1) Hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain
6 ja 8 §:n muuttamisesta
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys
poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta voi toteutuessaan merkitä hyvinkin
suuria muutoksia kihlakuntajakoon ja näin myös
ihmisten oikeuteen saada poliisipalveluja. Hallituksen esitys on
nyt tuotu eduskuntaan, vaikka se on sisällöltään
täydellisesti vastoin voimassa olevaa kihlakuntaselonteon
linjausta, vastoin eduskunnan yksimielistä, selkeästi
ilmaistua tahtoa.
Eduskunnan poliisiasioita käsittelevä asiantuntijavaliokunta,
hallintovaliokunta, ei ole kihlakuntaselonteoista antamissaan mietinnöissä vuonna
1995 eikä myöskään vuonna 2000
sallinut kihlakuntia mitätöivää suurpoliisipiirien muodostamista.
Sisäasiainministeriö on tämän
vuoden kesäkuussa saanut oikeuskanslerilta lausunnon hallintovaliokunnan
mietintöä koskien, ja oikeuskansleri on yksiselitteisesti
todennut, että "hallintovaliokunnan kannanottoja voidaan
pitää lähtökohtina etsittäessä tulkintaa
säännösten oikealle soveltamiselle".
Arvoisa puhemies! Vuonna 1996 voimaan astunut kihlakuntauudistus
tavoitteli toiminnan tehostamista ja taloudellisia säästöjä.
Nyt kuusi vuotta myöhemmin on nähtävissä,
että minkäänlaista säästöä ei
ole kuitenkaan syntynyt eikä toimintakaan ole tehostunut.
Päinvastoin, paikallispoliisit ovat monin paikoin haja-asutusalueilta
jo kokonaan kadonneet. Hallituksen esityksessä on ikään
kuin silmänlumeeksi kerrottu, ettei kihlakuntajakoa olla
nyt heikentämässä eikä myöskään
poliisin palvelutaso näin heikenny, mutta jo esityksen
seuraavassa lauseessa mitätöidään nämä lupaukset:
"Pitemmällä tähtäyksellä henkilöstön
toimenkuvissa tai vaihtoehtoisesti heidän
niin halutessaan sijoituspaikoissa tapahtuisi muutoksia sisäisen
hallinnon ja poliisitoiminnallisten tukitoimintojen suhteellisen
osuuden pienentyessä ja erikoistumisen lisääntyessä."
Edelleen esityksessä todetaan: "Täydellisen yhteistoiminnan
järjestelyjen mallina voisikin esimerkiksi olla, että kustakin
hätäkeskusalueesta muodostettaisiin kihlakuntajaolla
tarkistetun maakuntajaon pohjalta yksi tai useampia täydellisen
yhteistoiminnan alueita. Nykyisestä 90 kihlakunnasta saatettaisiin
muodostaa siten esimerkiksi noin 30—40 täydellisen" — poliisitoiminnan — "yhteistoiminnan
aluetta."
Esityksessä on perusteltu paikallisten poliisilaitosten
päälliköiden virkojen lakkauttamisia myös
sillä, että sen jälkeen voitaisiin tarkastella läänintason
ja poliisiylijohdon hallinnon keventämistä ja
näiden virkojen vähentämistä.
Minkä vuoksi hallinnon keventäminen pitää aloittaa niistä viroista,
jotka ovat lähinnä ihmisiä? Mikä estää hallinnon
keventämisen aloittamisen nyt sieltä, missä virat
ovat pelkkää hallintoa, ilman minkäänlaista
kosketusta kansalaisten lähiympäristön
turvallisuuteen, eli miksi tätä uudistusta ei voitaisi
aloittaa nyt läänin- ja ylijohtotasolta?
Arvoisa puhemies! Tämä asia lähtee
nyt eduskunnan asiantuntijavaliokunnan, hallintovaliokunnan, käsiteltäväksi.
