minkä saimme äsken kuulla, ja se varmasti rauhoittaa monen mieltä. Mutta mitä halusin sanoa, on se, että kiitän vielä ed. Pulliaista, koska hän jaksaa vuodesta toiseen ja vaalikaudesta toiseen (Ed. Pulliainen: Viikosta toiseen!) valistaa meitä harmaan talouden tilasta. Harmaa talous tulee kitkeä pois.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Pulliaisen kanssa monesta asiasta samaa mieltä ja yksi, mistä hän on vuosikausia erityisesti taistellut, on tämä harmaa talous. Siinä on niin älyttömistä summista kysymys, että meidän pitäisi oppia ymmärtämään se.

Yleiskeskustelu päättyi.