5) Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta
annetun lain liitteen muuttamisesta
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämän lain toisen käsittelyn
yhteydessä on syytä vielä todeta, että Suomi
oli aivan liian paljon kontallaan liberalismin edessä vuonna
2004. Siinä samalla sitten kovasti kumarrettiin Dionysostakin,
kun 33 prosenttia laskettiin alkoholiveroa. Sitten myöhemmin,
vuonna 2008, oltiin myös edelleen liian pidättyväisiä,
kun sitä nostettiin vain 11 prosenttia.
Niin kuin hallituksen esityksestä käy ilmi, vuonna
2006 oli vähintään 2 032 alkoholikuolemaa,
ja tällöin voimme myös muistella niitä hallituksen
esityksen perusteluja, jotka olivat vuonna 2004 esillä.
Silloin todettiin, että mikäli pudotetaan kolmanneksella
alkoholiveroa, se tuo lisää noin 600 alkoholikuolemaa
vuositasolla. Ja kun alkoholisairauksien seurauksena tapahtuvat kuolemat
tai alkoholimyrkytykset diagnosoidaan, niin on aivan selvää,
että se tapahtuu mieluummin alidiagnosoiden kuin ylidiagnosoiden. Tässä mielessä nämä
haitat
ovat tietysti vielä suuremmat. Samalla on toki lukuisia
muita vastaavia, liiallisesta alkoholinkäytöstä johtuvia
ongelmia. Sairaaloiden poliklinikat ovat täynnä päihtyneitä,
sekä vammautuneita että sairastuneita, potilaita,
ja alkoholi on jatkuvasti suurempi ja suurempi ongelma. Sen vuoksi
onkin hyvä, että ministeriö on aloittanut
alkoholilain tarkennuksen myöskin mielikuvamainonnan kitkemiseksi.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Johannes Koskinen.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisen käsittelyn
aikana keskusteltiin hyvinkin paljon niistä ongelmista,
mitä suuri alkoholin kulutus tuo mukanaan. En toista niitä,
mutta haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että varsin
usein pyydetään, siis valtiovarainvaliokunta pyytää,
lausuntoa erikoisvaliokunnalta — tällä kertaa
pyydettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, metsäveroasiassa
maa- ja metsätalousvaliokunnalta, pankkitukiasiassa talousvaliokunnalta
jne. — ja varsin usein käy niin, että tämä erikoisvaliokunta
eli niin sanottu asiantuntijavaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että sen
tulisi toimia tietyllä tavalla. Tässä tapauksessa
sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että korotuksen
olisi pitänyt olla selvästi suurempi.
Viimeksi kun tämä alkoholiveron korotus oli esillä,
niin todettiin valiokunnan lausunnossa, että tulisi korottaa
alkoholiveroa niin, että vähittäishinnat
nousisivat 20 prosentilla. No, tämä korotus korottaa
nyt vähittäishintoja, oluen ja viinin vähittäishintoja,
noin 3,5 prosentilla, eli aika kaukana siitä 20 prosentista.
Mutta kyllä olen ymmärtänyt, että kaikki
ovat sitä mieltä, että tulisi pikaisesti
tehdä uusi korotusesitys, ja sen takia esitän,
että eduskunta hyväksyisi sen perustelulausuman,
joka sisältyy vastalauseeseen 1 — no, ei ole kuin
yksi vastalause, mutta joka sisältyy (Ed. Pulliainen: Kyllä se
on sekin!) siihen vastalauseeseen — ja joka tarkoittaa
sitä, että jo nyt ruvettaisiin pikaisesti valmistelemaan
uutta korotusesitystä.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Kannatan ed. Kalliksen tekemää perustelulausumaehdotusta
ja totean, että todella on niin, että vuonna 2004,
kun EU-jäsenyyden siirtymäkausi päättyi
ja muun muassa Baltian maat tulivat Euroopan unionin jäseneksi,
Vanhasen ensimmäinen hallitus teki tuon rajun päätöksen
alentaa alkoholiveroa, ja tuo päätös
oli aivan liian voimakas. Ei olisi ollut mitään
tarvetta tehdä niin voimakasta pudotusta. Ennustukset ovat,
niin kuin täällä jo kuulimme, silloisen
hallituksen esityksen mukaankin toteutuneet, eli noin 3 000:sta 3 600:aan
on alkoholikuolemien määrä noussut vuositasolla.
