5) Hallituksen vuosikertomus 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle
valtion vuoden 2013 tilinpäätöksen ja
hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta
Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun esitän tarkastusvaliokunnan
ponnet.
"Edellä esitetyn perusteella tarkastusvaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy kertomuksen johdosta seuraavan
kannanoton:
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus
arvioi merkittävien ict-hankkeiden tuloksia, kustannuksia
ja tuottavuushyötyjä osana hankesalkun seurantaa
ja raportoi tuloksista eduskunnalle." Palaan tähän
myöhemmin.
"2. Eduskunta edellyttää, että hallitus
ottaa asianmukaisesti huomioon sekä tähän
mietintöön että sen liitteinä oleviin
erikoisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät eduskunnan
aikaisempia lausumia ja muitakin seikkoja koskevat kannanotot."
Lähden liikkeelle tästä kakkosponnesta
ja siitä prosessista. Siitä kiitos vain kaikille
erikoisvaliokunnillekin. Olette tarkastusvaliokunnan toiveiden mukaisesti
pyrkineet karsimaan vanhoja ponsia pois ja olleet aiempaa tarkempia
sen suhteen, mitkä ponnet todellakin on syytä jättää voimaan
ja mitkä on syytä niin sanotusti tappaa — anteeksi
militaristinen kielenkäyttöni, mutta se on se
sana, mitä täällä on käytetty.
Nyt puhemiesneuvostokin — ja siitä kiitos muun
muassa puhemiehistölle — yksimielisesti linjasi,
että jatkossakin valiokuntien ja eduskunnan on syytä olla
tarkkana siitä, että vain semmoisten ponsien,
jotka ovat yhä ajankohtaisia ja joidenka uskotaan toteutuvan,
on syytä jäädä henkiin. Muuten
me käytämme aivan turhaan veronmaksajien rahaa
tässä koko byrokratiatalkoiden keskellä — vanhimmat
ponnet ovat jopa vuodelta 90 ja jotakin — pyörittämällä näitä ponsia
vuosi toisensa jälkeen täällä.
Jos valiokunta oikeasti on sitä mieltä, että joku ponsi,
joka on vuodelta 95, on syytä jättää yhä voimaan,
niin kyllä silloin valiokunnan pitää pystyä tekemään
asiasta myös välikysymys tai hallituskysymys tai
jotain muuta. Ratkaisu ei ole, että se laitetaan byrokratian
rattaisiin uudelleen ministeriöön, jossa useat
virkamiehet tekevät monta samankaltaista raporttia kuin
edellisenäkin vuonna. Tilanne ei muutu miksikään,
ja taas kerran valiokunta ylläpitää pontta.
Tältä osin suuret kiitokset tästä ryhtiliikkeestä,
johon olemme tällä vaalikaudella teitä kehottaneet
ja johon moni, moni valiokunta omissa lausunnoissaan on yhtynyt.
Tarkastusvaliokunnan mietinnöstä näette
tästä historian kehityksestä tällä kertaa
kattavamman näkymän.
Mutta sitten tähän ensimmäiseen ponteen,
arvoisa puhemies, koskien ict-hankkeita. Valiokunta on pitkin vaalikautta
tarkastanut ict-hankkeita. Valitettavasti niissä on tarkastamista
riittänyt ja tulokset ovat olleet eriasteisen masentavia järjestään.
Tällä kertaa tarkastusvaliokunta katsoi erityisen
tärkeäksi sen, että eduskunnalle jatkossa
raportoidaan paremmin siitä, mitä ongelmia ja
hyötyjä käynnissä olevissa hankkeissa
tai lopetetuissa tai keskeytetyissä hankkeissa on ollut,
koska näyttää siltä, että kaikissa
OECD-maissa, niin EU:n jäsenmaissa kuin myös EU:ssa
itsessään, on herätty siihen, että hallinnossa
on vielä paljon osaamattomuutta ja sen kautta veronmaksajien rahojen
tuhlailua siinä, mitä tapahtuu ict-maailmassa.
Kerrottakoon, että uudessa komissiossa on päädytty
siihen, että toinen tai ensimmäinen varapuheenjohtaja — yksi
tärkeimmistä komissaarisalkuista — erikseen
keskittyy nytten EU-tasolla vain ja ainoastaan ict- ja tuottavuuskysymyksiin.
Sielläkin on herätty samaan asiaan kuin mitä tarkastusvaliokunta
nyt raportissaan kertoo. Tarkoitus olisi, että eduskunta
jatkossa kertoisi paremmin näistä asioista.
