Merikukka  Forsius  /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tarkoitus on puuttua vakavimpaan ihmiskunnan koskaan kohtaamaan ympäristöongelmaan, ilmastonmuutokseen.

Huoli ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista on konkretisoitunut syksyn uutisia katsellessa. Lehdissä ja televisiossa on näytetty tuulten rikki riepottelemia asuma-alueita, veden saartamia ihmisiä talojensa katoilla ja kokonaisia kyliä hautautuneena mudan alle. Ilmaston lämpenemisestä johtuvat sään ääri-ilmiöt ovat taas näyttäneet voimansa, nyt erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Muun muassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä aiheuttavan ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen tai edes sen hidastaminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa vähentämistä. Päästöjä on vähennettävä yhteiskunnan kaikilla lohkoilla. Vähennyksiä tulee toteuttaa myös liikenteessä, joka tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen hiilidioksidipäästöistä. Suurimman osan liikenteen päästöistä tuottavat henkilöautot. Tehokkaimmin liikenteen päästöjä vähennetään vähentämällä henkilöautoliikennettä. Liikenteen päästöjen pienentämisessä ensisijaista tuleekin olla joukkoliikenteen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu autottomuutta suosivaksi. Toisaalta henkilöautoilusta ei tulevaisuudessakaan voida kokonaan luopua. Suomessa tuleekin edistää fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisen teknologian yleistymistä liikenteessä. Suomessa on erityisen hyvät mahdollisuudet lisätä biopohjaisten polttoaineiden käyttämistä, koska maastamme löytyy EU-maista eniten biomassaresursseja asukasta kohden.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen mukaisella muutoksella lainsäädännössä kannustettaisiin kuluttajia hankkimaan biopolttoaineella käyviä ajoneuvoja, joita he pystyvät käyttämään tavanomaisilla polttoaineilla niin kauan, kun maahamme on saatu kattava biopolttoaineiden jakelu. Valmiin ostajakunnan olemassaolo kannustaisi polttoaineen jakelijoita investoimaan biopolttoaineisiin. Polttoainejoustavan ajoneuvokannan ohella jakelujärjestelmän kehittäminen edellyttää tarkistuksia muualla lainsäädännössä, erityisesti polttoaineverotuksen osalta.

Perusteita biopolttoaineiden suosimiseen on paljon. Sen lisäksi, että biopolttoaineiden käyttäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, se pienentää muita päästöjä, parantaa työllisyyttä, lisää yritystoimintaa ja edistää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi Suomi voisi biopolttoaineita käyttämällä vapautua polttoaineiden tuontiriippuvuudestaan. Tällä olisi monia myönteisiä vaikutuksia maamme taloudelle. Öljyn hinta on syksyisten myrskytuhojen ja öljyntuottajamaiden poliittisen epävakauden vuoksi noussut ennätyslukemiin. Lisäksi öljyn hinta saattaa jo lähitulevaisuudessa lähteä pysyvään nousuun, kun maailman öljyvarat alkavat ehtyä.

EU:ssa on herätty huomaamaan liikenteen biopolttoaineiden mahdollisuudet ja asiasta on annettu direktiivi vuonna 2003. Direktiivin mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden olisi oltava vähintään 2 prosenttia vuoden 2005 loppuun mennessä ja 5,75 prosenttia vuoden 2010 loppuun mennessä. Suomi, yleensä EU:n mallioppilas, pyrkii nostamaan osuuden tämän vuoden loppuun mennessä 0,1 prosenttiin, mutta siihenkään tavoitteeseen ei ylletä. Tällainen niskoittelu on hyvin poikkeuksellista Suomelle, joka normaalisti toteuttaa direktiivit pilkulleen.

Naapurimaamme Ruotsi on ottanut aivan toisenlaisen asenteen, ja siellä biopolttoaineiden osuus oli jo pari vuotta sitten 1,3 prosenttia. Ruotsissa biopolttoaineet saavat verohelpotuksia ja niillä käyvät autot voivat monissa kaupungeissa pysäköidä ilmaiseksi. Ruotsin hallituksen uuden lakiesityksen mukaan suurimman osan huoltoasemista täytyy myydä uusiutuvia polttoaineita jo lähivuosina.

Arvoisa puhemies! Biopolttoaineiden liikennekäytön lisääminen ei ole kallista tai teknisesti hankalaa. Halpa ja teknisesti helppo keino hyödyntää biopolttoaineita ovat ffv-autot tai bi-fuel-kaksoispolttoainejärjestelmää käyttävät autot.

