Matti Ahde /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen toinen lisätalousarvio poikkeaa lisätalousarvioista eräässä suhteessa merkittävästi ja nimenomaan sen suhteen, että nyt tässä toisessa lisätalousarviossa tehdään enemmän muutoksia, määrärahan lisäyksiä kuin lisäbudjeteissa yleensä. Tällä kertaa sitä voi pitää hyvänä ja oikean suuntaisena esityksenä. Valiokunnassa asian käsittely on edennyt nopeasti ja hallituspuolueet tällä kertaa eivät ole tähän hallituksen esitykseen tehneet merkittäviä muutoksia.

Tämän lisätalousarvion yhteydessä valtion talousarviota tarkistetaan 1,3 miljardilla ylöspäin. Tämä kertoo talouden hyvästä kehityksestä, myös työllisyystilanteen parantumisesta, ja tällä tavalla on syntynyt tilaa valtion velkojen maksamiseen lähes 1,5 miljardilla eurolla. Suomi on siirtymässä eurooppalaisella tasolla ehkä kaikkein terveimpien valtiontalouksien joukkoon. Bruttokansantuotteesta valtionvelan osuus menee jo alle 40 prosentin, jota kansainvälisesti pitää tietenkin pitää valtavan hyvänä asiana.

Tässä esityksessä ehkä kaikkein tärkein hallituksen esittämä painotus on kunnille harkinnanvaraisten avustusten lisääminen 10 miljoonalla eurolla kuntien ennakoitua huonomman taloudellisen tilanteen takia. Tämä eduskunnassa on tietenkin otettu myönteisenä ja tärkeänä muutoksena positiivisesti vastaan.

Etelä-Aasian luonnonkatastrofeihin esitetään pientä lisäystä. Hallitus on lunastamassa lupauksensa tuon katastrofin Suomen osuuden suhteen.

Aikuisten koulutustason nostamista koskevaan Noste-ohjelmaan lisätään, ihan oikein ja tärkeä asia, 2 miljoonaa euroa määrärahaa. Vesistöjen ja vesistöhuoltotöihin lisätään lähes 10 miljoonaa euroa. Erityisesti Anjalankoski—Kotka-poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamista koskeva hanke on tietenkin äärettömän tärkeä, ja myös ympäristönsuojelun ja vesiensuojelun näkökulmasta nämä nyt käynnistettävät hankkeet, näillä lisämäärärahoilla, ovat äärettömän tärkeitä ja toivottavasti antavat tulevaisuudessa tilaa uusille siirtoviemärihankkeille, siis sekä jäteveden että puhtaan veden kehittämishankkeille. Näitä hankkeita on valtava määrä eri puolilla Suomea olemassa.

Kapiteeli Oyj:n myyntivaltuuksista hallitus kysyy eduskunnan mielipidettä, ja eduskunta niiltä osin suhtautuu hallituksen esitykseen myönteisesti, että osa Kapiteelin kiinteistöomaisuudesta eduskunnan mielestä on mahdollista myydä tai hankkia uusia omistajia tälle yhtiölle. Mutta myyntivaltuuksien osalta valiokunta yksimielisesti ponnessaan voimakkaasti korostaa sitä, että eduskunta varmaan nyt vastauksessaan sen hyväksyy, että ennen mahdollisen omistuspohjan laajentamista selvitetään kansallista merkitystä tai erityistä kulttuuriarvoa sisältävien kiinteistökohteiden sekä kasvukeskuksissa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden siirtäminen kokonaan valtion omistukseen joko jo olemassa olevaan yhtiöön tai liikelaitokseen. Tämä maa-alueiden siirto on tärkeä nimenomaan kasvukeskusten asuntotuotantotarpeitten kannalta. Tässä eduskunta ponnekkaasti ja voimakkaasti vetoaa nyt hallitukseen, että hallitus myös toimii tämän mukaan.

Sitä vastoin eduskunta ei esitä korotettavaksi toisessa lisäbudjetissa inframäärärahojen tasoa. Tarve on kuitenkin huutava. Nyt me eduskunnassa olemme lähteneet siitä, että hallitus, kun antaa vielä kolmannen lisätalousarvion huomenna eduskunnalle, sisällyttää siihen sekä radanpidon että tienpidon määrärahoja toivottavasti niin paljon, että se vastaa myös eduskunnan mielipidettä ja eduskunnan kantaa. Siihen palaamme sitten kuitenkin kolmannen lisätalousarvion yhteydessä.

Kari Uotila  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Keväällä ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä sen perusteluissa luki seuraavaa: "Lisätalousarvioesityksessä on suhtauduttu torjuvasti harkinnanvaraisiin menotarpeisiin. Hallitus pyrkii asettamaan kaikki menotarpeet yhtäläiseen asemaan ja samalla kertaa arvioitavaksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Tällöin vuoden 2005 budjettitalouden kokonaistilanne on paremmin nähtävissä ja voidaan varmistua siitä, että vuoden kuluessa ilmeneviin välttämättömiin ja ennalta arvaamattomiin menoihin on riittävästi kehysväljyyttä."

No, nyt ollaan syksyn lisätalousarviossa, ja jo keväällä vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä totesimme, että on aika myöhäistä lähteä korjaamaan vajaaksi jäänyttä budjettia tähän aikaan syksystä joulun alla, jollei sitä keväällä viimeistään lisätalousarviolla korjata siitä, mistä se on huonoksi viime syksynä jäänyt. No, nyt tiedetään taloustilanne. Huomenna tulevassa ja tänään julkitulleessa kolmannessa lisäbudjetissa todetaan, että valtio lyhentää velkaansa 3,7 miljardia. Ennustettiin etukäteen, että tämän vuoden budjettitalous on 500 miljoonaa alijäämäinen, ja nyt on todettu, että hupsista heijaa, tämä budjettitalous onkin tämän vuoden osalta 3 miljardia ylijäämäinen.

Minkä takia ei sitten näihin välttämättömiin ja ennalta arvaamattomiin meno- ja kipukohtiin ole sitten pystytty tämän enempää rahaa laittamaan kuin tässä on laitettu? Se johtuu tästä kehysväljyydestä, elikkä silloin kun ... (Ed. Ahde: Kehysten tiukkuudesta!) — Kehysten tiukkuudesta, elikkä sitä kehysväljyyttä ei ole.

Vasemmistoliittona arvostelimme kovasti silloin vaalikauden alussa, että eduskunta laittaa itselleen sellaisen kahleen, kun se tällaisen näin tiukan kehysmenettelyn hyväksyy, että sitten on turha narista täällä tulevina vuosina, kun kehykset ahdistavat, ja kun ne ovat nimenomaan menokehykset. Ne eivät ole tulo- ja menokehykset. Ne eivät ole budjettikehykset. Tavallinen perheenisäntä ja -emäntäkin, kun miettii perheen taloutta, miettii sitä niin, että pitää olla menoja vain sen verran kuin tulot sallivat. Mutta tässä puhutaan vain menokehyksestä, ja vaikka tulot, niin kuin äsken sanoin, ovat moninkertaisesti ylittäneet sen, mitä ennalta arvioitiin, niin silti ei haluta korjauksia tehdä. Eivät ole saaneet kunnat rahaa kuin pikkasen harkinnanvaraisiin, vaikka tiedetään, että ennätysmäärä kuntia joutuu nostamaan veroprosenttia ensi vuonna. Liikenne ei tässä lisätalousarviossa saa muuta kuin vähän EU-rahoja, eivät ympäristötyöt, jotka ovat alimitoitetut, jne. elikkä ei juuri mitään.

Mutta tässä yhteydessä täytyy tietysti todeta, niin kuin valiokunnan varapuheenjohtaja ed. Ahde totesi, että tässä kolmannessa lisätalousarviossa, joka on tänään julkituotu, sitten sekä radanpitoon että perustienpitoon tulee tämä 12 miljoonaa kumpaankin. Se nyt on pieni lohtu tässä infra-ahdingossa, mutta täytyy pontevasti tältä paikalta todeta, että ei ole mistään kotoisin se, että liikenneministeriön kehys on rakenteellisesti alimitoitettu niin, että jokaisen budjetin yhteydessä me tiedämme, että tienpidosta puuttuu 50 miljoonaa, radanpidosta puuttuu 50 miljoonaa, joukkoliikenteestä puuttuu 10 miljoonaa. Sitten lisätalousarviossa annetaan muutama miljoona ja eduskunnalle sitten joulun alla annetaan pieni sielunhoito sillä tavalla, että eduskunta sitten lisää muutamilla miljoonilla. Ei tästä pitemmän päälle tule mitään, ja valtiovarainvaliokunta on aivan oikein vaatinut, että rahoitus on todella sekä perusradanpidon, joukkoliikenteen että muilta osin saatava kestävälle tasolle. Sama koskee monia muitakin. Viittasin jo aiemmin esimerkiksi ympäristötöiden laskevaan kehykseen, joka on aivan katastrofaalinen tulevien vuosien osalta.

