12) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuksesta
yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima-
ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 10 §:n
ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi laki valtionavustuksesta
yritystoiminnan kehittämiseksi ja samalla esitetään
vuodesta 2007 voimassa olleen lain kumoamista.
Lakiuudistuksen tavoitteena on avustusjärjestelmän
yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen.
Uudistuksen jälkeen avustusmuotoja olisi enää kaksi:
yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön
kehittäminen.
Tässä avustusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja
avustusohjelmia lopetetaan tai niitä yhdistellään,
ja nykyisistä avustusmuodoista loppuisivat yritysten kehittämisavustus,
tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun liittyvä avustus,
kyläkauppatuki, työllisyysperusteinen investointituki,
ensimmäisen työntekijän palkkatuki sekä aluekehittämisalueilla
käytännössä lopetettaisiin tuki
kuntien rakentamille pienten ja keskisuurten yrityksien toimitiloille,
koska lainsäädännössä ohjataan,
että yritystuet menisivät nyt pelkästään
kunnille.
Tässä laissa on tietenkin myönteistä,
että lakiesityksellä pyritään
yksinkertaistamaan ja sähköistämään
hakuprosesseja sekä vähentämään yritysten
hallinnollista taakkaa. Erilaisissa kehittämishankkeissa
ja projekteissa samoin kuin näissä yritystuissakin
on aika yksilökohtaista tukien tarkastelua ja yksityiskohtaista
sääntelyä, ja olisin sitä mieltä,
että tässä samassa revohkassa voitaisiin
myös sitten ohjeistaa näitä ely-keskuksia
vähän joustavampaan tarkasteluun ja myös ohjeistamaan
näitä yrityksiä joustavammin näissä asioissa.
Näkisin myös, että voisi kouluttaa näitä asiantuntijoita
toimimaan vielä sutjakkaammin.
Avustustoiminnan vahva painottaminen pieniin ja keskisuuriin
yrityksiin on erittäin kannatettavaa, ja myös
tässä lainsäädännössä painotetaan
enemmänkin niin sanotusti riskikohteisiin tätä rahoitusta,
ja sekin on aivan hyvä suuntaus. Toisaalta lakiesitykseen
liittyvien tukien karsinta on ristiriidassa tälle laille
annetun pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemisen tavoitteen
kanssa.
Kun hallitus on nyt antanut näitä erilaisia
rakennepaketteja, ja oikeastaan hallituksen koko toiminnan aikana,
niin aika vähän on tukea ja sanotaan tämmöistä positiivista
virettä tullut budjettiriihessä ja muuallakaan
pienyrityskohtiin, tarkoitan henkilöyrityksiin, maatilatalous-,
sivuelinkeinoihin, pieniin osakeyhtiöihinkään.
Näkisin, että tämäkin laki on
vähän ehkä sitten hakusessa siinä suhteessa.
Keskusta ei sinänsä hyväksy hallituksen
linjaa, jolla se karsii pk-sektorille kohdennettuja tukimuotoja.
Lain valmistelutekstissä viitataan usein kilpailun vääristämiseen
ja tällä argumentoinnilla halutaan lopettaa hyvin
toimivat tukimuodot. On vaarana, että suoraan näihin
kohteisiin ei tulla enää tukea saamaan, koska
määrärahat supistuvat. Uudet keskitetyt
säädökset suuntaavat tuet toisiin kohteisiin.
Sanotaan, että kun isompaan rahapussiin — ja vielä kun
tämä rahapussi vähenee — laitetaan näitä,
niin tämmöiset hyvin kohdennetut ja ajatellut
tuet vähenevät. Voin ihan suoraan sanoa, että nämä ovat
aluekehittämistukia köyhimmille alueille tai semmoisille
alueille, missä markkinavoimat eivät pelaa, ja
ne ovat erittäin tärkeitä, vaikka nämä ovatkin
pieniä summia, että saadaan siellä vireää elinkeinotoimintaa
ja pk-sektorin toimintaa käyntiin.