Ffv-autoissa on tavanomainen polttoainejärjestelmä, ja ne pystyvät käyttämään myös normaalia bensiiniä tai dieseliä. Eroina pelkästään bensiinillä tai dieselillä käyviin autoihin ovat paremmat materiaalit polttoainetankissa, tiivisteissä ja letkuissa. Ffv-autojen valmistus maksaa 0—200 euroa enemmän kuin bensiini- tai diesel-mallien. Sarjavalmisteiset ffv-bensiiniajoneuvot ovat olleet markkinoilla jo yli 20 vuotta. Euroopan markkinoille ffv-malleja valmistaa Ford ja valmistuksen ovat aloittamassa Saab ja Volvo. Ruotsissa ffv-autoja oli vuoden 2004 lopussa käytössä yli 13 000 kappaletta, Suomessa ei yhtään.

Myöskään bi-fuel-kaksoispolttoainejärjestelmää käyttävät autot eivät käytössä poikkea mitenkään tavanomaisista autoista. Niiden valmistaminen on kuitenkin kalliimpaa kuin tavallisten bensa- ja diesel-mallien. Suurin osa uusista bi-fuel-ajoneuvoista on suunniteltu käyttämään bensiiniä ja metaania. Tällöin metaani voi olla biokaasu- tai maakaasuperäistä. Sarjavalmisteiset bi-fuel-autot ovat olleet markkinoilla 10 vuotta. Ruotsissa bi-fuel-ajoneuvoja oli vuoden 2004 lopussa käytössä 4 500, Suomessa niitä oli liikenteessä 1. Ensi vuoden alussa Volvo on aloittamassa bi-fuel-mallien maahantuonnin Suomeen.

Lakialoitteessa verohelpotusta esitetään ffv-autoille, jotka pystyvät käyttämään bensiiniä tai sekoitusta, jossa on 15 prosenttia bensiiniä ja 85 prosenttia etanolia tai metanolia tai näiden seosta. Saadakseen verohelpotuksen ffv-dieselautojen on pystyttävä käyttämään 100 prosenttista biodieseliä, mineraalidieseliä tai mitä tahansa näiden seosta. Ffv-auton autovero olisi bensiiniautoon nähden 1 000 euroa pienempi. Arvonlisävero huomioiden kuluttajille koituisi tällöin 1 220 euron veroetu.

Lakialoitteen mukaan bi-fuel-kaksoispolttoainejärjestelmää käyttävien autojen on verohelpotuksen saadakseen pystyttävä käyttämään sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, joko metaania, vetyä tai niiden seosta. Lakiehdotuksessa verohelpotuksen saa myös pelkällä biopolttoaineella, maakaasulla tai sähköllä toimiva auto sekä hybridiauto. Näiden autojen autovero on bensiiniautoon nähden 3 000 euroa pienempi, jolloin arvonlisävero huomioiden vaikutus auton hintaan on 3 660 euroa. Verohelpotus kattaa suurin piirtein kaksoispolttoainejärjestelmän aiheuttamat lisäkustannukset.

EU:n komissio on esittänyt autoverosta luopumista asteittain vuoteen 2016 mennessä. Tämä lakiesitys on saman suuntainen ja toteuttaa juuri samaa tavoitetta. Sillä pyritään ohjaamaan kuluttajia ostamaan vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia henkilöautoja. Komission esityksen toteuttaminen voi johtaa tarpeeseen tehdä paljon suurempia veronalennuksia. Uudistuksen kohtalo on kuitenkin epävarma, ja ilmastonmuutoksen torjuminen on niin tärkeä tavoite, että kaikkiin mahdollisiin toimiin on syytä ryhtyä heti. Lakialoitteen mukainen kannustin autoverossa tukee myös hyvin hallituksen tänään julkistetussa energia- ja ilmastostrategiassa esitettyä ajoneuvoveron kehittämistä hiilidioksidipäästöt huomioon ottavaksi.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Markku Laukkanen sanoi lokakuun puolivälissä Helsingin Sanomien haastattelussa, että valiokunta ottaisi varmasti lakialoitteen biopolttoainejoustavuudesta lämpimästi vastaan. Toivonkin nyt, että tämä lakialoite etenisi ripeällä aikataululla eduskunnassa.

Oras  Tynkkynen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Forsius on tehnyt erittäin tärkeän aloitteen, ja se puuttuu ajankohtaiseen, viime aikoina aika paljon keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Liikenteen biopolttoaineethan ovat edenneet maailmalla aika ripeää vauhtia monissakin maissa, ja tietysti Ruotsi on tästä erinomainen esimerkki. Myös Saksa ja monet muut Euroopan maat ovat, tekisi mieli melkein sanoa, valovuosia Suomea edellä tässä asiassa. Suomi on suhtautunut tähän asti hyvin vastahakoisesti liikenteen biopolttoaineiden edistämiseen.