Nyt muutamassa vuodessa siis, jos lasketaan vaikkapa kolmen vuoden
ajalta, kolme kertaa 600, lähes 2 000 ihmistä on
menetetty alkoholin takia, tämän veronkevennyksen
takia, joka oli liian kova, ja siitä on monia, monia muita
vahingollisia seurauksia.
On tärkeää katsoa eteenpäin
eikä taaksepäin, mutta tämä taaksepäin
jäänyt elämä jo kertoo siitä,
että tarvitaan rohkeampia, reippaampia korotuksia alkoholin
hintaan, veroon. Niitä tulee tehdä säännönmukaisesti
askel askelelta, ja samalla tulee seurata niiden vaikutusta tuontiin
ja kulutukseen ja valtiontalouteen, kuntien talouteen, jotka maksavat
suurimman laskun tästä onnettomasta tilanteesta.
Näin ollen tuon lausuman mukaan eteneminen on hyvin perusteltua,
ja toivon, että koko eduskunta sen hyväksyy, koska
täällä on erittäin laaja kannatus
kuitenkin sillä, että tässä asiassa
edettäisiin eikä jäätäisi
odottelemaan joitakin epämääräisiä selvityksiä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty
tärkeästä asiasta hyvää keskustelua.
Meillä todella tulisi yhteiskunnassa kiinnittää huomiota
niihin haittoihin, joita alkoholi aivan tarpeettomasti aiheuttaa
terveydelle, tuottaa kuluja yhteiskunnalle, murhetta ihmisille.
Tämän vuoksi hallitus on aivan oikealla tiellä,
kun se on tehnyt esityksen alkoholiverojen korottamisesta. Tällä tiellä tulee
melko pian jatkaa tästä eteenpäin. Tämä on
signaali siitä, millä tavalla yhteiskunta haluaa
suhtautua alkoholiin, käytännön toimiin
alkoholipolitiikassa, mutta samalla pitäisi toimia kansainvälisesti,
ennen kaikkea EU:ssa, siten että kautta EU:n korotettaisiin
alkoholiveroja, jotta tämä ongelmatuonti heikkenisi tai
tyrehtyisi. Näitä paineita tulee luoda niin Pohjoismaiden
neuvoston kautta kuin erityisesti EU:n kautta. Kaikki tiedämme
sen, että alkoholi aiheuttaa laskennallisestikin moninkertaisesti enemmän
taloudellisia menoja kuin mitä verotulot tällä hetkellä ovat.
Sen ohella on suuret määrät inhimillistä kärsimystä,
tuskaa, jota ei voida rahassa mitatakaan.
Toivon, että hallitus melko pian seuraa tätä tilannetta
ja antaa sitten tarvittavat esitykset, mutta samalla, vaikka näyttäisi
kuinka toivottomalta tahansa, luotaisiin painetta, että kansainvälisesti ja
erityisesti naapurimaissamme alkoholiverotus ja alkoholin hinta
nousisivat sellaisille tasoille, että ei olisi houkutusta
käydä nimenomaan tuomaan sieltä hintaeron
takia.
Jotain hyvääkin asiaan kuuluu. Puolustusvaliokunnassa
oli aamupäivällä selostusta niistä ongelmista,
joidenka vuoksi nuoret asevelvolliset keskeyttävät
palveluksensa aivan siinä alkupäivinä,
alkutaipaleella. Myönteinen havainto oli se, että alkoholin
ja huumeen osuus keskeyttämisen syynä on lievästi
vähentynyt. Elikkä nuorisossamme on paljon tervettä ainesta
noin tässä suhteessa henkisesti, ja toivonkin,
että nuorison parissa tervehenkiset elämäntavat
voimistuisivat niin alkoholikysymyksen, huumekysymyksen osalta kuin
kaikin tavoin muutoinkin. Minä luotan siihen, että jos
luodaan hyvää ihannetta, sillä voidaan
kaikkein parhaiten vaikuttaa asiaan.