Keskusta katsoo, että nykyisen lain ja asetusten mukaisesti
kuntien tulee edelleen olla yritystoimintaan kohdistuvien investointitukien
saajana. Kasvukeskusten ulkopuolella kunnat ja kuntayhtymät
vastaavat valtaosasta vuokrattavien toimitilojen tarjonnasta. Hallituksen
lakiesitys heikentää yritysten sijoitusmahdollisuuksia
ja kasvua kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, missä kuntien
vuokratarjonnalla on keskeinen merkitys pienille ja keskisuurille
yrityksille. Tätä näkemystä tukee
myös Kuntaliitto. Eli kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla
hyvin harvassa on tätä markkinaehtoista tarjontaa
tähän.
On totta, että kyläkauppojen määrä on
noin 350, se on pienentynyt, mutta kyläkaupoilla on iso
merkitys näissä pienissä kyläkeskuksissa.
Ne ovat monitoimikeskuksia, eivät pelkästään
kyläkauppoja. Nyt ollaan tämä kohdennettu
kyläkauppatuki ja investointituki poistamassa. En näe
sitä hyvänä eikä keskusta näe
sitä hyvänä asiana. Meillä oli
Tarja Cronberg kuultavana lakivaliokunnassa, ja myös hän
korosti pienten kauppojen asiaa.
Yksinyrittäjällä on suuri kynnys
alkaa työnantajaksi, vaikka yritystoiminnan laajeneminen
ja työtaakan lisääntyminen sitä vaatisi.
Keskustan mielestä ensimmäisen työntekijän
palkkatukea tulee jatkaa ja pitää se myös
mahdollisena uudessa laissa ja sen asetuksissa. Tämän
päivän selvityksessä tuli esille yrittäjäjärjestön
osalta, että työnantajayrittäjyys ei
ole kasvanut 10 vuoteen Suomessa. Tämä olisi yksi
toimenpide, jota tulisi jatkaa. Ensimmäisen työntekijän
palkkatuki madaltaa kynnystä työllistää.
Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme uusia
innovatiivisia yrityksiä ja niiden muodostamia työpaikkoja.
Kynnys uuden toiminnan kehittämiselle tulee olla matala.
Sen vuoksi keskusta haluaa edelleen säilyttää uudessa
laissa yritysten kehittämisavustuksen myöntämisen
tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun.
Itse lakiin tulevat muutokset eivät ole kovin suuria,
mutta valtioneuvosto tulee asetuksella suuntaamaan vahvasti tukimuotoja
ja niiden toimivuutta käytännössä.
Tämä jättää laajan
harkintavallan soveltavalle viranomaiselle, ja eduskunta ottaa kantaa
vain määrärahan puitteissa.
Tähän keskustan vastalauseeseen liittyy lakiehdotus.
Edelleen halutaan nähdä laissa, lain 6 §:ssä,
että tuensaajina olisivat myös kunnat. Tähän
liittyvät samalla myös lausumaesitykset, joissa
tuetaan sitä, että asetuksilla yhtä lailla
jatkettaisiin kyläkauppatukea, yhtä lailla olisi
tämä innovaatioiden valmistelutuki olemassa ja
yhtä lailla asetuksella määrättäisiin
edelleen, että ensimmäisen työntekijän
palkkatuki olisi voimassa myös uudessa laissa.
Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Valtion yritystukijärjestelmää on
syytäkin yksinkertaistaa. Toistaiseksi yritystuen eri muotoja
on ollut monia ja niitä on jaettu hankalasti ennustettavalla
tavalla. Pidän hyvänä kehityssuuntana
sitä, että yritystuet ja erilaiset avustukset
suunnataan vahvemmin pienten ja keskisuurten yritysten kasvua tukeviin
hankkeisiin. Tällä hetkellä uudet työpaikat
sekä myös talouskasvu syntyy pääosin
pk-sektorilta. Tämä suunta tuskin muuttuu lähitulevaisuudessa.
Siksi on hyvä, että valtion tuissakin siirrytään
suurteollisuudesta yhä kasvavammin pk-yritysten suuntaan.
