Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen ilmastotavoitteet nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä 28 prosentista, joka todellisuudessa on vähän alle 28 prosenttia, 38 prosenttiin energiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä ovat todella vaarassa epäonnistua. Tällä hetkellä käytössä olevat toimenpiteet ja nyt suunnitellut edistämistoimet eivät riitä alkuunkaan asetettujen bioenergiatavoitteitten saavuttamiseen. Päinvastoin, nykyisillä uusiutuvaa energiaa koskevilla ohjauskeinoilla ja toimenpiteillä tavoitteista ollaan jäämässä kauas jälkeen.

Yksi kuvaava esimerkki epäonnistuneista toimenpiteistä on nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Esitys oli alun alkaen valmisteltu huonosti, eikä nyt eduskuntakäsittelyssä ole valitettavasti huomioitu juuri lainkaan valiokuntien antamia lausuntoja. Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunta esitti lausunnossaan talousvaliokunnalle korjattavaksi useita esitykseen sisältyviä keskeisiä epäkohtia, mutta näitä ei valiokunnan lopullisessa mietinnössä näy huomioidun. Esitys on lisäksi alan toimijoita kohtaan hyvin eriarvoistava, epäoikeudenmukainen eikä tue pienyrittäjyyttä.

Arvoisa puhemies! Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää maaseudun uusiutuvan energian tehokasta hyödyntämistä ja kauaskantoisia poliittisia päätöksiä laajoista edistämistoimenpiteistä. Tämä vaatii käytännössä suurta joukkoa erilaisia toimenpiteitä lukuisille eri energiantuotannon ja -käytön sektoreille. Hallituksen esitys energian syöttötariffeista ei valitettavasti nykyisellään ole edistämässä näitä tavoitteita. Maa- ja metsätalousvaliokunta on lausunnossaan todennut, että esitys on käytännön toteutukseltaan monimutkainen ja erittäin byrokraattinen eikä se edistä hajautettua pienimuotoista sähköntuotantoa. Näihin toteamuksiin onkin helppo yhtyä. Järjestelmä enemmän estää kuin edistää hajautettua pientuotantoa. On vain ihmeteltävä, miten taas on onnistuttu luomaan hallinnollisesti entistä raskaampi ja monimutkaisuudessaan ennätyksiä hipova järjestelmä, kun suunnan tulisi olla aivan päinvastainen. Lisäksi esitetty syöttötariffijärjestelmä maksaa yhteiskunnalle paljon, kun rahaa syydetään valtavia summia esimerkiksi tuulivoiman tukemiseen.

Suurin ongelma esityksessä lienee kuitenkin sen ideologinen pohja. Esitys on tehty suurten energiayhtiöiden saaliinjakopolitiikan mukaisesti sen sijaan, että sillä olisi pyritty edistämään pienyrittäjyyttä ja kotimaista hajautettua energiantuotantoa. Pienimuotoinen lähienergian tuotanto ei esitykseen sisältyvien vaatimusten johdosta ole mahdollista, sillä syöttötariffitukeen oikeuttavat vaatimukset ovat nykyisellään hyvin epäoikeudenmukaisia. Jo lain valmistelun aikaisesta kritiikistä huolimatta — vaikka talousvaliokunnalla on ollut mahdollisuus kuulla asiantuntijoita ja vaikka muut valiokunnat ovat lausunnoissaan esittäneet hyvin perusteltuja muutoksia — on pykäliin jäänyt vaatimuksia ja ehtoja, jotka tarkoittavat niin suuria jätti-investointeja, ettei pienyrittäjällä niihin käytännössä ole mahdollisuutta. Potin korjaavat näin suuren pääoman teollisuusyritykset. Yhtenä epäkohtana mainittakoon myös esimerkiksi tuulivoima- ja biokaasulaitoksille asetettu liian korkea alaraja tuotantotukijärjestelmään pääsylle. Olisi välttämätöntä, että raja poistetaan tai sitä ainakin alennetaan huomattavasti alan pienimuotoisen yritystoiminnan mahdollistamiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Jotta edes räikeimmät hallituksen esitykseen sisältyvät epäkohdat saataisiin oikaistuiksi, tulen tekemään kakkoskäsittelyssä lain 9, 10 ja 11 §:iin muutosehdotukset. Niissä pykälissä on määritelty laitoksen pääsyvaatimukset syöttötariffijärjestelmään. Ehdotan kyseisistä pykälistä poistettavaksi 2 kohdan, jokaisesta siis 2 kohdan, jossa edellytetään, että "se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia". Tämä muutos on aivan välttämätöntä toteuttaa monien pienyrittäjien oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi ja järkevän energiapolitiikan toteuttamiseksi.

Vielä, arvoisa puhemies, ihan lopuksi. On kohtuutonta ja täysin epäoikeudenmukaista niitä pienyrittäjiä kohtaan, jotka ovat lähteneet käytännössä toteuttamaan tuulivoima-, biokaasu- ym. hankkeita, että he nyt jäisivät kokonaan syöttötariffin ulkopuolelle. Vain suomalaisella maaseudulla olevia energialähteitä tehokkaasti ja monipuolisesti hyödyntämällä voidaan maamme ilmastotavoitteiden toteuttamisesta edes haaveilla.

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomen kansalliset velvoitteet perustuvat tältä osin niin sanottuun res-direktiiviin, jonka mukaisesti Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää uusiutuvan energian lisäämistä 38 terawattitunnilla. Nyt esitetyllä tukijärjestelmällä on keskeinen rooli tavoitetta täytettäessä. Tuulivoiman osalta syöttötariffin avulla katettaisiin koko arvioitu lisäyspotentiaali 6 terawattituntia.

Talousvaliokunta toteaa, että esitetty tukijärjestelmä muodostaa yhden keskeisen osan uusiutuvan energian lisäämisen edistämiskeinoista. Järjestelmä on pyritty luomaan mahdollisimman markkinaehtoiseksi ja muut edistämistoimenpiteet, kuten päästökauppajärjestelmän, huomioon ottavaksi. Sen avulla pyritään kustannustehokkaasti edistämään uusimman teknologian käyttöönottoa. Samoin on olennaista, että järjestelmä on määräaikainen. Lähtökohtana tulee olla, että tukijärjestelmän kattama uusiutuvan energian tuotanto on kannattavaa viimeistään määräajan päätyttyä.

Euroopan unionin valtiontukisäätely asettaa tukijärjestelmälle tiukat raamit. Esitetystä järjestelmästä on pyritty tekemään Euroopan unionin valtiontukisääntely huomioon ottaen mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas. Tämän vuoksi on lähdetty muun muassa siitä, ettei käytettyjen voimalaitososien kierrättäminen ole sallittua, ettei biokaasulaitosten tariffitasossa voida ottaa huomioon niin sanottua porttimaksua ja että syöttötariffijärjestelmään pääseminen edellyttää mahdollisten investointitukien takaisin maksamista. Nämä kaikki asiakohdat olivat talousvaliokunnassa ja asiantuntijoitten esityksissä kovasti esillä, ja käytiin ministeriön edustajien kanssa keskustelua siitä, oliko aikataulu tässä liian tiukka, olivatko ministeriön resurssit riittävät tekemään tästä ehdotuksesta paremman kuin tämä lopputulos soveltamisalaltaan on. Mutta se on myös tietysti sitten paitsi lakitekninen asia myös taloudellinen kysymys.

Edellä esimerkkeinä mainittujen muutosten salliminen edellyttäisi EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti tavoitehinnan ja muuttuvan tuotantotuen tason porrastamista, mikä puolestaan tekisi järjestelmästä monimutkaisemman ja samalla hallinnollisesti raskaamman ja kalliimman. Tässä on sanottu se syy, miksi tässä ei nyt sitten päästy etenemään. Joidenkin mielestä on varmaan hyväkin, ettei ole päästy etenemään, mutta toisten mielestä tämä on ollut tämän lain suuri puute.

Syöttötariffijärjestelmä muodostaa vain osan uusiutuvan energian tukijärjestelmästä. Esimerkiksi syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle rajattuihin alle 100 kilowattiampeerin generaattoreita koskeviin hankkeisiin on mahdollista saada investointitukea. Saatu investointituki ei ole esteenä esityksessä tarkoitetulle kiinteälle sähkön tuotantotuelle.

Valiokunta toteaa, että uusiutuvan energian lisäysvelvoitteen käyttäminen edellyttää nopeita toimia. Tämän vuoksi on olennaista, että järjestelmä saadaan mahdollisimman pian toimimaan. Ottaen huomioon, että valtiontukeen vaikuttavien muutosten tekeminen edellyttäisi komissiossa edelleen vireillä olevan valtiontukinotifikaatiomme muuttamista, pitkittäisivät järjestelmään nyt tehtävät muutokset sen käyttöönottoa entisestään. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, ettei tukijärjestelmän katteeseen ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista puuttua. Tämä ei poista tarvetta jatkoselvityksille, joissa muutostarpeita tulee harkita kattavien kustannushyötyanalyysien avulla. Järjestelmän mahdolliselle laajentamiselle antaa pohjaa komission tuleva päätös nyt esitetyn järjestelmän Euroopan unionin valtiontukisääntelyn mukaisuudesta.

Valiokunta on tehnyt tässä monia yksityiskohtaisia muutoksia, jotka koskevat tariffijärjestelmään hyväksymistä, kokonaiskiintiötä, järjestelmän hallinnointia, voimaantuloa ja järjestelmän jatkokehittämistä. Erityisenä kysymyksenä, kuten aika usein tämän tyyppisissä asioissa, on Ahvenanmaa. Nämä kaikki näkökohdat löytyvät tästä valiokunnan mietinnöstä.

Loppuvaiheessa energiateollisuus oli eilen yhteydessä sen suhteen, miten komissiossa nyt käsittelyssä olevat metsähaketta koskevat muutokset voidaan käsitellä niin, että alan yrittäjille ei tässä synny tappioita alkuvuodesta. Mutta tänään päättyneessä keskustelussa hyvässä yhteisymmärryksessä ministeri Pekkarisen kanssa on päädytty siihen, että kyllä tämä valiokunnan mietintö tältäkin osin on pitävä.

Ottaen huomioon, kuinka paljon tänään on asioita, esittely tältä osin päättyy tähän. Totean, että tähän liittyy myös vastalauseita.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! — Kuulin huudon tässä ydinvoimaloista vihreiltä, ja sanon, että pettymykseni on suuri, kun emme saaneet sos.dem. ryhmän eriävään mielipiteeseen ketään yhtymään. Nostamme pykäläesityksen kuitenkin tänne saliin äänestettäväksi.

Elikkä toivomme, kun tuulivoiman tukemiseksi on nyt sitten valittu syöttötariffijärjestelmä ja siihen alkuun pääsemiseksi kolmen vuoden korotettu tuki, että tämä tuki tulisi siirtää vuodella eteenpäin siitä, mitä hallitus on esittänyt, koska tämän käsittely on ollut niin pitkäaikaista. Tiedämme, että tuulivoimahankkeita on käynnissä hirveän vähän. Osittain se johtuu siitä, että suunnitelluilla tuulimyllyaleilla Puolustusvoimien tutkaselvitys on venymässä, se on edelleen kesken. Myöskin kaavoitusprosessit, joita ympäristöministeriössä suunnitellaan vähän helpotettavaksi, että ei tarvittaisi asemakaavaa, ovat myös kesken. Täten se teoreettinenkaan aikataulu ei voi lähteä oikeastaan vielä juoksemaan siitä, kuin on alun perin suunniteltu. Tämä toive tuli tuulivoima-alan toimijoilta, mutta tässäkin hallituspuolueet ja valitettavasti myös vihreät ovat sitten tiukasti ainakin tähän asti kiinni. Ehkä se salissa ensi viikolla toisin äänestetään. Jos johonkin järjestelmään mennään, se kannattaisi sitten hoitaa konkreettisesti kuntoon.

Tuulivoiman osalta olen iloinen, että talousvaliokunta hieman korjasi — vaikka sekin jäi kyllä kesken ja suoraan velvoitetaan ja toivotaan hallitusta korjaamaan edelleen — määritelmää siitä, milloin tukipäätöksen yrittäjä voi saada. Olen iloinen, että energiaministeri on perjantai-iltapäivänä kanssamme ja voi osallistua ehkä keskusteluunkin.

Hallituksen esityksessä oli niin, että kun tuulivoimatoimija hakee tukea ratkaisulleen, hänen pitää kyllä toimittaa tietoja viranomaisille etukäteen taloudellisista edellytyksistä ja teknisistä toimintaedellytyksistään, mutta lopulliseen syöttötariffin piiriin pääsemisen päätöksen hän saa vasta siinä vaiheessa, kun tuulimylly on toimintavalmiina pystyssä. Ymmärrätte varmaan jokainen, että kun pytinki on rakennettu, niin sitä on vähän vaikea lähteä perumaan, jos ei päätöstä ole tullut. Sen takia talousvaliokunta esittää tänne myös uutta pykälää, joka antaisi tämmöisen etukäteistiedon, jota pitäisi pyrkiä noudattamaan. Tässä muotoilun kanssa tarvittaisiin kyllä vielä hallitukseltakin ehkä tarkempaa esitystä, miten se voitaisiin tehdä. Virkamiehillä oli pelko jälkimarkkinoista, mutta mahdollisuuksia jälkimarkkinoihin voinee sitten karsia ja yrittää se tuuli saada Suomeen.

Kaiken kaikkiaan tämä on ehkä alku uudelle energiapolitiikalle, toisaalta hyvässä mielessä, saadaanko uusiutuvia nyt lähtemään käyntiin, mutta toisaalta erittäin huonossa mielessä, sillä nyt meillä tulee monelle edustajalle ehkä tuttu maataloustukiaisviidakko myös energiasektorin puolelle vahvasti. Tästä ovat monet energia-alan toimijat olleet huolissansa, että tämä lähtee tämmöiseen tukiviidakkoon. Jos ajatellaan, että olisivat edes selkeitä nämä tuet, joita tehdään, niin kuin on tavoitteena ollut, niin se voisi olla ymmärrettävämpää. Mutta kun Suomessa on pienet energiamarkkinat, niin ymmärrämme, että tässä jaotellaan monin rajoin tekijöitä. Toinen pääsee, toinen ei pääse. Tunnemme laitoskohtaisesti, miten näitä ongelmia aiheutuu eri laitoksille. Yleisesti tiedämme esimerkinomaisesti, että suuretkaan maatilat eivät pääse biokaasuhankkeiden puoleen, kun hallituksen esittämä 100 kilovolttiampeerin raja on rajattu siihen.

