7) Hallituksen esitys energiaverotusta koskevan lainsäädännön
muuttamiseksi
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Tänään on käsittelyssä useita
isoja asioita. Kun pöytäkirjaan voisi todeta,
että kello on 17.40 perjantai-iltana joulukuun alkupäivinä, niin
on ymmärrettävää, että meitä ei
ole kovin montaa ihmistä salissa, (Ed. Skinnari: Viisi
kansanedustajaa!) mutta viisi saa nyt sitten, edustajat Kankaanniemi,
Leppä, Pulliainen, Skinnari ja Kumpula-Natri, varmaan erityismaininnan.
Toivottavasti se näkyy vaaleissa, että emme ole
kentillä vaan täällä, koska
tosissaan nyt aloimme käsitellä energiaverotusta
koskevaa lakia, joka herätti paljon keskustelua ja tunteita,
kun laki valiokuntaan lähetettiin käsiteltäväksi.
Siinä taustalla on tunnetusti hallituksen nopea päätös
poistaa kelamaksu työnantajilta, ja se teki jo heti alkuun
730 miljoonan euron aukon. Kun lupaus tuosta poistosta annettiin,
niin hallituksen tavoitteena oli kerätä puuttuva
sosiaaliturvan rahoitus pääasiassa työnantajilta
ja elinkeinoelämältä. Näin annettiin
ymmärtää. Sitten kuitenkin, kun katsomme,
miten nämä kustannusvaikutukset menevät,
niin veronkiristyksen seurauksena noin 500 miljoonaa euroa vuodessa
kerätään suomalaisilta kodeilta.
Tuo energiaverotuksen vieminen koteihin on yritetty perusteluissa
esittää ympäristöteoksi ja vihreäksi
verouudistukseksi, mutta meistä tämä vielä perehtymisenkin
jälkeen näyttää hyvin paljon
mustalta tasaverolta. On olemassa tiettyjä hyviä elementtejä,
mitä tässä on sisällä,
niin että tunnustus hyvästä yrityksestä.
Annan kunnian tälle rakenteelle, mitä tässä on
yritetty hakea, että löydettäisiin vero,
jossa olisi energiasisältö- ja hiilidioksidikomponentti,
ja sillä lailla eri tuotteita verotettaisiin näistä näkökulmista.
No, nyt jo huomataan, että tämäkään
esitys ei tällaisena puhtaasti voi mennä läpi,
vaan sinne on tehty useitakin poikkeuksia. Muun muassa sitten, kun tullaan
polttoaineisiin, nestemäisiin, niin siellä onkin
sitten jo eri kriteerejä sisällä.
Mutta kun tämä lähtökohta
on kuitenkin finanssipoliittinen, pitää kerätä rahaa
tähtäimenä tuo lähes miljardi,
niin ei siitä kauhean ympäristömyönteistä saa.
Me teimme kovasti töitä, että olisimme
rakentaneet rinnalle ihan vaihtoehtoisen mallin, jolla kerätä tuo
sama määrä. Mutta valitettavasti ei ole
mahdollista kerätä näin paljon rahaa
ilman, että siinä mennään finanssipoliittisin
keinoin eikä ympäristökulma edellä. Mutta
teimme kyllä mallia, jossa olisi ollut useita parannuksia
tähän nähden.
Yksi näistä on tämä maakaasun
verokohtelu, joka nähtiin tosi hankalana. Sen olisi voinut
korjata ympäristön näkökulmasta
paremmaksi päästökomponenttia enemmän
painottamalla. Näin yksinkertaisesti se olisi voitu hoitaa,
jos olisi haluttu. Tai sitten olisi voinut laittaa erikseen kertoimen,
me laskimme mallilla 0,7, joka huomioisi sitä, että fossiilisissa
polttoaineissakin on eroja, kun niiden kuljetusta katsoo — maakaasu, joka
tulee putkea pitkin, tai sitten, kun joudutaan kivihiiltä rekoilla
kuljettamaan — tai kun poltetaan, tuleeko lähipäästöjä,
jotka eivät ole suoraan päästökaupan
alaisia päästöjä mutta ovat hiukkaspäästöjä,
ilmaan, lähiympäristöön vaikuttavia.
Sillä lailla tämä kaavamaisuus ei sitten kuitenkaan
ole tässä onnistunut kaiken kaikkiaan.