Tämä on suomalaiselle yrityskentälle
tärkeä tuki aikana, jolloin suomalainenkin yrityskenttä uudistaa
toimintaansa haasteita vastaamaan.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö teetti
taannoin Turun yliopistolla, nykyisen hallituksen aikaan, selvityksen
siitä, miten nykyinen, tällä hetkellä vielä voimassa
oleva yritystukijärjestelmä toimii. Niin kuin
hallituksen esityksen perusteluissakin asia kuvataan, se toimii
hyvin. Kuitenkin joitakin korjaustarpeita on tunnistettu jo vuosien varrella,
ja yksi niistä on se, että yritysten investointi-
ja kehittämisavustukset ovat kaksi erillistä tukimuotoa,
ja ne nyt tässä yhdistetään
yhdeksi, ja se on mielestäni ihan oikea toimenpide näiltä osin.
Muita tällaisia merkittäviä muutoksia, sellaisia,
johonka positiivisen leiman haluan lyödä, ei tässä esityksessä ole.
Siellä on paljon hyvää pientä,
mutta sellaisia merkittävämpiä ei.
Sen sijaan, niin kuin edustaja Pirttilahti edellä tässä jo
esille toi, tähän liittyy pari, kolme sellaista
muutosta, jotka eivät ole kovin hyviä. Yksi näistä on
kuntien rakennuttamien tai toteutta-mien, yrityksille tarkoitettujen
toimitilojen tuki, mahdollisuus yritystukien käyttämiseen.
Meillä Suomessa monissa kunnissa toimivat yritykset pystyvät
tämän asian hoitamaan ilman, että siinä tarvitaan
kuntaa mukana. Mitä kauemmas maantieteellisesti noustaan
Suomen kartalla ylöspäin, sitä useammin
tulee vastaan tilanne, että eivät ne yritykset,
jotka sinne katsahtavat, jotka odottavat, että siellä julkinen
valta on jotenkin mukana vähän enemmän
kuin Espoossa tai Vantaalla, eivät ne yritykset siellä lähde
siitä, että heidän pitää itsensä siellä investoida
näihin toimitiloihin, vaan ne odottavat sitä,
että kunta on jollakin tavalla mukana niissä toimitilakysymyksissä.
Ja näin on ollut, tähän saakka on tuettu
näitä kun-tien halleja. Nyt tämä mahdollisuus
lähtisi pois. Luulen ja pelkään, että se
johtaa siihen, niin kuin monet asiantuntijatkin sanovat, että yritysten
hakeutuminen tuonne vähän nyt korkeammalle Suomessa,
sanoisiko näin, se hakeutumishalukkuus, investointihalukkuus
siellä, kyllä jonkun verran vähenee.
En väitä, että tällä mitään
dramaattista merkitystä tässä suhteessa
on, mutta jonkun verran kuitenkin merkitystä.
Minä annan erittäin suuren arvon sille, että kun
valiokunnassa oli kuultavana entinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja,
entinen työministeri Tarja Cronberg, hänkin juuri
sen kokemuksen perusteella, mikä pohjoiskarjalaisen elinkeinoelämän
kannalta hänellä on ja minkä työministerinä kerkesi
saada, asettui tukemaan nykyisen järjestelmän
säilyttämistä näiltä osin
eikä pitänyt hyvänä sitä muutosta,
mitä tässä nyt esitetään. Tämä on
jonkunmoisen valittelun aihe, ja niin kuin edustaja Pirttilahti
sanoi, me tulemme tästä asiasta täällä sitten äänestyttämään.
Kaksi muuta huolenaihetta tässä on:
Kun nykyinen järjestelmä pitää sisällään
erillisen kyläkaupan tuen, ei hallitus sitä kokonaan tästä pois
heitä, vaan sen tuen mahdollisuus yhdistetään
tähän kehittämisavustukseen. Ja kun sille
kehittämisavustukselle on hirveän monta muutakin
kysyjää, käytännössä saattaa
käydä ihan liian monta kertaa niin, että tämä kyläkaupan
tuki, joka luotiin Vanhasen ykköshallituskauden aikaan
muistaakseni — joo, nimenomaan silloin — kyllä käytännössä menettää merkityksensä
kokonaan.