Aikoinaan, kun monet meistä kävivät
koulua, oli raittiusviikko. Silloin puhuttiin koulussa alkoholin
haitoista jne. No, tietty kaskuhan oli, että kun opettaja
kysyy oppilaalta, minkä vuoksi vietetään
raittiusviikkoa, niin oppilas vastaa, että raittiuden muistoksi.
Ikävä kyllä näin on asiassa myös
liian paljolti käynyt. (Ed. Pulliainen: Ed. Oinonen rupeaa
vitsailemaan!) Tämän vuoksi meidän täytyy
luoda uudelleen tervettä raittiusihannetta. Jos muistamme
Suomen itsenäistymistä edeltäviä aikoja,
niin työväenliike, alkiolainen liike, nuorisoseuraliike,
naisasialiike, kaikki nämä, olivat erittäin
voimakkaita raittiusliikkeitä. Minä toivoisin,
että näissä asioissa syntyisi tervettä raittiusihannetta,
jolla eniten voitaisiin vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin.
Hallituksen esitys on oikean suuntainen, mietintö on
hyvästi valmisteltu, ja minä toivon, että tällä tiellä jatketaan
eteenpäin.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Politiikassakin on tehtävä päätöksiä ajassa.
Toisekseen, on asioita, joissa oikeaa totuutta on vaikea löytää.
Kolmanneksi, tämänkin asian yhteydessä tulee
mieleen se ajatus, että asioista viis kunhan syylliset
löytyvät.
Eli kun käsittelyssämme on alkoholiverolain muutos,
jossa alkoholiveroa nostetaan tasaisesti eri juomaluokissa 10 prosentilla,
minkä hintavaikutus on 3,5 prosentista ylöspäin,
niin tätäkin toisen käsittelyn keskustelua
kun kuuntelee, hieman sellainen olo tulee, että kun tarpeeksi
kauas historiaan mennään ja syylliset löytyvät,
niin tämäkin asia, alkoholin vaikutus suomalaiseen kansanterveyteen,
tulisi sitä kautta hoidettua.
Meillä on kaksi vaikuttavaa keinoa siihen, miten alkoholin
kulutuksen kehitysmuutokset Suomessa ja ylipäätänsä tapahtuvat.
Ne kaksi keinoa ovat saatavuus ja hinta. Kolmas keino on valistus
ja siihen liittyvät toimenpiteet. Niillä on merkitystä,
mutta niitten vaikutus kaikkien olemassa olevien tietojen mukaan
on vähäisempi. Saatavuuden ja hinnan osalta meidän
tulee toimia siihen suuntaan, mitä terveyspolitiikka edellyttää.
Tämä korotus, joka on nyt toinen — edellinen korotus
on vuosi sitten tehty — on, niin kuin täällä on
keskustelussakin todettu, oikean suuntainen. Se, milloin tästä jatkoa
seuraa, on hallituksen käsissä ja tietysti myös
eduskunnan käsissä. Terveyspoliittisesti korotuksen
tuosta vuoden 2004 tasosta tulisi olla hinnoissa 20 prosenttia. Nyt
tällä toisella perättäisellä veronkorotuksella päästään
lähes puoliväliin. Kun alkoholiveroon puututaan,
silloin pitää ottaa huomioon laajempi kokonaisuus
kuin pelkkä terveyspolitiikka, mutta kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan
lausunnon tästä asiasta lukee, niin sieltä löytyy
kyllä faktat sille, että perusteita jatkossakin
hinnankorotuksille tai veronkorotuksille on, jotta tuohon 20 prosentin
hinnankorotustasoon voitaisiin päästä.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikka on meillä kaiken
kaikkiaan hakoteillä, kun keskustelu kieppuu kerta toisensa
jälkeen pelkästään hinnassa.