Sitten, arvoisa puhemies, vielä tästä Kapiteelista. Vasemmistoliitto tulee tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä lukuisia lisäysehdotuksia niin kuntiin kohdistuen, ympäristötöihin kohdistuen kuin liikenteeseenkin kohdistuen, vankeinhoitoon jne., mutta ne tulevat sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Mutta Kapiteelissa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei tehnyt vastalauseessaan omaa pontta, koska luotamme siihen, mitä valiokunnan varapuheenjohtaja äsken totesi, ja luotamme niihin keskusteluihin, mitä verojaostossa käytiin, että Kapiteelin realisoinnin mahdollisesti tapahtuessa nämä asuntorakentamisen kannalta tärkeät alueet, muun muassa Marja-radan alueella, Lepolan alueella, tuolla pääradan varressa, kerta kaikkiaan irrotetaan siitä ja sijoitetaan sellaiseen omistusjärjestelyyn, joka jatkossakin sallii mahdollisuuden käyttää niitä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Tähän täytyy nyt luottaa, ja sen vuoksi tältä osin meillä ei ole omaa pontta.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Uotila aivan perustellusti kritisoi tätä kehysmenettelyä, jolla käytännössä vedetään sellainen silmukka kaulaan, että se estää, rajaa järkevän toiminnan vuoden varrella riippumatta siitä, mihinkä suuntaan talous yleensä kehittyy. Se tietenkin näkyy budjetissa, koska hallituspuolueet näyttävät siitä tiukasti pitävän kiinni.

Varsinaisen talousarvion käsittelyn aikana aikanaan kerromme siitä, että kuntataloudet ovat ajautumassa vaikeuksiin ja budjettiin sisältyvillä määräraharatkaisuilla kuntien palvelutuotantoa ei kyetä turvaamaan. Tässä lisäbudjettiesityksessä joitakin kohtia hivenen paikataan, ei tosin riittävästi. Yhtenä on vaikkapa kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus, ja jokainen tietää sen, että kuntataloudet jo tänä vuonna ajautuvat ennakoitua suurempaan alijäämään, ja sama kehitys näyttää olevan seuraavan vuoden aikana. Harkinnanvaraisten hakijoiden määrä kasvaa vielä koko ajan, ja se määräraha, mikä tällä hetkellä on käytettävissä, ei riitä läheskään tarvetta vastaavasti. Sen vuoksi vasemmistoliiton vastalauseeseen n:o 3 sisältyy esitys harkinnanvaraisen valtionosuuden korottamisesta.

Täällä aikaisemmin kyselytunnin yhteydessä käytiin jo keskustelua kuntatalouden tilasta. Ministerit antoivat sen kuvan, että mitään suurempia ongelmia ei ole. Todisteltiin sitä, paljollako valtionosuudet lisääntyvät ja kuinka tämä hallitus kohtelee kuntia paremmin kuin aikaisemmat, koska se ansiotuloveron vähennyksen ansiosta kuntien tulojen menetyksiä kompensoi jne. Osittain näin tapahtuu, mutta niitä lisätehtäviä, mitä kunnille koko ajan siirtyy, ei riittävästi rahoiteta uusien valtionosuuksien kautta, mistä selvästi on seurauksena entistä suurempi ahdinko kuntien taloudessa.

Kun todistellaan tämän hallituksen etuna sitä, että se toteuttaa indeksikorotukset käytännössä 75 prosentin kokoisena, kun aikaisempi hallitus niitä leikkasi 50 prosenttia, ja pitää jollakin tavalla parempana nykytilannetta, sen takia on syytä edelleen todeta se, että tämä hallitus leikkaa enemmän kuin mikään aikaisempi. Se ei palauta yhtään ainutta indeksipuolitusta, mikä edellisen hallituksen aikana on toteutettu. Ne ovat valtionosuuspohjissa täysimääräisinä sen suuntaisina, mitä ne edellisen hallituksen aikana olivat. Jos ne olivat huonoja ratkaisuja, niin luulisi, että tämä hallitus ne korjaa. Mutta kun se säilyttää kaikki ne entiset leikkaukset ja sen lisäksi leikkaa edelleen neljänneksen indeksikorotuksesta, se käytännössä tarkoittaa sitä, että se leikkaa enemmän kuin mikään muu. Sen takia kuntataloudet tietenkin ajautuvat vaikeuksiin, mistä selvästi on esimerkkinä tämä veroprosenttia korottavien kuntien lukumäärän kasvu. Tälle vuodelle 136 kuntaa korotti, jolla määrällä lyötiin Ahon hallituksen aikainen ennätys, jolloin oli 25 vuoteen lukumääräisesti suurin määrä veroprosenttiaan korottaneita kuntia. Tälle vuodelle se lyötiin ja nyt lyödään uusi ennätys ensi vuodelle. Se kuvastaa sen kehityksen, mihin kuntatalous on ajautumassa.

Vasemmistoliiton esitykseen sisältyy, koska opetusministeriön osalta pääluokka on auki, valtionosuuden kustannustarkistuksen yhteydessä syntyneen opetustoimen velan lyhennys tämän vuoden aikana. Sen merkitys on perusopetuksen osalta 75 miljoonaa euroa. Se sisältyy muun muassa tähän esitykseen.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin lyhytnäköistä, että hallitus ei ole pystynyt menokehystä höllentämään ja todella hirttäytyy ja hirttää samalla etenkin kunnat ja palvelut tähän samaan nuoraan. Myöskin liikenteen, sekä maantie- että rautatieliikenteen, tilanne heikkenee ja Ratahallintokeskuksen rahantarve on, niin kuin on todettu, noin 50 miljoonaa euroa vuositasolla enemmän kuin on myönnetty.

Vasemmistoliiton omassa ehdotuksessa, joka on vastalauseena 3, kiinnitetään erityistä huomiota liikenteeseen ja Ratahallintokeskukseen ja joukkoliikenteen palvelujen ostoihin.

Myöskin ympäristönsuojelun kohdalta ympäristötyöt vaatisivat enemmän kuin tässä hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan enemmistön hyväksymässä mietinnössä on mukana. Siinä on siirtoviemäri Anjalankoski—Kotka. Totean tältä osin, että myöskin — ja se on paikallinen ongelma — pitäisi tietää, mitä sille tehdään, mitä sieltä putkesta tulee. Kotka ei ole ratkaissut vielä tätä ongelmaa. Kompostointilaitos Lahden taikka Nurmijärven tyyliin on oikea ratkaisu.

Mutta, puhemies, vielä tähän, mitä ed. Ahde valiokunnan varapuheenjohtajana totesi, niin tämän valtiovarainvaliokunnan yksimielinen lausumaehdotus Kapiteeli Oyj:stä on hyvin tärkeä. Se osoittaa, että kysymys ei ole tonttimaan suhteen suinkaan vain valituksista tai lainkaan niistä, vaan nimenomaan puuttuu asuntotuotantoon sopivia maa-alueita ja sitten ne maa-alueet, jotka on jo kaavoitettu, pitäisi saada asuntokäyttöön.

Simo  Rundgren  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Ahteen positiivisiin näkemyksiin tästä lisätalousarviosta ja kiinnitän vain yhteen kohtaan huomiota, jonka kohdalla olen tietysti pettynyt, ettei se tähän sisälly. Olen tehnyt aloitteen, joka on numerolla 55 ja koskee määrärahan osoittamista tulvien aiheuttamien tiestön vaurioiden korjaamiseen Lapin tiepiirissä. Vähän samaan sarjaan kuuluu lisätalousarvioaloite 52, joka on ed. Esko-Juhani Tennilän tekemä. Siinä puhutaan yleisesti määrärahan osoittamisesta tulvavahinkojen korvaamiseen. Mutta omassa aloitteessani siis kiinnitin huomiota tähän tiestön tilanteeseen. Tätä minun on vaikea ymmärtää, että poiketen siitä käytännöstä, joka on ollut, että nämä kotimaan luonnonkatastrofien aiheuttamat vahingot yksityisille ihmisille ja myöskin tiestölle valtion budjetissa, lisätalousarviossa, on aikaisemmin huomioitu, niin tällä kertaa näin ei ole käynyt. Se on erittäin vaikea perustella kansalaisille tuolla alueella, miksi näin on tehty, varsinkin kun meillä on ollut näitä kansainvälisiä katastrofeja tässä ihan äskettäin, joihinka on hyvin voimakkaasti reagoitu. Nyt on kuitenkin kysymys siitä, että siellä on paikallista väestöä, joka on todella vaikeassa tilanteessa ihan henkilökohtaisten elämänolosuhteittensa vuoksi.

Tässä tiestöasiassahan on niin, että Lapin tiepiiri on, totta kai, rientänyt korjaamaan nämä vauriot, niin että ihmiset pääsevät liikkumaan. Siellähän oli muutama kylä niin sanotusti motissa jonkun aikaa, mikä oli todellinen vaaratilanne kyläläisille. Sitten myöhemmin nämä vauriot on todellakin korjattu. Mutta kun tiedetään tiepiirien taloustilanne, niin kyllä vähintään kohtuullisena olisi pidettävä sitä, että tässä tapauksessa tämä hieman yli 800 000 euron summa Lapin tiepiirille olisi sisällytetty tähän lisätalousarvioon.