Sos.dem. ryhmä talousvaliokunnassa jätti tähän vastalauseen. Tuon äsken esittelemäni tuulivoiman lisävuoden lisäksi katsoimme, että syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle rajatut alle 500 kilovolttiampeerin generaattorit olisi ollut järkeä ottaa mukaan, jos todella maataloudessa haluttaisiin ohjata käyttämään uusiutuvia energialähteitä, kun tänään samana päivänä me käsittelemme energiaveroesitystä, jossa maataloudelle palautetaan raskaan polttoöljyn käytöstä, sähköstä, muusta täysin ympäristökritiikittömästi yli 52 miljoonaa euroa takaisin. Siis ei mitään rahallista ohjausta sinne. Mieluummin näkisimme, että näitä mahdollisuuksia siirtyä uusiutuviin tuetaan myös maatiloilla ja maaseudulla, jossa nämä voivat toimia lähellä maatiloja, ja sitten he osallistuisivat samoihin talkoisiin energiaveromaksuissa kuin muukin Suomi ja muukin kansa ja muukin yritysmaailma.

Tämä laki on keskeneräisenä tuotu tänne. Hoppu on ollut varmaan joidenkin tukijärjestelmien piiristä, mutta hirveän paljon on selvityksiä kesken. Tiedämme, että komissiossa on kesken tarkasteluja, notifikaatioita, joilla on vaikutusta meidän energiapolitiikkaamme, ja tiedämme, että näihin joudutaan ehkä palaamaan. On tietenkin järkevää, että halutaan katsoa ja tarkastella uudelleen tilannetta siinä vaiheessa, kun 2013 lähtee seuraava Kioto-kauppavaihe päälle, koska emme voi muuta kuin olettaa sen ajan päästökauppahintoja ja arvioida, mitä ne tulevat olemaan. Valiokunta on tältä osin ihan edellyttänyt ja toivonut nopeutuksia näihin selvitystöihin, mitä tulee olla, ja pyytää niiden kiirehtimistä.

Olen harmissani, että meiltä jäi valiokunnan lausunnosta ehkä huomioimatta joitain tärkeitä asioita, mutta ne löytyvät kyllä tästä asianipusta. Erityisesti ympäristövaliokunnan lausunnosta löytyy yksi tärkeä osa. Kun me otamme käyttöön bioenergiaa ja metsäenergiaa paljon, niin aukottomia selvityksiä ei vielä siitä ole, miten intohimoinen kantojen poltto tulee esimerkiksi vaikuttamaan metsien monimuotoisuuteen, joka on ollut näinä päivinä tärkeänä asiana esillä, lajiston monimuotoisuuteen. Hiilinielukysymys on aika isosti vielä ilmastoneuvotteluissakin auki, ja siinä Suomen pitäisi olla aktiivinen.

Nyt minä olen jopa huolissani siitä, mikä Suomen hallituksen näkemys hiilinieluista tällä hetkellä meidän omien metsiemme suhteen on. Ympäristöministeri Lehtomäki sanoi täällä, kun asiasta kysyttiin, heti aina "mutta" lauseen perään vastaukseensa. Hän ensiksi sanoi juu, hiilinieluista on vielä keskusteltava ja katsottava, mitä voidaan tehdä, "mutta" meidän tulee turvata bioenergian saanti. Tämä minun mielestäni on nyt se huoleni kohde: onko tosiaan niin, että me niin paljon haluamme polttaa metsästä saatavaa raaka-ainetta, että me emme edes ole kiinnostuneet hiilinielun maksimoimisesta, että meidän metsämme hoidetaan oikein.

Täällä menee ihmeellistä paperia tämän esityksen ulkopuolella, hallituksen esitys 100. Toisessa, joka maa- ja metsätalousministeriön puolelta on sitten laitettu, taas halutaan jotenkin metsien hoidosta, että kun otetaan pienpuutukea — ed. Rajamäki, joka tuntee asian, ihmetteli sitä kanssani tuossa, ihmettelimme yhdessä — siellä on sitten kuitenkin rajattu valtion metsät tämmöisten toimien ulkopuolelle, ja alennetaan tukitasoja, kun kyseeseen tulevat kuntien ja seurakuntien metsät.

Eli me emme enää puhu, hyvät hallituspuolueidenkin edustajat, ilmasto- tai ympäristöpolitiikasta, vaan puhumme tukiaispolitiikasta. Näihin pitää nyt saada avoin vastaus. Olen varma, että ministeri Pekkarinen osaa sen, mutta en usko, että kaikki muut sitä osaavat, koska en usko, että kaikilla muilla tämä arvojärjestys menee samalla lailla: tukiaiset ensin ja sen jälkeen sitten nielut ja sen jälkeen kestävä kehitys ja suomalaisen luonnon asianmukainen huomioinen myös. (Ed. Pulliainen: Hillittömästi lisää ydinvoimaa!) Tämä on minusta tärkeä huomioida. — En tiedä, kuuntelen mielelläni, miten edustaja tässä edessä, joka huutelee ydinvoimakeskusteluun tähän näin, arvioi bioenergian käytön ja luonnonsuojelun välisen yhteyden, mikä on siinä se oikea arvojärjestys. Meillä saattaa löytyä tästä erimielisyys.

Mutta, arvoisa puhemies, toivon keskustelua aiheesta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mieluusti käytän sitten pitemmän puheenvuoron, mutta en voinut nyt mitään, kun kuuntelin tätä ed. Kumpula-Natrin puheenvuoroa. Minulle jäi epäselväksi, kummalla kannalla hän on, kannattaako uusiutuvaa energiaa, sen lisäkäyttöä. Hän moitti tukiviidakosta, että on niin väärin, että tulee tukiviidakkoja jnp. Sitten hän esittää biokaasujärjestelmän laajentamista, siis uusia tukijärjestelmiä, pitemmälle meneviä tukijärjestelmiä kuin hallitus tässä esityksessään esittää. Tai hän kantaa huolta siitä, käytetäänkö nyt riittävästi bioraaka-ainetta energiatuotannossa. Sitten hän näki seuraavassa virkkeessä huolen siitä, ettei vaan nyt liikaa kiinnitetä huomiota bioenergian käyttöön, jotta tämä nielukysymys hävitään. Harvoin kuulen näin keskenään ristiriitaista tekstiä saman puheenvuoron aikana.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energiatuotannon kannalta on erittäin tärkeätä, että metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat kunnossa, että puuraaka-aineen hankinta kohtuuhintaisesti, kilpailukykyisesti, on kunnossa ja että teollisuuden energiaverotus on myöskin hallinnassa.

Nyt käsittämättömällä tavalla metsäteollisuuden verotusta ja toimintaedellytyksiä on heikennetty, ja just ed. Kumpula-Natrin mainitsemassa pienpuun energiatuessa vielä hallitus ja ministeri Pekkarinen olivat sitä mieltä, että myös Metsähallituksen, valtion omistamat metsät voivat olla tässä raaka-aineen hankintalähteenä mukana. Nyt tämä kovasti rahastuksen puolelle kääntyvä MTK:n poliittinen jaosto maa- ja metsätalousvaliokunnassa teki sellaisen rajauksen, että valtion metsät pantiin ulos tästä. Ei, kyllä täytyy sanoa, että nyt itse asia alkaa kärsiä tämän viimeistä päivää tapahtuvan rahastuksen merkeissä.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, haluaako SDP lisää byrokratiaa vai haluaako SDP vähemmän byrokratiaa. On aivan typerää siirtää rahaa taskusta toiseen, kun me voimme Metsähallitukselle käyttää omistajaohjausta saadaksemme siellä metsät hoitoon ja uusiutuvaa energiaa. Haluan myös oikaista ed. Miapetra Kumpula-Natrin aivan virheellisen tiedon siitä, että maataloudessa kohdeltaisiin sähköveronpalautuksia jotenkin eri tavalla kuin muussa tuotannossa. Teollisuus saa aivan saman sähköveronpalautuksen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on mielenkiintoista, että ed. Kumpula-Natri toteaa, ettei ympäristövaliokunnan lausuntoa ole otettu huomioon. Edustaja itse on tietysti osallistunut mietinnön tekemiseen, ainakin näin uskon. Ympäristövaliokunta todellakin paneutui tähän aiheeseen, nosti monia asioita esille, muun muassa sen, että kestävän kehityksen pitäisi olla tämän lain 1 §:ssä, jossa on nimenomaan tämän lain tavoitteet mainittu. Valitettavasti ei näin tapahtunut. Talousvaliokunnan puheenjohtaja on myös paikalla.

Se, että meillä on nyt hyvä tilaisuus keskustella myös ministeri Pekkarisen kanssa, on hyvä asia. Mutta haluaisin hänellekin tuoda tämän ongelman esille, mikä ympäristövaliokunnan lausunnossa on, että bioenergiaa todellakin otetaan niin paljon metsästä, että biodiversiteettikysymys tulee ajankohtaiseksi, myöskin hiilitasapaino.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se voi olla tietenkin kipeä paikka keskustalaisille edustajille, kun te olette itse joutuneet tekemään rajauksen, joka jättää maatilat biokaasulaitosten ulkopuolelle. Minä ymmärrän tämän. Valiokunnassa siitä muutama vähän hapuili, olisiko sitä voitu hakea. Ehkä ed. Kalmari ja ed. Salo, jotka ovat salissa, olivat vähän sitä mieltä mutta eivät uskaltaneet hallituksen esitystä vastaan äänestää. Me olemme vähän pohtimassa, pitäisikö tätä tehdä näin. Mutta miksi samaan aikaan antaa energiatukea raskaan polttoöljyn käyttämisestä ja rajata heidät ulkopuolelle? Siinä ei ole järjen hiventä, valitettavasti. Siellä hallituksen perusteluissa veropuolella kerrotaan se aivan oikein. Ei tarvitse lainata mitään ulkopuolista asiantuntijaa, jos lukee hallituksen esityksen perustelut. Tämä on järjetöntä ilmasto- ja ympäristöohjaavuuden kannalta, siellä kerrotaan.

Sitten, mitä tulee tukiaisviidakkoihin, valitettavasti näihin tukiaisiin joudutaan laittamaan näitä viivoja ja rajoja. Me olemme esittäneet tuulivoiman osalta vuotta lisää, kun kerta halutaan korkeammalla saada se käyntiin. Otetaan. Mutta sekään ei käynyt. (Puhemies: Minuutti!) Silloin kun te olette tämän valmistelleet, niin ette tienneet, että asiat ovat näin kesken muissa prosesseissa, kuten tutkatutkinnoissa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion metsät ovat tasaisen puuhuollon ja aluekehityksen kannalta erittäin tärkeä varanto, ja sitten on aika yllättävää, että kun Metsähallituksen tiukoista tulostavoitteistakin on puhuttu, niin täällä halutaan itäisen ja pohjoisen Suomen merkittävä toimija työllisyydessä ja myös energiataloudessa ja metsätaloudessa panna huonompaan asemaan. Ei näin lyhytnäköistä kantohintapolitiikkaa edes MTK:n johto ilkeä esittää julkisuudessa, mitä täällä sen uskolliset aisankannattajat tekevät. Tämä on kyllä lyhytnäköistä ja todella vakavaa työtä. Jos ei tule pinoa ollenkaan, jos sellutehtaat eivät pärjää, jos meidän metsäteollisuutemme toimintaedellytykset eivät ole kunnossa, niin kyllä metsänomistajat ovat niitä ensimmäisiä, jotka rupeavat kärsimään. Eikö nyt jälki jo puuraaka-aineen saatavuudessa ja hintaongelmissa ole herättänyt? Minä uskon, että normaalimetsänomistajat ovat kyllä jo heränneet tähän. Te olette liian innokkaita, paavia paavillisempia.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ympäristövaliokunnan näkökulmat tulivat keskustelussa esille mutta ehkä eivät kaikki mietintöön talousvaliokunnassa.

Sitten tähän tukiviidakkoon. Kysyin usealta asiantuntijalta, eikö voitaisi mennä siihen, että tuettaisiin investointeja nykyistä paljon, paljon voimakkaammin eikä mentäisi tähän tuotantotukeen, joka on todella byrokraattinen, epävarma ja hankala ja hirvittävän kalliskin valtiolle. Mutta ilmeisesti EU-säädökset asettavat tietyn rajan investointituen käytölle, mikä olisi mielestäni viisasta ja näiden asiantuntijoiden mukaan myös tavattoman yksinkertainen, helppo, ja tiedettäisiin, paljonko valtion rahoja siihen menee.

Sen lisäksi sitten täällä minulla on vastalause 2, jossa on tämä 50—100 kilovolttiampeerin laitosten mukaan ottaminen 10 §:ssä tuotantotuen piiriin eli biolaitosten osalta. Tämä oli aivan käsittämätöntä, että tämmöinen aukko jätetään 50:n ja 100:n väliin. Se oli vain byrokratiasyistä. Miksi, ministeri Pekkarinen? Minun vastalauseestani äänestetään, ja se toivottavasti tulee mukaan.

Elinkeinoministeri   Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin 50:n ja 100:n kysymykseen. Miksei oteta 10:tä kilowattiampeeria tai miksi ei oteta kokonaan pois sitä 10:täkin? Miksei panna nollasta lähtien? Aivan yhtä hyvin voi tämän kysymyksen tähän tapaan asettaa. (Ed. Kumpula-Natri: No, miksei?) — No, se rajaus on. Asiantuntijat aikanaan esittivät 300:aa kilowattiampeeria, niin kuin ehkä tiedätte, tämän asian valmistelussa, ja tämä vedettiin nyt alas siihen 300:aan — erilaiset hallintokustannukset ja pyörittämiskustannukset ylipäänsä ja myöskin monta syytä erittelemättä nyt tässä vähässä ajassa niitä enempää.

Mutta vielä, ed. Kumpula-Natri, te ette esitä yhtään tukimuotoa pois mutta esitätte laajennettavaksi näitä tukimuotoja ja sitten samalla yhdytte siihen Paavo Lipposen julkisuudessa esittämään moitteeseen, että tulee niin paljon tukia ja tukiviidakkoa jnp. Esitätte kahta kohtaa laajennettavaksi, mutta ette esitä yhtään pois.