Asenteissahan tässä on vikaa. Kaljapullo kädessä on
varsin tuttu näky varsinkin katukuvassa. Kukaan ei tällaiseen
kiinnitä mitään huomiota. Kesäiset
nuorisotapahtumat ovat laillisia kaljoittelun harjoituspaikkoja.
Suomessa pitäisi päästä keskustelussa
pintaa syvemmälle ja nähdä terveyshaittojen
koko kirjo ja alkaa purkaa ongelmia sieltä päästä,
miksi meillä esimerkiksi pidetään sitkeästi
yllä kohtuukäytön myyttiä. Ajatus,
että "kyllä aikuiset tietävät",
on vain pelkää hurskastelua. Meillä pitäisi selvästi
tuoda esille nuoruudenaikaisen alkoholin liikakäytön
vaaroja. Miksi ei suoraan ja rehellisesti sanota, että aivot
saavuttavat täyden toimintakykynsä vasta 20—24
vuoden iässä? Alkoholi heikentää nuoren
muistia ja oppimista sääteleviä aivojen
alueita. Tätä nuorempana alkoholia ei pitäisi
käyttää lainkaan. Tämä pitäisi
kertoa nuorille selvin sanoin, että tieto menisi varmasti perille.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Viina on viinaa, vaikka kuinka paljon vettä siinä kulloinkin
ympärillä on. Se on harvinaisen selvä asia.
Pyysin tämän puheenvuoron tämän
ponsiehdotuksen, lausumaehdotuksen, johdosta. Tähän suuntaanhan
jokainen hallitus joutuu tästä eteenpäin
asioita miettimään. Se on harvinaisen selvä asia.
Nyt on kysymys vaan siitä, minkälainen taktinen
ohje annetaan tälle hallitukselle ja tuleville hallituksille.
Se varmasti on semmoinen, että tuommoisessa ponnessa, jos
tätä asiaa haluaa ponnella edistää,
pitäisi viitoittaa kiinnittämään
huomiota siihen, mitä Suomenlahden eteläpuolella
tapahtuu. Optimia olisi varmaan se, että se korotus ajoitetaan
yksiin Virossa tapahtuvan korotuksen kanssa, koska sielläkin
suunta voi olla vain ylöspäin. Sillä tavalla
voitaisiin eliminoida jonkin verran niitä seurausvaikutuksia, jotka
ovat näitä innostuneita matkailuviinojen noutomatkoja.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa puhemies! Pakko tulla tänne yläkorokkeelle
muutama sana jälleen lausumaan tästä aiheesta,
joka on koskettanut henkilökohtaisesti ravintoloitten kautta
allekirjoittanutta yli 30 vuotta.
Olen tämän korotuksen kannalla, mutta olen äärimmäisen
huolissani ravintoloitten tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla
ravintolat pärjäävät. Veronkorotukset
alkoholin suhteen näinä aikoina vielä on
vaikea asia ravintoloille.
Ravintoloitten työllistämisestä:
Tällä hetkellä alkoholityöllisyydessä jakaantuvat
työpaikat suunnilleen niin, että ravintoloitten
osuus on lähes 65 prosenttia, myymälässä myyntiin
osallistuu vajaat 15 prosenttia, alkoholijuomien valmistuksessa
on pikkasen vajaa 20 prosenttia ja siinäpä suunnilleen
tuo jakaantuma onkin. Matkustaja-aluksia ja tukkumyyntiä hivenen
myös työllistetään.
Ravintola-ala on hyvin työvoimavaltainen, ja ravintola-alaan
liittyy monia isoja kustannuksia, kiinteitä kuluja, ja
ne ovat nousseet todella rajusti viimeisten vuosien aikana; viimeisen
vuoden aikana esimerkiksi työvoimakustannukset, raaka-aineet
ja energiakustannukset. Yksi huolestuttava piirre on ollut, että harmaa
talous on valitettavasti edelleenkin lisääntynyt
ja on liian helppo jättää esimerkiksi
veroja maksamatta tällä hetkellä Suomi-nimisessä osakeyhtiössä.
Se vain muodostuu yhä houkuttelevammaksi, jos me emme harmaata
taloutta pysty saamaan kuriin.