Itse toivon ja uskon, että tässä salissa
on monia edustajia, jopa enemmistö, jotka toivovat, että hallintovaliokunta
tyrmää tämän esityksen.
Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hemmilä käytti
jo tavallaan asiantuntijapuheenvuoron ja kritisoi voimakkaasti hallituksen
esitystä. Sitä minä vain ihmettelen,
miten hallitus on sitten yksimielisesti tuonut tällaisen
esityksen tänne, ja heti hallituspuolueen rivistä käytetään
ensimmäinen puheenvuoro, että tätä esitystä ei
voida hyväksyä. Olen ed. Hemmilän kanssa
aivan samaa mieltä, että tämä hallituksen
esitys ei ole kelvollinen hyväksyttäväksi
tässä eduskunnassa.
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Voin todella yhtyä ed. Vihriälän
ihmettelyyn siitä, miksi sitten tällainen esitys
tuodaan. Tässähän on tavallaan looginen
epäselvyys jo siinä, että jos paikallispoliisia
keskitetään suurempiin kokonaisuuksiin, paikallisuushan
siinä häviää.
Todella, poliisitoimi on ollut palkankorotusasioissa ja budjettikysymyksissä aika
heikoilla viime vuosikymmenet, ja kun turvallisuus on ykköskysymys
Suomessa, minusta ei riitä se, että hallituspuolueiden
edustajat tulevat tänne sanomaan, että huono esitys,
vaan kyllä kaikkien hallituspuolueiden pitää ottaa
poliittinen vastuu tästä politiikasta.
Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Minua myös erityisesti ihmetyttää tämän
lain saama kohtelu hallituspuolueen edustajalta, jonka oman puolueen
ministeri on tämän lain esitellyt hallitukselle.
Itse en kannata tätä hallituksen esitystä,
koska meillähän on nyt jo nähtävissä,
kuinka syteen ja saveen poliisihallinnon uudistus kaiken kaikkiaan
on mennyt. Nyt on palattava juurille ja tultava lähemmäksi
maakuntaa ja mietittävä myös maakunnassa
ja pienissä kunnissakin olevia ihmisiä ja heille
luotava jatkossa toimintaedellytyksiä ja poliisit lähemmäksi
ihmisiä.
Juha Karpio /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on
herättänyt paljon epäluuloja. Samalla
tavalla ed. Hemmilän puheenvuoro oli erittäin
kriittinen tätä asiaa kohtaan. Mielestäni
kuitenkaan tätä esitystä sinänsä ei
kannata suoralta kädeltä tyrmätä.
Tässähän on tarkoituksena tehostaa poliisin
toimintaa. Tällä hetkellä rikokset jäävät
selvittämättä. On siis hyvä,
että voimavaroja pyritään keskittämään,
samoin jos poliisin saatavuus paranee. Tällä hetkellähän
esimerkiksi Keski-Suomessa, kun Kivijärvelle poliisin pitäisi
tulla, sinne voi olla poliisilla matkaa yli 100 kilometriä.
Jos saatavuus yhteistoimintarajoja parantamalla paranee, eihän
se toki voi olla mitenkään huono asia. Jos hallintoa
kevennetään ja hallinnollisia tehtäviä voidaan
hoitaa isompina kokonaisuuksina, minusta se on myös aivan
tutkimisen arvoinen asia.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näihin keskustan edustajien puheenvuoroihin
vastaisin, että älkää nyt ihmetelkö vaan
toimikaa sitten, kun tätä asiaa tullaan käsittelemään
täällä.
Siihen, miten hallitus on voinut yksimielisesti tätä esitystä tuoda
tänne: Asia on niin, että en ole valtioneuvoston
jäsen. Jos olisin, niin valtioneuvosto ei olisi ollut yksimielinen
tässä esityksessä.