Mitä tulee energiaveroihin, eihän se ole tämän lainsäädännön asia. Sitä paitsi maatalouden osalta se veronpalautuksen tausta on siinä, että teollisuus saa kevennyksen kustannuksiin kelamaksun poiston kautta, mutta maatalous ei vastaavaa kevennystä saa kuin tämän metodin kautta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä silloin kun Esa Härmälää ei ollut nimetty energiaosaston päälliköksi, niin Taisto Turusen ja teidän, ministeri Pekkarinen, kanssanne kävimme ihan minusta aika asiallisenkin keskustelun ja te sanoitte, että lopettakaa nyt sen vihreän sertifikaatin markkinoiminen. Te tiedätte, että sosialidemokraateilla on ollut puoluekokouspäätös, vuosikausia sitten tehty, jossa halusimme vihreää sertifikaattia juuri sen takia, että ei tulisi tällaista hallinnollista arpomista, kuka pääsee syöttötariffin piiriin, hallinnollisia kustannuksia, vaan olisi otettu malli Ruotsista. Sähkön myyjän on muuten myytävä tietty määrä uusiutuvilla tuotettua sähköä. Me olisimme ulkoistaneet tämän markkinoille, ja sieltä olisi tullut se, mistä se tehokkaimmin olisi tullut. Teillä oli pelko, että se tulee muista Pohjoismaista, mutta niin se Ruotsissakin vain on yhdessä maassa toimivana toiminut. Me olisimme voineet tehdä saman mallin tänne. Rakentavastikin on yritetty tehdä.

Nyt tässä on tämmöinen silppu, silppu, silppu, ja kun sanotte, että energiaverot eivät kuulu tähän, niin, hyvä ministeri, kyllä tässä arjessa pitäisi käsitellä asioita kokonaisuuksina eikä eri keskustelussa eri asioita. Ilman muuta energiaverot ovat iso ohjaava tekijä tässä paketissa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri pitkästä, pitkästä aikaa sanoi asiat niin kuin ne ovat. Pitäisi nähdä kokonaisuutena, ja se koskee aivan erikoisesti ed. Kumpula-Natria. Nimittäin kun hän on ollut ajamassa ydinvoimaa lisää, lisää ja lisää, niin EU-kulttuurissa se merkitsee sitä, että uusiutuvien absoluuttinen määrä, tarve, lisääntyy sitten niitten mukaan niin kuin prosentit sanovat. Kun sitä yritetään täyttää, niin nyt alkaa tulla suru puseroon, kun todellakin joudutaan kaivamaan kannotkin, mutta niistä kannoista sanon vaan, että te olette itse ollut päättämässä, että ne UPM:n kannot juurikääpäperusteella pitää ottaa ylös.

Jari  Leppä  /kesk (vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Samoin myöskin minä, niin kuin ed. Pulliainen ja ministeri Pekkarinen, kyllä ihmettelen, mihin on nyt demareiden kokonaisnäkemys tästä energiapolitiikasta hävinnyt. Siis haluatteko te uusiutuvaa energiaa vai ette? Metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, niitä käytetään 50—60 miljoonaa vuodessa, ja tähän on tulossa vaikkapa tämän pienpuun energiatuen kautta, jota myöhemmin käsitellään, noin 3 miljoonaa kuutiota lisää käyttöä. Kysyn teiltä: Miten se voi vaarantaa metsäteollisuuden puunhankinnan ainespuuksi? Miten se voi sen vaarantaa tilanteessa, jossa ensiharvennuksilta, jota tämä koskee, tulee alle 10 prosenttia koko metsäteollisuuden kuitupuun hankinnasta ja siitä vain osa tulee tämän piiriin? Miten se voi vaarantaa sen? En ymmärrä lainkaan. Kertokaa nyt siis, mitä te haluatte. Haluatteko te pelkät ydinvoimalat vai myös sen määrätietoisen ja korkean tavoitteen, joka hallituksella uusiutuvista energiamuodoista on?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun mielestäni tämä SDP:n kokonaiskuva on ihan sillä tavoin selkeä, että kyllä tämä 20—20—20 on se meidänkin tavoite ja siinä on se uusiutuvan osuus. Se, että ydinvoima on ollut meilläkin vähän kirjavasti kuitenkin mutta joka tapauksessa keskeinen, taas johtuu siitä, että olemme halunneet tämän Suomen energiatuotannon omavaraisuuden turvata, mutta se ei poista sitä mahdollisuutta, että tässä uusiutuvassa nämä tavoitteet voidaan viedä ihan kunniallisesti eteenpäin.

Mutta sitä minä nyt myös ihmettelen täällä niin ed. Rajamäen kuin ed. Kumpula-Natrinkin tavoin, että nyt energianhankinnassa nämä valtion maat on rajattu pois vieläpä sitten valiokuntakäsittelyssä, ja sitä enemmän vielä ihmettelen, jos MTK:n talutusnuorassa keskusta onkin tähän mennyt, miten kokoomus on saatu tähän menemään mukaan. Onko niin, että ed. Hemmilä johtaa kokoomusta näissä asioissa, koska täällä nyt ei paljon muita sitten näy vastaamassa? (Puhemies: Minuutti!) Mikä on kokoomuksen kanta tässä kysymyksessä?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ympäristövaliokunnan lausunnossa todetaan, että alle 50 kilovolttiampeerin biokaasulaitokset vapautetaan sähköverosta, eli 50:een asti tulee sähköveron vapautus tämän hallituksen esityksen 147 myötä, joka on käsittelyssä. Mutta sitten todetaan, että maatalouden energiaomavaraisuuden edistämisen näkökulmasta 50—100 kilovolttiampeerin laitokset pitäisi nostaa tämän tuen piiriin, joka nyt on käsittelyssä, ja näin saataisiin huomattavasti todellakin maatilojen bioenergian tuotantoa edistettyä.

Onko tämä, ministeri Pekkarinen, väärin? Lukekaapa ympäristövaliokunnan lausunnon sivulta 4 tämä kohta, ja siihen perustan myös vastalauseeni. Myös tästä puhuivat Bioenergiayhdistys, Biokaasuyhdistys ja Erkki Kalmari, että tämä pitäisi korjata, ja sen tähden tuo muutos on ihan paikallaan. Lisäksi peltobiomassan käyttö pitäisi ottaa mukaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian tavoitteet eivät toteudu, jos meidän metsäteollisuuttamme, selluteollisuuttamme ja tätä puolta ei pidetä kunnossa. Nyt meillä on vedetty toimivia rakenteita, jopa kannattavia rakenteita alas. Koko metsäklusteri kärsii, puunkulutus vähenee, ja kyllähän koko korjuuketjun logistinen hankintaketju tuo myös energiapuuta. Ensiharvennusten velvoittavampi toteuttaminen olisi ollut jo metsäpoliittisesti ja metsäteollisuudenkin kannalta parempi, ja nyt yritetään ikään kuin lakisääteisiä velvollisuuksia vielä porkkanarahoilla hoitaa. Kyllä tässä menee todella tämmöinen lyhytnäköinen edunvalvonta tämän isomman linjan eli kansallisen metsäteollisuuden selviytymisen yli. Täytyy sanoa, että eivät keskustalla hirveästi kyllä yöunet mene, vaikka metsäteollisuuden alla maaperä järisee, ei ennen eikä nyt.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun minulla ei ole ollut valiokunnassa tähän mahdollisuus osallistua, niin minä kysyn ministeriltä nyt tässä tästä tuulivoimasta ja siihen liittyen tästä syöttötariffin aloittamisesta. Tämähän on tarkoitus aloittaa nyt sitten heti ensi vuoden alusta. Ministeri lähti tietenkin pois salista, mutta minähän sen kysymyksen esitän. (Ed. Pulliainen: Niin painavaa tekstiä, että kuka tuota jaksaa kuunnella!) Olisiko syytä siirtää, tai niin kuin tässä vastalauseessa 3 on, että jatkettaisiin vuoden 2016 loppuun?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pekkarisen ja keskustapuolueen kritiikki on minun mielestäni kohtuutonta, jos me olemme tässäkin käsittelyssä sosialidemokraatteina lisänneet mahdollisuuksia tuulivoimaan tällä vuoden pidentämisajalla, me olemme tukemassa ajatusta biokaasun mukaan ottamisesta enemmän kuin tähän esitykseen on tehty. Mikä on se versio, että me olisimme sitä vastaan, et-temme olisi uusiutuvan puolesta? Ed. Kumpula-Natri totesi, että meillä on ollut lähtökohtaisesti eri keinovalikoima, ja se on ihan totta, mutta olisimme halunneet tässä kohden nähdä, että kun maatiloilla olisi niin hieno mahdollisuus käyttää tätä biokaasua, niin se olisi parempi vaihtoehto kuin tämä, mikä lukee täällä perusteissa, että maatalouden energiaveron palautus vähentää niitä positiivisia ympäristövaikutuksia, joita taloudellisella ohjauksella oletetaan olevan, jotta se olisi tälle vaihtoehto niille maatiloille. Tuemme siis tässä tapauksessa maataloutta.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiharvennusrästejä on 350 000 hehtaaria, ja aina, kun integroidun korjuun yhteydessä kerätään sieltä energiapuuta, saadaan myös kuitupuuta sellukattilaan. Eikö siis päinvastoin metsäteollisuuden kuitupuuta tule lisää metsistä, mitä enemmän sinne ensiharvennusmetsiin mennään?

Kysyisin ministeri Pekkariselta, kun todellakin yksi murhe tässä sinänsä upeassa syöttötariffijärjestelmässä mielestäni myös on, tämä pienten laitosten ongelma: Voitaisiinko siihen antaa helpotusta korotetulla investointituella? Nykyisellä investointituellahan nämä laitokset eivät ole lähteneet käyntiin, ja se olisi vähemmän byrokraattinen järjestelmä ja kuitenkin kannustaisi investointeja myös sinne puolelle.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti ed. Paaterolle, että sosialidemokraatithan eivät pidennä tätä syöttötariffiaikaa, vaan vain sitä aikaa siirretään toiseksi; kolme vuotta se on sekä hallituksen että tämän vastalause 3:n mukaan.

Mutta olen tyytyväinen tietysti, että edes ed. Kankaanniemi on ottanut ympäristövaliokunnan näkemyksistä kopin, koska näihin sivuihin pantiin todella aikaa ja energiaa ja tähän viestiin ympäristövaliokunnalta talousvaliokunnalle. Mutta se, että tänään meitä täällä muita kuin ydinvoiman puolustajia on aika vähän paikalla, niin on kyllä hyvä huomata, että kyllä niillä ydinvoimapäätöksillä tulee olemaan vielä yhteytensä näihin bioenergiapäätöksiin. Ihan kaikkea ei näin pieni kansakunta pysty yhtä aikaa kehittämään, ja siinä mielessä me vielä joudumme bioenergian kanssa muullakin kuin tällä prosenttilinjalla ongelmiin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on vaikeaa nyt yhdistää ihan kaikkea näihin minuutin puheenvuoroihin. Mutta henkilökohtaisesti minä haluan päästöt alas heti ja pitkällä tähtäimellä siirtymisen uusiutuvaan ja sen takia olen äänestänyt ydinvoiman puolesta. Nyt voitte seurata minun logiikkaani tämän perusteella.

Minulla on, Pekkarinen, teille kysymys, kun tuossa yhdessä vastalauseessa myös esitetään sitä, että tämä haketuki annettaisiin vain kotimaiselle polttoaineelle ja lähinnä rajattaisiin ulos ainakin Wto:n ja EU:n ulkopuolelta tuleva eli tuo venäläinen hake. Olisiko tämä mahdollista?

Sitten kokonaisuuteen: On kyllä huolestuttavaa, että EU-tasolla ollaan Saksalle lupaamassa jatkoa hiilen tukemiselle, kun sen piti loppua vuodenvaihteeseen. Nyt sitä ollaan sitten jatkamassa. Ministeri Pekkarinen, onko teistä tässä järkeä? Suuressa valiokunnassa tästä käytiin keskustelua, että tällaista tehdään. Samaan pakettiin kuuluu kaasuautojen käyttöveron esitys tällä kaudella. Aivan typerä esitys. Ja sitten biopolttoaineesta puuttuu myös sähköautoille laskettava komponentti, tähänkin kannustan teitä ryhtymään saman tien. Kokonaisuus pitää saada haltuun energiapolitiikan uusiutuvien puolella. Haluan lisätä (Puhemies: Minuutti!) uusiutuvaa yhdessä teidän kanssanne, vaikka yli puoluerajojen tuntuu olevan vaikea tehdä yhteistyötä.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on arvosteltu hallituksen esitystä huonosti valmistelluksi. Tämä on varsin iso kokonaisuus, ja tässä on ymmärtääkseni käytetty paljon myöskin harkintaa tämän sisällön aikaansaamiseksi, ja niin kuin valiokuntakäsittelyssäkin kävi ilmi, ei tässä nyt mitään sellaista oleellista valuvikaa ole, josta pitäisi olla hirveän huolissaan.

Lähtökohtaisesti voi kysyä sosialidemokraattien kantaa siitä, että kun te yhtäältä arvostelette tätä nyt tehtyä ratkaisua, niin toisaalta sitten kuitenkin olette vaatimassa jotain muuta. Pieni epäloogisuus tässä kokonaiskeskustelussa nyt on.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kun täällä äsken sanottiin, että tässä ei huomioida eikä oteta vakavasti metsäteollisuuden raaka-aineen saantia: Otetaan esimerkki viime vuodesta, jolloin, vuonna 2009, näillä asioilla ei vielä ollut mitään tekemistä metsäteollisuuden toimintaedellytysten kanssa. Jos silloin ei olisi niin voimakkaasti korjattu metsistä energiapuuta, siellä olisi muuten, ystävät hyvät, ollut aika hiljaista. Siellä ei olisi tapahtunut juuri mitään sen vuoksi, koska se, että metsäteollisuus ei halunnut ostaa puuta eikä käyttää sitä, johtui aivan joistain muista syistä kuin hallituksen toimenpiteistä, aivan joistain muista toimenpiteistä, ja ne toimenpiteet ovat suhdanteet.

Nyt, kun niitä rästejä on runsaasti siellä, niin tämä on kuin nenä päähän siihen, että tämä saadaan aikaan, että niitä rästejä vähennetään, ensiharvennukset tehdään ajallaan. Samalla saadaan integroidun korjuun osalta sekä kuitupuuta että energiapuuta. Tämä on kaikkien etu, niin metsäteollisuuden, metsänomistajien, urakoitsijoiden kuin tämän energiatavoitteen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kiirehdin tähän vastauspuheenvuoroon, kun ministeri Pekkarinen on liikehtinyt sillä tavalla tuossa, ettei vaan luiskahda salista pois. Se kysymys on seuraava: Elikkä, jos luette Pohjois-Pohjanmaan lehtiä, niin siellä jatkuvasti esiintyy viestejä siitä, kun siihen on tuulipuistoja ollut suunnitteilla siihen Oulun edustalle ja sinne Perämeren perukalle jnp., että ei tehdä, ei tehdä, ei tehdä, ei tehdä ja ei tehdä. Jos nämä kaikki pitävät paikkansa, niin ei tässä nyt kovin hyvältä tämä tilanne näytä, joten arvoisan ministerin näkemys siitä, mikä on niin kuin vaste tähän tilanteeseen, joka ei näytä kovin hyvältä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tilaisuudesta puhua pikkaisen pitempään, kun tässä tuli monta arvokasta, tärkeätä kysymystä.