Tietysti tämä talouskriisi koskettaa vielä ravintolapalveluja.
Niitten käyttö edelleenkin vähenee. Se
on luonnollista, kun rahaa ei ole ja joudutaan katsomaan, miten
eväät riittävät normaaliin elämiseen.
Ajoitus tietysti näin suhdannepoliittisesti on ravintoloitten
osalta äärimmäisen huono.
Alkoholiveron korotukset ravintoloitsijat joutuvat laittamaan
suoraan hintoihin. He eivät pysty subventoimaan veronkorotuksia
muilla tuotteilla.
Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Sihto, että koko
tämä alkoholipolitiikka on vuosikymmenten saatossa
minusta hoidettu liian monopolimaisesti, liian väärällä tavalla.
En ymmärrä esimerkiksi nuorison alkoholinkäyttöä kaduilla
ja sitä, että on joskus voitu hyväksyä,
että puistoissa ja muissa sen kaltaisissa paikoissa voidaan
julkisesti juoda olutta ym. alkoholia. Tämä merkitsee myös
paljon ravintoloitten pärjäämiselle.
Olen puhunut monta kertaa siitä, voisivatko ravintolat
saada jonkinlaisen tukkumyyntihinnaston, jolla ne jollakin tavalla
pystyisivät tätä anniskeluhintaansa pitämään
inhimillisellä tasolla. Niin kauan kuin tietysti Suomessa
alkoholia voidaan nauttia, ja jos ei kieltolakia tämä eduskunta
saa aikaiseksi, niin kyllä suljetussa ja valvotussa tilassa
nautittu alkoholi on monta kertaa parempi kuin tuolla kaduilla ja
kotona nautittu jne.
Hannakaisa Heikkinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan tuoda tähän keskusteluun
erään näkökulman, joka oikeastaan
yllätti minuakin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, nimittäin
Viron matkustajatuonnin osuuden ja sen, miten valtiovarainministeriö sillä perustelee
näitä veronkorotuksen pienuuksia. Oikeastaan tämäkin
hallituksen esitys, mitä tänään
käsitellään, juontaa juurensa siihen,
että alkoholiveron tasoa laskettiin merkittävästi
vuonna 2004, kun varauduttiin Viron EU-jäsenyydestä seuraavaan
matkustajatuonnin vapautumiseen.
Tässä hallituksen esityksessä arvioidaan
tilastoidun kulutuksen vähenevän ja osan kulutuksesta
korvautuvan matkustajatuonnilla. Tässä esityksessä on
todettu, että "kotimaisen hintatason nousun seurauksena
alkoholin matkustajatuonti on kasvanut tammi—elokuussa
noin 10 prosenttia ja tilastoitu kulutus on samana ajanjaksona vähentynyt
runsas kaksi prosenttia". Esityksen johtopäätöksenä on
todettu, että nykytilanteessa alkoholiveron tasolla vaikutetaan
ennen kaikkea siihen, miten kokonaiskulutus jakautuu tilastoidun
ja tilastoimattoman eli juuri maan rajojen ulkopuolelta tuodun alkoholin
välillä.
Mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa me halusimme todeta,
että vaikka hinnannousu vaikuttaa matkustajatuonnin lisääntymiseen,
on hallituksen esityksessä tehty johtopäätös
harhainen, sillä perusteluissa esitetyt luvut voivat myös
johtaa siihen virheelliseen käsitykseen, että matkustajatuonnin
lisääntyminen kuluvana vuonna olisi johtanut alkoholin
kokonaiskulutuksen lisääntymiseen. Sosiaali- ja
terveysvaliokunnassa haluamme korostaa, että alkoholiveron
ja alkoholin hinnan korottaminen vähentää aina
kokonaiskulutusta ja siten myös siitä aiheutuvia
haittoja.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Heikkisen puheenvuoro oli erittäin
hyvä. Aikaisemmassa puheenvuorossani tarkastelin vuosien
2004 ja 2007 tilannetta. Nyt toteaisin, että aivan oikein
täällä ed. Kallis esittää,
että pitäisi päästä parempaan
hallituksen toiminnassa eli alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa
pitää pystyä nostamaan nykyisestä.
