Täysistunnon pöytäkirja 125/2006 vp

PTK 125/2006 vp

125. PERJANTAINA 1. JOULUKUUTA 2006 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys laiksi rikoslain 2 a luvun 6 §:n muuttamisesta

 

Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on lakiesitys, jolla sakkojen muuntorangaistuksia helpotetaan jonkun verran. Valiokunta piti hallituksen esitystä hyvänä muuten paitsi, että yhteen vastalauseeseen sisältyy hylkäysesitys. Samassa yhteydessä valiokunta kuitenkin katsoi, että itse asiassa sakkojen muuntorangaistuksen takia yhä on vankilassa hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät oikeastaan vankilaan kuuluisi vaan päihdehuoltolaitoksiin, ja se kehottaa hallitusta jatkamaan tiellä, jolla vankilaan kuulumattomat ihmiset saisivat päihdehuoltoa. Sen takia valiokunta on myös kertonut mietinnössään, kuinka paljon halvemmaksi tulisi sittenkin hallitusohjelman mukaisesti saada aikaan niin sanottu pakkohoitorangaistus eli sopimushoitorangaistus. Vaikka se on hallitusohjelmassa, hallitus on siitä luopunut. Valiokunnan mietinnöstä näkyy, että monta miljoonaa veronmaksajien euroa säästyisi, kun meillä olisi myös tämä vaihtoehto rangaistuksena.

Timo Soini /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin valiokunnan puheenjohtaja ed. Brax esitteli, niin meillähän on tämän eduskuntakauden aikana jo kerran lievennetty näitä muuntosakkoja. Voisin hyväksyä tämän lievennyksen niillä perusteilla, mitkä valiokunnan puheenjohtaja Brax toi esiin, että monet näistä tapauksista, jotka ovat muuntorangaistuksen kohteena, ovat aika surkeita terveydentilanteensa ja alkoholitilanteensa mukaan, mutta kun siihen ei sisälly hoitoonohjausta. Meillä on pakkohoito vain mielenterveydellisistä asioista ja sen pitäisi olla myös alkoholiasioista, jos ajatellaan, että näihin pystytään todella puuttumaan.

Nyt tilanne on käytännössä sitten se, että et joudu mitään rangaistusta kärsimään, jos olet tarpeeksi huonossa asemassa ikään kuin tällä lailla sanoen. Se ei vastaa minun oikeustajuani. Tulisi olla suora hoitoonohjaus, johon velvoitettaisiin, ja siihen lähtisi tämmöinen henkilö, jolla ongelma on, joko vapaaehtoisesti tai kun eivät näytä lähtevän, niin pakolla. Silloin sen voisi tällä perusteella, minkä puheenjohtaja esitteli, hyväksyä.

Mutta nyt, kun siihen ei sisälly mitään hoitoonohjausta eikä mitään neuvontaa, niin se on vaan sitten, karkeistettuna ja kansanomaisesti sanottuna, että jos et maksa sakkoja ja olet tarpeeksi surkea, et joudu vankilaankaan. Se ei oikeustajuani vastaa.

Tulen esittämään hylkäystä toisessa käsittelyssä.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin Suomessahan on se puute, että meillä ei voida rangaistuksen sijasta tai vaihtoehtoisesti asettaa hoitoon hakeutumista. Useimmissa maailman maissa se on mahdollista erityisesti rattijuoppojen osalta. Monissa maissa on valittavana joko vankeus tai joku muu rangaistus tai sitten meno hoitolaitokseen. Eräissä maissa sitten on myös suoraan oikeusistuimilla mahdollisuus määrätä hoitoon, jos on kysymys alkoholiongelmaisesta.

Olen itse puhunut asiasta jo 90-luvulla monellekin oikeusministerille, jotka ovat tarttuneet asiaan, erityisesti silloinen oikeusministeri Häkämies, mutta sosiaaliviranomaiset vastustavat ja sanovat, että Pohjoismaiden järjestelmään ei voi kuulua pakkoa. Näin tällä periaatteellisella kannalla nämä on torjuttu, ja tämä kielteinen asennehan on nimenomaan koitunut näiden ongelmaisten vahingoksi.

Olen itse tutustunut Yhdysvalloissa tällaiseen päihdehoitolaitokseen, jonka potilaista puolet on näitä pakkohoitoon ohjattuja, ja mikä kummallisinta, ne raitistumis- ja tervehtymisprosentit olivat yhtä hyviä niillä, jotka pakolla ohjattiin hoitoon, kuin niillä, jotka tulivat vapaaehtoisesti. Tämä selvitti minulle ainakin sen, että tämä pakkohoito johtaa tuloksiin eli tämän hoidon aikana pystytään herättämään se halu päästä irti ongelmista.