Ensinnäkin kiitoksia valiokunnalle hyvästä asian käsittelystä muutaman kuukauden ajan. Lopussa tuli varmaan kiire, mutta minusta erinomaisen hyvin tehty työ ja valiokunnan puheenjohtajan esittely, minkä äsken kaikki kuulimme, oli hyvä.

Totta kai minä otan hyvin positiivisena vastaan sen myönteisen asenteen uusiutuvaa energiaa kohtaan, mikä kauttaaltaan tulee edustajien puheenvuoroista. Ymmärrän, että täällä ovat erityisesti ne edustajat, jotka asennoituvat tällä tavalla perusmyönteisesti uusiutuvaan energiaan, ja se on tietysti erittäin positiivinen ja hyvä asia.

Minä kuitenkin vähän nyt kritisoin sitä ed. Kumpula-Natrin puheenvuorossa, että ei oikein saanut selvää, kummalla puolella oikein oltiin. Minä arvaan, että on hirveän hyvä julkisuuteen päin puhua: tukiviidakko, tukiviidakko ja tukiviidakko. Se menee moniin ihmisiin. Ajatellaan, että hetkinen, kyllähän, totta kai, tukiviidakko, sehän on paha asia, sitähän pitää periaatteessa vastustaa. Ei kannata nyt yrittää ottaa suosiota sieltä, siis niiltä, jotka vastustavat tukiviidakkoa, ja sitten yrittää samaan aikaan kuitenkin uusiutuvan puolesta puhua. Kannattaa valita, kumman nyt tässä haluaa, koska joka tapauksessa se uusiutuvan energian edistäminen, ed. Kumpula-Natri, vaatii tukea. Se ei ole tällä hetkellä, varsinkaan tuulivoima, kilpailukykyinen. Ja aivan samalla tavalla ne ruotsalaiset ja erityisen paljon saksalaiset maksavat siitä, että he tätä tuulivoimaa tällä hetkellä käyttävät. Jatkossa me suomalaisetkin joudumme niitten saksalaisten kalliin tuulisähkön maksumiehiksi sitä mukaa, kun yhteiset eurooppalaiset sähköverkot rakentuvat koko Euroopan kattavaksi. Me tulemme mukaan niihin kekkereihin siinä vaiheessa, kun sähköverkot ovat niin laajalti koko Euroopan kattavia, että täältä viedään ja sieltä tuodaan jnp. Yhtyvien astioitten laki toimii tässä absoluuttisesti, ja ennen pitkää mekin maksamme niitten saksalaisten kallista tuulisähköä, mutta siihen onneksi menee vielä pitkän, pitkän aikaa, kenties vielä vuosikymmeniäkin, ennen kuin tämä asia ihan täysimääräisesti toimii.

Mitä vielä tulee teidän ajatukseenne vihreistä sertifikaateista, ed. Kumpula-Natri, ruotsalaiset maksavat niitten vihreitten sertifikaattien hinnan. Suurelle yleisölle ei kannata nyt välittää sitä käsitystä, että jotenkin Ruotsissa kuluttajat eivät maksaisi sitä hintaa. Taatusti maksavat myöskin siellä, ja tästä jos joku haluaa enempää debattia, hyvin mielellään olen tätä debattia käymässä. Taatusti, vielä kertaalleen sanottuna, maksavat sielläkin sen hinnan.

Miksi me valitsimme tämän järjestelmän? Meillä on Suomessa erityisesti yksi toimija, en sano sitä nimeä ääneen, jolle sopisi aivan erinomaisesti tämä vihreitten sertifikaattien järjestelmä, mutta ei se koko Suomelle sovi ja koko Suomen energiapoliittisen järjestelmän kannalta se ei ole optimaalisin ja paras ja tehokkain toimenpide. Me voimme antaa yritykselle A tehtäväksi hankkia vihreätä sertifikaattia. Se hankkii jostakin sieltä muualta, jolloin sen yrityksen yrityskohtainen velvoite tulee täytettyä, mutta Suomen uusiutuva velvoite ei tule täytettyä. Näinhän tämä asia toimii. Minusta on hirveän helppo tämä kertoa toisella tavalla, myydä tämä suurelle julkisuudelle, niille, jotka eivät niin tarkkaan asiaa seuraa, mutta minusta kannattaa nyt katsoa ihan totuutta silmiin, miten tämä asia ihan tarkkaan ottaen menee.

Mitä tulee sitten muutamiin yksityiskohtiin, täällä käydyssä keskustelussa esille nousseisiin asioihin, ed. Kalmari, minä olen teidän kanssanne ihan samaa mieltä. Tältä pohjalta meidän pitää hakea kaikista pienimpien, lähinnä maatilojen yhteydessä olevat jakeet, erilaiset jätejakeet, niitten hyödyntäminen. Minä seuraan tätä sillä tavalla läheltä, että minulla on veli, jolla on ei mitään suurtuotantoa mutta aika merkittävän kokoista tuotantoa ja lietettä tulee paljon jnp. Totta kai olisi kiva, että jokaisen maatilan perässä olisi tämmöinen syöttötariffiin perustuva järjestelmä jnp. Mutta kyllä siinä on monia ongelmia käymättä niitä tarkemmin nyt tässä lävitse, minkä takia ihan pienimmille se ei välttämättä sovi. Jos on minun veljeni yrityksen, maatilan kokoisia maatiloja kolme kappaletta ja ne vievät lietteensä yhteen, ne pääsevät nyt jo 100 kilovolttiampeerin perusteella tämän tukijärjestelmän piiriin, eikä sitä ihan kohtuutonta ole edellyttää.

Minusta on hieno homma, että täällä tuetaan ajatusta, että kun markkinoilta saa sähkön 50 eurolla megawattitunti, niin sosialidemokraatitkin kannattavat sitä, että siitä maksetaan 133,5 euroa megawattituntia kohti. Tämä on erittäin hyvä kannanotto teiltä, ja vielä tuotte tänne pienempiinkin. Vielä muistutan kertaalleen, että markkinoilta sen saa 50 eurolla, mutta jos paitsi lämmön myös sähkönkin pystyy hyödyntämään 50-prosenttisesti, sen vastapaineella syntyvän lämmön, niin siitä maksetaan 133,5 euroa. Vielä kertaalleen: 133,5 euroa megawattituntia kohti. Tästä olen erittäin tyytyväinen, että olette tässä näin tämän kannalla ja valmiita vielä jatkamaan sinne vähän pienempäänkin päähän tämän. Suhteessa siellä se tulee vielä kalliimmaksi, koska siellä ne hallintokustannukset, erilaiset byrokratiakustannukset, tulevat tänne päälle, että, de facto, tämä asia on siellä jonkin verran ylitse 133,5 euroa megawattituntia kohti.

Sitten puun käytöstä ja ed. Kankaanniemen pohdinnasta siitä, olisiko se, jos minä oikein ymmärsin ed. Kankaanniemen puheenvuoron, sähkön muuttuvahintainen tuotantotuki, jos se siihen liittyi tämä puheenvuoro: Siksi, että me menemme tapauskohtaisesti, kun Suomessa on satoja, satoja energialaitoksia, jokaisen kohdalla käymme erikseen tämmöisen investointipäätöksen, se yhteiskunnan tukielementti ei välttämättä satu kohdalleen aina sitten pitkää tähtäintä ajatellen. Nyt on rakennettu järjestelmä, joka on päästökaupasta seuraavan päästöoikeuden hintaan sidottu järjestelmä. Tällä järjestelmällä, muuttuvalla sähkön tuotantotuella, halutaan varmistaa se, että niin kauan kuin päästöoikeuden hinta on alle 23 euroa megawattitunnilta, niin aina varmistetaan, että tällä tuella tuetaan uusiutuvan raaka-aineen käyttö kilpailukykyiseksi niihin fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Enimmillään tuki on 18 euroa megawattitunnilta. Kun päästöoikeuden hinta nousee asteittain, tuki häipyy kokonaan pois.

Tässä mielessä tämä mielestäni on aika fiksu järjestelmä. Ei tueta tarpeetonta, sellaista, mikä on muutoinkin markkinaehtoisesti kilpailukykyinen, mutta tuetaan silloin, kun esimerkiksi erilaiset suhdanteet ja maailman jutut voivat tätä fossiilisten aineitten volatiliteettia heiluttaa erittäinkin runsaasti. Tällä taataan se, että aina kaikissa oloissa tuohon sanottuun rajaan asti on uusiutuva kilpailukykyinen. Silloin jos päästöoikeuden hinta tulee olemaan vaikkapa 30 euroa tonnilta, niin taatusti puupohjainen on aina kilpailukykyinen turpeen kanssa ja kivihiilen kanssa ja fossiilisten polttoaineiden kanssa. Ei tarvitse kantaa huolta siitä. Tässä uudessa ja vanhassakin järjestelmässä tämmöisen fossiilisen hinta on niin kallis, että taatusti siinä tilanteessa aina se puupohjainen tai muu uusiutuva on kilpailukykyinen. Tästä syystä oikeastaan, sinänsä tärkeä pohdiskelu, mitä ed. Kankaanniemi teki, mutta tämä on nähty, että tämä tuki sattuu paljon paremmin oikeaan tällä tavalla.

Ed. Kankaanniemen ja sitten myöskin valiokunnan pohdiskelu siitä, että peltobiomassa pitäisi ottaa myöskin tähän mukaan. Minusta se on hyvä periaate, ja kernaasti kannatan sitä ajatusta, mikä tähän mietintöönkin on kirjattu. Ei ollut nyt tässä aikataulussa mahdollista sillä tavalla saada tätä peltobiomassaa tämän järjestelmän piiriin. Minusta on ilman muuta selvää, että heti, mahdollisimman nopeasti, pitää lähteä valmistelemaan tätä, koska tämä sama metodi ei oikein käy esimerkiksi oljen puolella. Se vaatii järjestelyjä, jatkoselvitystyötä käymättä sitä nyt tarkemmin läpi.

Vielä palaan tuulivoimaan, vähän sieltä täältä hain näitä kysymyksiä: Tässä tuulivoiman syöttötariffissahan on tosiaan, jos palaan siihen syöttötariffiin, nyt se ajatus, että lähtökohta on, että se on 83,5 euroa megawattitunti, mikä taataan tuulen tuottajalle. Tässä haluttiin varmistaa, että päästäisiin mahdollisimman nopeasti liikkeelle, ja sen takia tämä kolmen ensimmäisen vuoden bonus tähän otettiin. Ed. Kumpula-Natri, minä sympatiseeraan sitä ajatusta, minkä te kerroitte, että sitäkin voitaisiin vielä vähän jatkaa vuodella jnp. Kyllä olen havainnut julkisuudessa erittäin rajua kritiikkiä tätäkin kohtaan, ja te esitätte, että vuodella jatkettaisiin sitä vielä. Niin kuin sanottu, se kuulostaa sympaattiselta, mutta nyt täytyy tunnustaa ja sanoa se avoimesti, että kun tämä asia on parhaillaan EU:ssa notifikaation piirissä ja kun juuri tällä hetkellä EU:n komissiossa on minun valtiosihteerini Riina Nevamäki, hän lähetti minulle tänään tekstiviestin Brysselistä, jossa hän kertoi sen, minkä tiesin aikaisemmin, niin siinä notifikaatiossa ehkä tiukimman tarkastelun kohteena on nyt tämä tuulivoiman syöttötariffi ja nimenomaan se osa siinä, joka on tätä ekstraa, joka menee näinkin korkealle kuin se tässä menee. Tästä syystäkään en haluaisi lähteä vaarantamaan tämmöisillä lisätuilla sitä, että me nyt sen saisimme sitten läpi. Mutta on tärkeää, että yritetään saada tämä läpi.

Nyt tulen sitten, oliko se ed. Rajamäen vai ed. Pulliaisen pohdintaan siitä, hidastavatko tämän järjestelmän käyntiinsaattamista nyt kovin paljon erilaiset asiat. Kyllä, jonkun verran hidastavat, siinä ed. Kumpula-Natri ja ed. Pulliainen ovat molemmat oikeassa. Täytyy kumminkin ymmärtää, että lentotoiminnan ja Puolustusvoimain kannalta on ihan tärkeätä, että tämä nyt selvitetään. Siihen täytyy sanoa, että kyllä se vähän yllättävää oli, että erilaisissa valmisteluvaiheissa, kun nämäkin olivat mukana, he eivät tuoneet näitä seikkoja esille, ne, jotka ovat alan ammattilaisia. Sitten kun he toivat, sitten kyllä käynnistettiin nopeasti selvitykset ja ne nyt yritetään käydä mahdollisimman nopeasti läpi, että saadaan tuulivoima liikkeelle.

Toinen ongelmakohta ovat merikotkat. Nyt on käynyt niin, että Wwf on tunnistanut ... Wwf:hän oli ajamassa tuulivoimaa hyvin voimakkaasti, mutta ei mennyt kovin monta kuukautta aikaa, kun sama Wwf on julkaissut tämmöisen listan, jossa katsotaan 10 vuoden aikaan, missä merikotkia on ollut, missä niitten pesiä on ollut, ja 10 x 10 -ruutu ympärille. Kun tällä tavalla katsotaan Suomen rannikot ja ne tuulialueet, missä tuulivoimaa on, niin eihän sinne paljoa kuulkaa jää. Jos näin ajatellaan ja tällä tiukkuudella mennään, sinne ei kyllä kovin paljon jää sijaa sitten tuulivoimalle. Meillä on ollut nyt tästä keskustelut ympäristöministeriön kanssa, oli myöskin Wwf:n edustaja kuultavana samassa palaverissa, Temmin edustajat jnp. Me nyt yritämme löytää tähän semmoisen järjellisen ratkaisun. Merikotkia maailmassa on muuten aika paljon, niistä nyt ei ole pulaa, joten minkään tämmöisen lajien monimuotoisuuden kannalta se nyt ei ole aivan ratkaiseva asia. Yritetään löytää tässä nyt semmoinen kompromissi, ja ympäristöministeriö pyrkii antamaan yhtenäiset ohjeet kaikille ely-keskuksille, koska siellä ne ympäristövastuualueen virkamiehet käsittelevät nyt nämä hakemukset. Yritetään niitä tarpeettomia esteitä saada tämän asian etenemisen tieltä pois.