Muistuttaisin vielä keskustan edustajia siitä, että tehän
olette olleet siinä hallituksessa, joka lähti
lääniuudistusta aikanaan toteuttamaan, joka sitten
toteutui 90-luvulla, eikä se ole tainnut olla niin kovin
onnistunut uudistus sekään.
Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lääniuudistus toteutettiin
kyllä viime vaalikaudella hallituksen esityksenä,
ja hallintovaliokunta äänin 11—6 oli sitä vastaan,
muun muassa keskusta.
Mutta esillä olevasta asiasta: Tässä on
taustalla poliisin liian niukat toimintavarat, ja on todella harmillista,
että sen varjolla yritetään romuttaa
valtion paikallishallintojärjestelmä eli kihlakuntajako.
On varsin ihmeellistä, että hallituspuolueiden
taholta on todella ensimmäinen kriittinen puheenvuoro.
Teidän pitäisi hoitaa, että poliisilla
olisi riittävästi toimintavaroja.
Hannu Aho /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hemmilä nyt heittää kirveitä vähän
siihen suuntaan, johon ei tarvitsisi heitellä. Valta on
käsissä puolueilla, jotka voivat asiat hoitaa
ja lähteä siitä perusperiaatteesta, että kansalaiset
voivat olla turvallisin mielin, asuvat sitten missä asuvat.
Viimeaikainen meno on ollut sitä luokkaa, että kyllä varmaan
monella muullakin paikkakunnalla kuin Kivijärvellä kestää tunnin
jos ei kaksi, että saa poliisin silloin, kun sitä todella
tarvitaan. Tässä tarvitaan nimenomaan toisenlaista
asennetta, eikä liika keskittäminen ole kyllä hyväksi
tälle asialle.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälälle ja muutamalle
muullekin edustajalle: Vasta viime keväänä oli poliisin
hallinnosta annettavan lain muutosesitys. Siellä myös
oli 8 §:n eli yhteistoimintaa koskevan pykälän
muutosesitys, joka olisi siirtänyt valtaa ministeriöltä alemmalle
tasolle. Aivan selkeästi pykälämuutoksella
oli tarkoitus romuttaa nykyinen kihlakuntajärjestelmä.
Hallintovaliokunta tämän muutoksen yksimielisesti
tyrmäsi. Varmasti viesti on mennyt hallintovaliokunnan tahdosta.
Siitähän on puhuttu tässä talossa,
että mahdollisesti 2005 on isompi remontti kaiken kaikkiaan
kihlakuntajaossa mutta ei tässä vaiheessa.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy tyydytyksellä todeta se,
että ed. Hemmilä käytti asiantuntijapuheenvuoron.
Kyllä ihmettelen sitä, että eihän
ed. Hemmilä voi olla vastuussa siitä, mitä valtioneuvosto
tekee; jos hän ei pysty vaikuttamaan, sille ei voi mitään.
Ed. Karpiolle kyllä toteaisin, että käytännön elämänkokemus
on osoittanut, että nykyinen järjestelmä nimenomaan,
kun on menty suurempiin, on aiheuttanut sen, että työhön
ilmoittautuminen tapahtuu keskuspaikassa eli edestakaisin ajellaan
kotipaikan ja työpaikan, mihin varsinaisesti ilmoittautuu,
välillä ja sen seurauksena ihmiset joutuvat odottamaan
poliiseja kaksi kolmekin tuntia tilanteissa, jossa normaalisti,
jos he olisivat sillä alueella, he voisivat olla, kuten
aikaisemmin, kymmenessä minuutissa paikalla.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä puolestani ihmettelen, kun keskustan
eduskuntaryhmän ihmettelijät täällä salissa
nyt ovat hyvin kokeneita parlamentaarikkoja, että he epäilevät,
ettei minulla olisi perustuslaillista ja eduskunnan työjärjestyksenkin
suomaa oikeutta arvioida, jopa arvostella, valtioneuvoston esityksiä täällä.
Ei siinä mitään ihmettelemistä pitäisi
olla. Eduskuntahan tästä päättää.