No, nyt tulee uusi lisätalousarvio ja vielä tehdään budjetti. Henkilökohtaisesti kyllä vetoan täällä eduskunnassa edustajakollegoihin, että ellei hallituksen piiristä selkeästi osoiteta näihin tulvavahinkokohteisiin määrärahaa, niin kansanedustajat tämän tekisivät. Joka paikassa, missä tästä olen puhunut, olen saanut täällä myötätuntoa. Toivon, että tämä myötätunto realisoituisi sitten valtiovarainvaliokunnassa, kun tämä asia joka tapauksessa tulee vielä seuraavan lisätalousarvion kohdalla esille ja sitten on varmasti esillä myöskin ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Toivon myötätuntoa, joka konkretisoituu hyviin ja oikeudenmukaisiin päätöksiin.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lisäbudjettien tarkoituksena on nimenomaan täydentää varsinaista budjettia ja niitä muutoksia, mitä yhteiskunnassa vuoden aikana tapahtuu. Nyt meillä on toinen lisäbudjetti käsittelyssä ja kolmas on huomenna tulossa. Tämä vaan osoittaa sen, että se budjetti, mikä tälle vuodelle on säädetty, ei täysin pidä vaan sitä pitää muuttaa, ja sitä vartenhan eduskunta on olemassa.

Mutta yleisesti voi todeta, että nyt tämän hallituksen aikana ja ennen kaikkea myöskin nyt, kun tätä lisäbudjettia käsitellään, talouselämän kannalta kuitenkin, ottaen huomioon kaikki kansanvälisessäkin elämässä ja taloudessa tapahtuvat muutokset ja myllerrykset, Suomessa menee kohtuullisen hyvin. Työllisyys on kehittynyt myönteisesti kokonaisuudessaan, ja tästä on hyvä jatkaa. Toivotaan, että tämä lisäbudjetti osaltaan tätä kehitystä myöskin kansalaisten kannalta vie eteenpäin.

Hyvin lyhyesti voin todeta, että, herra puhemies, tämä kuntien harkinnanvarainen tuki, jota nyt 10 miljoonalla korotetaan, on tavattoman tärkeä, koska hakijoita kai on 238, ja valtioneuvosto tekee näistä harkinnanvaraisista avustuksista päätökset nyt ihan parin viikon sisällä. Se on tavattoman tärkeää kuntien kannalta, mutta valitettavan moni kunta jää vielä näiden tukienkin ulkopuolelle.

Herra puhemies! Täällä on pieni asia, johon lähetekeskustelussa jo kiinnitin huomiota, ja se on täällä myöskin tietyin täsmennyksin hoidettu. Opetusministeriön pääluokassa on tämä Kauhajoen eduskuntasalimuseon peruskorjaus, joka on tärkeä suorittaa, ja se tulee nyt tapahtumaan, kun lisäbudjetti hyväksytään, ja lähtee käyntiin, ja kun eduskuntakin viettää, yksikamarinen eduskunta, satavuotisjuhlaansa ensi vuodesta alkaen, niin se sopii hyvin tähän. Tämä on pieni asia.

Mutta sitten tähän perusinfraan. On totta, että tässä lisäbudjetissa ei ole sen enempää perustienpitoon kuin perusradanpitoonkaan riittävästi määrärahoja, mutta kuten tiedämme, niin huomenna tulevassa lisäbudjetissa on 12 miljoonaa euroa kumpaankin. Se on hyvä asia, se on riittämätön, ja kun tähän nyt tätä lisärahaa on tulossa, niin mielestäni on perusteltua ja loogista, johdonmukaista, että Lapin tiepiirille, jossa ovat poikkeukselliset tulvat olleet menneen kesän aikana, tästä osoitettaisiin riittävät voimavarat. Näin on aikaisemmin toimittu, ja minusta pitäisi tätä logiikkaa myöskin noudattaa, kun Lapin kohdalla on ollut poikkeuksellisia tulvia.

Herra puhemies! Täällä jo valiokunnan varapuheenjohtaja kiinnitti myöskin huomiota vesitalouteen osoitettuun lisämäärärahaan, joka on poikkeuksellisen paljon, liki 10 miljoonaa euroa. Aloitetaan jopa uusia hankkeita kolme kappaletta, mikä on poikkeuksellista näin lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä. Tällä on myöskin vaikutuksensa, niin kuin perusteluissa on kirjoitettu, tähän kehykseen. Tässä valiokunta on monta kertaa edellisinä vuosina aina lisännyt tähän vesimomenttiin rahoja, jotka ovat välttämättömiä. Minä toivon todella hartaasti, että tällä lisäyksellä, joka nyt on tehty, tuleville vuosille tämä ei heikennä vesistö- ja vesihuoltotöiden rahoittamista, jolla on todella huutava tarve. Tähän valiokunta tässä mietinnössään myöskin kiinnittää hallituksen huomiota.

Herra puhemies! Kokonaisuutena tämä lisäbudjetti on, näin uskallan nähdä, myönteinen, ja niin kuin alussa sanoin, niin myöskin sitä myönteistä kehitystä, mikä taloudessa on tänä päivänä käynnissä, tämä omalta osaltaan edesauttaa, ja huomenna annettavalla lisäbudjetilla vielä tätä kehitystä täydennetään.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueitten kansanedustajat ovat kehuskelleet valtiontalouden tilaa ja sitä, että on nyt pystytty pääsemään jopa siihen, että valtionvelkaa lyhennetään ja velan osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut alle 40 prosentin. Mitäpäs siinä, se on erinomaisen hyvä asia, että näin asianlaita on. Mutta olisi tietysti oikein hyvä kerrata siinä yhteydessä se lähtökohtatilanne, mikä oli ennen niin sanotun lamakauden alkamista. Silloinhan valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta oli 13 prosenttia, vain Australialla oli samalla tasolla oleva tilanne. Esimerkiksi Belgialla vastaava sadannes oli silloin 114 prosenttia. Tällä hetkellä tilanne on se, että Belgiakin on pystynyt hivenen parantamaan tilannetta, mutta Suomi on nyt petrannut aika mukavasti johtuen myöskin siitä, että bruttokansantuote on noussut niin, että se suhteellinen osuus on laskenut, kun on pystytty velkaa lyhentämään. Tämä on hyvä asia.

Mutta kun asianlaita todella näin on — eikä tätä pidä väheksyä laisin, pienimmässäkään määrin — niin toivoisin yhden asian aivan erikoisesti nyt johtavan muuhun, kuin mikä käytäntö nyt on. Siihen on jo ehditty täällä kiinnittää monessa puheenvuorossa huomiota, ja se on perusradanpito ja radan kunnosta huolehtimisen asia. Siihen valtionvarojen varapuheenjohtajakin taisi kiinnittää huomiota. Nyt sitten kolmannessa tämän vuoden lisätalousarviossa siihen on toistakymmentä miljoonaa euroa kai tulossa lisää rahaa. Mutta hartaasti toivoisin, että valtiovarainministeriössä herättäisiin siihen, että nykytilanne saisi perustavaa laatua olevan korjaustason.

Nimittäin nythän alkaa olla sillä tavalla, että paitsi tavaraliikenne, rahtiliikenne, tästä kärsii erikoisesti henkilöliikenne. Se on tarkoittanut sitä, että jos VR-Yhtymän henkilöliikenne rupeaa asiakkaiden osalta pienenemään, niin silloinhan tässä vaan tilanne rakenteellisesti huononee ja huononee. Se on kestämätön tilanne. Nyt sitten toisaalta taas joukkoliikenteen puoli määrärahojen osalta varsinaisessa ensi vuoden budjetissa on heikkenemään päin, jos ei valtiovarainvaliokunta sitä tilannetta korjaa ihan kunnolla. (Ed. Ahde: Niin me korjaamme, ja puhuja on oikeassa!) — Just joo, tämä on välttämätön asia, ja hyvä, että ed. Ahdekin on sitä mieltä, että näin pitää toimia. — Nimittäin ei ole laitaa siinä, että rautateitten asioitten päähoitaja on Pro Rautatie ja asioita hoidetaan seminaariasiana täällä. Tämä nyt alkaa olla jo vähän niin kuin farssin asteella. Ei asia voi todellakaan tällä tavalla olla, vaan asia täytyy hoitaa rakenteellisesti kuntoon.

Minä luotan nyt tähän hallitukseen ja erikoisesti hallituspuolueitten valtiovarainvaliokuntaryhmiin siinä, että sieltä puolelta painetta luodaan valtiovarainministeriön suuntaankin, paitsi että korjataan näitä asioita budjettikorjauksilla myöskin luodaan painetta, että tähän tulee rakenteellinen muutos. Eihän tämmöinen pätkissä hoitaminen ja vähän jälkikäteen hoitaminen ja se, että kun onnettomuus tai jotakin muuta on tapahtunut, sitten korjataan sitä jälkikäteen, tällä tavalla luottamusta herättävää toimintaa ole.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitukset toimet yrittäjyyden hyväksi ovat tuottaneet tulosta työllisyyden ja talouden edistämiseksi. Olen laittanut tyytyväisenä merkille sen, että lisätalousarviossa on muun muassa tämä 10 miljoonan euron lisäys kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin. Se on todella tarpeeseen, koska muun muassa hoitotakuu on edellyttänyt kunnilta hyvin paljon toimia, jotka ovat nostaneet sosiaali- ja terveydenhuollon menoja.

Sitten tyytyväisenä voi olla myös siitä, että monta vuotta on puolustusministeriö esittänyt, että lento-onnettomuudessa vaurioitunut Hornet 413 -kone korjattaisiin, ja nyt siihen on varattu 15,1 miljoonaa euroa. Samoin on polttoaineiden hinnannoususta johtuen lisätty Puolustusvoimien, poliisitoimen ja Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin yhteensä 8,4 miljoonaa euroa lisää, joka on tarpeen myös siihen, että muun muassa lentotunteja voidaan tehdä riittävästi.