Siis suurin kritiikki tätä esitystä kohtaan
tulee siitä, että kun asuminen Suomessa on kuitenkin välttämättömyys — täällä ei
voi asua kadulla, niin kuin asunnottomat sen tietävät
luissaan — niin asumisen hinnan korotusvaikutus tässä on 50—350
euroa asuntoa kohti. (Ed. Asko-Seljavaara: Vuodessa!) — Vuodessa. — Muistamme keskustelun.
Tässä lähdettiin, puhuttiin, oikeastaan
250 eurosta. Puhuttiin aika paljon silloin pelkästä lämmityskomponentista,
mutta kun tähän tulee vielä sähköveron
korotus, joka osuu kuluttajille ja palvelutyönantajille
ilman mitään palautus- ja alennusjärjestelmiä niin
kuin teollisuuden puolelle menee, niin sen vaikutus näkyy kotitalouksien
sähkölaskussa aika ikävästi.
Kun todella todella monet suomalaiset ovat sitten vielä kunnallisten
energiayhtiöiden varassa ja kunnalliset energiayhtiöt
ovat merkityksellisiä myös kuntien talouden tasapainossa,
niin näemme tässä, että vaihtoehtona
on joko panna se suoraan hintaan — se tarkoittaa reilua,
jopa yli 20 prosentin kertakorotusta kuukausiperusmaksuihin kaukolämmössä ja
sitten sähköveron korotus vielä erikseen
päälle — tai sitten kunnalliset laitokset
ottavat tämän takkiinsa. Kun niillä monilla
on kuitenkin tarve, kuten esimerkiksi omassa kotikaupungissani Vaasan
Sähköllä, siirtyä käyttämään
uusiutuvia, pitäisi pystyä varaamaan investointeja
varten varoja ja rahoitusta, niin tämä vaikeuttaa
sitä, tämmöinen, monet alan toimijat
sanovat, epäsivistysvaltiomainen korotus, että kerralla
tehdään yli 100 prosentin veronkorotuksia, että vuodenvaihteessa
tullaan tällaisia tekemään.
Maakaasun ongelmat mainitsin.
Seuraavana tulee sitten kaukolämmön kilpailukyky,
ja sen heikentämiseen meillä ei pitäisi olla
järkeä. On tietenkin tuijotettava uusiutuvien osuustavoitteita,
mutta samaan aikaan pitäisi tuijottaa päästötavoitteita
ja tehokkuuksia. Vielä hetki sitten on saatu muun muassa
Helsingin kaupunkiin — Vaasassa on myös chp-,
yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos — palkintoja siitä,
miten ympäristöä säästävästi
ne käyttävät tehokkaasti sen kaiken energian,
mitä siinä kivihiilessä on. Se on jopa
90 prosenttia parhaissa laitoksissa, kun sitä jossain toisaalla
tuprutellaan, Saksassa, tuella, kuten olemme tänään
puhuneet, paljon huonommilla tehoprosenteilla, niin totta kai se
on energian materiaalista irtiottonäkökulmasta
myös ilmastolle paljon huonompi asia.
Jos kaukolämmön kilpailukyky heikkenee, niin
silloin myös mahdollisuus myöhemmin tuohon verkkoon
syöttää uusiutuvaa heikkenee. Ja nyt
jo tiedämme asiakkaiden karanneen muihin lämmitysmenetelmiin,
ja voi olla, että se ei aina ole järkevää.
Se, että joku vaihtaa öljykattilan biokattilaan,
se varmaan on kaikkien meidän mielestämme järkevää,
mutta silloin, kun kaukolämpöalueella valitaan
eri muotoja, niin siitä tulee omat hankaluutensa.
Suomessa on päästy orastavaan kasvuun teollisuuden
puolella, ja teollisuutta piti auttaa kelamaksun poistolla. Hallitus
kovasti perusteluissaan sanoo, että nyt sitten vaan siirretään,
mitä se teollisuus maksaa toisella lailla, mutta sehän
ei yhtiökohtaisesti tarkastellen pidä paikkaansa. Toiset
yhtiöt joutuvat koviin vaikeuksiin, ja toiset taas sitten
ovat hyötyneet kelamaksun poistosta ja sinänsä voivat
sitten maksaa energiamaksuina sen saman. Palvelualojahan kelamaksu
on helpottanut, mutta on yllättävän suuria
laskuja, mitä he joutuvat energia- ja sähköveroista
enemmän maksamaan.
Aika rumana merkkinä täältä löytyy
tämä maatalouden palautusjärjestelmä.