Toivoisi todella, että tämä asia jälleen kerran — itse olen nostanut sen monta kertaa esiin ministeriössä, olen jo vähän väsynytkin siitä puhumiseen — nousisi todella esiin, koska siinä toisaalta hoidettaisiin tätä vankilaongelmaa ja sitten toisaalta varmasti kymmeniä, ehkä satoja, ehkä pitemmällä aikavälillä tuhansia päihde- ja huumeongelmaisia saataisiin irti siitä kierteestä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietinnössä tosiaan on laskettu myös se, että jos tämä sopimushoitorangaistus tulisi, niin kuin hallitusohjelmassa on sovittu, niin sen kustannukset todennäköisesti olisivat varsinaisina hoitokustannuksina reilut 2 miljoonaa euroa ja sitten vielä Kriminaalihuoltolaitoksen kuluina noin 3,1 miljoonaa, kun nyt näitten sakkovankien hoitaminen vankilassa, kalliilla hoitopaikoilla, siis näiden todellakin päihdeongelmaisten laitapuolen kulkijoiden hoitaminen, maksaa reilusti yli 8 miljoonaa veronmaksajien euroa.

Mutta sitten, puhemies, tähän kritiikkiin tai mahdolliseen ongelmaan, että joku pääsisi helpolla. Ulosotossa kyllä sakot saadaan kaikilta maksukykyisiltä pois. Lakivaliokunta on ajatellut niin, että muuntorangaistuksesta voitaisiin pitemmän päälle kokonaan luopua. Haluaisimme tämän sopimushoitorangaistuksen päihdeongelmaisille, mutta myös haluaisimme jättää semmoisen mahdollisuuden, että selvästi viskoittelevat taikka rangaistusta välttävät, mutta eivät nämä elämän laitapuolen kulkijat, silti joutuisivat muuntorangaistuksen kärsimään. Itse asiassa tästä on komiteanmietintö jo melkein kymmenen vuoden takaa. Tällöin muuntorangaistus jäisi jäljelle vain todellakin niille sakon maksamista välttäville, jotka pystyisivät tosiasiallisesti sen hoitamaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan yhtyä niihin ajatuksiin, mitä tässä keskustelussa on tuotu esiin. Ei ole todellakaan hyvä sellainen tilanne, jossa joku rikokseen syyllistynyt käytännössä välttyy kokonaan rangaistukselta, kun ei ole edellytyksiä sakon maksamiseen ja kun ei myöskään tämän uudistuksen jälkeen siitä seuraa sakon muuntorangaistusta. Se ei ole hyvä asia. Se ei anna oikeata viestiä meidän koko rangaistusjärjestelmästämme.

Samoin yhdyn niihin ajatuksiin, mitkä täällä keskustelussa on esitetty siitä, että näiden, voi sanoa, ressukoiden kohdalla, jotka ovat täysin tulottomia, varattomia ja kärsivät vaikeista alkoholiongelmista, esimerkiksi näiden henkilöiden kohdalla, varmasti olisi hyvä olla sellainen rangaistusjärjestelmä, joka nykyistä tehokkaammin olisi omiaan ohjaamaan heidät asianmukaiseen hoitoon. Alkoholiongelma ja muu syrjäytyminen ovat usein heidän pääongelmansa eikä varsinainen taipumus rikollisuuteen.

Timo Soini /ps:

Arvoisa rouva puhemies! On totta, mitä valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax sanoi täällä, että tästä keskusteltiin ja tähän kiinnitettiin vakavaa huomiota ja tämä meni koko ajan parempaan suuntaan.

On myös yhtä lailla totta, mitä ed. Kuisma sanoi: Meillä on tässä jonkin näköinen sektoreiden välinen ongelma tai joku ihmiskuvaongelma siinä, mihin voidaan puuttua, missä menee yksilöllisyyden raja. Jos ihminen ei mielenterveydellisistä syistä ikään kuin hallitse itseään ja tarvitsee apua, niin se on peruste. Mutta näitten päihteitten käyttö ei ole peruste, oli kysymys alkoholista, huumeista, mistä tahansa päätä ja mieltä sekoittavista aineista. Inhimillisesti katsoen olisi tietysti oikein , että ihmistä autettaisiin. Ei se lyhyt kuuden päivän jakso — siinä vaatteet vaihtuvat ja pesulla käydään ja ehkä pari päivää ollaan ilman alkoholia — sitä ongelmaa poista. Hoitoonohjaus ja auttaminen olisi inhimillistä ja oikein. Hyvä, että se tässä nyt tulee käsittelyyn ja keskusteluun.

Yleiskeskustelu päättyy.