Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakialoitteessani ehdotan, että raskaana oleva henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, mikäli vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja jos henkilö raskaana ollessaan päihteitä käyttäessään vaarantaa sikiön hengen ja turvallisuuden.

Syntymättömälläkin lapsella on tietyt oikeudet YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksen mukaan. Yhä useampi syntyvä lapsi on kuitenkin äidin päihteiden käytön vuoksi vammautunut tai sairastunut vakavasti. Joka vuosi usea vauva aloittaa elämänsä alkoholin vaurioittamana. Näiden lasten oikeudet eivät ole toteutuneet. Tuoreimpien arvioiden mukaan noin 6 prosenttia, siis jopa 6 prosenttia, raskaana olevista suomalaisnaisista on alkoholin suurkuluttajia. Tämä perustuu tutkimukseen. Tämä merkitsee vuosittain yli 3 000:tta päihteille altistunutta sikiötä. Suomessa syntyy vuosittain noin 600 lasta, joilla on sikiöaikaisen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Lisäksi erilaisten päihteiden, alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden, sekakäyttö on tavallista. Tästä johtuen yksittäisen päihteen osuutta ja sen vaikutuksia sikiövaurioihin on usein hyvin vaikea arvioida. Raskaana olevan naisen nauttima alkoholi läpäisee istukan helposti ja kulkeutuu sen vuoksi sikiöön. Puolessa tunnissa alkoholin juomisen jälkeen sikiön veren alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veressä. Alkoholin käyttö lisääkin erityisesti keskenmenon riskiä sekä saattaa johtaa ennenaikaiseen synnytykseen.

Rouva puhemies! Sikiön keskushermosto on erityisen herkkä vaurioitumiselle, sillä se kehittyy koko raskauden ajan ja on siten vaurioille alttiina läpi koko raskauden. Vaikeimmat sikiön keskushermoston häiriöt ovat syntyneet sikiöille, joiden äidit ovat jatkaneet alkoholin käyttöä koko raskauden ajan. Päihteiden vuoksi syntyvät kehitysvammat olisivat kuitenkin estettävissä. Jos äiti ei raskausaikana käytä alkoholia tai muita päihteitä, niistä johtuvia sikiövaurioitakaan ei tietenkään synny. Sikiön terveyden turvaamiseksi päihdeäidit onkin voitava määrätä pakolliseen hoitoon silloin, kun muut keinot ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai tehottomiksi.

Lisäksi raskaana oleville päihdeongelmaisille pitäisi mahdollistaa pääsy päihdehoitoon heti heidän halutessaan. Näin ei nyt tapahdu. Päihdeäitien pakkohoito on käytössä useissa EU-maissa, myös Ruotsissa. On kiistaton tosiasia, että pakkohoito turvaisi syntymättömän lapsen edut. Sillä olisi myös ennalta ehkäisevä vaikutus, sillä tietoisuus pakkohoidon mahdollisuudesta saattaisi joidenkin äitien kohdalla lopettaa päihteiden käytön jo ennen heidän raskausajan alkamista.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vähimmässäkään määrin kiistämättä ed. Hemmilän aloitteensa tueksi esittämiä perusteluja on kuitenkin todettava, että lakiesitys ei ole aivan ongelmaton. Siinä nimittäin jouduttaisiin puuttumaan yksilön vapauteen ja riippumattomuuteen sinänsä hyvässä tarkoituksessa. Mutta ongelma syntyy siinä raja-alueella, kuka tai ketkä määrittelisivät ja millä perusteella, millä kriteereillä, ketkä oikeasti ovat pakkohoidon tarpeessa.

Sinänsä myöskään kiistämättä ed. Hemmilän oikeutta, tai sanoisiko innostustakaan, tässä asiassa, niin kun samaista lainmuutosta on esitetty lastensuojelulain yhteydessä ja monessa muussa yhteydessä, myöskin valiokunnassa, minä olen aina ollut sitä mieltä, että kyse on niin merkittävästä ja sinänsä vakavasta asiasta, että jos sellainen lakiesitys annetaan, se pitää valmistella kyllä harkiten ja huolellisesti, ja tässä katsannossa en pidä aloitteesta säädettävää lakia ehkä parhaana ratkaisuna.

Toki me tietenkin, ed. Hemmilä, tiedämme, että aloitteitten taivaaseenhan nämä tuppaavat menemään, mutta onhan tämä tietenkin kannustus sitten pyrkimykselle, jos ja kun tällaista lainsäädäntöä oikeasti ministeriössä ryhdytään valmistelemaan.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kysymys on todella vakavasta asiasta, ja ed. Erkki Virtanen varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä tietää yhtä hyvin sen, että YK:n yleissopimuksen mukaan valtioiden tulee taata mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiin jäämiselle ja kehitykselle. Lapsella on tämän yleissopimuksen 24 artiklan mukaan oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan.

Se, mitä tulee sitten ylipäätään tähän pakkohoitoon, niin kuten äsken jo totesin, niin Ruotsissa tämä on käytössä. Siellä on pystytty laatimaan semmoinen lainsäädäntö, että se on ollut mahdollista. Siellä on tutkimuksen mukaan saatu myöskin erittäin hyviä tuloksia. Norjassa on käytössä niin sanottu vapaaehtoinen pakkohoito, ja se olisi varmaan hyvä alku meillä täällä Suomessakin. Se ei edellyttäisi lainsäädännöltä ihan niin paljon. Kun on kyseessä tämmöinen vapaaehtoinen pakkohoito, niin sitä äiti ei voi sitten keskeyttää enää hoidon aloittamisen jälkeen, siis hän on hakeutunut vapaaehtoisesti siihen, mutta ei voi sitä enää keskeyttää.

Mitä muuten tulee näihin aloitteisiin, ed. Virtanen totesi aloitteiden päätyvän jonnekin aloitetaivaaseen. Mutta kyllä aika usein on käynyt myös niin, että kun täällä eduskunnassa on tehty joku aloite ja se on saanut ilmaa siipien alle, niin kyllä sitten ministeriössä on ryhdytty myöskin valmistelemaan asiaa ja lopulta se on tullut sieltä hallituksen esityksenä eduskunnan käsiteltä- väksi.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edelleenkään kiistämättä ed. Hemmilän esittämiä perusteluja totean kuitenkin, että paitsi lapsella, syntymättömälläkin lapsella, on mainitsemanne oikeudet, niin toisaalta myöskin synnyttävällä äidillä, tai raskaana olevalla äidillä, on sekä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa että myöskin Suomen perustuslaissa tietyt turvatut oikeudet. Ja jos tällaista lainsäädäntöä laaditaan, niin ne pitää yhteensovittaa sillä tavalla, että ristiriitoja ei pääse syntymään.