Toiset vertaavat sitä teollisuuteen, minä en ymmärrä,
miten sitä verrataan teollisuuteen. Palvelutoimialoilla ei
ole mitään palautuksia sähköveroille,
maata-louteen tämä on laitettu. Huomaan, että ajan
kuluessa perustelut ovat muuttuneet. Syksyllä tätä perusteltiin
sillä, että tämä on vanha malli.
Kun ed. Heinäluoma oli valtiovarainministeri, tehtiin maataloustupo,
jonka osana hyväksyttiin tämmöinen malli,
että silloin tehtyjä korotuksia palautettiin.
Mutta häneltä olen varmistanut moneen kertaan,
että ei tässä missään
vaiheessa ollut tarkoitus tehdä ikuista automaattia, että aina, jos
jotain siellä puolella tehdään, niin
korvataan. (Ed. Pulliainen: Jos se tuntuikin hyvältä,
niin että sitä piti matkia!) — On tietenkin
helppo laittaa SDP:n piikkiin asioita, ollaan hallituksessa tai oppositiossa,
ja meille se sopii, keskustellaan jatkostakin.
52 miljoonaa euroa palautetaan ensi vuonna maatiloille, ja kuten
voidaan lukea hallituksen esityksen perusteluista, niin siellä sanotaan
aivan suoraan: "Veronpalautus soveltuu huonosti yhteen ilmastotavoitteen
kanssa, koska maatalous ei kuulu päästökaupan
piiriin, energiaverotuksen tulisi olla ensisijainen ohjauskeino
vähennystavoitteisiin pyrittäessä. Lisäksi
energiaveron palautus pitää ennallaan kevyen ja
raskaan polttoaineen käytön suhteellista edullisuutta
esimerkiksi kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin nähden."
Tämän takia äskeisessä keskustelussa,
jossa puhuimme syöttötariffista, sanoin, että minun mielestäni,
Pekkarinen, teillä on käytettävissänne
tuo 52 miljoonaa euroa tukea maatiloja käyttämään
bioenergiaa mieluummin kuin palauttaa ja palkita raskaan polttoöljynkin
käytöstä.
En ole varma, mitä kaikkia syöttötariffeja
pitää tehdä, mutta tuo 52 miljoonaa euroa
pitäisi voida käyttää paremmin.
Tässä tulee mieleen ympäristötuki,
jolla ei kyllä ympäristöä parannetakaan.
Olen iloinen, kun valiokunnan puheenjohtaja ed. Leppä on
täällä kuulemassa myös nämä terveiset,
vaikka varmasti nämä tietää ja osaa.
Tässä on valtiovarainvaliokunnan demariryhmän
perustelut sille, että olemme päätyneet
siihen, että tämä koko paketti tulee
hylätä. Tällä mennään
vain kansalaisten kukkarolle, keksitty vihreä peitto asialle.
Sähköverosta haluan vielä sanoa sen
verran, että minäkin uskon, että sähköveroa
voi jossain vaiheessa ehkä korottaa, mutta se pitäisi
tehdä vähitellen. Kun 2014 direktiivin mukaan
jokaisella kodilla tulee olla etäluettava mittari, niin että asukas
itsekin voi seurata, minkä verran hän käyttää sähköä,
niin silloin siitä voi tulla kannuste. kun tämä tulee
näkyviin, miten sähköä kuluu. (Puhemies:
10 minuuttia!) Siihen tuommoinen korotuspaine voisi olla järkevä.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, jotta ei tarvitsisi palata
uudelleen koppiin, niin käytän vielä parikymmentä sekuntia.
Talousvaliokunta yksimielisessä lausunnossa esitti todella
paljon muutosesityksiä, yksimielisen lausunnon osuudessa — me
jätimme sinne myös eriävän mielipiteen — yhdessä toivoimme
useassa kohtaa tarkennuksia, mitä voisi tehdä.
On tosi tylsä katsoa, että niitä ei ole
voitu huomioida.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on tärkeä energiaverouudistus.
Se valitettavasti perustuu aivan keskeisiltä osin työnantajien
kelamaksun poistamiseen ja sen synnyttämän valtaisan
aukon täyttämiseen. Tänä vuonnahan
tämä aukko on täytetty velanotolla, ensi
vuodesta lähtien sen maksavat yritykset ja kotitaloudet.
Näin hallitus on viisaudessaan päättänyt,
tai itse asiassa päätös oli ministeri
Kataisen yksin antama lupaus, ja siitä johtuu tämä tilanne.
Henkilökohtaisesti äänestin kelamaksun
poistoa vastaan. Olisin pitänyt sen voimassa ja korjannut
sen kohdentumista, mutta hallitus kaatoi koko homman ja synnytti
näin valtavan aukon talouteen. Silloin hallitus teki myös
päätöksen, että tämä aukko
täytetään energiaveroilla. Se oli virhepäätös.