Jäinkin kaipaamaan sitä, että hallitus reagoisi kuljetusalan yrittäjien ongelmiin, koska polttoaineet ovat heilläkin olleet erittäin kalliita. Lisäksi työsulku ja lakko aiheuttivat melkoisia kustannuksia kuljetusalan yrittäjille, ja se on asia, mitä toivon hallituksen vielä tässä tarkkaan pohtivan, millä tavoin voidaan pelastaa heidän talouttaan ja tilannettaan, ettei todella moni joudu talouden ahdinkoon.

Jari Koskinen /kok:

Herra puhemies! Niin kuin täällä keskustelussa on todettu, käsittelyssä oleva lisätalousarvio on ylijäämäinen. Ylijäämää valtiolle tulee hyvin, ja se on tietysti hyvä asia. Se kertoo siitä, että toteutetut veronalennukset ovat lisänneet kansalaisten ostovoimaa. Se taas puolestaan näkyy siinä, että esimerkiksi arvonlisäverotuottoja, varainsiirtoverotuottoja, autoverotuottoja on voitu nostaa tälle vuodelle ja myös ensi vuodelle. Hyvä, että ylijäämää käytetään velan lyhennykseen, se on aina iloinen asia. Mutta kaiken tämän ohella kuitenkin pitää huomata se, että tästä huolimatta, vaikka nyt tehdään ylijäämää, niin oletetaan ja arvioidaan, että tänä vuonna eli kuluvana vuonna kansantalouden tilinpidon käsitteiden mukaan valtiontalous on kuitenkin edelleen alijäämäinen. Alijäämää arvioidaan tulevan tänä vuonna karkeasti noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja se on kuitenkin aika paljon.

Herra puhemies! Kuitenkin kahteen yksityiskohtaan tässä lisätalousarviossa:

Niin kuin täällä ed. Vihriälä totesi, on erittäin hyvä asia, että vesistö- ja vesihuoltotöihin on löydetty lisää rahaa lähes 10 miljoonaa euroa. Saadaan uusia hankkia liikkeelle ja myös keskeneräisiä hankkeita saadaan toteutettua loppuun. Huonoa on kuitenkin se, että samassa yhteydessä, kun tästä lisämäärärahasta hallituksen piirissä sovittiin, sovittiin myös siitä, että tulevien vuosien menokehyksiä näihin töihin, vesistö- ja vesihuoltotöihin, leikataan 5,7 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana eli vajaat 2 miljoonaa euroa joka vuosi. Kuitenkin jokainen, joka on näitä asioita seurannut, tietää sen, että hankkeita eri puolella Suomea on erittäin paljon jonossa, hakemuksia on karkeasti ottaen noin nelinkertainen määrä suhteessa siihen, kuinka paljon rahaa on käytössä. Vesihuolto, jos mikään, on tärkeä asia niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Toivottavasti tähän saadaan korjaus, ettei nyt tehdä sellaista karhunpalvelusta, että ensin annetaan toisella kädellä ja sitten kuitenkin toisella kädellä leikataan tarpeellisia määrärahoja.

Herra puhemies! Toinen yksityiskohta liittyy käynnissä olevaan kuntakeskusteluun. Kyselytunnillahan kuultiin, että mitään ei juurikaan ole tapahtumassa, ei ainakaan pakkolainan suhteen. Kun kuitenkin kuntakeskustelua on käyty pitkin Suomenniemeä, voi sanoa, että pullon henki on päästetty irti eikä sitä varmaan kukaan sinne takaisin enää voi ajaakaan.

Eri puolilla Suomea on lähtenyt liikkeelle myös lukuisia kuntaliitosselvityksiä. Näihin selvityksiin voidaan hakea sisäasiainministeriöstä rahaa; näitä hakemuksia on tullut ennätysmäärä sisäasiainministeriöön. Minun tiedossani on, että tällä hetkellä hakemuksia on ainakin yli 20 eli yli 20 kuntaliitosselvitystä haluttaisiin tehdä. Näissä selvityksissä olisi mukana yli 100 kuntaa. Mutta tilanne on tällä hetkellä se, että määrärahat näihin selvityksiin ovat loppuneet. Yleensä annetaan enintään 20 000 euroa yhtä selvitystä kohden, ja käytössä tällä hetkellä on enää vain 80 000 euroa, eli ainoastaan noin neljä kuntaliitosselvitystä voitaisiin näillä rahoilla rahoittaa.

Sen takia ihmettelen, että sisäasiainministeriössä ei ole oltu ihan ajan tasalla. Tämä lisätalousarvio, toinen lisätalousarvio, annettiin tänne lokakuun lopulla. Sitä on kaksi kertaa täydennetty, viimeksi noin kaksi viikkoa sitten marraskuun 8. päivänä, mutta tähänkään yhteyteen näitä rahoja ei ole löydetty. Nyt huomenna annettavassa kolmannessa lisätalousarviossa sitten sisäasiainministeriö on herännyt ja huomannut, että kappas vaan, hakemuksia on tänne paljon tullut, asialle täytyy tehdä jotain. Sitten esitetään 200 000:ta euroa lisää rahaa näihin ja että momentilla olevia rahoja kaikkiaan voitaisiin käyttää 350 000 euroa näihin kuntaliitosselvityksiin.

Vähän vaan ihmettelen, miksi nyt sitten siirtää asioita huomiseen, kun niistä voi päättää tänäänkin, tai sanotaan, miksi siirtää niitä parin viikon päähän, kun niistä voi päättää huomennakin. Huomenna, kun äänestämme lisätalousarviosta, me kokoomuksesta olemme jättäneet lisätalousarvioaloitteen, jotta välittömästi nostettaisiin kuntaliitosselvitysrahoja 400 000 eurolla. Silloin kaikki kunnat, jotka ovat näitä hakeneet, voisivat huomenna saada varmuuden siitä, että rahaa on tulossa ja selvitykset voidaan pistää eteenpäin.

Voihan tietysti olla, ja näin optimistisesti ajattelen, että hallitus on herännyt siinä vaiheessa, kun jätin lisätalousarvioaloitteen, että rahat on loppu, tehkää jotain. Hallitus reagoi, mutta valitettavan hitaasti.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Muutama huomio lisätalousarvion osalta. Tosiaan hallituksen toinen lisätalousarvio on ylijäämäinen, ja se ylijäämä syntyy lähinnä valtion omaisuuden myyntitulojen kautta, jotka ovat reilu miljardi euroa.

Miten sitten nämä varat kohdennetaan? Pääosin valtionvelan lyhentämiseen, mikä sinänsä tietenkin on positiivinen asia. Toisaalta voi sanoa sen, että meillä on varsin paljon sellaisia tarpeita, joihinka varoja enemmän pitäisi kohdentaa, kuten erityisesti perustienpidon määrärahoihin, radanpidon määrärahoihin sekä sitten toteuttamalla näitä merkittäviä isoja investointiväylähankkeita, kuten Nelostie Lusi—Vaajakoski-väliltä. Kyseessä on siis meidän pääväylämme, Euroopan Ten-verkkoon kuuluva tie etelä—pohjoissuunnassa. On aivan välttämätöntä, että tällä vaalikaudella tästä tehdään päätös siten, että työt voivat käynnistyä suunnitelmien mukaisesti 2007, kuten hallituksen infraministerityöryhmä esitti. Tästä on pidettävä kiinni ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa sekä valtiovarainvaliokunnassa tämä homma on hoidettava.

Perustien- ja radanpidon määrärahojen osalta tiedot huomenna annettavasta lisätalousarviosta kertovat sen, että noin 12 miljoonaa kumpaankin tulisi lisärahaa, mikä on täysin riittämätön. Toivon, että jos hallitus tämän esityksen näin eduskuntaan tuo, silloin liikennejaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa summaa nostetaan, jolla puretaan sitten tulevia paineita.

On hyvä se, niin kuin täällä verojaoston puheenjohtaja totesi, että kansalaisten ostovoima on kasvanut. Se on osittain tapahtunut, myönnettäköön, verojen kevennysten kautta, erityisesti palkansaajakotitalouksien osalta. Sen sijaan eläkkeensaajien kotitalouksien osalta näin myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut erityisesti 10 000—30 000 euroa vuodessa ansaitsevien eläkkeensaajien osalta. Tästä tietenkin tullaan eläkkeiden indeksitarkistukseen. Nykyinen järjestelmä ei turvaa eläkkeiden ostovoiman reaalista tasoa.

Kuntien harkinnanvaraisia avustuksia korotetaan, positiivinen asia. Tosin pitäisi huomattavasti enemmän kohdentaa määrärahoja tähän kuin myöskin sitten porkkanarahoja kuntaliitosselvityksiin. Tämähän on semmoinen asia, että tässä ei kannata valtion pihistellä missään tapauksessa, vaan aivan ehdottomasti edesauttaa nyt näitä kuntaliitosselvityksiä, mitä eri puolilla maata ollaan tekemässä. Viestin eduskunnalta täytyy olla se, että rahat selvitysten tekemiseen eivät lopu, vaan tarvittava määrä määrärahoja ja euroja löytyy jatkossakin.