Ed. Sihto otti esille tärkeän asian, asenteet. Asenteita
nimenomaan ylläpitää piilomainonta, joka
vaikuttaa nuorisoon. Kun täällä olemme
ihmetelleet, miksi nuoriso tekee ja toimii niin kuin tekee, niin
hehän vain matkivat aikuisten käyttäytymistä.
Jos ajatellaan urheilutapahtumia, ne eivät tule ilman oluttelttoja
toimeen. Jääkiekko-otteluiden väliajalla
avataan baarit. Ehkä ne ovat auki ottelunkin aikana, en
tiedä, mutta joka tapauksessa siellä Koff lukee
pelaajan paidassa. Aikaisemmin he vielä enemmän
muistuttivat oluttölkkejä. Sama liittyy autourheiluun.
Kaiken kaikkiaan tämä on ongelma.
Ed. Paajanen totesi täällä, kuinka
turvallista on juoda ravintolassa. Kotkalaisena on pakko muistella,
että kaksi nuorta miestä katosi Onnela-nimisestä ravintolasta
ja heidät löydettiin jäiden lähdettyä tämän
vuoden keväällä merestä. Eli
ei kovin turvallista ole sekään. Ongelma on aina, jos
juodaan liikaa, sama missä.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Olen ed. Heikkisen kanssa aivan samaa mieltä siitä — ja
sille viimeksi ensimmäisen käsittelyn yhteydessä naureskeltiin,
kun sanoin — että halpa viina Suomessa on paljon
vaarallisempaa kansanterveyden kannalta kuin matkustajatuonnin lisääntyminen.
Vaikka matkustajatuonti lisääntyisi, se on edelleenkin
ehkä vain viidesosa kokonaiskulutuksesta, ei sitäkään,
mutta jos viina on halpaa tässä maassa, kulutus
nousee räjähdysmäisesti, niin kuin tapahtui
vuoden 2004 jälkeen. Ruotsihan valitsi toisen kannan, siellä ei laskettu
alkoholiveroa ja siellä ei kokonaiskulutus ole sillä tavalla
lisääntynyt kuin meillä.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen mielestäni osu naulan
kantahan. Minä entisenä niin sanottuna urheelijana
oon aina vastustanu sitä, että urheilunäyttämöölle
tuorahan nämä olutteltat ja olutanniskelut. Kyllä se
näin on, jotta jos urheilukisois pitää vielä ruveta markkinoimahan
urheilijootten avulla alkoholin käyttöä,
pitää muistaa, että ollahan tietynlaisia esikuvia.
Ennen kaikkea oon huolissani nuorten omaksumasta alkoholinkäytöstä.
Pitää aina muistaa se, että on viksuja
nuoria joukossa, mutta sillon kun ne on porukalla, porukassa joukko hysterisoituu
ja siellä villiintyy, järkeväkin tuloo hölmöksi.
Siellä heleposti nimitellään niitä,
jotta eikö kärsi ottaa, eli nuorten alkoholinkäyttöä pitää pyrkiä pitämähän
kurissa. Jos alkoholiveroa nostetaan ja uutta nostoa suunnitellaan,
se on ihan oikeen, koska jos kotimaassa on halpa viina, niin se
luo turmiutta.
Myös se seikka, että meirän vanhempien
pitää tajuta yks totuus: yöt on nukkumista
eikä kukkumista varten. Yön aikana, kun hermosto,
lihaksisto lepää, on virkiä aamulla,
mutta jos yöt kukutahan ja otetahan maistiaasia, niin se
on turmioksi tälle maalle.
Hannakaisa Heikkinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Mieto otti todellakin ihan tärkeän asian
esille, tuon urheilutapahtumissa tapahtuvan anniskelun. Meillä Savossa
onneksi on ainakin yksi positiivinen esimerkki: Pielaveden Sammon
lentopallo-otteluissa ei kaljaa kitata.