Jos teillä on mahdollisuus, katsokaa meidän mietinnöstämme
sivulta 15 taulukko — tämä olkoon nyt
esimerkkinä laajemmistakin asioista. Tarkastusvaliokunta
halusi hallituksen kertovan meille, mitä pitää sisällään
se 120 miljoonan euron rahamäärä, jonka
hallitus on laittanut kehyksiin vuosille 2014—2017 koskien
valtakunnallista palveluväylää. Valiokunnan
kokousta edeltävänä päivänä joukko
valtiovarainministeriön virkamiehiä — he
kertoivat tämän itse ensin suullisesti ja sitten
vielä erikseen kirjallisesti — kokoontui jälkikäteen,
syyskuussa, kun kehykset oli tehty alkuvuodesta, tekemään
mietinnössä näkyvän taulukon,
joka on ylimalkaisuudessaan ennennäkemätön
ja siis jälkeenpäin rakennettu siitä,
mihin aboutsikarallaa se 120 miljoonaa, ehkä, noin, on
tarkoitus käyttää. Ne 120 miljoonaa ovat kuitenkin
oikeasti sinne kehyksiin lisättyä rahaa kaikkien
näiden säästötoimien keskellä,
ja sitten jälkikäteen, kun tarkastusvaliokunta
vaatii selvitystä aikatauluista ja suunnitelmista, syntyy
taulukko — katsokaa sivulta 15, minkänäköinen — edellisenä päivänä,
eikä mitään muuta tietoa. Tämänkaltaista
suunnittelua muualla valtionhallinnossa en ole nähnyt.
Ict-maailma on selvästi aivan omansa. Valiokunnan mietintö kertoo
tästä esimerkkejä poliisi- ja oikeushallinnon
osalta tällä kertaa, aiemmin olemme raportoineet
tarkastuksista koskien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeita.
Arvoisa puhemies! Näistä ict-asioista on paljon
syytä puhua, mutta ilta on niin pitkällä ja
täällä on monia tärkeitä asioita
odottamassa, joten jos haluatte, niin tarvittaessa vastaamme sitten kysymyksiin.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Aluksi esitän julkisen kiitoksen
tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Braxille sekä koko
valiokunnalle. Se 37 sivua, joka teidän mietinnössänne
on, on mielestäni kaikki täyttä asiaa.
Muutamia kommentteja tästä valiokunnan mietinnöstä:
Tarkastusvaliokunnan perushavainto on, että tekstissä on
paljon sanasta sanaan samoja kappaleita kuin vuoden takaisessa hallituksen
vuosikertomuksessa, ainoastaan vuosiluku ja jokin numerotieto on
päivitetty. Valiokunta ei ole myöskään
tyytyväinen tapaan, jolla valtionyhtiöitä on vuosikertomuksessa
käsitelty. Tarkastusvaliokunta toivoo, että raportoinnissa
on saatava aikaan nykyistä vahvempi ote talousarviotavoitteiden
ja määrärahojen sekä niistä raportoinnin
välillä. Valitettavasti on myös kiire,
jolla vuosikertomus valmistellaan. Tällöin tavoitteiden
saavuttamisen arvioinnin sijaan päädytään
nykyhetken toiminnan kuvailuun.
Tarkastusvaliokunnan mielestä vuosikertomusta tulee
uudistaa siten, että sitä on kiinnostavaa lukea
ja se antaa kansanedustajille ja muille lukijoille mahdollisuuden
arvioida julkisen talouden tilaa, talousarvion toteutumista, hallinnonalojen
toiminnan tuloksellisuutta sekä hallitusohjelman tavoitteiden
toteutumista. Kertomuksesta tulisi myös ilmetä,
miltä osin asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu.
Arvoisa puhemies! Hallituksen vuosikertomus muodostuu neljästä eri
osiosta, jotka ovat hallituksen vaikuttavuusselvitys, ministeriöiden tuloksellisuusselvitys,
tilinpäätöslaskelmat ja toimenpiteet
eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta. Sivumäärä vaihtelee
yksittäisissä osissa noin 150:stä 260
sivuun. Olisikin syytä harkita, että nykyisestä neljästä erillisestä kertomuksen
osasta päästäisiin yhtenäisempään
raportointiin, ja myös kertomusten sivumäärää tulisi vähentää.