Positiivista tässä lisätalousarviossa on se, mihinkä valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaoston puheenjohtaja ed. Lindqvist puuttui, tämän pudonneen Hornetin peruskorjaus. Me ed. Rönnin kanssa kävimme maanantaina tuolla Kuoreveden Hallissa katsomassa tätä konetta, joka Pirkkalassa alas tuli. Nyt nimenomaan puheenjohtaja Lindqvistin johdolla turvallisuus- ja puolustusjaosto on kaksi kertaa kahden vuoden aikana todennut sen, että tämä on järkevää kunnostaa ja siihen tarvitaan määräraha ja määräraha voidaan osoittaa Hornet-hankintojen säästöistä, jotka johtuivat valuuttakurssien positiivisesta kehityksestä. Sitä kautta kun valtiolle on palautunut määrärahoja, niin että niitä nyt sitten tähän tarkoitukseen käytetään. Se on noin 15 miljoonaa euroa. Jos se kone kunnostettaisiin valmistajamaassa elikkä Yhdysvalloissa, se maksaisi noin 34 miljoonaa euroa. Nyt siitä yksipaikkaisesta koneesta tehdään kaksipaikkainen kone, ja me tarvitsemme tällaista konetyyppiä harjoituksiin.

Positiivista on vesi- ja ympäristöhankkeet. Toisaalta täytyy sanoa se, että enemmän olisi kyllä tarvetta myöskin näille määrärahoille.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta hyväksyi ilman määrärahalisäyksiä toisen lisäbudjetin, ja miksi näin voitiin tehdä, on jo tiedossa, eli myöskin kolmas lisäbudjetti on tulossa. Opposition taholta kuuluu, että tehkää jotain, lisäbudjetti on oikean suuntainen, mutta riittämätön. Näinhän oppositio aina toteaa, mutta täytyy muistaa, että lisäbudjeteissa tehdään vaan lähinnä teknisiä korjauksia ja siinä on joitakin kertaluontoisia menoja ja menokehykset ovat tiukat. Täytyy pitää myönteisenä sitä, että tuloja tulee riittävästi ja meillä jää myöskin sitten tuloista säästöä ja voidaan tuloilla maksaa velkaa, jonka arvioidaan kuitenkin olevan tämän vuoden lopussa noin 60,1 miljardia euroa. Se on vielä melko suuri summa. Kuitenkin hyvä puoli on se, että se on noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, niin että siinä tasossa aika hyvällä tasolla.

Myönteisenä myös täytyy todeta se, että hyvä talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka näköjään purevat, koska viimeiset työttömyystilastot kertovat, että maassa on työttömyysaste 7,2 prosenttia, edelleen suuri, mutta koko ajan suunta on alaspäin, ja se on hyvä merkki.

Tässä kolmannessa lisäbudjetissa, josta tiedetään, että se on tulossa, on hyvä, että on sekä perustienpitoon että ratojen kunnostamiseen rahoitusta.

Kun tässä samassa hytäkässä vielä keskustelemme vuoden 2006 varsinaisesta budjetista, niin tiedämme jo sen, että sinnekin on tulossa lähes 50 miljoonalla eurolla muutoksia edelleen perustienpitoon, joukkoliikenteeseen ja ratojen korjauksiin, mutta myös tärkeisiin sosiaalipuolen tarpeisiin eli lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, joita pidän hyvin tärkeinä.

Kaiken kaikkiaan tässä voi todeta, että tämän vuoden lopussa, puhemies, meidän jakamaton varauksemme on vain 24 miljoonaa euroa, joten kyllä näkisin, että tämän hallituksen hyvä talous- ja työllisyyspolitiikka pikkuhiljaa tuottaa myöskin hedelmää.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi sanon muutaman sanan Kapiteelin myyntivaltuuksista. Tämähän on asia, josta valiokunnan mietinnössä on yksimielinen ponsi siitä, että kun eduskunta on nyt myöntämässä oikeuden laajentaa Kapiteelin omistuspohjaa tai myydä sieltä osia tai kokonaisuuksia pois, eduskunta samaan aikaan edellyttää, että eräiden kansallista merkitystä tai erityistä kulttuuriarvoa sisältävien kiinteistökohteiden sekä kasvukeskusten kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden siirtämistä valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden tai liikelaitosten omistukseen selvitetään.

Tämä ponsi on erittäin tärkeä sen osalta, että Kapiteelin hallussa on yhä sellaisia maa-alueita Pääkaupunkiseudulta, joita olisi järkevä käyttää asuntotuotantoon ja joilla olisi merkitystä sen kannalta, että Pääkaupunkiseudulla on korkeat asuntojen hinnat ja voitaisiin osaltaan helpottaa asuntojen kysyntää. Näiden maa-alueiden, kuten myös eräiden kulttuurihistoriallista merkitystä sisältävien kiinteistöjen, joutuminen pois valtion omistuksesta ei ole perusteltua. On tiettyjä sellaisia rakennuksia, jotka ovat kansallisomaisuutta ja kuuluvat valtion omistukseen, ja sitten näillä maa-alueilla on tämä asuntopoliittinen merkityksensä.

Tämä lausuma ehkä olisi voinut muotoilultaan olla hieman tiukempikin, mutta on tärkeää, että eduskunta nyt, kun se todennäköisesti tulee lausuman hyväksymään, osoittaa yksimielisen tahtonsa hallitukselle siitä, että kun Kapiteelin suhteen tehdään järjestelyjä, niin nämä asiat on tärkeää ottaa huomioon ja olla myymättä ulkopuoliseen omistukseen näitä asioita. Tästä keskusteluissa on oltu hyvin yksimielisiä.

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa on esitetty lisämäärärahaa rangaistusten täytäntöönpanoon eli vankeinhoitoon. Tämä asia on ollut murheenkryyni, ja sanoisin, että sekä eduskunnan ja tämän hallituksen että sen hallituksen, jossa vihreätkin olivat mukana, edellisen hallituksen, erityinen häpeäpilkku. Vankiluku on erilaisista syistä kasvanut vuodesta 99 lähtien, mutta Vankeinhoitolaitoksen resurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa tai itse asiassa oikeastaan ollenkaan tarpeen mukaan. Silloinkin kun Vankeinhoitolaitokselle on erittäin tarpeellisia, perusteltuja lisämäärärahoja esitetty, se on tehty lisäbudjetissa, mikä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Keskivankiluku on tällä hetkellä niin korkea, että vankilamme ovat monin paikoin aivan törkeällä tavalla yliasutettuja, Vankeinhoitolaitoksen työntekijät ovat täysin ylikuormitettuja. Terveydenhuoltoon vankiloissa ei ole tarpeeksi määrärahoja. Tämä tilanne vaikeuttaa myös sitä, että vangit voisivat osallistua opiskelu- tai työtoimintaan tai tarpeellisiin päihdehoito-ohjelmiin, koska nämä ovat niitä asioita, joita määrärahojen puutteen vuoksi joudutaan karsimaan.

Vasemmistoliiton vastalauseessa esitetty lisämääräraha Vankeinhoitolaitokselle on erittäin perusteltu, ja tässä yhteydessä voi sanoa senkin, että on erittäin tärkeää muistaa, kun ensi vuoden talousarviosta näinä päivinä neuvotellaan ja päätetään, ettei myöskään ensi vuoden talousarviossa se määräraha, jota on ehdotettu Vankeinhoitolaitokselle, ole riittävä. Uusi vankeuslaki tulee voimaan lokakuussa 2006. Se asettaa uusia haasteita. Henkilökunnan kuormitus on asia, johon myös on ehdottomasti saatava helpotusta, ja silloin se tarkoittaa sitä, että uusia virkoja on saatava täytetyksi.

Arvoisa puhemies! Muista asioista voisi ehkä vielä todeta sen, että joukkoliikenteen ja radanpidon lisäesitykset tässä mietintöön liitetyssä vastalauseessa ovat erittäin perusteltuja.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jari Koskinen kävi täällä jo esittelemässä kokoomuksen valiokuntaryhmän vastalausetta 2, joka on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen. Nimittäin eri puolella Suomea on tällä hetkellä hallituksen käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä ryhdytty tekemään useita vapaaehtoisia kuntaliitosselvityksiä.

Muun muassa omassa kotikunnassani viime viikon maanantain valtuustossa tehtiin tällainen esitys, ja asia on toimeenpanoa varten jo tulevan viikon maanantaina käsittelyssä, jossa oli tarkoitus käsitellä Härmänmaan kuntien yhdistämistä toisiinsa, lähinnä Ylihärmän, Alahärmän, Kauhavan ja Kortesjärven välistä kuntaliitosselvitystä. Oletimme, että tässä lisäbudjetissa tullaan hyväksymään myöskin lisää määrärahoja nimenomaan näihin kuntaliitosselvitysvaroihin, (Eduskunnasta: Huomenna tulee!) koska tarve on hyvin akuutti ja tarvitsisimme sen rahan jo tämän vuoden puolella, koska selvitys vaatii rahaa heti käynnistämisvaiheessa emmekä ole varmoja siitä, voidaanko näitä rahoja myöntää sitten riittävästi myöskin takautuvasti.