Väitän, että tämän
jälkeen koko Suomessa ei monta kertaa kyläkauppoja
tueta tällä rahalla, jos se kokonaan sieltä häipyy
pois.
Toinen vähän samanlainen muutos tässä liittyy
tähän niin sanottuun vararahoitukseen, valmistelurahoitukseen.
Mitä on vararahoitus? Vararahoituksessa kysymys on siitä,
että pienten ja keskisuurten yritysten on vaikea monta
kertaa päästä mukaan lähinnä Tekesin
rahoittamiin innovaatiohankkeisiin. Jos niillä on joku
joko tuotantoprosessin tai uuden hilavitkuttimen kehittämishanke,
ne eivät välttämättä tiedä,
että jos me panemme tuon pystyyn, sijoitamme siihen 100 000
tai 500 000 ja niin poispäin, onko sillä heidän
hankkeellaan mahdollisuus saada Tekesin rahoitusta hankkeen läpiviemiseen
ja niin poispäin. Jotta tämän epäilyn
ikään kuin kirkastaminen voisi tapahtua kohtuullisen
pienin kustannuksin, otettiin käyttöön
tämmöinen vararahoitus, jossa enimmillään
20 000 euroa maksettaisiin tätä valmistelurahoitusta,
yritys panisi itse vähintään toiset 20 000
euroa ja näillä yritykset voisivat tehdä tällaisen
esiselvityksen siitä, onko tällä hankkeella,
joka parantaisi yrityksen tuottavuutta tai kilpailukykyä muuten,
mahdollisuus päästä tällaiseen
Tekes-rahoitukseen.
Nyt kun tämä yhdistetään
osaksi tätä kehittämisavustusta ja kun
kehittämisavustusten määrä on
varsin pieni useimmissa ely-keskuksissa — nehän
ovat kiintiöityjä rahoja, ei niitä ole
rajaton määrä, ei ole rajaton piikki
auki, vaan se on muutama hassu miljoona täällä eteläisessä ja
keskisessä Suomessa, keskisessäkin Suomessa, mistä itsekin
tulen — on erittäin suuri vaara, että tämä raha
häviää pois. Se vaikeuttaa entisestään
sitä, mikä minusta on suuren huolen aihe, sitä,
että pk-yrityksetkin lähtisivät viemään
eteenpäin näitä innovaatiohankkeita,
jotta nämä yritykset pääsisivät
Tekesin rahoituksen piiriin, jolla on se ylivoimainen valtaosa meidän
innovaatiorahoituksesta, sillä on 500 miljoonaa, vähän
yli, muilla ei ole paljon mitään. Minä pahoin
pelkään, että näin on pieneltä osalta.
Ei tässäkään ole kysymys mistään
dramatiikasta, mutta tarpeettomasta muutoksesta. Erillinen vararahoitus,
siis valmistelurahoitus, olisi parempi kuin se, että tämä lytätään osaksi
tätä kehittämisavustusta.
Arvoisa puhemies! Näillä kommenteilla tuen täällä edustaja
Pirttilahden esittämiä ajatuksia tästä.
Mika Kari /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt kun on mainio mahdollisuus kysyä edustaja
Pekkariselta: onko keskustan linja se, että yritystukia
pitäisi kohdentaa nimenomaan halleihin, teollisuushalleihin,
kun edellisten yritystukijärjestelmien kautta on Suomessa
vapaata lattiatilaa käytettävissä varmaan
kymmeniätuhansia neliömetrejä? Eivätkö yrityksen
sisältö ja toiminnan kehittäminen olisi
tärkeämpi kohde kuin ne puitteet, jotka ovat seinät
ja katto, yrityksille muodostaa?