Vain tilinpäätöslaskelmat voisivat edelleen
olla omana kokonaisuutenaan. Valiokunnan ehdotus perustuu siihen,
että kun kertomuksen sisällön tarkoituksena
on mahdollistaa aito vuoropuhelu hallituksen ja eduskunnan välillä,
niin nykykäytäntö, eli toimintakertomustyyppiset
tekstit, ei sovellu tähän tarkoitukseen.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitän näin aluksi tarkastusvaliokuntaa ja
sen ahkeria virkamiehiä, jotka ovat tehneet perusteellista
ja hyvää työtä jälleen,
että saimme tämän mietinnön
valmiiksi.
Me käsittelemme hyvin merkittäviä asioita,
ja ennen kaikkea haluan ottaa omassa puheenvuorossani esille nämä valtionhallinnon
ict-hankkeet. Julkisen ict-puolen epäonninen historia alkoi
jo 90-luvulla, kun valtio luopui omista palveluistaan ja osaamisestaan
pikkuhiljaa. Valtion tietokonekeskus tarjosi valtiolle tietotekniikkapalveluja
omakustannushintaan. Sen myynti 90-luvun puolivälissä oli
alku julkiseen sektoriin keskittyvien it-konsulttien nousulle. Valtion
tietokonekeskus fuusioitiin aluksi Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n
kanssa TT Tieto Oy:ksi, joka tunnetaan nykyisin nimellä Tieto
Oyj. Tietokonekeskuksen mukana valtio luopui suuresta osasta it-toimintaansa
ja ulkoisti samalla myös alan asiantuntemuksen.
Uudistuksen jälkeen valtion tietohallinnon kustannukset
lähtivät huimaan nousuun. Tietohallintomenot ovat
kasvaneet tasaisesti koko 2000-luvun, kunnat — Kela mukaan
luettuna — käyttävät yli miljardin
vuosittain. Jossakin on ollut arvioita todella siitä, että nämä kustannukset ovat
huikeita. Sitten keskeneräisten kustannusarviot ovat myös
huikeita. Valiokunnan puheenjohtaja Brax otti esille puheenvuorossaan
hyvin ne 120 miljoonan suunnitelmat, jotka olivat ylimalkaisuudessaan
ennennäkemättömiä, ja sitten ne
yksilöitiin jälkikäteen pikavauhdilla.
Itse olen osallistunut poliittiseen toimintaan yli 30 vuoden
ajan ja olen aina ajatellut, että julkiset rakennushankkeet
ovat näitä suurimpia ongelman aiheuttajia eli
rakennetaan vähän semmoista sekundalaatua, jota
sitten huolletaan ja käytetään vähän
miten sattuu julkisella puolella, toisin kuin yksityisellä,
joka yrittää parhaansa mukaan pitää kiinteistöt
kunnossa. Olen aina aikaisemmin ajatellut, että rakennushankkeissa
on näitä suurimpia ongelmia julkisella puolella, mutta
nyt olen vakuuttunut siitä, että ict-puolella me
kaipaamme todella suurta valtakunnallista ryhtiliikettä.
Itse työskentelin 80-luvun alussa Verohallinnon palveluksessa,
ja silloin pystyimme aina luottamaan siihen, että Valtion
tietokonekeskuksen kautta saimme erilaisia verotuspäätöksiä ja listauksia
luotettavasti, turvallisesti ja kohtuullisella hinnalla. Mutta nykyään
nämä konsultit ovat myös Verohallinnon
järjestelmiä päässeet suunnittelemaan,
ja hinnat ovat olleet valtaisia.
Toivoisinkin, että jatkossa, kun näitä valtion ict-hankkeita
kehitetään, kaikki, jotka osallistuvat tavalla
tai toisella päätöksentekoon, vaativat tarkat
selvitykset siitä, mitä ollaan hankkimassa ja
mikä on hinta ja voitaisiinko saada halvemmalla, jos yritetään
sitä osaamista palauttaa omaan organisaatioon.
Arvoisa puhemies! Nyt kun tänään
on hankala ajankohta useille tarkastusvaliokunnan jäsenille,
jotka eivät ole päässeet osallistumaan
tähän käsittelyyn, niin pyytäisin,
että tämä meidän mietintömme
pantaisiin pöydälle ja sitä käsiteltäisiin
esimerkiksi tiistaina 9. joulukuuta pidettävässä täysistunnossa.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puheenjohtaja! Kannatan edustaja Ruohonen-Lernerin
tekemää esitystä.