Tämän johdosta pidän hyvin perusteltuna kokoomuksen valiokuntaryhmän esitystä tämän määrärahan ottamiseksi mukaan jo tässä vaiheessa, jotta kaikki nämä vapaaehtoiset kuntaliitosselvitykset, mitkä on, voitaisiin myöskin rahoittaa sillä selvitysrahalla, mikä tähän tarkoitukseen on varattu. Olen kuullut, että nyt vasta hallitus on herännyt, luultavasti tämän kokoomuksen vastalauseen myötä, tekemään tämän esityksen kolmanteen lisätalousarvioon, joka on presidentin esittelyssä huomenna, ja jokainen meistä tietää, että käsittely kestää kumminkin tietyn aikansa, ennen kuin ne päätökset ovat jälleen täytäntöönpanokelpoisia. Tämä asia ratkeaa tässä salissa nimenomaan huomenna äänestyksessä, kun kokoomuksen vastalause, jota kannatan, tulee käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Lisäksi ed. Miapetra Kumpula-Natri on Vaasan vaalipiirin kansanedustajien puolesta tehnyt lisätalousarvioaloitteen numero 58, jossa hän on ehdottanut määrärahaa Vaasan tiepiirille Sepänkylän ohitustien rakentamisen käynnistämiseen, koska näyttää siltä, että mikäli näitä täytäntöönpanopäätöksiä ei saada joulukuun 15. päivään mennessä tehtyä, niin kaikki tehdyt tiesuunnitelmat vanhenevat ja siitä aiheutuu veronmaksajille mittaamattoman paljon turhaa byrokratiaa ja turhia kustannuksia. Olisin toivonut, koska tiedän, että valiokunnan jaosto on kuunnellut asiantuntijoita, että nämä määrärahat tai maininta tämän rakentamisen tulevaisuuden toteuttamisesta olisi tehty myöskin, joka olisi varmistanut, että veronmaksajien rahoja ei käytettäisi turhien uusien suunnitelmien tekemiseen.

Arvoisa puhemies! Kolmantena kohtana totean hyvänä esityksenä vastalauseen 1, jossa kohdassa "Poliisin toimintamenot" kristillisdemokraattien esitys esittää 2:ta miljoonaa euroa lisää poliisin virkojen välittömään täyttämiseen tilanteessa, jossa esimerkiksi huumausainerikollisuus levittäytyy yhä uusille alueille. Tämänhetkinen resurssipula on tosiaan aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virkoja joudutaan pitämään rahanpuutteen takia avoimina.

Tässä kaikki, mitä halusin mainita tästä lisäbudjetista.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Salolle haluaisin nyt todeta nimenomaan näistä kuntaliitosten selvitykseen olevista avustuksista, että kuten täällä jo välihuudoista kävi ilmi, huomenna kolmannessa lisätalousarviossa rahaa esitetään, ja uskon kyllä, että jos Härmänmaallakin ehditään ne päätökset tehdä, niin rahaa varmasti sinne riittää, jos se tästä on kiinni, että näin tulee tapahtumaan. Tiedän myöskin sen, että kokoomuksen vastalause on varmasti ihan perusteltu, mutta kyllä hallitus on tähän jo päätynyt aiemmin, että näin tullaan tekemään, koska myöskin hallituspuolueissa on tiedetty tämä tilanne, mitä nyt kuntakentällä on tapahtumassa.

Sitten tähän Sepänkylän ohikulkutiehen. On totta tämän aloitteen asia, ja voi sanoa, että nämäkin asiat vielä käsitellään sekä kolmannessa lisätalousarviossa että sitten ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Se on juuri näin kuin ed. Vihriälä puheenvuoronsa alkuosassa totesi, että kuntaliitosselvitysten osalta tässä ei olla missään jäniksen selässä, elikkä se määrärahaesitys, lisäesitys, mikä nyt kolmannessa lisätalousarviossa tulee, kerkeää varsin hyvin tässä aikataulussa mukaan näihin kuntaliitosselvityksiin. On tietysti hyvä se, että oppositio kiinnittää tähän asiaan huomiota.

Niin kuin varsinaisessa puheenvuorossani totesin, tämähän on sellainen juttu, että näihin selvityksiin täytyy olla riittävästi rahaa. Meiltä eduskunnalta pitää mennä viesti kunnille, että edetkää näissä kuntaliitosselvityskysymyksissä ja me annamme täältä riittävästi sitten avustusta, jotta hankkeet toteutuvat. Näin sen homman pitää olla. Eihän se voi olla niin, että tämä homma tästä jää kiinni.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä ed. Laitisen kanssa, että kaiken sen viestin, mitä täältä eduskunnasta tällä hetkellä annetaan, täytyisi olla vapaaehtoisia kuntaliitoksia kannustavaa, näin ehdottomasti.

Sen takia myöskin varmaan ed. Vihriälä totesi, että kokoomuksen vastalause on perusteltu. Jos halutaan antaa kannustava viesti ja kokoomuksen vastalause on perusteltu, niin odottaisi, että vastalause tulisi myöskin täällä salissa huomenna hyväksyttyä. Ei jäisi mitään epävarmuuden piiriin. (Ed. Laitinen: Se tulee ennen joulua!)

Ed. Vihriälä sanoi, että hän uskoo kyllä, että Alahärmän ja Ylihärmän ja Kauhavan yhteinen liittoutuma ja siihen tarvittavat määrärahat tullaan myöhemmin kattamaan. Tämä ei ole uskon asia, mutta tulkitsen tämän, ed. Vihriälä, hallituksen lupaukseksi siitä, että Alahärmä saa sitten vaikka takautuvasti ne määrärahat, jos ne täytäntöönpanon jälkeen jäävät liian myöhäisiksi.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin myönteistä todeta tämän hallituksen toisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä, että talous kehittyy myönteisesti, työllisyys paranee ja valtion velkaa kyetään lyhentämään. Nämä ovat erittäin merkityksellisiä saavutuksia, jos ajatellaan sitä, että tämä hallituskausi aloitettiin supistuvan talouskasvun olosuhteissa. Minä, arvoisat kollegat, ajattelen, että aika helposti unohtuu se lähtöruutu, josta tämä hallituskausi aloitettiin. Siinä hallituskauden alkuvaiheessa jo sitouduttiin kehysbudjettiin, kehysbudjetointiin, ja haluan lyhyesti puuttua siihen, että monta kertaa tämän hallituskauden aikana on käyty hyvin kriittistäkin arviointia nimenomaan kehysbudjetoinnin merkityksestä. On arvosteltu sitä, onko hallitus sitoutunut liian tiukkaan talouskuriin. Mutta jos ajatellaan tässä vaiheessa, kun käsitellään tätä vuoden 2005 toista lisätalousarviota, niin voimme olla varsin ylpeitä hallituspuolueiden edustajina siitä, että on näin hyvin onnistuttu samanaikaisesti, kertaan vielä, sekä tasapainottamaan taloutta, ylläpitämään suhteellisen hyvää talouskasvua että parantamaan työllisyyttä. Tämä on merkittävä saavutus.

Vielä ajattelen sitä, mitä tämä kehitys on kymmenen vuoden aikajänteellä merkinnyt. Vuonna 95 euroihin muutettuna oltiin koko valtion budjetin osalta alle 30 miljardin euron loppusummassa. Nyt me liikumme tasossa 40 miljardia, hieman yli 40 miljardia euroa, elikkä valtion budjetin loppusumma on noussut hyvin merkittävästi. Noin neljännes pienempi oli kymmenen vuotta sitten valtion budjetin loppusumma. Mutta kun verrataan sitten tätä valtionvelan kehitystä, me olemme pystyneet koko ajan kuitenkin alentamaan nettovelan määrää. Tämähän johtaa nimenomaan siihen, että nyt tämä valtionvelka on enää alle 40 prosenttia bkt:sta, bruttokansantuotteesta. Tämä on erittäin merkittävä saavutus. Tässä suhteessa, arvoisa puhemies, minusta ne hyvät kokemukset, jotka liittyvät tähän kehysbudjetointiin, kannattaa kyllä siirtää myös seuraaviin hallitusohjelmiin. Ehkä enemmän on syytä keskustella siitä, jätetäänkö kehysbudjettiin tietty varauma, joka mahdollistaa jossain määrin joustavamman kustannussopeutuksen niihin erityistilanteisiin, joita aina nelivuotiskauden aikana syntyy.

Olennaista tämän vuoden hyvän talouskasvun ja talouskehityksen osalta on nimenomaan se, että me kuitenkin koimme kuluneen kesäkauden aikana pitkän metsäteollisuuden työnseisauksen, joka sinällään laski kuitenkin puoli prosenttia, ehkä lähes prosentin, talouskasvua. Ilman tätä työnseisausta meidän kokonaistilanteemme olisi todella erinomaisen hyvä, mutta tästä huolimatta meidän työllisyyskehityksemme on edennyt myönteisenä. Osaltaan tähän liittyy myös se, että me olemme pystyneet lisäämään yritysten määrää ja tällä tavalla se keskustalle hyvin keskeinen tavoite, joka liittyy ihan tähän hallituskauden alkuun, tavoite, jota keskusta korosti, että hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa yrittäjyyden merkitys on hyvin keskeinen, ja nimenomaan me pidimme välttämättömänä sitä, että talouden kasvu ja nousu rakennetaan yhteistyöllä ja yhteisymmärryksellä yrittäjien ja työntekijöiden kanssa. Voidaan tässä vaiheessa jo todeta, että tässä pyrkimyksessä hallitus on onnistunut varsin hyvin.

Arvoisa puhemies! Haluan pariin käytännön asiaan puuttua. On erittäin hyvä asia, että tässä lisätalousarviossa lisätään kuntien harkinnanvaraisia avustuksia. Toinen tärkeä asia on se, että Finnveran lisävaltuudet on hoidettu tämän lisätalousarvion yhteydessä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä annettu toinen lisätalousarvio noudattaa uskollisesti yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevaa linjaa. Pidän erityisen myönteisenä sitä, että monelta osin tämä hallituksen esitys antaa mahdollisuuksia työllisyyden parantumiseen.