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jo tällä hetkellä aivan ylivoimainen
osuus meidän investointi- ja kehittämisrahoituksesta
menee koneitten ja laitteitten ja pieneltä osalta tällaisen
muun toimintaympäristön tukemiseen ja niin poispäin.
Nyt, edustaja Kari, tässä otetaan käyttöön
tämmöinen toimintaympäristötuki.
Senkin merkitys laajenee. Minä kysyn: kuinka paljon radikaalisti
tärkeämpi on tämä kasvava toimintaympäristötuki
kuin ne toimitilat, mitä se yritys tarvitsee?
Osassa Suomea tilanne nyt vaan on se, että jos sinne
halutaan yrityksiä saada, kyllä siellä vähän odotetaan,
että kunnalla tai kunnan tosiasiallisesti omistamalla elinkeinoyhtiöllä on
tarjottavissa sellaista toimitilaa, johonka yritys voi sijoittua. Monesti
sinne tulevat yritykset, edustaja Kari, katsokaahan, eivät
ole ihan tuolla muualla Suomessa, korkeammalla Suomessa, niin kuin
Lahdessa, omilta pääomiltaan tai taseiltaan niin
vahvoja, nimenomaan taseiltaan niin vahvoja, että ne pystyisivät
itse siihen toimitilaan investoimaan. Tästä syystä aluekehityksen
kannalta tämä on tärkeä asia,
varsinkin, kun mennään tuonne Suomenlahden eteläpuolelle,
kun siellä voi saada 50 prosenttia siitä investoinnista.
Täällä se on kumminkin 10 prosenttia
tai 15 prosenttia, jos kunta investoi, pääsääntöisesti.
Arto Pirttilahti /kesk:
Ja vielä vastauksena edustaja Karille tähän
kanssa, että kyllähän näistä valtion
osoittamista rahoista varmaan pääosa menee juuri
tähän innovaatioiden tuotekehityksen vientirahoitukseen
isossa kaaressa, niin että tämähän
on hyvin pieni rahoitusosuus sitten, mitä tässä potissa
ajatellaan juuri näille, sanotaan, kasvukeskusten ulkopuolisille
alueille.
Tämä voi olla ehkä outo järjestelmä Tampereella,
Lahdessa ja täällä Etelä-Suomessa,
tämä niin sanottu hallien tekeminen, mutta se
on yksi periaate: kunta on järjestämässä,
rakennuttamassa hallin, ja sen jälkeen, kun se on valmis,
tehdään vuokralunastusperiaate yrityksen kanssa, joka
hiljakseen sitä sitten ottaa omakseen. Se antaa sen joustomahdollisuuden
juuri silloin, kun ei ole sitä omaa pääomaa
heti lähdössä ja ovat pienet ne varat,
mitä onkaan — ne ovat yleensä pk-sektorin
yrityksiä.
Toki siellä on isompiakin klustereita. Otetaan nyt
esimerkiksi vaikka Virrat: sinne on kehittynyt vahva muoviklusteri
juuri siitä, että kaupunki on ollut tässä hallirakentamisessa
mukana. Mänttä esimerkkinä: siellä ovat
Mäntän tehtaiden vanha pumpputeollisuus ja vanha
teknologiateollisuus siirtyneet tämmöisiin tiloihin,
joita on ollut juuri kaupunki rakennuttamassa ensin, ja sitä kautta
ne ovat pystyneet myös laajentamaan. Mutta hyvin monessa
siellä on taustalla juuri tämä vuokralunastusperiaate,
ja se tuo sen ensimmäisen, ja myös sitten nämä starttihallit
ovat hyviä.
Mutta sitten tässä lakiesityksessä on
myös rajattu se niin, että se on sen aluekehittämislain mukaisesti
niillä ykkös- ja kakkostukialueilla vielä.
Eli se ei kosketa silloin näitä Etelä-Suomen
keskuksia ja näitä vaan juuri semmoisia, missä normaalit
markkinaehtoiset menetelmät eivät toimi tämän
asian suhteen.
Yleiskeskustelu päättyi.