Energiaveropakettia hallitsee nyt tämä fiskaalinen
vaikutus hyvin voimakkaasti, ja silloin ympäristövaikutukset,
energiapoliittiset vaikutukset ovat jääneet lapsen
asemaan, ja se on vahinko.
Tämän uudistuksen keskeisimmät ongelmat ovat
sen vaatimaton ympäristöohjaavuus, verotuksen
päällekkäisyys päästökaupan
kanssa ja kiristyvän verorasituksen kohdistuminen myös kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien osalle sekä vienti-
ja pk-yrityksiin uudella tavalla. Esimerkiksi metsäteollisuus
hyötyi kelamaksun poistosta 50 miljoonaa euroa mutta menettää tämän
verouudistuksen myötä yli 100 miljoonaa euroa.
Metsäteollisuus on arvioinut, että tämä vie
kannattavuutta huomattavasti, ja se on valitettavaa. Onko meillä siihen
varaa tässä tilanteessa, on hyvä kysymys.
Eli tuotantoa ja työpaikkoja ajetaan alas Suomessa,
ja varsinkin uudet investoinnit siirtyvät muihin maihin.
Tämä aiheuttaa myös ammattimaisille kuljetusyrityksille
mittavia kustannuslisiä, eikä tuo energiaveroleikkuri
korjaa sitä epäoikeudenmukaisuutta, joka yritysten
osalta muodostuu tässä yhä vakavammaksi.
Uudistuksen vaikutuksia ei myöskään ole
kovin perusteellisesti arvioitu. Se johtuu varmaan siitä,
että tämä on valmisteltu valtiovarainministeriössä ja
esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopoliittinen
ja työllisyyspoliittinen näkökulma on unohtunut
kokonaan. Koko hallituksen esityksen perusteluista ei löydy
elinkeinopoliittisten vaikutusten arviointia, mitä on pidettävä aivan käsittämättömänä.
Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tässä yh- teydessä myös
sähkö- ja biokaasuautoille käyttövoimaveroa.
Se poistettiin 155 kansanedustajan lakialoitteella muutama vuosi
sitten. Ed. Vilkuna oli aktiivinen, ja näin tapahtui. Nyt
hallitus kävelee eduskunnan yli ja panee sähkö-
ja biokaasuautoille käyttövoimaveron ja näin
hidastaa näiden ympäristöystävällisten
autojen valmistamista ja käyttöönottoa
Suomessa. Käsittämätöntä.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on todella puutteellisesti
valmisteltu. Siltä osin onkin tärkeää,
että sen vaikutuksia tarkoin seurataan. Omassa eriävässä mielipiteessäni
talousvaliokunnassa nostin esille edellä mainituista näkökohdista muutamia,
muun muassa päällekkäisyyden päästökaupan
kanssa, energiaveroleikkurin korjaamisvaatimuksen, pk-yritysten
ja kotitalouksien energialaskun kohtuuttomuuden torjumisen ja sitten
sähkö- ja biokaasuautojen käyttövoimaverosta
luopumisen. On selvää, että jotkut joutuvat maksamaan,
ja kaikki oikeastaan, jotka energiaa käyttävät,
joutuvat maksamaan entistä enemmän. Se on luonnollista,
mutta tässä kohdentuminen nyt nimenomaan työnantajan
kelamaksun poistamisen takia on viemässä kehitystä aivan kohtuuttomaan
suuntaan.
Mitä tulee maatalouteen, pidän perusteltuna sitä,
että maatalouden rasitusta ei lisätä.
Siellä puolella on aika paljon taloudellista rasitusta. Mutta
se ongelma tähän sisältyy, että kun
energiaverotus ei kohdistu varsinaisesti maatalouteen tämän
järjestelmän takia, niin maataloudessa ei ympäristönäkökulmaa
oteta sen takia sillä lailla huomioon kuin muualla kotitalouksissa, teollisuudessa
ja liikenteessä, kun ne joutuvat lopullisesti maksamaan
tämän lisääntyvän verorasituksen.
Maataloutta pitäisikin ehkä kohdella tästä näkökulmasta
samalla tavalla ja antaa se maataloustuki muuta kautta kuin energiaverotuksen
helpotuksena.