Arvoisa puhemies! Ylitin nyt jo vähän ajan. Jos saan siinä loppupuolella vielä toisen puheenvuoron sitten käyttää.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minä voin lohduttaa, että minulla ei ole niin pitkää puheenvuoroa, että ministerin aikaa varmaan voidaan käyttää tällä tavalla yhteisesti. Muutama huomio kuitenkin tähän esitykseen, jossa tietenkin tavoite on se, minkä olemme kaikki yhteisesti täällä päättäneet ja mihin olemme sitoutuneet ja mikä tukee myöskin sitä EU:hun päin annettua sitoumusta.

Ihan ensimmäisenä huomio siitä, miten tämä tukijärjestelmä kuulostaa ja tuntuu näin monimutkaiselta ja epämääräiseltä. Kun me valiokunnassa useamman kerran olisimme halunneet sellaisen listauksen, mitkä kaikki tukimuodot tulevat minkäkinlaisen tuotannon osuudelle — ja tietenkin eniten ainakin itseäni olisi kiinnostanut, mikä on kustannusvaikutuksiltaan kaikkein paras tukimuoto, jotta päästään parhaimpiin päästötavoitteisiin — niin tämmöistä listausta emme valitettavasti saaneet.

Siitä syystä ehkä kuulosta myöskin ministerin mielestä siltä, että tätä jankutetaan, mutta tämä on se peruste. Päätösten tekeminen on huomattavasti helpompaa, ja itsekin on varmemmalla pohjalla, jos on nähnyt ne kaikki seikat, jotka tätä puolta koskettavat. Nyt en esimerkiksi osaa arvioida tukijärjestelmää kunnolla, kun meillä on joihinkin investointituki ja tuotantotuki samanaikaisesti, vaikka jossain kohdin sanottiin, että päällekkäisiä tukijärjestelmiä ei ole. Sitten kuitenkin on.

Meillä tuulivoima on tietenkin ykkösjuttuna tässä meidän vaihtoehtoisessa pykäläesityksessämme niin, että näiden tutkavaikutusten lisäksi, jotka ovat nyt hidastaneet näitten myllyjen valmistumisen tai suunnittelunkin etenemistä, toinen asia on tietenkin kaavoitukset. Monilla alueilla maakuntakaavat ovat olleet vaiheessa, ja sieltä on tullut lisäaikaa, koska se prosessi on aika pitkä, ja sitten ovat kaikki kunnalliset kaavoitukset siihen lisäksi. Sen takia on ymmärrettävää, että jos nämä kaksi asiaa yhdessä hidastavat tätä, niin voidaan aikaa myöskin näille tukijärjestelmille pidentää, jotta mahdollisimman moni hanke saataisiin liikkeelle.

Uskon, vaikka ministeri on vähän toista mieltä, että me palaamme tähän asiaan tammi—helmikuussa. Se notifikaatio on kesken, enkä ymmärrä, minkä takia meillä muutenkaan on niin hirvittävä kiire saada tätä päätettyä. No, tiedän tietenkin, että tämä on budjettilaki, mutta miksi me olemme tällaisessa aikatauluongelmassa, että meidän on päätettävä täällä lakiesityksestä, joka liittyy budjettiin ja joka ei ole saanut EU:n hyväksyntää. Mielestäni se ei vaan ole ihan hyvää lainsäädäntötyötä. Me odotimme muistaakseni jo viime keväänä syöttötariffiesityksen tulevan ensimmäisen kerran tänne eduskuntaan, mutta se ei tullut vaan se venyi syksyyn, ja nyt se on venynyt varmaan myöskin meidän valiokuntakäsittelyssämme, mutta notifikaatio siis vielä enemmän.

Se mihin olen tyytyväinen tässä esityksessä, on se pieni helpotus siinä, että emme ole luomassa ihan totaalisia maksuautomaatteja, kun tässä on kuitenkin nämä määräaikaisuudet ja sitominen päästöjen hintaan. Sillä malli, jossa edes näitä rajauksia ei olisi ollut mukana, olisi tietenkin ollut vielä huomattavasti rankempi. Nyt tiedämme budjettiin liittyen aika hyvin, mikä vuosittain on se taso, millä tukitasolla pystymme tämän pitämään. Siihen liittyen myöskin tämä toinen tukimuoto tuulivoiman investointiin liittyen: On ymmärrettävää, että myllyjä harkitsevat ihmiset tai yritykset haluavat tietää siinä kohtaa, kun investointeja valmistelevat, mikä mahdollisuus näihin tukiin on sitten, kun mylly on valmis.

Ed. Lepälle, joka poistui paikalta: Viestit, jotka metsäteollisuudelta tulevat, ovat kyllä aivan erisuuntaisia kuin mistä hän täällä puhui. Siellä on suurta tuskaa sekä puun hinnasta että sen saatavuudesta. Kun minä olen moneen kertaan kuullut, kuinka suomalaiset metsät kasvavat sen 100 miljoonaa kuutiota ja kuinka sitä on mahdollisuus käyttää, niin en vaan lakkaa ihmettelemästä, minkä takia sitten se ei vaan mene sinne tehtaille käyttöön. Tässä on mielestäni mystisiä juttuja, joihin on sitten tehty kaiken näköisiä ratakorjauksia ja uusia rakennettu, ynnä muuta, ynnä muuta, ynnä muuta, ja siitä huolimatta se suomalainen puu ei päädy sinne tehtaille ja sitä ei voida käyttää. Jokin suurempi kysymys tässä on kuin mitkään pelkät tukiaiset, jostain ihan pohjimmaisista asenteista on kysymys, mutta varmaan kaikkein eniten hinnasta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Puuta tietysti liikkuu silloin, kun puulle on kysyntää, ja sitä kysyntää tässä juuri luodaan. Vaikka ed. Hemmilä leimasi aika alimpaan kastiin tämän koko uusiutuvan energian paketin, minä olen henkilökohtaisesti todella mielissäni, että tämä paketti on viimein saatu valmiiksi. Aikamoista vastaan vänkäämistä se on ollut sekä opposition että toisen päähallituskumppanin puolelta. Ihan viime metreille asti oli uhkana, ettei esimerkiksi pienpuun energiatukea saada lainkaan finaaliin, ja se olisi tiennyt sitä, että kun Kemera-järjestelmä lupa energiapuun korjuu- ja haketustuelle loppuu, meillä ei olisi ollut 2012:n jälkeen mitään tilalle.

Minun mielestäni on historiallinen hetki, että saamme syöttötariffin tuulelle, biokaasulle ja metsäenergialle meilläkin. Emme kai me halua olla Albanian kanssa ainoita poikkeuksia Euroopassa ilman tariffijärjestelmää? Sitä paitsi me olemme sitoutuneet EU:n kanssa ilmastotalkoissa nostamaan uusiutuvan energian osuutta lähes 10 prosenttia. Me saamme lisää uutta työtä ja teknologiakehitystä maaseudulle ja saamme metsästä niitä ensiharvennusrästejä hoidettua.

Kuten tässä on tullut ilmi, epäkohtiakin on jäänyt lähinnä tariffijärjestelmän puolelle, mutta hyvä näin. Mielestäni näihin epäkohtiin voidaan palata ja tariffijärjestelmääkin voidaan kehittää. On syytä pohtia esimerkiksi tätä peltobiomassan käyttöä, sitä että alle 100 kilovolttiampeerin laitokset saavat jonkun tukimuodon, jolla ne hyvin pääsevät tähän järjestelmään, ja samoin ensiarvoisen tärkeää on saada joku järjestelmä, joka kannustaa biokaasun käyttöön liikennepolttoaineeksi. Tariffijärjestelmä voisi olla siinäkin hyvä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta on sisällöltään hyvä ja varmasti olisi vieläkin parempi, jos hallituspuolue kokoomuksella olisi ollut vieläkin selkeämpi näkemys siitä, kuinka paljon oikeasti meidän pitää panostaa, jotta me saamme tätä bioenergiaa vahvasti vietyä eteenpäin.

Bioenergia tarjoaa tulevaisuudessa meille monenmoisia mahdollisuuksia. Se tarjoaa työtä energialähteillä ja myöskin toivon mukaan teknologian kehittämisessä uusia innovaatioita ja sitä kautta myöskin kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Metsäteollisuus on ollut huolissaan puun saatavuudesta tämän pakettiratkaisun jälkeen. Minä uskon, että kun meidän metsiämme hyvin hoidetaan, pienpuu otetaan energiapuuksi, kuitupuu selluteollisuuteen ja tukkipuu sahateollisuuteen ja sitä kautta jalostettavaksi. Meidän metsäteollisuudellamme on suuri haaste nostaa myöskin puun jalostusastetta, jotta se kykenee entistä paremmin maksamaan puusta. Tänä päivänähän tämä on pelkkää bulkkituotantoa, ja siltä osin siinä on todella paljon kansainväliseen vertailuunkin nähden kehittämisen varaa.

Tämä laki pitää sisällään investointituettomia toimintoja. Elikkä nimenomaan syöttötariffin osalta tuotannon pitää olla omaehtoista elikkä yritystoimintamaista, ja sitten sille tuotannolle maksetaan syöttötariffi. Tuotantotukea maksetaan tuotannolle, joka voi olla myöskin jo investointituen saanutta, ja näin ollen se antaa näille vanhoille toimijoille mahdollisuuden.

Syöttötariffijärjestelmä muodostaa vain osan uusiutuvan energian tukijärjestelmästä. Esimerkiksi syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle rajattuihin alle 100 kilovolttiampeerin generaattoreita koskeviin hankkeisiin on mahdollista saada investointitukea. Nämähän ovat pääsääntöisesti maatilatalouden yhteydessä toimivia pieniä laitoksia, ja siellähän on nimenomaan maa- ja metsätalouden pääluokkien kautta tulevia investointitukimahdollisuuksia. Ja niin kuin ed. Kalmari on asiasta kantanut syvää huolta, perustellusti, niin siinä tulee ottaa huomioon myöskin näiden investointitukien tasojen tarkastelu, mutta se on maa- ja metsätalousministeriön asia. Saatu investointituki ei ole esteenä esityksessä tarkoitetulle kiinteälle sähkön tuotantotuelle. Elikkä juuri sitä kiinteätä sähkön tuotantotukea saa jatkossakin, ja se on myöskin tasoltaan suhteellisen korkea.

Sitten vielä kokonaiskiintiöistä. Tuulivoimalle on asetettu kokonaiskiintiö, ja siitä on käyty keskustelua, onko hallituksen esitys oikeudenmukainen vai ei. Itse asiassa valiokunnan käsittelyssä ja valiokunnan mietinnössä on muutosehdotus siitä, että tavallaan tällainen kauppa kiinni -järjestelmä tulee tässä kohdin käyttöön, elikkä annetaan sitovia lupauksia siitä, että pääsee syöttötariffin piiriin, kun täyttää ehdot.

Täällä on kritisoitu sitä, että tukea ei makseta käytetyistä osista kootuille tuotantolaitoksille. Otetaan esimerkiksi espanjalainen tuulimylly. Se on ollut parikymmentä vuotta siellä vuoren rinteellä, jauhanut aktiivisesti sähköä ja on nyt jo suuren huollon tarpeessa, ja se on varmasti siirrettävissä sieltä Suomeen ja täällä pystytettävissä ja hyvin edulliseen hintaan. Mutta Suomessa käyttöön otettava syöttötariffi on niin mittava, niin korkea, elikkä se on laskettu uusille laitteille, ja siksi tällaista tavallaan tuplakompensaatiota ei ole myöskään syytä maksaa.

Toinen asia, mikä tuolla valiokunnassa, asiantuntijakuulemisessa itse asiassa, nousi esiin, on näiden vanhempien biokaasulaitosten pääseminen syöttötariffin piiriin. Jos siellä on aikanaan saatu investointitukea, niin siltä osin kuin laki mahdollistaa investointituen takaisinmaksun, laitos pääsee syöttötariffin piiriin. Mutta jos laitos on sen ikäinen, että sitä ei enää voida syöttötariffin piiriin ottaa, niin sinne jää sitten kuitenkin sähkön kiinteä tuotantotuki.

Kaiken kaikkiaan kehittämishankkeitakin vielä on, ja erityisen merkittävä kehittämishanke on varmasti tuolla peltobiomassojen kohdalla. Tällä rannikkoseudulla, jossa on paljon hiilivoimaa ja jossa on todella suuri muutostarve, tämä peltobiomassa osaltaan tulee tarjoamaan yhden merkittävän lisäpolttoaineen metsähakkeen rinnalle. Uskon, että seospolttoaineena se toimii suhteellisen hyvin. Se on aluetaloudellisesti hyvin merkittävää ja kaiken kaikkiaan elinkeinoelämän kannalta järkevää.

Kierrätyspolttoaineen osalta valiokunta päätyi siihen, että kierrätyspolttoaine jätetään tukien ulkopuolelle. Sitä seurataan, että homma kuitenkin hyvin toimii, ja jos ei toimi, niin siihen pitää palata. Meillähän on polttopuolella vielä paljon materiaaleja, joita pitää voida jalostaa energiaksi, ja erityisen suuri potentiaali meillä on tietenkin juuri tuolla varsinaisen jätteenpolton puolella, mutta sielläkin luvituskysymykset ovat kaikkein kovimman esteen muodostaneet.

Tässä tuulivoima-asiassa vielä erityisen suuri huolenaihe on tietenkin se, että nämä ympäristökysymykset nousevat näiden tuulivoimaloiden pystyttämisen esteeksi.

Kaiken kaikkiaan niin valiokunnassa kuin yhdessä ministeriön kanssa on kyetty tekemään hyvää yhteistyötä ja saatu kohtuullisen hyvä mietintö aikaiseksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri tuossa lupasi, ettei livistä ennen kuin on asia saatu satamaan.

Muutama näkökohta tähän. Siis vielä toistan sen, että omassa lähtökohdassani on ollut koko ajan se yhtälö, että EU:n sisämarkkinoilla ja EU-ilmastopolitiikan olosuhteissa ja sähkömarkkinaolosuhteissa ydinvoiman lisäys aina merkitsee uusiutuvan energian määrän absoluuttista nousua, joka pitää olla sillä hetkellä varmaa, että se toteutuu, kun ydinvoimapäätös tehdään. Ja tämän päätöksenhän tekevät ne, jotka ovat tämän uusiutumattoman energialähteen kannattajia. Sillä tarullahan on lyhyt loppu tästä eteenpäin ajatellen. Mutta joka tapauksessa pelisäännöt ovat selvät.