Kuluvalla viikolla tulivat tilastot siitä, miten viimeisen vuoden mittaan työllisyys ja yrittäjyys on kehittynyt ja sen mukaan nettomääräisesti Suomeen on perustettu 8 000 uutta yritystä ja työllisyys on parantunut useilla kymmenillätuhansilla. Mielestäni tätä linjaa tulee jatkaa ja lisätalousarvioissa siihen panostaa.

Yhtenä myönteisenä yksityiskohtana on nähtävä se, että Finnveran erityislainojen korkotukivaltuutta lisätään 10 miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa sekä uusien että erityisesti kasvavien yritysten kehittymisen. Jatkon osalta on äärimmäisen tärkeää, että me kiinnittäisimme huomiota näiden kasvuyritysten määrän lisäämiseen. On erittäin huolestuttavaa se, että niiden osuus koko yrityskentästä on vain muutama prosentti, ja siihen tulisi jatkossa kiinnittää kasvavaa huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä yhteydessä lausua kiitokset valtiovarainvaliokunnalle siitä, että siellä myönteisesti suhtauduttiin opetusministeriön pääluokkaan laitettuun lisämäärärahaan, joka koskee eduskunnan istuntosalimuseon peruskorjausta Kauhajoella. Kauhajoella on tarkoitus aloittaa heti ensi vuoden puolella tämän museon peruskorjaus, niin että museotilat valmistuisivat ensi marraskuun loppuun mennessä. Kauhajoen kaupunki on säilyttänyt nämä museotilat alkuperäisessä muodossaan ja vastannut kaikilta osin museon käyttökustannuksista. Näihin velvoitteisiin Kauhajoen kaupunki tulee myös vastaisuudessa sitoutumaan.

Tämän istuntosalimuseon, joka siellä Kauhajoella sijaitsee, peruskorjaussuunnitelman kokonaiskustannusarvio on hiukan alle 1,5 miljoonaa euroa, josta museosalin osuudeksi voidaan arvioida hiukan vajaa kolmannes. Tällä myönnetyllä 400 000 euron määrärahalla yritämme tästä osuudesta selvitä, niin että tämä aikataulukin olisi sellainen, että loka—marraskuussa hanke olisi toteuttamiskelpoinen. Sitten kun eduskunta ensi vuonna täyttää 100 vuotta, siinä yhteydessä on sitten myöskin maakunnalliset juhlat hyvä pitää niissä tiloissa.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota pääluokkaan 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, lukuun 08 Kansanterveyslaitos ja momenttiin 26 Rokotteitten hankinta. Tämä kohta on mielestäni koko lisätalousarvion kaikkein tärkein kohta. Tällä rahallahan on haluttu varautua erittäin todennäköisen lintuinfluenssan uhkaan.

Maailmalla lintuinfluenssan uhka on hyvin todellinen, ja on aivan selvää, pelkkä ihme olisi, jos ei lintuinfluenssa tulisi Suomeen kevään muuttolintujen myötä. On hyvin todennäköistä, vain ihme estää, etteikö siinä vaiheessa lintuinfluenssa olisi jo myös ihmisestä toiseen tarttuvaan muotoon kehittynyt. (Ed. Laitinen: Ei toivota sen tuloa!) — Me emme toivo, mutta meidän on varauduttava rauhan ajan kaikkien aikojen pahimpaan kriisiin. Tämä on sen takia täysin välttämätöntä, että on määräraha rokotteitten hankintaan.

Olen tehnyt tähän kysymykseen liittyen myöskin eduskunnassa toimenpidealoitteen ja kirjallisen kysymyksen: tavoitteena, että rokotteitten tuotanto voitaisiin palauttaa Suomeen. Viimeinen kotimainen valmistaja Orion lopetti rokotteitten tuotannon vuonna 1982. Historiasta tiedetään ja kokemuksesta, että kansalliset edut jyräävät kriisin hetkellä ja silloin voi olla, että rahallakaan ei ole rokotteita saatavilla. Toivottavasti on niin, että se, mitä tässä vaiheessa on voitu hankkia, tuo 5,2 miljoonaa mallirokoteannosta, olisi jo tässä vaiheessa meidän maassamme. Mutta entäpä sitten, jos käykin niin, että yksi rokotuspiikki ei riitäkään ja niitä tarvitaan lisää. Silloin ollaan todella pahassa tilanteessa. Näkisin hyvin välttämättömäksi ja olisin toivonut, että jo lisätalousarviossa tai hyvin pian tulevaisuudessa varauduttaisiin kotimaisen rokotetuotannon aloittamiseen. Kirjalliseen kysymykseen annetussa vastauksessa mainittiin, että tämän toiminnan aloittaminen kestää kolmisen vuotta. Jos näin on, tämä olisi hyvin kohtalokasta. Toivon, että tässä asiassa voitaisiin päästä nopeammin eteenpäin. Myös muut lintuinfluenssan tullessa tarvittavat lääkkeet ovat kriittinen resurssi, ja toivon, että niin pontevasti kuin tällä kohdalla asianomainen ministeriö ja hallitus ovat asiaan puuttuneet, voitaisiin myöskin tähän asiaan puuttua.

Kun on hyvin todennäköistä, että tulevalla kevätkaudella pandemia saapuu Suomeen rauhanajan kaikkein suurimpana kriisinä, se tulee muuttamaan koko yhteiskunnan toiminnot. Tällöin liikenne joudutaan joko rajoittamaan tai lopettamaan, koulut ja päiväkodit sulkemaan. Meillä pitää olla myös yhteiskunnan elintärkeitten toimintojen kannalta kaikki valmiussuunnitelmat ja riittävät varautumiset tuohon hetkeen, joka on enemmän kuin todennäköinen.

Annan tunnustuksen, että ilman suuremman paniikin luomista on menetelty vastuullisesti ja rokotteitten hankintaan on varattu määräraha, mutta edellytän, että riittävät määrärahat pidetään yllä myös jatkossa hyvin pikaista asiaan varautumista varten.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Arvostan sitä, että ed. Oinonen on ottanut hyvin vakavasti tämän lintuinfluenssa-asian. Hän käytti useita kertoja puheenvuoron, jossa hän sanoi, että on enemmän kuin todennäköistä, ja on hyvin todennäköistä, että pandemia saapuu keväällä Suomeen. Oikeastaan olen vähän niin kuin yllättynyt ja vähän peloissanikin, että mihin nämä ed. Oinosen todennäköiset ja hyvin todennäköiset arviot perustuvat.

Marja  Tiura  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että ed. Oinosen puheenvuoro varmasti osui ihan oikeaan uhkakuvaan, mutta kyllä tästä nyt aikamoisen kuvan sai tästä lintuinfluenssavaarasta täällä Suomessa. Kyllä tuli vähän semmoinen tuomiopäivänjulistuksen maku tässä, että se nyt ensi keväänä ehdottomasti laskeutuu tänne. Minä olen ymmärtänyt näin, että ne ovat nämä kanalinnut, jotka etupäässä levittävät sitä, ettei se nyt ihan pääskysten tai muuttolintujen mukana olisi etupäässä mahdollista. Totta kai se on mahdollista, muttei todennäköistä, että sellainen tulisi. Todella pikkuisen ehkä tästä puheenvuorosta tuli semmoinen ylireagoinnin kuva, mutta ihan oikeaan asiaan ed. Oinonen kyllä omassa puheenvuorossaan kiinnitti huomiota. Siinä mielessä ihan oikein.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan hyvä, että edustajakollegat sanoivat, että olen kiinnittänyt oikeaan ja vakavaan asiaan huomion. Toivon, että ne uhkakuvat, mitä toin esille, eivät toteutuisi, mutta ne ovat enemmän kuin todennäköisiä asiantuntijoitten mukaan ja tarkoituksella niitä ei ole haluttu tuoda esille, jotta tarpeettomalta, taikka sanotaan, haitalliselta paniikilta voitaisiin välttyä. Mutta edellytän, että valtiovallan toimesta meillä on kaikki riittävät valmiudet, joita käytetään silloin, kun niitä hyvinkin nopeassa tilanteessa tarvitaan. Meillä on erilaisten sodan kriisien ja vastaavien varalta valmiudet olemassa, mutta kun virus tai bakteeri tulee, niin tämän varalta on myös oltava tehokkaat valmiudet kaikilla tavoin.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Toivon sitä, että tiedotusvälineet eivät kuulleet ed. Oinosen puheenvuoroa siitä huolimatta, että hän kiinnitti asiaan, erittäin vakavaan asiaan, huomiota. Tähän kysymykseen täytyy suhtautua tietenkin äärimmäisen vakavasti, mutta toisaalta on niin, että ei pidä lietsoa yhteiskuntaan sellaista pelkoa, että tämmöinen aalto nyt Suomea sitten lintuinfluenssan kautta olisi kohtaamassa. Totta kai toivon niin, että näin ei tapahdu. Niin kuin ed. Oinonen oikein totesi, yhteiskunnan pitää varautua kaikkein pahimpaan tämänkin kysymyksen osalta, mutta ei ole syytä — korostan sitä — ei ole syytä lietsoa mitään paniikkia ihmisten keskuuteen.