Niin kuin ed. Kähkönen totesi, onhan näitä vähän
epätarkkoja esityksiä valtioneuvostolta aiemminkin
tässä asiassa eduskunnassa muutettu. Niinpä tämäkin
voidaan muuttaa.
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilällä on kyllä vaara
joutua kaksien housujen politiikkaan eli puhutaan toista ja tuetaan
toista politiikkaa. Toivottavasti tämä nyt voidaan
korjata.
Eduskuntahan on linjannut tämän asian niin, että vuoteen
2005 mennessä tässä ei pitäisi
tehdä mitään, vasta selonteossa asia
katsoa. Keskustahan on syvällisesti pohtinut turvallisuuspolitiikkaa,
ja ed. Väistön johtama työryhmä kuluvalla viikolla
asiaa linjasi. Siinä nimenomaan todetaan, että vuoden
2002 talousarvioesitykseen liittyvä suunnitelma pudottaa
poliisipäälliköiden määrä 90:stä 30:een
pitäisi hylätä, koska sille ei ole esitetty
riittäviä hallinnollisia perusteita eikä takeita
siitä, että se lisäisi poliisien määrää kentällä edes
lyhyellä aikavälillä. Totta kai me tiedämme,
että rahasta on puutetta, mutta kyllä tässä nyt
pitää linjata, mihin suuntaan Suomen poliisitoimintaa
pitää kehittää, ja ottaa myöskin
poliittinen vastuu omista tekemisistään.
Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä käytti erittäin kriittisen
puheenvuoron hallituksen esitystä kohtaan. Toivoisinkin,
että poliisiasioista vastaava ministeri Itälä olisi
paikalla hänelle vastaamassa, miksi hallitus on tällaisen
esityksen tehnyt. Varmaan ed. Hemmilä olisi tätä voinut
myös omassa ryhmäkokouksessaan kysyä häneltä.
Varmaan tähän jotkut perustelut on.
Totean vielä vain, että joka vuosi on lisätty
poliisien määrärahoja eikä sitä ole
kukaan tässä salissa vastustanut. Todellisuudessa
kyllä tilanne on se, että ne rahat ovat menneet
jonnekin muualle kuin lisäresurssien palkkaamiseen. En
tiedä, ovatko ne menneet tekniikkaan vai mihin, mutta todellisuutta
on se, että haja-asutusalueilla ei kyllä poliisipalveluja
enää ole niin paljon kuin aikaisemmin.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sen verran ministeri Itälää nyt
kuitenkin haluan puolustaa, että kun tämä oli viime
keskiviikkona listalla, hän oli varautunut vastaamaan täällä eduskunnassa.
Ei ministerin aikatauluja sillä tavalla niin äkkiä muutella,
niin kuin varmasti tiedätte, joten hän ei sen
vuoksi nyt tänne pääse.
Mitä tulee ed. Huotarin epäilyyn, etten olisi mukamas
ministeriä tässä asiassa valistanut pitkin
näitä vuosia ja kuluneen syksyn aikana, kyllä varmasti
olen sen tehnyt. Mutta kuten sanoin, voimavarat ovat ne, joiden
täällä ensi kauden kansanedustajalla
tiedätte useimmiten olevan.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Ed. Hemmilä otti aivan oikein esille,
että poliisihallinnon yläpäästä rakenteita pitäisi
keventää ja siirtää poliiseja
kenttätyöhön. Tätähän
kansalaisetkin haluavat. Nyt kun on kaiken näköisiä hirmutöitä,
voisi sanoa, tapahtunut kaduilla ja kujilla, naisia ja lapsia häiritään
jnp., tällainen uudistus ja voimavarojen uudelleen jakaminen
on enemmän kuin tarpeen.