Mitä tulee sitten muutamiin yksityiskohtiin, tässä ensinnäkin meidän puoleltamme on oltu vähän suruissaan siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan ehdotuksista ei oikeastaan yhtään mitään ole otettu huomioon. On ikään kuin ei olisi luettukaan sitä lausuntoa lainkaan, koska ei edes vahingossa ole yhtä virkkeen puolikastakaan lainattu. Yleisesti täällä nämä hygieenisyyspelisäännöt ovat sillä tavalla, että valiokuntaneuvokset kuitenkin katsovat jonkun kohdan, joka sanonnallisesti osoittaa sen, että on tullut luetuksi edes, mutta nyt tässä tapauksessa — tämä ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun talousvaliokunta menettelee täsmälleen niin kuin nyt on menetelty — on tämmöinen hygieenisyysvaje. Meillähän on ollut tämmöisiä moraalikatoja täällä, mutta nyt on hygieenisyysvajeesta ihan selvästi kysymys.

Mikä koskee sitten vertailukohtaa, niin vertailukohtahan tässä on tietysti Saksan liittotasavalta. Oli aika jännittävää, kun pari vuotta sitten Saksan elinkeinoelämän keskusjärjestö lasketutti sen, kuinka paljon se ministerinkin viittaama subventio tuulimyllytuotannolle ja muulle uusiutuvan energian tuotannolle on ollut syöttötariffin kautta Saksan kansalle ja muille sähkön käyttäjille. Minä muistan sen tämän vaivaisen elämäni loppuun saakka, se oli silloin pari vuotta sitten 35 miljardia euroa. Ja — huom! — se luku tuli siis nimenomaan elinkeinoelämän järjestön selvityksen perusteella, siinä ei siis voi olla tarkoitushakuisuutta. Mitä tämä merkitsee? Sehän merkitsee, arvoisat edustajatoverit, sitä, että siis tämän määrän mukisematta Saksan kansa on maksanut ja infra on valmiina. Ei ole velkaa yhtään.

Elikkä siis tässä on semmoinen totaalinen ajatusvirhe, ja se kannattaisi niittenkin, jotka suhtautuvat kriittisesti näihin uusiutuvan energian asioihin, ottaa huomioon.

Ja mitä sisältyy tähän systeemiin? Myöskin biokaasujärjestelmä, 5 000 biokaasuyksikköä on käytössä. Syöttötariffilakihan on siellä sellainen, että jokaisella tuotantomuodolla on oma lukunsa. Siellä perusteet määräytyvät aivan erikseen, ne eivät kopioi toisiaan, vaan jokainen on erikseen säädelty ja rakennettu. Ja myöskin biomassan käyttö, erikoisesti maissiahan siellä käytetään, maissituotannossa niitä jäteosuuksia.

Me olisimme toivoneet maa- ja metsätalousvaliokunnassa, että 100 kilovolttiampeerin raja olisi laskenut vähintään puoleen, ja toivottavasti sitä kohti ollaan nyt menossa. Byrokratiakustannushommaa minä en ymmärrä ollenkaan. Sitä tingattiin ja tingattiin ja tingattiin, ja lopulta sitten tuli jotakin, jotakin sellaista satoja ja tuhansia euroja per yksikkö. Siinä tuli mieleen vaan, että hatusta vetäistiin eikä mitään muuta.

Sitten, onko meillä peltopinta-ala sellainen, että me pystyisimme biomassaa käyttämään? Toki on, meillä on 2,3 miljoonaa peltohehtaaria käytössä. 1,5 miljoonaa peltohehtaaria siitä riittää elintarvikeomavaraisuuden ylläpitämiseen kaikissa olosuhteissa. Elikkä toisin sanoen meillä on 700 000 hehtaaria käytettävissä energian tuotantoon, niin kuin ne olivat eri energiatuotannossa hevostalousaikaan. Silloinhan energia saatiin pellolta ja hevonen loi sen käyttövoimaksi. Elikkä näinhän se meni, ei siinä ole mitään tavatonta eikä mitään uutta pätkänkään vertaa. Tästä 280 000 hehtaaria tarvitaan rehun valkuaistuotantoon, joka tuottaa sivutuotteena sitten bioetanolia, biodieseliä. Elikkä meillä on sitä potentiaalia olemassa ja alueellisesti aivan erikoisesti.

Sitten, mikä koskee tätä valtiohommaa, ed. Kumpula-Natrille, niin kohta se tulee sitten koko litania ja selvitys teille siitä, mitenkä tämä järjestelmä oikeastaan toimii ja millä tavalla se on aikaisemmin toiminut jnp. Kun maltatte olla täällä — pidän teidät jännityksessä — niin saatte vastauksen.

Pentti Tiusanen /vas:

Rouva puhemies! Todellakin tämä uusiutuva energia kytkeytyy luonnon monimuotoisuuteen, niin kuin ministeri Pekkarinen tuossa äsken totesi. Hän puhui merikotkista, sanoi, että niistä ei ole pulaa, mutta haluaisin todeta, ministeri Pekkarinen, että monesta muusta lajista on pulaa. Metsälajeista on pulaa, uhanalaisia lajeja Suomen kaikista lajeista on 10,5 prosenttia ja niin sanottuja punaisen listan lajeja on 23,2 prosenttia kaikista meidän lajeistamme. Tämä on merkittävästi metsäluonnon ongelma, koska meidän lajistostamme valtaosa on metsälajeja.

Ympäristövaliokunnan paneutuminen tähän hallitukseen esitykseen 152 oli mielestäni hyvin vakavaa. Me käsittelimme uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannosta annetun esityksen hyvinkin tarkoin ja kiinnitimme huomiota varsin lukuisiin kohtiin. Ehkä talousvaliokunnan työtilanteesta johtuen niitä ei juuri sitten ole saatu tähän talousvaliokunnan näkökulmiin, mutta sekä ed. Kankaanniemen että myös sosiaalidemokraattien vastalauseissa niitä on huomioitu, joka on tietysti sinänsä hyvä asia.

Suuri periaatteellinen kysymys, johonka ympäristövaliokunta kiinnitti huomiota, on tämän lakiesityksen 1 §, jossa on säännös lain tarkoituksesta. Siitä puuttuu ympäristöllisen kestävyyden turvaamisen periaate. Esitimme, että tämä olisi siihen lisätty. Näin ei sitten kuitenkaan tapahtunut.

Tämä koko idea tässä suomalaisessa uusiutuvien energialähteiden lainsäädännössä lähtee metsäenergian käyttöönotosta. Siinä kuitenkaan ei arvioida niitä riskejä, jotka liittyvät hiilidioksidipäästöjen, metsien monimuotoisuuden tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Tämä olisi ollut nimenomaan TEMin tehtävänä ottaa huomioon myöskin ne huomiot, mitä yleensä ympäristölainsäädäntö, ympäristöviranomaiset, ympäristöministeriö, ovat tässä asiassa tuoneet jo aikaisemmin esille. Erityinen koordinaatio, yhteistyön tehostaminen, on edelleenkin tarpeen tällä alueella. Riskiarvioinnin laatiminen, mikä siis liittyy tähän erittäin voimaperäiseen metsäenergian käyttöön, puuttuu. Sitä tarvitsemme.

Hiilinielut ovat tärkeä asia, ja tässä on ongelmallinen tilanne kehittymässä, jos metsähakkuiden lisääntyminen johtaa myös erittäin voimakkaaseen kantojen, metsähakkuutähteiden, oksien jne., latvusosien poiskorjaamiseen, jolloin tämä metsäkarikkeen muuttuminen hiilidioksidinielusta hiilidioksidilähteeksi on varsin todennäköistä. Tämä liittyy myös tuleviin ilmastosopimusjärjestelmiin, joissa metsät ja niiden nielukysymykset nousevat entistä enemmän keskusteluun ja myös päätöksenteon osaksi.

Biokaasun tuotantoon valiokunta paneutui myös erityisesti, ja esitimme juuri tätä samaa, mitä täällä tuli ed. Kankaanniemen esityksessä esille. Kilovolttiampeeritason pitäisi mielestämme olla selvästi alempi, siis laskettava vähintään 50 kilovolttiampeeriin siitä, mitä on esitetty. Ja sen pitäisi siis mennä 50:stä 100:aan kilovolttiampeeriin, olisi tämä meidän esityksemme. (Ed. Kankaanniemi: Tai 100:sta 50:een!) — Aivan oikein, sitä pitäisi pudottaa 100:sta 50:een.

Tässä tämä biokaasukysymys liittyy myöskin liikenteen biokaasun käyttöön. Se ei ole tuen piirissä. Se pitäisi siihen saada. Tämä kysymys liittyy myös maakaasuun, maakaasuverkkoon. Se tarjoaisi biokaasulle oman mahdollisuutensa.

Tuulivoimassa ollaan nyt menossa uuteen kaavakäytäntöön. Tämä yleiskaavan käyttö tuulivoiman sijoittamisen ratkaisemiseksi on eduskunnassa käsittelyssä. Siinä on todettava se, että itse käsittelyn laatuun tämän ei tulisi kuitenkaan vaikuttaa heikentävästi. Eli ympäristökysymykset, luonnon ympäristö, tulee ottaa samalla tavalla huomioon kuin aikaisemminkin.

Arvoisa puhemies! On tietysti todettava, että ministeri Pekkarinen tekee hienon poikkeuksen yleisestä ministerikäytännöstä olemalla nyt paikalla.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta on merkittävä osa sitä ilmastopolitiikkaa, johon olemme sitoutuneet. Se on myös osa kotimaista työllisyyspolitiikkaa ja huoltovarmuuspolitiikkaa ja tässä mielessä erittäin arvokas esitys. Siitä kiitokset hallitukselle ja ministeri Pekkariselle.

Tämän esityksen käsittely oli valiokunnassa valitettavasti jonkin verran kiireistä, eikä kaikkiin kohtiin ehkä riittävästi pystytty paneutumaan, mutta toisaalta meidän on tällaisissa asioissa oltava sen verran nöyriä, että voimme tunnustaa, että korjauksia ehkä joudutaan tekemään ja tämän osalta ehkä juuri siksikin, että tämä on monilta osin notifioitavana Euroopan unionissa ja sieltä voi tulla muutoksia. Esimerkiksi tämä turvekysymys on sellainen, vaikka siinä on turpeen verotuksesta kysymys, että minä en kyllä oikein ymmärrä, miksi tämän veroasian pitää olla niin voimakkaasti EU:n käsissä, mutta Irlannin järjettömän vahva yritysverokilpailu, joka haittaa koko unionin aluetta, ei ole sellainen, johon saisimme puuttua. No niin, se siitä sivuhuomautuksena.

Tämä esitys on kuitenkin rakennettu niin, että tässä on määräaikaisesta, 12 vuoden, järjestelmästä kysymys, ja sitten tässä on positiivista se, että tämä on perustaltaan pitkälti markkinaehtoinen, niin kuin ministeri totesi. Jos se ei näitä olisi, niin tätä olisikin vaikea kannattaa. Eli on seurattava markkinoita, ja sen mukaan on sitten tuen myös määräydyttävä tietyissä rajoissa, ja näin varmasti myös voidaan hieman säästää yhteisiä varoja. Eli malli on siinä suhteessa hyvä.

Kuten äsken vastauspuheenvuorossani totesin, kysyin usealta asiantuntijalta valiokunnassa, eikö olisi parempi malli se, että meillä olisi vain investointitukijärjestelmä eikä tällaista tuotantotukijärjestelmää, joka tässä luodaan, joka on hyvin byrokraattinen ja saattaa olla hyvin kallis. Toki nämä tietyt rajoitukset tässä sitä kalleutta hieman keventävät taikka helpottavat, mutta kaiken kaikkiaan tämä on hyvin byrokraattinen ja raskas tukimuoto, joka tähän malliin kaiken kaikkiaan sisältyy. Ja kaikki ne asiantuntijat, joilta kysyin, sanoivat, että selkeä investointituki hankkeille olisi paljon järkevämpi.

Voin käyttää esimerkkiä. Jos ed. Pulliainen haluaa ostaa auton ja minä lupaan hänelle, että maksa 50 prosenttia teidän autonne hankintahinnasta, niin minä tiedän aivan tarkkaan sinä päivänä, kun hän kaupan tekee, paljonko minulta menee rahaa. Mutta jos minä lupaankin ed. Pulliaiselle, että maksan vaikka 12 vuotta eteenpäin hänen autonsa polttoainelaskusta 50 prosenttia, niin en yhtään tiedä, paljonko se minun laskuni on, koska en tiedä, kuinka paljon hän ajaa, varmaan ajaisi aika paljon — tai ei ympäristöihmisenä ajaisi turhia.

Mutta tällainen tähän sisältyy, eli tuotantotukiin sisältyy tämä ongelma. Olisi parempi, kun tiedettäisiin, mitä tuetaan, kuinka paljon, ja sillä hyvä. Ja markkinat hoitaisivat sitten sen tuotannon puolen automaattisesti, ja silloin pääomakustannukset olisivat poissa. Tämä malli ei ministeriä lämmittänyt, mutta asiantuntijoita todella vahvasti kylläkin.

Arvoisa puhemies! Tähän koko pakettiin sisältyy monilta osin se epävarmuus, lähtevätkö nämä hankkeet kuitenkaan käyntiin. Tätä arvioivat monet. Tässä on epävarmuutta päätösten saannissa, tässä on markkinoiden käyttäytymisestä epävarmuutta, ja sitten tämä byrokratia on tässä varsin suuri. Eli tämä on iso kysymys, jota pitää tarkoin seurata: miten hankkeet lähtevät eteenpäin?