Kasvihuoneviljelijöitä tämä koskee
myös hyvin raskaasti. Siihen ed. Kalliksen jättämässä vastalauseessa
on muutosesitys. Samalla tavalla ed. Kallis vastalauseessaan puuttuu
energiaintensiivisten yritysten saamaan palautukseen ja esittää tämän
leikkurin alentamista 3,7 prosentista jalostusarvosta 0,5 prosenttiin,
johon EU hyväksyy tämän alentamisen.
Tätä esitämme, jolloin saadaan huomattava
osa vientiteollisuuden yrityksiä ja myös pieniä yrityksiä mukaan
tähän helpotukseen nimenomaan niiden osalta, jotka
ovat energiaintensiivisiä. Muut sitten joutuvat muulla tavalla
toimimaan saadakseen helpotusta eli todellakin etsimään
ratkaisuja ongelmiin.
Tämä muutos maksaisi noin 140 miljoonaa euroa.
Ruotsissa tätä vastaava veronpalautusjärjestelmä on
käytössä. Siellä on periaatteessa
100 prosentin vero, mutta palautetaan jopa 90 prosenttia takaisin.
Eli kilpailuasetelma vääristyy tällä hallituksen
esityksellä Suomen ja Ruotsin kesken huomattavasti, ja
kun Ruotsi on kuitenkin meidän tärkein kilpailijamme
maailmanmarkkinoilla, tällä on vakavat työllisyys-
ja elinkeinopoliittiset seuraukset, kun tähän
suuntaan mennään.
Arvoisa puhemies! Maakaasun osalta meillä on myös
muutosesitys. Esitämme, että maakaasun veron kiristäminen
tehtäisiin erillispäätöksenä vasta
myöhemmin eikä tässä yhteydessä sidottaisi
käsiä niin pitkäksi aikaa eli vuoteen 2015,
kuten nyt hallitus esittää. Edelleen dieselöljyn
veronkorotusta emme kannata näin mittavana, kuin hallitus
esittää, koska se ajaa kuljetusyrityksiä vaikeuksiin.
Arvoisa puhemies! Nämä muutosesitykset löytyvät
vastalauseesta, ja ne tulemme esittämään
ensimmäisessä käsittelyssä tiistaina.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi
valtiovarainvaliokunnalle lausunnon tästä hallituksen esityksestä,
jonka tausta-asiat täällä on sinänsä aivan
oikein kuvattu. Siitä kelamaksun poistostahan tämä johtui
koko homma.
Lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunta totesi
muun muassa seuraavaa: "Vuoden 2003 ajoneuvoverolain muutoksella
(1280/2003) haluttiin edistää biokaasuautojen
käytön yleistymistä. Verovapauden säätämisen
yhteydessä todettiin, että ympäristöperusteisesta
tuesta voidaan luopua aikanaan, kun kaasu ajoneuvojen polttoaineena
on yleistynyt. Valiokunta toteaa, että biokaasu on ympäristön
ja ilmaston kannalta kiistatta paras polttoaine. Valiokunta pitääkin välttämättömänä,
että metaanista koostuvaa polttoainetta käyttävien
henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimaverovapaus
säilytetään kunnes on muodostunut kattava
ja toimiva jakeluverkosto. Myös puukaasukäyttöisten
autojen tulee olla käyttövoimaverosta vapaata."
Tämä on oikein kursivoitu, jotta se olisi
tullut luetuksi valtiovarainvaliokunnassa ja sen sihteeristössä.
(Ed. Kankaanniemi: No, tuliko?) — Ei, ilmeisesti ei, kun
ei ole. Haihtunut on, haihtunut on. Ei näy haisuakkaan
missään, ei metaaninkaan tuoksua.
Arvoisa puhemies! Olemme erittäin pahoillamme siitä,
että näin on. Ed. Vilkuna taisteli uljaasti ja
Guinnessin ennätyskirjaan kuuluvalla tavalla tämän
hankkeen puolesta. Siitä turhautuivat ministeriön
virkamiehet, ja tässä nähdään
tulos.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan täällä ed.
Kumpula-Natrin tekemää hylkäysehdotusta.
Harvoin on eduskunnassa näin huonosti valmisteltua
hallituksen esitystä kuin tämä on. Tämä on
lähtenyt fiskaalisista tavoitteista, ja se jo sinänsä lähtökohtana
on huono. Asiaa on valmisteltu pääasiassa valtiovarainministeriössä,
jonka energiaosaaminen on tässä käsittelyn
aikana muun muassa talousvaliokunnassa osoittautunut erittäin
huonoksi. Se osoittaa jälleen kerran sitä, miten
virka-aikana valtioneuvoston eri ministeriöt eivät
käytännössä pysty yhteistyöhön,
vaan jälki on kaikkea muuta kuin kestävä.