Puuttuisin oikeastaan omassa puheenvuorossani samaan asiaan kuin ed. Forsius tuossa edellä eli hallituksen tänään julkistamaan energia- ja ilmastostrategiaan. Siinähän väitetään, että ei-päästökauppasektorilla eli esimerkiksi liikenteessä, asumisessa ja jätehuollossa päästövähennyspotentiaali on hyvin vähäinen. Puhutaan siitä, että vuosittain voitaisiin vähentää päästöjä miljoona tonnia ja että kustannustehokkaita päästövähennysmahdollisuuksia tällä puolella ei juurikaan olisi. No, tämä ei tietenkään pidä alkuunkaan paikkaansa. Tämä lakialoite osoittaa, että tällaisia käytännön toimenpiteitä, joilla myös liikennesektorilla päästöjä voitaisiin vähentää reippaasti, on runsaasti.

Yleistavoitteena pitäisi olla se, että auto- ja ajoneuvoveroa, molempia, porrastettaisiin hyvin tiukasti päästötason mukaan. Otan ihan yhden konkreettisen esimerkin näistä hybridiautoista, joihin myös ed. Forsius tässä aloitteessa ja omassa puheenvuorossaan viittasi.

Tunnetuin ja varmaankin tällä hetkellä eniten myyty hybridiauto, jota myös Suomesta voi ostaa, on Toyotan Prius-malli. Sen polttoaineen kulutus sataa kilometriä kohti on 4,3 litraa. Jos sitä vertaa pari vuotta sitten myytyihin uusiin autoihin, niitten keskikulutukseen, vuonna 2003 uusien autojen keskimääräinen polttoaineen kulutus oli 7,6 litraa sadalta kilometriltä eli huomattavasti enemmän kuin tässä hybridimallissa.

Jos nyt oletetaan, että verotuella tai muilla konsteilla saataisiin ihmiset hankkimaan entistä selvästi enemmän hybridiautoja, oletetaan vaikka, että puolet uusista autoista jollain lähitulevaisuuden aikavälillä olisi tällaisia tehokkaita hybridiautoja, niin näitten uusien autojen päästöt putoaisivat viidenneksellä. Tähän ei välttämättä todellakaan tarvittaisi mitenkään erityisen voimakasta taloudellista ohjausta. Pienikin sysäys voisi riittää, mistä historiasta on hyvä esimerkki se, kun valtio kannusti käyttämään lyijytöntä bensiiniä. Siinäkin aika pienillä työkaluilla saatiin aika suuria muutoksia aikaan.

Valtiovarainministeriön vastustushan tällaisiin konsteihin perustuu yleensä huoleen budjettitaloudesta, ja ihan ymmärrettävään huoleen sinänsä. Ollaan huolissaan siitä, saadaanko verotulot riittämään, jos tällaisia verohelpotuksia aletaan ottaa käyttöön. Tähänkin on sinänsä hyvin yksinkertainen ratkaisu. Samaan aikaan, kun alennetaan vähäpäästöisten ajoneuvojen verotusta, voidaan vastaavasti kiristää verotusta siellä runsaspäästöisemmässä luokassa. Tällä tavalla valtion budjettitaloutta vaarantamatta voidaan kannustaa ihmisiä hankkimaan vähäpäästöisiä, moderneja, kestäviä autoja ja samalla saavuttaa myös Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteita.

Jaana  Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En tunne tätä teknistä puolta kovinkaan hyvin, mutta varmasti meitä kaikkia hämmästytti ja häkellyttikin tieto muutama päivä sitten, että Helsingin ydinkeskustassa olivat liikenteen aiheuttamat hiukkaspäästöt jo siinä määrin runsaat, että harkittiin liikenteen rajoittamistoimia. Tässä mielessä sekä hallituksen toimet oman strategiansa tänne eduskuntaan saattamisella että tämäkin lakialoite ovat erittäin tärkeään aikaan täällä päällä. Eivät ongelmat ole siis missään maailman suurissa metropoleissa, vaan ne näyttävät olevan täällä meidän omassa kotoisessa Helsingissämmekin ihan riittävän pahat, jos esimerkiksi päivän säätila sattuu olemaan sellainen, että tuuli ei mereltä käy.

Muistan hyvin keskustelut silloin, kun ydinvoimalakeskustelua käytiin viime kaudellakin, ja silloin biokaasulle suorastaan naureskeltiin. Siitä kulki mitä erilaisimpia hupiversioita ihmisten huulilla, ja tänä päivänä, aivan totta, tämä on tulevaisuuden asia ja erittäin vakavasti otettava asia, ja senhän näissäkin keskusteluissa myöskin täällä eduskunnassa jo selvästi havaitsee, että tämä on suuri mahdollisuus.