Sitten näistä eri tukimuodoista tai -kohteista. Tuulivoima on nyt noussut keskusteluun vielä enemmän, ja siinä on tämä korotettu tuki 3 vuotta. Sosialidemokraatit esittävät, että tätä 3 vuoden jaksoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin, mihin tuli kyllä hyvät perustelut, koska tämä byrokratia ja hankkeitten alkuunsaanti vie niin paljon aikaa, että voi olla, että korotetun tuen aika kuluu siihen tällä mallilla, mikä on hallituksen esitys ja mietintö. Siinä mielessä kannattaisi sitä kyllä harkita, jos tuulivoimaan halutaan rahaa työntää. Tällä hetkellä kyllä tuulivoiman osalta on niin paljon ongelmia, että saattaa olla, että hankkeet eivät lähde juuri missään eteenpäin. Ministeri totesi merikotkat äsken, ja tiedämme nämä Puolustusvoimien tutka-alueet. Tiedämme melun ja kaavat ja mökkiläisten asenteet ja mahdollisuudet valittaa ja tehdä hankalaksi nämä asiat. Tiedämme nämä jääolot, jotka meillä ovat hankalat, aiheuttavat suuret kustannukset eteläisempiin maihin nähden jne. Eli koko tuulivoiman varaan ei kyllä pidä kovin suuria tänä päivänä laskea, ja itse vähän pelkään sitä, että kun meillä ei aina tuuli puhalla riittävästi ja niiden pitää olla niin valtavan korkeita ja kalliita, niin onko tämä sitten se malli, jota jatkossa tullaan käyttämään.

Sen sijaan kun täällä käytiin puupohjaisesta energiasta keskustelua, niin yhdyn kyllä niihin, että onhan aivan järjetöntä, jos jättäisimme käyttämättä metsäpohjaisen energian tässä uusiutuvan energian tuotannossa. Puupohjainen polttoaine on todella uusiutuvaa. Se on kotimaista. Se on työllistävää. Siihen liittyy vahva metsätalouden ja metsänhoitotöiden osio. Näin ollen se puoltaa erittäin hyvin paikkaansa, ja kun meillä ei metsiä käytetä niin paljon kuin ne kasvavat muutoin, siihen on syytä paneutua.

Talousvaliokunnassakin kyllä käytiin tämän metsien monimuotoisuuden ja tämän biodiversiteetin — tai oikeastaan niihin vaikuttavan kehityksen — osalta keskustelua. Jos kannot ja risut kaikki kerätään, niin saattaa olla, että vuosien mittaan, ehkä 100—200 vuoden päästä, meitä ei kiitellä, jos näin jatketaan merkittävässä määrin. (Ed. Asko-Seljavaara: Entäs kuljettaminen?) Mutta siitä huolimatta se on kuitenkin järkevää. Siihen liittyy tämä metsäteollisuuden huoli, joka on varmasti aito, mutta kyllä näen, että tämä hallituksen energiaveroratkaisu on paljon huonompi energiaveron osalta. Kun kansaneläkemaksu poistettiin, niin metsäteollisuus hyötyi 50 miljoonaa euroa vuosittain ja joutuu maksamaan energiaveroja yli 100 miljoonaa. Se oli järjetön päätös se kansaneläkemaksun poistaminen sillä tavalla kuin se tehtiin. Se vie meidän metsäteollisuuttamme vakavammin alas kuin ehkä tämä, ja tämäkin voi olla osaltaan siihen suuntaan viemässä. Mutta todellakin kyllä tuen tätä metsäpohjaista, puupohjaista, energiamuotoa lämpimästi.

Sitten ovat nämä biokaasuvoimalat, ja täällä on käyty nyt keskustelua 50—100 kilovolttiampeerin väliltä. Verotuki on tulossa 50 kilovolttiampeerin asti, mutta tämä tuki alkaa 100:sta, ja siihen väliin esimerkiksi Biokaasuyhdistys, Bioenergiayhdistys ja Erkki Kalmari sanoivat, että jää ikävä aukko. Enkä luota siihen, että tulevat hallitukset välttämättä tätä, kuten myöskään peltobiomassan osalta, olisivat halukkaita korjaamaan. Täältä kuullaan oikealta ja vasemmalta, että ei käy, ei käy, ei käy tukijärjestelmien lisääminen, ja nyt nämä olisi pitänyt molemmat hoitaa eli pudottaa tuo 50 kilovolttiampeeriin niitten biokaasuvoimaloiden osalta, jotka eivät ole veronkevennyksen piirissä. Sitten tämä peltobiomassa olisi pitänyt saada tähän mukaan jo heti alusta lähtien. Siinä tulee kuitenkin, kun sitä myöhemmin yritetään, tämä maatalouspoliittinen tukijärjestelmä voimakkaasti esille, ja epäilen, että siihen ei helpolla sitten mennä. Ja se on aivan tyhmää, ettei käytetä hyväksi sitä, mitä siellä syntyy, ja muitakin näitä biopohjaisia pitää edistää.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä on puhuttu tästä käytettyjen osien käyttämisestä näissä laitoksissa. Mielestäni perustelut sille, että niitä ei saa ollenkaan käyttää, ovat hatarat. Siksi ed. Hemmilän esitys on kyllä ihan paikallaan, että siitä kohdasta luovuttaisiin ja voitaisiin esimerkiksi kalliita mittareita taikka, niin kuin ympäristövaliokunta toteaa, painekattiloita ja vastaavia uudelleen käyttää. Näin tiukka kuin mikä tässä on, ei ole ihan paikallaan.

Oma vastalauseeni, vastalause 2, sisältää vain tämän 50 kilovolttiampeerin kohdan biokaasulaitoksille, sen muuttamisen. Mutta äänestin kyllä valiokunnassa osan vasemmistonkin esityksistä puolesta, ja niin teen jatkossakin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kankaanniemen puhe oli erittäin arvokas, mutta haluaisin kysyä, kun te kokonaan unohditte kertoa siitä logistiikasta, miten se pienpuu kuljetetaan tänne Etelä-Suomeen ja Länsi-Suomen rannikolle. Toivottavasti ministeri Pekkarinen vastaa siihen.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on, totta kai, erittäin suuri huoli tässä koko metsäpohjaisen bioenergian ja osin turpeenkin käytössä. Siihen liittyvät nämä kuljetusongelmat. Tässä syksyllä tein kirjallisen kysymyksen. Ministeri Vehviläinen vastasi siihen ja totesi, että hommat ovat hanskassa ja kunnossa, mutta eiväthän ne ole. Nyt on kyllä äärettömän tärkeää, että alempiasteinen tiestö maaseudulla saa lisärahoitusta niin, että pystytään nämä hyvät tavoitteet myös käytännössä toteuttamaan, niin että siellä taas toisaalta ihmiset eivät kärsi siitä, että tiet ovat kohtuuttoman huonossa kunnossa, kun tämä raskas biopolttoaineen kuljetus alkaa todella mittavasti tapahtua. Tämä on sellainen pullonkaula, joka on edessä. Valitettavasti ministeri Vehviläisen vastaus oli aivan ympäripyöreä ja sellainen, joka ei antanut mitään uskoa siihen, että homma olisi hallituksella hanskassa. Toivon, että tähän kiinnitetään vakavasti huomiota.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Lähden ed. Kankaanniemen puheenvuoron johdosta liikkeelle.

Ed. Kankaanniemi aloitti äskeisen puheenvuoron sillä, että hän piti suoria investointitukia parempina kuin muuttuvahintaista sähkön tuotantotukea tai syöttötariffia. Mihinkä hän päätti puheenvuoronsa? Hän päätti siihen puheenvuoronsa, että näitten pienten biokaasulaitosten kohdalla juuri siellä pitäisi nimenomaan päästä syöttötariffiin eivätkä nämä investointituet siellä kelpaa. Juuri näin kuin te äsken sanoitte, kun aloititte, jos suorat investointituet ovat jossakin tarkoituksenmukaisia ja tarpeen, ne ovat näitten pienten laitosten kohdalla, joilla meillä se tuki-järjestelmä periaatteessa jo onkin. Jos oikein muistan, niin maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kymmenkunnalle, nyt saattaa olla jo enemmänkin kuin kymmenkunnalle, pienelle, muutaman kymmenen kilovolttiampeerin laitokselle investointitukea. Nyt yritin asiantuntijaltamme varmistaa ja vielä maa- ja metsätalousministeriön virkamieheltä varmistaa mutta en valitettavasti saanut varmistusta siihen, mutta jos oikein muistan, niin periaatteessa EU-normit sallivat aina 50 prosenttiin asti investointituen. Se on lähtökohtaisesti 40, mutta siihen voidaan ainakin 10 prosentin korotuskin myöntää. Tätä kautta tukee sitä investointia valtiovalta, mikä varmaan sille investoijalle on iso juttu, jos kerran valtio maksaa joko omista tai osin EU-rahoista kenties näin suuren osuuden. Näille pienille hankkeille se on paikallaan ja perusteltu, ja näin on tässä ajateltu.

Mitä tulee sitten erityisesti siihen, että vähän siellä täällä muuallakin on arvioitu, että olisi voinut olla lähelle nollaa asti biokaasutuen piirissä, niin tämä nyt vaan on hallitusohjelmassa sanottu yksinkertaisesti kaiken lisäksi sillä tavalla, että tämä järjestelmä laaditaan yhtä maatilaa suuremmille kokoluokille, suurille kokoluokille. Alkuperäinen tulkinta oli, että se on 300 kilovolttiampeeria, mutta eri vaiheiden jälkeen siinä tultiin tähän 100 kilovolttiampeeriin biokaasun osalta.

Muuten, arvoisa puhemies, minä kätken tämän keskustelun, joka on perusasenteeltaan positiivinen, kyllä mieleeni. Jos sattuu niin, että kansa valitsee minut seuraavaan eduskuntaan, niin tämän keskustelun anti jää kyllä tavattoman positiivisesti minulle mieleen siinä, että muistan, että oli näin hyvä, positiivinen asenne uusiutuvaa kohtaan. Tällä tiellä on hyvä jatkaa seuraavalla vaalikaudella, ja riippumatta siitä, missä tehtävässä olen, tulen siinä kyllä erittäin vahvasti ponnistelemaan jatkoaskeleitten hyväksi näissä asioissa.

Mitä tulee vielä tähän vihreään sertifikaattiin, nyt sen verran kuitenkin sanon, kun muun muassa ed. Rajamäki on ollut huolissaan siitä puun hinnasta, ettei nyt ainespuuta mene polttoon jnp., mistä me kaikki olemme tietysti huolissamme. Voin sanoa, että jos me vihreisiin sertifikaatteihin menisimme, nythän me olemme tämän meidän tukijärjestelmämme laatineet niin, että se ei ole kaikelle uusiutuvalle samanlainen. Se on tuulelle erittäin paljon korkeampi, ja tämä liittyy myöskin siihen kysymykseen, mikä on edullisinta. Kaikista kalleinta on biokaasu ja tuulivoima. Ne maksavat, ja suomalaiset veronmaksajat maksavat niistä paljon rahaa. Kaikista pienimmällä tuella tässä päästään nimenomaan puupohjaisen uusiutuvan energian tuessa. Siinä tuki on jonkinmoinen tällä hetkellä, kun päästöoikeuden hinta on 15 euroa tonnilta, mutta jos päästöoikeuden hinta nousee vähän korkeampiin lukemiin asti, niin ei enää tarvita ollenkaan tätä muuttuvahintaista tukea.

Tämä on samalla vastaus ed. Kankaanniemelle, kun hän muuttuvahintaisen sähkön tuotantotuen osalta haikailee investointituen piiriin. Siinä saatetaan antaa investointitukea sellaisillekin hankkeille, jotka eivät sitä totisesti tarvitse. Mutta muuttuvahintainen sähkön tuotantotuki sen investoijan kannalta kertoo, että hän voi tehdä sopimuksia uusiutuvan energian hankkimiseksi, koska hän tietää, että se aina on edullisempi kuin se vastaava fossiilinen kivihiili tai turve täällä sisämaassa hänen laitoksessaan. Tässä mielessä tämä muuttuvahintainen, mihin valiokunta on nyt positiivisesti vastannut, on paljon parempi ja yhteiskunnan veronmaksajien rahojen kannalta paljon edullisempi ja tarkoituksenmukaisempi, vie taatusti pitkällä tähtäyksellä vähemmän rahaa kuin suorat investointituet, jos niillä sama määrä yritettäisiin uusiutuvaa saada aikaiseksi.

Mitä tulee vielä asiantuntijoitten kommentteihin, tässä meillä näyttää olevan ihan erilaiset asiantuntijat ed. Kankaanniemen kanssa. Minun kuulemieni, ja olen tosi paljon kuunnellut näiden kahdeksan vuoden aikaan tässä tehtävässä, käsitykset tästä ovat kyllä aivan totaalisesti toisenlaiset kuin teillä.

Palaan vielä siihen sertifikaattiin. Vihreä sertifikaatti tarkoittaisi sitä, että todellakin suomalaiselle puupohjaiselle raaka-aineelle tulisi yhteisillä pohjoismaisilla markkinoilla kova kysyntä. Jos jolloinkin pitäisi olla huolissaan siitä, meneekö ainespuuta polttoon, niin siinä vaiheessa muuten kannattaisi olla, koska sen vihreän sertifikaatin hinta hakeutuisi ei sen suomalaisen puubioenergian tason mukaisesti vaan sen yhteisen pohjoismaisen sähkön hinnasta lähtevän, lähinnä tuulelle rakennetun syöttötariffin pohjalta paljolti se rakentuisi. Tämä on tavallaan vaan lisäperustelu aiemmin jo kertomalleni nimenomaan syöttötariffin edullisuudelle Suomen tapauksessa verrattuna vihreään sertifikaattiin. Jos meillä olisi kaksi kertaa paremmat tuuliolosuhteet kuin meillä tällä hetkellä on, niin minäkin voisin kannattaa sitä vihreitten sertifikaattien käyttöönottoa. Silloin olisi varmaan helpompi täyttää meille annetut vaatimukset vihreitten sertifikaattien kautta, mutta kun tuuliolosuhteet ovat huomattavasti heikommat, tilanne on tässä mielessä aika lailla toisenlainen.

Mitä tulee kivihiileen ja Saksaan, täällä ed. Kumpula-Natri pohdiskeli sitä, että saksalaiset käyttävät kivihiiltä. Juuri niin, saksalaiset tukevat kivihiiltä vielä monen vuoden ajan lähes kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi käyttää uusiutuvaan energiaan yhteensä tukea. Näinhän se menee. On muuten tukenut taakse jääneitten vuosien aikaan vielä paljon enemmän, koska se tuki on ollut Saksassa kuitenkin laskeva. Jahrhundert-sopimuksen mukainen tuki on ollut laskeva tuki, joka onneksi nyt sentään laskee mutta joka on, ihan jaan sen huolen tässä, monella tavalla käsittämätön. Mutta sekin täytyy sanoa, että se on jo Rooman sopimuksesta lähtien tavallaan saksalaisten jalka tässä oven välissä, ja sen sieltä noin vaan pois repiminen ei ole välttämättä kovin helppoa.

