Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään keskusteltu talouden elvytyksestä ja rahoitusmarkkinoiden toiminnasta. On hyvä kuitenkin myös palata finanssikriisin syiden alkulähteille. Emme saa unohtaa niitä toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa vastaavaa ei tapahtuisi, esimerkiksi ylimitoitettua riskinottoa, epäterveitä kannusteita tai epäläpinäkyvää rahoitusta. Olisin kysynyt hallitukselta:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin Euroopan unionin piirissä aiotaan ryhtyä, jotta finanssimarkkinoiden toimivuus saadaan myös pitkällä aikavälillä terveelle pohjalle?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki luetteli itse asiassa oikeastaan ison joukon asioita, jotka ovat olleet retuperällä ja huonosti maailman finanssimarkkinoilla. On ihan järjetöntä ajatella, että on ollut mahdollista myydä maksukyvyttömille ihmisille asuntolainoja, minkä jälkeen ne on voinut paketoida velkapapereiksi ja myydä ympäri maailmaa ilman, että kenelläkään on tietoa riskistä taikka kukaan kantaisi alkuperäistä riskiä. Tämä on läpinäkymättömyyttä, ja nämä pankkiirien kannustejärjestelmät ovat kyllä olleet en taida sanoa mistä.

Mutta tähän ongelmaan nyt on viimein onneksi herätty. Unioni on ennen tätä amerikkalaista kriisiä jo rakentanut tämmöistä niin sanottua finanssimarkkinoitten tiekarttaa, jossa on lukuisia konkreettisia toimenpiteitä, joilla tämän kaltaisia ongelmia voitaisiin ennakoida. Kun G20-maat kokoontuivat, Eurooppa oli hyvin vahvasti edustettuna, ja EU:n linjaukset, joita Suomi on ollut rakentamassa aktiivisesti, otettiin siellä ikään kuin työohjelmaksi. Nyt toivo herää siihen, että tällä linjalla voitaisiin globaalisti jatkaa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että pystymme tähän rahoitusjärjestelmään saamaan lisää läpinäkyvyyttä samoin kuin huolehtimaan siitä, että valvonta on kunnossa. Mutta pitää tietenkin välttää myös sitä, ettemme mene ikään kuin toiseen ääripäähän ja liialliseen sääntelyyn. On tärkeää, että nämä yhteiset pelisäännöt, joita valvonnan kehittämisessä sovitaan, soveltuvat myös Suomen kaltaiselle maalle, jossa on paljon tytäryhtiöpankkeja. Tässä suhteessa meillä on erityisen paljon kehitettävää valvojien välisessä yhteistyössä ja juuri siinä, että meillä pankit ja rahoituslaitokset toimivat yli rajojen. Se toki hankaloittaa valvontaa, mutta valvojien yhteistyöllä ja myös tiettyyn asteeseen asti ylikansallisella valvonnalla pystytään näitäkin ongelmia voittamaan.

Arvoisa puhemies! Yksi olennainen tekijä, joka on mahdollistanut riskien kätkemisen, on korkean salaisuuden veroparatiisitaloudet. Veroparatiiseissahan ei niinkään ole kysymys vain siitä, että olisi nollaverokantoja tai matalia verokantoja, vaan veroparatiisit nimenomaan mahdollistavat erilaisten erien ja yhtiöiden osien kätkemisen silloin, kun intressi tällaiseen kätkemiseen on.

Onko tässä kansainvälisessä työssä, mitä nyt tehdään, mahdollisuus puuttua myös veroparatiisien salaisuuteen ja siihen, mitä tietoa niissä tapahtuvista operaatioista saamme?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Toivon mukaan on. EU:ssakin näitä veroparatiiseja jossakin määrin on. Itävalta ja Luxemburg kuuluvat maihin, joissa pankkisalaisuus on toisella tasolla kuin muualla. Näitten asioitten käsittely on välillä todella vaikeaa, mutta onneksi EU on yhtä mieltä edes EU:n ulkopuolisten veroparatiisien säännösten avaamisesta. Siitä on helppo päästä yhteisymmärrykseen. Minä luulen, että paine koko finanssimarkkinoiden tervehdyttämisestä ja pelisääntöjen parantamisesta ajaa kyllä myös tähän suuntaan, että pitää saada paremmin tietoa. Kun ajetaan läpinäkyvyyden parantamista, niin kyllä se koskee myös näitten veroparatiisien kohtelemista. Tämän globaalin paineen alla voi olla vähän vaikeampi pyristellä kuin tähän saakka on ollut.