Tähän lisätalousarvioon, puhemies, ponteen, joka rakennettiin valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja joka koskee Kapiteeli Oyj:n omistuspohjan laajentamista. Se edellyttää, että hallitus selvittää eräiden kansallista merkitystä ja erityistä kulttuuriarvoa sisältävien kiinteistökohteiden sekä kasvukeskusten kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden siirtämistä valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden ja liikelaitosten omistukseen ja sitä kautta saadaan maa-alueet asuntotuotantoon. Toivon, että tämä nyt huomioidaan. Ja tiedän sen, että valtiovarainministeriön puolella — näin ministeri Heinäluoma on sanonut — tämä meidän lausumaehdotuksemme, joka on yksimielisesti valtiovarainvaliokunnan ehdotuksena eduskunnalle tuotu, otetaan vakavasti. Tässähän on puhuttu lähinnä Pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon liittyvien maa-alueiden korkeasta hinnasta ja ongelmista, mutta me olemme laajentaneet tämän koskemaan ylipäätään meidän kasvukeskuksiamme, Tamperetta, Oulun seutua, Turun seutua, Jyväskylän seutua. Siellä on Kapiteelilla (Puhemies koputtaa) maa-alueita omistuksessa. Ei voi olla niin, että valtionyhtiö keinottelisi maanhinnalla siten, että asuntotuotantoon varatun maa-alueen hinta kohoaisi merkittävästi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä kauheasti ihmettelen sitä tunnelmaa, mitä ed. Laitinen, ed. Salo ja ed. Tiura tässä esittivät ja paheksuivat ed. Oinosen (Ed. Laitinen: Ei paheksuttu missään tapauksessa!) huolta tulevista maailmanmenoista ja varautumisesta pahimpaan. Tässä jos, ed. Laitinen, voin vähän kuin kerrata, niin ed. Oinonen minusta periaatteilleen ja perinteelleen hyvin vaisusti esitti, että valtiovallan tulisi varautua pahimman varalta. (Ed. Laitinen: Minä olen samaa mieltä!) Minusta, jos näin ajatellaan ja katsotaan, ed. Oinonen on ainutlaatuisen oikeassa tässä asiassa. Tämä on vähin, mitä valtiovalta voi tehdä, että varmistaa, että se valmius on olemassa silloin, jos näin käy. (Ed. Laitinen: Eihän tästä ole kysymys!) Ja kun ed. Oinonen sanoi, että uhka on todennäköinen, kun kevät tulee, niin näin uskon. Muuttolinnut tulevat, ja niitten matkassa maailmalta tulee kaiken näköistä saastetta. Ja voi olla, että nyt tämä influenssakin Suomenkin tavoittaa.

Herra puhemies! Mitä tähän mietintöön tulee ja tässä mietinnössä sekä keskustelussa esiintyviin asioihin, niin täällä on kannettu huolta kuntien taloudesta ja avustuksista kunnille, niitten riittämättömyydestä ja myöhässäolosta. Tässä on tehtävää ja hoidettavaa, ja sen osalta ymmärrän erinomaisen hyvin ne vastalauseet, mitä tähän asiaan on tehty. Ne asiat, niin kuin on tänään useasti jo kuultu, olisi pitänyt kunnille hoitaa aikoja sitten.

Herra puhemies! Jos tätä maailmaa katsotaan, niin kyllähän näistä tie- ja liikennemäärärahoista, mitä täältä olisi pitänyt löytyä vähän enemmän ja paremmin, mielestäni ed. Kallis on ainutlaatuisen oikeassa esittäessään edes vähän, 5:tä miljoonaa lisää. Tämäkin on liian pieni summa, sillä ei saada muuta kuin suunnittelu käyntiin, mutta sekin olisi yhteiskunnalle eduksi ja kunniaksi, jos edes yritettäisiin jotain tehdä tämän liikenneverkoston parantamiseksi.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle lohdutukseksi, että siellä oli kansanvaltaisten perussuomalaisten esitys 30 miljoonasta, jolla vähän syntyisi muutakin kuin tahroja paperille, tulisi sitä tienpätkää myös.

Mutta tämä on rutiinibudjetti. Haluan pariin asiaan puuttua. Perusradanpito ja perustienpito on puutteellista, mutta sitten tällaiset asiat kuin vakuutusoikeuksien ruuhkien purkaminen ja tarkastuslautakunnan toimintamenot, nämä määrärahat ovat hyvin maltilliset, 500 000 ja 100 000 euroa. Nyt ihmisten oikeusturva kärsii, ja nämä asiat ruuhkautuvat. Etenkin sellaisten ihmisten, jotka ovat vaikeuksissa, asioiden käsittely pitkittyy. Jotain inhimillisyyttä pitäisi olla. Kyllä nämä sileäkätisten asiat tuntuvat tässä salissa menevän läpi kokoomuksen riemurinnoin tukemana — hyvät vasemmistolaiset, jos teitä vielä on! Tässä alkaa olla jo omasta asemoinnistaan pikkuhiljaa huolissaan, kun pientä ihmistä ei edes puheissa puolusteta saati teoissa ja totuudessa. Mutta nämä ovat esitykset, joista äänestää rätkäytetään huomenna, ja kansa saa taas tietää, mitä mieltä siellä eduskunnassa oltiin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle sen verran, että kiinnitin huomion lähinnä näihin äänenpainoihin, mitä ed. Oinonen käytti, (Ed. S. Lahtela: Vaisuja!) kun hän sanoi, että on hyvin todennäköistä, on enemmän kuin todennäköistä, on erittäin todennäköistä, että lintuinfluenssa saapuu Suomeen lähinnä muuttolintujen tuomana ensi keväänä, ja on erittäin todennäköistä, että se levittää pandemian ja voimakkaan epidemian, joka aiheuttaa sen, että tämä tauti leviää myöskin ihmisten kesken. Eli sisältö oli aika kova, ja voisi sanoa, että tunsin oikein pelkoakin edustajana, että näinkö tässä nyt on sitten todella käymässä.

Mutta haluan kiinnittää erääseen toiseenkin asiaan huomiota. Täällä on vasemmistoliiton vastalauseessa 3 kiinnitetty huomiota näitten poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Haluan vaan sen verran todeta, että aikaisemmissa lisätalousarvioissa, muun muassa kun Pohjanmaalla on ollut tällaisia poikkeuksellisia tulvia, valtiovalta on lähtenyt lisätalousarviossa yleensä hyväksymään näihin vahinkoihin määrärahoja. Hieman nyt kyllä ihmettelen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, että nyt kun tämä koski tällä kertaa Lappia, nämä hyvin voimakkaat kevättulvat, ja olisi perusteltua korvata sielläkin asukkaille täysimääräisenä nämä aiheutuneet vahingot, niin tässä lisäbudjetissa niitä ei kumminkaan jostakin syystä ole hyväksytty. Kuulen varmasti valtiovarainvaliokunnan jäseniltä perustelut, minkä takia eri puolilla Suomea tämä kohtelu on näinkin erilaista. Minun mielestäni tämä vasemmistoliiton vastalause on siinä määrin perusteltu, että olisin valmis kyllä kannattamaan sitä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Puheeni oli ehkä, niin kuin ed. Seppo Lahtela sanoi, vaisu. Kirjallisessa kysymyksessäni ilmenee enemmän asiaan liittyviä näkökohtia. Ne kaikki näkökohdat, mitä toin esille, perustuvat julkisuudessa oleviin asiantuntijoitten näkemyksiin. Tietenkään ei tarvitse mitään hysteriaa eikä paniikkia asian suhteen missään tapauksessa tulla, mutta lähden siitä, että meillä pitää olla yhteiskunnan elintärkeitten toimintojen kannalta myös tämän kaltaiseen uhkaan ennalta riittävä valmius, ja hallitus on osoittanut sitä hyvin, kun on tämän määrärahan varannut. Mutta tämän ohella pitää tiedostaa myös lisätarpeet.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Tähän kohtaan ja erityisesti ed. Seppo Lahtelan puheenvuoroon liittyen täällä sekä minä että ed. Salo kiinnitimme huomiota nimenomaan tähän ed. Oinosen puheenvuoron kohtaan, jossa hän todellakin johonkin tietoon perustuen sanoi sen, että on erittäin todennäköistä, että tämmöinen uhka meitä kohtaa. Minä haluan korostaa sitä, että meidän ei pidä tämän vakavan asian osalta lietsoa kansakuntaan semmoista pelkoa, että tämmöinen aalto olisi kohtaamassa suomalaisia.

Asia, mihinkä ed. Oinonen kiinnitti huomiota, on vakava ja tärkeä. Me emme ole tässä kysymyksessä varmaankaan, en ainakaan minä, eri mieltä, ja uskon, ettei myöskään ed. Salo. Kysymys on vaan siitä, miten tämä asia tuodaan julki. Tärkeätä on se, että yhteiskunta tähän varautuu, niin kuin nyt on varautunut. Siis suomalainen yhteiskunta tähänkin asiaan on varautunut hyvin, ja sen tulee varautua tähän kysymykseen edelleen vielä paremmin.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On oikein hyvä, että löydetään keskisuomalaisen ja pohjalaisen kollegan kanssa samansuuntainen näkemys asiaan juuri varautumisesta ja sen velvoitteista, mitkä asiaan liittyvät. Mutta kaikki puheenvuoroni näkökohdat liittyivät julkisuudessa oleviin lääkäreitten ja asiantuntijoitten näkemyksiin.