Mitä Suomessa kivihiilen käyttöön tulee vielä, täällä ovat monet huolissaan siitä, mitenkähän käy tämän biodiversiteetin ja miten käy suomalaisten metsien, otetaanko sieltä nyt liikaa puuta jnp. Minä kyllä olisin hirveän paljon enemmän huolissani siitä, minkä takia meillä edelleenkin käytetään pahimpina vuosina esimerkiksi turpeeseen verrattuna liki kaksi kertaa enemmän kivihiiltä kuin turvetta käytetään, ja kivihiilen käyttö on edelleenkin merkittävää. Meidän pitää löytää nopeasti tavat, ja nyt ennen kaikkea katson näiden rannikkoalueiden kaupunkien ja energialaitosten suuntaan, jossa nämä löytävät oman käsityksensä, millä tavalla niiden mielestä voitaisiin nopeammin kivihiiltä korvata uusiutuvalla ja sitten löytää menettelytavat, joilla tämä julkinen uusiutuvan tuki voi kohdentua myös näille alueille. Se kohdentuu nytkin, mutta se ei riitä. Tässä rakennettava muuttuvahintainen sähkön tuotantotuki ei ole riittävä varsinkaan sen jälkeen, kun nyt sitten kohta käsiteltävässä laissa on kivihiiliveroa laskettu alemmas kuin alun perin oli sovittu. Mitä alemmaksi kivihiiliveroa lasketaan, sitä enemmän tarvitaan koko Suomen veronmaksajien rahoja, jotta uusiutuva energia tehdään kivihiileen nähden kilpailukykyiseksi. Näinhän tämän asian kanssa käytännössä käy. Minusta on tärkeää, että nyt löydetään tosiaan ratkaisu, millä myös täällä kivihiilialueella uusiutuvaa voidaan käyttää.

Ed. Asko-Seljavaara on kerta toisensa jälkeen huolissaan siitä, kuinkas nyt käy, aletaanko nyt ajaa näitä rekkoja tänne ja haketta tuoda jnp. Minun tiedossani ei kyllä ole, että Helsinkikään sellaisia asioita suunnittelisi. Todennäköiset vaihtoehdothan ovat joko puuhiili, tai niin kuin täällä joku edustajista puheenvuorossaan muistutti siitä, että meillä on maakaasuverkko. Juuri niin, jossakin maakaasuverkon laitamilla saatetaan todennäköisesti, se on paljon mahdollista, kaasuttaa erilainen biomassa, työntää se sinne verkkoon ja hyödyntää sitä täällä, Se on se toinen vaihtoehto varmastikin, mikä tulee kysymykseen täällä Pääkaupunkiseudulla.

Vielä, arvoisa puhemies, käytettyjen laitosten osalta oli puhetta siitä, pitäisikö niidenkin voida päästä (Puhemies: 10 minuuttia!) esimerkiksi syöttötariffin piiriin. Todellakin, niin kuin ed. Mauri Salo jo asiaa vähän kuvailikin, nyt syöttötariffi rakennetaan 12 vuodeksi tässä meidän järjestelmässämme. Valtio on siinä veronmaksajien rahalla siis mukana sen 12 vuoden ajan. Ajatus kansantalouden kannalta on kyllä se, että sen 12 vuoden jälkeen se mylly vielä pyörii vuosikymmeniä siellä. Kansantalouden näkökulmalta ajattelu on tätä. Jos taas lähdettäisiin siitä, että 30 vuotta jossakin Saksassa tai Espanjassa jo palvellut laite tuotaisiin tänne, se kyllä saattaisi vielä pystyä sen 12 vuotta tai 10 vuotta pyörimään mutta ei se kyllä 20—30:tä vuotta sen jälkeen enää välttämättä pyöri. Tämäkin näkökohta on yhtenä siinä taustalla, miksi näitä vanhoja laitoksia ei ole otettu tämän tuen piiriin.

Ihan viimeinen kommentti liittyy investoijiin, kun ei tiedä, kun ne ovat panemassa yritystä ylös, ne eivät vielä ole saaneet varmuutta siitä, pääsevätkö ne tuulisähkön syöttötariffin piiriin. Tämä syöttötariffihan on, muistutan siitä, subjektiivinen oikeus sille toimijalle. Ei pitäisi rahoitusinstituutiossa jäädä epäselvää sen suhteen, tuleeko syöttötariffituki vai ei. Se on subjektiivinen oikeus. Sen valiokuntakin on yksiselitteisesti mietintöönsä kirjannut, ei käytä tätä sanontaa mutta käytännössä tunnustaa ja tunnistaa sen, että se sitä on.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi olisin todennut sen, että kyllä tässä talousvaliokunnan mietinnössä on niin maa- ja metsätalousvaliokunnan kuin myös ympäristövaliokunnan näkökohtia otettu huomioon. Sitä ei nyt vaan kirjoitettu, että tässä yhdytään maa- ja metsätalousvaliokunnan kantaan tai tässä yhdytään ympäristövaliokunnan kantaan. Muun muassa ympäristövaliokunnan osalta nämä ympäristöön tai luontoon liittyvät näkökulmat on tuotu esille; talousvaliokunnassa loppujen lopuksi on hyvin paljon tätä luontoa, ympäristöä ja uusiutuvaa energiaa ymmärtäviä jäseniä, paljon enemmän kuin esimerkiksi ed. Pulliainen täällä on antanut ymmärtää.

Mutta minkä takia tämän puheenvuoron vielä pyysin, oli se, että meille toimitettiin työ- ja elinkeinoministeriöstä tähän 29 §:ään liittyen esitys, jossa ratkaisua perusteltiin sillä, että Euroopan unioni ei tule hyväksymään sitä — tämä 29 § kohta 3 — että kierrätyspolttoaineella tuotetusta sähköstä maksettaisiin kiinteää tuotantotukea, sähkö ei menisi läpi siellä sen takia, että se pärjää muutenkin. Minä olisin nyt ministeriltä kysynyt, pitääkö tämä nyt todella paikkansa, koska tässä nyt tänään viimeksi, kun käsiteltiin tätä, millä tavoin komissio tulee suhtautumaan näihin, pidettiin varmana, että se, mitä ministeriö on esittänyt, menee läpi. Miksi tämä asia nyt oli yksi niistä, jotka sitten pudotettiin tässä loppuvaiheessa pois, koska sillä on kuitenkin ainakin joillekin kunnallisillekin energiayhtiöille merkitystä?

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tuohon ed. Skinnarin kysymykseen vähän jatkan. Olisin halunnut tämän puheenvuoroni käyttää ennen ministerin loppupuheenvuoroa ja saada selvyyden myös tähän. Meillä on kuitenkin uusia jätteenpolttolaitoksia vielä tulossa, koska olemme tässä hidastelleet erinäisistä syistä, ja sielläkin on vielä paljon energiaa käyttämättä hyödyksi.

Mutta hyvä, ministeri, että meillä on yhteinen huoli tästä Saksan kivihiilen tukemisesta, mutta se, että te katsoitte taaksepäin, että sitä on tuettu kauan ja vielä enemmän, niin harmittavaksi tilanteen tekee se, että te olette menossa ministerinä Suomea edustamaan tilaisuuteen, missä tämä vielä ... (Ministeri Pekkarisen välihuuto) — Te ette ole menossa? — No, tänään kuitenkin käsiteltiin samassa tilaisuudessa, että Suomi on hyväksymässä tämän osana kokonaisuutta, ja se on tietenkin harmittavaa, että EU:ssa tämmöinen menee läpi, että siirretään vielä 17 vuotta eteenpäin sitä, että Saksa saa tukea kivihiiltänsä. Tämä on ikävä, järkyttävä asia.

Tässä salissa asian on tehnyt mielenkiintoiseksi se, että olemme eri puolueesta, mutta vähän hankalaksi se, että olemme eri vyöhykkeeltä. Minä olen sieltä rannikkovyöhykkeeltä, hiilivyöhykkeeltä, missä ei sitä maakaasua ole, ja kun teillä on nyt valmistelussa hiilen korvaaminen hiilipölykattiloissa, sen selvittäminen, niin ehdittekö te vielä ministerinä tekemään sen, ottamatta kantaa siihen, mitä kansa tässä sitten keväällä äänestelee. En tiedä, olenko kysymässä vai vastaamassa vai vain katselemassa televisiosta silloin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Valiokunnassa toki pohdittiin asioita monelta kannalta, ja ainakin oma periaatteeni on, että vaihtoehdot pitää aina myös selvittää, kun tällaista mittavaa uudistusta tehdään. Esimerkiksi vihreän sertifikaatin osalta olen ihan samaa mieltä kuin ministeri, että tämä perusvalinta on Suomeen sopivampi kuin vihreä sertifikaatti, ja siinä mielessä tämä valinta oli selvä.

Mutta sitten kysyin todellakin pitkältä riviltä asiantuntijoita, olisiko ollut mahdollista ja voisiko olla vieläkin mahdollista se, että olisikin vain tuo investointitukimalli. Ja kaikki sanoivat ministeriön edustajaa lukuun ottamatta, että se olisi mahdollista, ja se olisi monella tavalla, ei varmastikaan kaikilla tavoilla mutta monella tavalla, jopa paljon selkeämpi, yksinkertaisempi ja parempi. Mutta tietysti nämä tukitasot, 50 prosenttia ei varmaankaan riitä tukitasoksi. Mutta yksi edustaja vieressäni siellä valiokunnassa kuiskasi, että pitäisi tehdä valtionyhtiö, joka ottaa tämän kotimaisen uusiutuvan energian haltuunsa ja alkaa tehdä niin kuin ministeriö on esittänyt kaivosteollisuuden osalta. Sekin olisi yksi malli, eikä välttämättä hirveän huono, mutta ymmärrän, ettei esimerkiksi kokoomukselle käy sekään malli, kun se on vastustanut näitäkin monia kohtia aivan käsittämättömällä tavalla. Mutta siis semmoisena perusajattelumallina investointitukimalli olisi ollut käyttökelpoinen.

Se, että esitän tätä muutosta tuohon 10 §:ään näiden biokaasulaitosten koon osalta, niin se on vain parannusta tähän hallituksen esitykseen ja mietintöön nähden, ei valintaa siitä, että en mä tiennykkään, että ministeri on ajamassa tätä investointitukien nostamista. Se on nyt hyvä tieto, mutta saatteko te sen varmasti läpi hallituksessa? Epäilen, koska täällä on näille hankkeille niin valtava vastustus, ja erityisesti silloin, kun on maaseudusta kysymys.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vaan talousvaliokunnan puheenjohtajalle, ed. Skinnarille, että todellakin ympäristövaliokunnan kohdalla on yksi viittaus siihen, mitä mieltä ympäristövaliokunta on ollut. Maa- ja metsätalousvaliokunta teki konkreettisia ehdotuksia, perusteltuja ehdotuksia, yhtään ainutta kommenttia en ole löytänyt.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä ties kuinka monennen kerran tästä ihan pienen pienien biokaasulaitosten osalta. Todetaan nyt vielä, kun tästä uusiutuvasta puhutaan ja niistä mitoista, minkä verran nyt uusiutuvaa ollaan lisäämässä, että jos puhuttaisiin 50—100 kilovolttiampeerista ja ne otettaisiin tämän tuen piiriin, niin en ole ihan varma, onko kysymys muutamasta tuhannesosasta vai muutamasta kymmenestuhannesosasta sen koko uusiutuvan tavoitteen kannalta Suomen oloissa.

Saksassakaan ei ole kovin isoista prosentuaalisista osuuksista kyse, ja siellähän se biokaasu perustuu pellossa varta vasten sitä tarkoitusta varten kasvatettavaan biomassaan. Kävin kolmen päivän ajan tutustumassa 2,5 vuotta sitten siihen systeemiin, miten se Saksassa on rakennettu. Määrällisesti sillä ei ole merkitystä, mutta tietysti periaatteessa se on ihan tärkeä kysymys sekin, miten ihan pienimpien laitosten kanssa meneteltäisiin. Siinä tämä investointituki nyt on se, joka on, uskon näin, se viisain tuki.

Arvoisa puhemies! Jos pienen hetken vielä saan jatkaa, niin ...

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana vielä liittyen kivihiileen ja maakaasuun. Ensinnäkin täällä aikaisemmassa keskustelussa kannettiin huolta siitä, miten maakaasun käy. No, lyhyellä tähtäyksellä on tärkeää minunkin mielestäni energiapoliittisesti, että maakaasu on merkittävä vaihtoehto, ja se on ehdottomasti mieluisampi vaihtoehto kuin nimenomaan kivihiili on.

Minä kuitenkin muistutan, että kun on päätetty, että 2050 mennessä Suomessa 80 prosentilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, en näe mahdolliseksi tämän eduskunnan yksimielisen kannan valossa, että maakaasua oikeastaan lainkaan on meilläkään käytettävissä. No, siihen on vielä kymmeniä vuosia aikaa, ja voi olla, että ccs-, siis hiilentalteenottoteknologiat siihen mennessä kenties ovat jonkin verran kehittyneet, mutta kun niille Suomessa ei näytä olevan semmoista maaperää, että ne pitää täältä jonnekin kuskata, niin ei sekään sitten tule olemaan kovin halpa vaihtoehto. Elikkä maakaasun myöhempää hintaa tulevat nostamaan joka tapauksessa ne tosiseikat, että kumminkin se hiilidioksidi pitää jonnekin viedä täältä Suomesta, ja Suomen maaperässä ei nykytiedon mukaan ole sellaisia onkaloita, mihin se voitaisiin laittaa.

Arvoisa puhemies! Oli ehkä jokin muukin asia, nyt ne jo tässä unohtuivat ... (Ed. Skinnari: Kierrätyspolttoaineet!) — Kierrätyspolttoaineet, aivan oikein. Se oli se kysymys, mitä tässä matustelin.

Minä jo aiemmassa vaiheessa sain selvityksen valiokunnassa tämän asian noustua esille. Ensinnäkin tiedossa on tämän notifikaation vaikeus. Ja minkä takia notifikaation vaikeus? Sen takia, että sen arvioidaan olevan kilpailukykyinen eikä se sillä tavalla tarvitsisikaan tukea. Minä en ole ihan varma, onko näin, mutta näin se arvioidaan, että se sitä olisi, sekä meillä arvioidaan että myöskin komission piirissä arvioidaan, että se sitä olisi. (Ed. Skinnari: Miksi se arvio on muuttunut? Hallituksen esityksessä oli toisin!) Tämän parempaa selvitystä minulla ei nyt siihen ole.