Mutta vielä pari sanaa tuohon matkustajatuontiin ja
sen tavallaan harhaiseen korostamiseen tai pelkoon, että kun
meillä veroja korotetaan, niin matkustajatuonti lisääntyy
ja sieltä valtavasti viinaa rupeaa Suomeen virtaamaan.
Ekanakin yksi pointti. Kun viina halpeni Virossa, on meillä salakuljetus
kutakuinkin tyrehtynyt, koska on kannattavampaa hakea laillisin
keinoin halpaa viinaa kuin salakuljettaa sitä. Tätä ei huomioida
tässä.
Toinen pointti. Mitä suurempi veronkorotus on, sitä enemmän
kokonaiskulutus vähenee, koska matkustajatuonti tai muu
tilastoimaton kulutus ei lisäänny yhtä paljon
kuin tilastoitu kulutus vähenee.
Erityisesti, arvoisa puhemies, tässä taloudellisessa
tilanteessa perustelu, että matkustajatuonti olisi meille
jonkinlainen uhka, on kestämätön, perusteeton.
Kun talous heikkenee, ensinhän ihmiset rupeavat tinkimään
siitä, mikä ei ole välttämätöntä.
Ulkomaille matkustaminen ei ole välttämätöntä.
Sillä tavalla matkustajatuonti pienenee ja sillä tavalla
tämä tilastoimaton kulutus alenee.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Alkoholitutkijoiden mukaan veronkorotusten myötä tuonti
kyllä lisääntyisi, mutta saatavuuden
vaikeutuminen leikkaisi kulutusta huomattavasti. Tutkijoiden mukaan
veronnoston vaikutuksesta puolet korvautuisi tuonnilla, mutta toinen
puoli vähentäisi kulutusta. Painotan edelleenkin
sitä, että suomalaiseen alkoholipolitiikkaan pitää ottaa
uusi asenne. Terveyshaitat pitää tuoda tosiasioina
julkisuuteen tutkimustuloksin. Tupakkalain mukaisesti me tarvitsemme
ryhtiliikettä, jossa tunnustetaan tosiasiat ja ryhdytään niiden
mukaisiin toimenpiteisiin. Tapa- ja kulttuurikasvatus alkaa kotoa
ja jatkuu koulussa, ja niihin talkoisiin tarvitaan meitä jokaista.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Semmoinen ystävällishenkinen
reunahuomautus ed. Heikkisen äskeisen puheenvuoron johdosta, jossa
hän kiinnitti huomiota siihen, että salakuljetus
olisi alentunut. Sanon vaan, että se on tullut entistä röyhkeämmäksi,
kun sillä tuodulla matkustajatuontiviinalla on se käyttötarkoitusrajoitus,
mutta kun sitä sitten eräät harrastavatkin
sillä tavalla, että sitä on kymmeniätuhansia
litroja, ja kun he vielä ovat hengissä, niin se
viittaa vahvasti siihen, ettei ole tullut henkilökohtaisesti käytettyä sitä elikkä
on
pientä bisnettiä harrastettu sen suhteen.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Äskön jäi viel
yks oleellinen asia sanomata. Nimittään se on
kyllä anteeksiantamaton teko, kuinka omat vanhemmat, jokku,
ei yleistää voi, syyllistyy siihen, että ostaa
omille alaikäsille lapsille viinaa taikka kaljaa kaupasta.
Siinä ei kyllä järjen hievantakaan oo
matkassa. Ja sitte löytyy kyllä niitä ulukopuolisia
vähän vanhempia ihimisiä, ku nuoret sanoo,
voisikko hakia hänelle olutpullon tai siideriä kaupasta.
Eli kyllä nämä pitääs meirän
yhteiskunnas saada pois. Se on kyllä anteeksiantamaton
teko, jos tällääseen sorrutahan.
Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen kyllä itsekin vastaan alkoholinkäyttöä urheilukilpailuissa,
mutta yhden seikan olen huomannut ja seurannut. Piilomainonta on
aika taiteellista ja hienoa, siinä on aikamoinen seuraaminen.
Keskustelu päättyi.