Kuten täällä on aikaisemminkin tullut
esille, niin talousvaliokunta energia-asioita asiantuntijana käsittelevänä valiokuntana
toi yksimielisesti esille monia sellaisia näkökohtia,
jotka tästä verovalmistelusta ovat täysin
puuttuneet.
Ensinnäkin jo se lähtökohta, joka
ei ole verotusta, vaan se on suomalaista sosiaaliturvapolitiikkaa,
on se, että meillä palkkatyöhön
perustuva sosiaaliturva kerätään nimenomaan
palkasta saaduilla sosiaaliturvamaksuilla, joista suurin on työnantajan
ja työntekijän työeläkemaksu,
22 prosenttia palkasta, ja sosiaaliturvamaksut ovat sitten oma osansa,
mutta se sosiaaliturva on perustunut palkkaan. Nyt siirrytään
tästä budjettiperusteiseen kansaneläkkeen
rahoituksen keräämiseen, joka aikaisemmin kansaneläkelaissa
oli niin, että jos rahat eivät riitä,
niin silloin Kansaneläkelaitos anoo valtiolta rahaa, ja
yhä enemmänhän se on anonut niin kansaneläkkeisiin
kuin sairausvakuutukseenkin tätä rahoitusta veronmaksajien
rahoista. Suomalainen sosiaaliturva on lähtemässä sille
tielle, mikä se monissa muissa maissa on, että budjetista
rahoitetaan eläkkeet ja muutkin maksut, ja tämä tuo
verotukseen sitten ihan toisenlaisen ulottuvuuden ja tähän
lakisääteiseen sosiaaliturvaan myös toisenlaisen
ulottuvuuden.
Täällä on tuotu esille se, että esimerkiksi
maakaasun, joka on sataprosenttisesti Venäjältä tuotua,
joka on yksi Venäjän ja Suomen kaupan yhteistyön
kulmakiviä ollut pitkään, tämä sopimukseen
perustuva järjestelmä on nyt saamassa monta kysymysmerkkiä.
Samaan aikaan tämä huutokaupalla tapahtuva päästökauppa
on tulossa vuonna 2013, mutta tätäkään
ei tässä hallituksen esityksessä oteta
huomioon, vaan lähdetään siitä,
että tämän maakaasun verotusta moninkertaistetaan.
Se tulee merkitsemään sitä, että kaukolämpö,
joka on Suomessa kerrostaloissa ylivoimainen, se on myös
Euroopan unionissa tulossa ensimmäistä kertaa
strategisesti lähtökohdaksi, ja ennustetaan, että Kiina
tulee olemaan johtava kaukolämpömaa. Tämä osaaminen,
mikä Suomessa on kaukolämmön osalta ollut,
tullaan tällä hallituksen esityksellä romuttamaan.
Esimerkiksi Helsingin osalta, ettei tarvitse ottaa Lahtea esimerkiksi,
tämä tulee johtamaan käytännössä siihen,
että Helsinkiin pitäisi tämän
periaatteen mukaisesti rekoittain päivällä muutenkin
jo ylirasittuneeseen liikenteeseen tuoda haketta, ja tämä on
täysin kestämätöntä,
tämän tyyppinen menettely. Tässä suhteessa
maakaasua, joka on puhdasta, pitäisi olla enemmän.
Tämä tulee myös heikentämään
kunnallisten energiayhtiöitten asemaa, koska kunnallisissa energiayhtiöissä maakaasu
on erittäin merkittävä, ja kun kunnallisilla
energiayhtiöillä menee huonosti, ne eivät
voi silloin rahoittaa omia kuntiaan, omistajiaan, ja tämä tulee
käytännössä myös tätä kautta
koitumaan kotitalouksien negatiiviseksi taloustilanteeksi. Toisin
sanoen kotitalouksia puristetaan myös kunnallisten energiayhtiöitten
kautta, jotka tässä on otettu otsikon Elinkeinoelämä alle.
Elinkeinoelämä on tässä lähinnä kunnallisia
energiayhtiöitä, ei Fortum tai sitten Ruotsin
valtion Vattenfall, ne ovat kuitenkin vain pieni osa suomalaista
sähköntuotantoa tai energiantuotantoa. Tässä suhteessakin
tämä on suomalaisille maakunnille ja suomalaisille
kunnallisille energiayhtiöille kova isku. Se tulee näkymään
jo ensi vuoden alusta energian hinnan nousuna, koska nyt sitten
budjetteja tehtäessä kunnat ovat ottaneet tämän
huomioon.
Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tämä on valitettavaa,
että tällaista pääsee tapahtumaan, mutta
ottaen huomioon kaikki muutkin hallituksen huonot päätökset,
tämä ei ole mitenkään yllättävää.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan selventää helsinkiläisen perheen
asumisen kannalta tätä energiapäätöstä ensi
vuodeksi. Meillähän on tämä yhdistetty maakaasun
ja kivihiilen sähkön- ja lämmöntuotanto,
joka, kuten ed. Skinnari sanoi, on erittäin tehokas ja
hyvin hoidettu. Me poltamme lähinnä maakaasua
ja vain kylmimpinä päivinä kivihiiltä.
Kivihiiltä ei tuoda millään autoilla
tänne vaan laivoilla, (Ed. Skinnari: Puhuinkin hakkeesta!)
ja sitten se tuodaan yleensä Itämeren alueelta
ja säilötään hyvin syvälle
maan sisällä oleviin onkaloihin.
Kun tämä energiaverotus tulee ensi vuonna, niin
perheet maksavat keskimäärin 15—20 euroa
enemmän lämmityksestään ja sähköstään ensi
vuonna kuukaudessa. Eli ei tämä nyt aivan valtava
korotus ole. Mutta sitten kun me joudumme käyttämään
tätä uusiutuvaa energiaa, niin siitä kyllä tulee
sitten aivan erityyppinen rasite meille täällä Etelä-Suomessa,
ja siihen me sitten pyydämmekin apua, että saisimme
paremmat syöttötariffit.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Tässähän hankaluus
tulee vielä tuon äskeisen Helsinki-puheenvuoron
jälkeen siitä, että tosiaankaan kaikilla
alueilla ei ole maakaasua. Vielä kymmenisen vuotta sitten
oli suuri kansallinen energiastrategia rakentaa enemmän
maakaasun varaan ja suunnitelmien oli tarkoitus jatkua Lounais-Suomeen.
Kun itse tulen vielä pohjoisempaa rannikolta, jossa ei
vielä ole ollut edes pitkälle meneviä suunnitelmia,
niin tuntuu aika hankalalta sitten tämmöinen nopea
muuttaminen, että nyt sitten nopeasti vaan verotuksella tehdään.
Kun halutaan tehdä ohjausvaikutuksia toisaalta, niin eihän
niitä voi päivässä tai kahdessa
tehdä. Energiatoimiala on vielä kaikkein pääomavaltaisin
toimiala, siis yleistä teollisuustoimialaakin paljon, paljon
pääomavaltaisempi. Silloin pitäisi myös
olla pitkät kuoletusajat, pitkät investointisuunnitelmat
ja sitä kautta hirveän paljon vielä vakaampi
tämä toimintaympäristö, minkä poliittiset
päätöksentekijät antavat.
Ymmärrän kyllä sitä, kun
alalla toimijat joskus joutuvat harmittelemaan, että suurin
niin sanottu riski heidän toimialallaan ovat poliittiset päätöksentekijät,
se, mitä veroja tai mitä järjestelmiä keksimme.
No, nyt ilmastonmuutos on saattanut meidät tilanteeseen,
jossa täytyy tehdä ohjausta. En usko, että markkinat
toimivat ilman sitä, ja sen takia pitäisi pystyä pitkäjänteiseen
politiikkaan tekemään sitä.
Mutta tosiaan tämä kotitalouksien hinta, mistä äskeisessä puheenvuorossakin
mainittiin: Hyvä, jos jossain päässä selvitään
15 eurolla kuukaudessa, vuodessa toistasataa, mutta joillain se tulee
olemaan vuodessa 350 euroa. Se on kyllä jo aika paljon.
Kun tähän samaan yhteyteen vielä näemme,
että myös teollisuudessa toisille laitoksille
tulee tosi vaikeita tilanteita verrattuna toisiin, niin sekään
ei ole hyvä.
Talousvaliokunta esitti konkreettisena palautusveropuolelle
esimerkiksi, että voitaisiin saada se neljään
kertaan vuodessa. Kun toiset saavat 7 miljoonan euron laskun nyt
sitten kertapottina, niin he voisivat saada niitä useammin.
Sen takia harmittaa, että tämmöiset konkreettiset
parannusesitykset (Puhemies: 2 minuuttia!) eivät ole edenneet
valtiovaroissa.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! On hyvä, että Helsinki ja
Helsingin Energia lähtivät liikkeelle tässä asiassa,
niin kuin ed. Asko-Seljavaara tässä sanoi. Voi
sanoa, vihdoinkin. Tätä on esitetty muutamilta
tahoilta, että myös Helsinki osallistuisi tällä tavoin
niin kuin se nyt on päättänyt osallistua
näihin energiataloutensa uudistuksiin ja muutoksiin, ja
tätä pitää tukea ja kannustaa
kaikin mahdollisin tavoin, että näin tapahtuu. Tekniikka
kehittyy huomattavaa vauhtia, enkä näe niin suurena
ongelmana kuitenkaan tulevaisuudessa sitä, että uusiutuvan
energian tuotantomuotojen muuttuessa myöskin ne logistiset
ongelmat pystytään myös Helsingin osalta
kyllä aivan varmasti ratkaisemaan. En usko, että se
tulee olemaan ongelma, kehitys menee niin kovaa vauhtia eteenpäin.
Puhemies! Toinen asia ed. Kumpula-Natrille maatalouden energiaveropalautuksista:
Siinä on vain yksi ongelma. Kritisoitte sitä,
että se ei ole energiatavoitteiden mukaista. Mutta ongelmana on
vaan se, että eivät ne työkoneet muulla
polttoaineella kulje kuin sillä moottoripolttoöljyllä. Sen
jälkeen, kun ne kulkevat jollakin muulla, sitten on mahdollista
tarkentaa tätä asiaa. Se kehityksen kulku ja polku
on totta kai edessäpäin, ja näin tulee
jossain vaiheessa tapahtumaankin. Mutta näin on tällä hetkellä.
Moottoripolttoöljy on ainoa aine, mikä sinne voidaan
tankata, että niillä työkoneilla pystytään
toimimaan.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä maakaasun kohtalo
todella vähän surettaa maassamme. Luulimme, kun
vedimme ne maakaasuputket Venäjältä,
että se maakaasu olisi ollut sitten se kaikista paras energiamuoto, mutta
nyt näyttää siltä, että joudumme
sitten tähän puun polttamiseen. Mutta ihmettelen
aina sitä, minkä takia Saksa saa vetää kaksi
tämmöistä valtavaa maakaasuputkea tähän
meidän eteemme Suomenlahteen ja käyttää maakaasua,
mutta Suomessa sitä jotenkin niin kuin vainotaan.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Voisimme varmaan ed. Lepän kanssa tehdä paremman
hallituksen esityksen yhdessä, jos sitten rajattaisiin
nämä palautukset niihin moottoripolttoöljytraktoreihin,
mutta kun ymmärtääkseni täällä ei
tule mitään rajoitusta. Sitä vaikka lämmittelisi
sitä tupaansa, tai anteeksi, ei tupaa missään
nimessä, asuntoa, vaan tuotantolaitostansa öljyllä,
niin palautukset tulevat sinne. Eikö vaan näin
ole? Ei mitään muuta estoa kuin se, että vaan
siihen maatilan pyörittämiseen käytetään.
Jos vaan rajattaisiinkin traktoreihin, niin olisi ymmärrystä enemmän
lisäävä.
Mutta kun mentiin liikennepuolelle, niin talousvaliokunta näissä yksimielisissä osuuksissansa
toivoi, että olisi voitu tarkastella myös tätä biokaasun
käyttövoimaveroa autoissa. Siitä on eduskunnassa
taisteltu ja sitä poistettu. Minä en ymmärrä tätä tilkun
siirtämistä yläpäästä alapäähän:
Välillä halutaan lisätä biokaasun
käyttöä ja koettaa, löytyisikö sieltä se
tulevaisuuden Suomen nokia, että osattaisiin hyödyntää uusiutuva polttoaine
autopuolella. Nyt sitten isketään takaisin biokaasuautoille
käyttövoimavero. Ei mene ymmärrykseen.
Ja sitten toivomme myös, voisiko sähköautot
vihdoin ottaa meilläkin käyttöön, jotain
konkreettisia toimia, että ne lähtisivät markkinoille.
Tämä käyttövoimavero on aika pieni
osuus koko auton hinnasta, mutta kun jotain keinoja täytyy
keksiä, niin senkin poistamista valiokunta esitti. Nämä ovat
semmoisia isoja asioita, jotka ovat nyt jääneet
tässä paketissa sivuun. Toivotaan, että työ jatkuu
ja sieltä tulisi konkreettisia esityksiä näidenkin
eteenpäinviemiseksi.
Yleiskeskustelu päättyi.