Juha Karpio /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Keskustan taholta esitetään
kritiikkiä. Minusta nyt on aika erikoista ottaa lääniuudistus
enää esille, koska siellä olivat keskustan
edustajat nimenomaan Vaasan vaalipiiristä muun muassa silloin
läänijakoa romuttamassa. Nyt vedotaan siihen.
Sitä minä en ymmärrä.
Mitä tulee siihen, miksi tällainen esitys
yleensä on tullut, kehottaisin edustajia nyt lukemaan hallituksen
esityksen, mitkä siinä perustelut ovat. Nykyinen
tilannehan on täysin kestämätön.
Rikokset jäävät selvittämättä.
Poliiseja ei saa mailla eikä halmeilla. Jos nyt pyritään
yhteistoimilla kehittämään näitä periaatteita,
minusta siinä ei saa ennakkoluuloisesti tämmöiseen
asiaan suhtautua vaan pitää tutkia, saadaanko
tätä kautta parannuksia aikaan. Siinä,
että keskushallinnosta siirrettäisiin virkamiehiä kentälle,
olen aika kyyninen. Sehän nyt ei tietenkään
tule onnistumaan.
Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hemmilä käytti
hyvän puheenvuoron. Arvostelua täällä on saanut
osakseen hallitus ja sisäministeri Itälä. Hämmästyttää todella
se, miksi Itälä toi tämän kaltaisen
asian eduskuntaan, joka on hallintovaliokunnan mietinnön
pohjalta kaksi kertaa lyhyessä ajassa tullut hylätyksi,
ja kun on yhteisesti hyväksytty, että kihlakuntajakoa
arvioidaan vuonna 2005, jolloin tämä on uudelleen
esillä, kyllä tämän asian olisi
pitänyt odottaa.
Käytäntö on osoittanut, että suuret
poliisipiirit eivät tuo säästöjä.
Määrärahat hupenevat hallinnon sisäiseen
järjestelyyn. Pienissä poliisipiireissä työ on
tehokasta ja tuloksellista. Toivon, että tämä esitys
hallintovaliokunnassa tulee myöskin nyt saamaan sen muodon,
että kihlakunnat säilyvät ja pysyvät
ja niiden tilanne arvioidaan 2005, ja tämä hallituksen
esitys hylätään.
Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mielestäni eduskunta on linjannut
selkeästi jo tämän asian kihlakuntaselonteon
yhteydessä muun muassa. Nyt tässä yhteydessä ei
pitäisi puuttua sen enempää poliisipäällikköasioihin
kuin poliisin hallintoon, johon puuttuminen merkitsee tosiasiassa
myös kihlakuntajärjestelmän romuttamista.
Ed. Huotari viittaa määrärahoihin.
Tosiasiahan on se, että Lipposen hallitus on vuosi toisensa
jälkeen tietyllä tavoin alibudjetoinut poliisin määrärahat.
Niitä on sitten lisäbudjeteissa aina yritetty
lisätä. Nyt esimerkiksi ensi vuoden osalta poliisimiesten
määrä vähenee noin 210:llä, varsinaista
poliisityötä tekevien, niitten näkyvien
poliisien määrä, joita me kaipaamme lisää, noin
100:lla. Tässähän on mukana se, että osa
poliiseista siirtyy muun muassa hälytyskeskuksiin. Poliisin
peruskoulutuksessa, työharjoittelussa ja kenttäjaksolla
olevien määrä on myös laskenut rahoituksen
vähennyttyä.
Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kun ed. Karpio totesi vastauspuheenvuorossaan,
että Vaasan vaalipiirin keskustan edustajat olivat romuttamassa
vanhaa läänijakojärjestelmää,
haluan sen pöytäkirjoihin todeta, että minun
tietääkseni keitään muita Vaasan
vaalipiirin keskustan kansanedustajia ei ollut sitä tekemässä kuin
allekirjoittanut, että kaikki muut olivat läänien
säilyttämisen kannalla. Itse olin mukana ja olen
edelleen sitä mieltä, että se on aivan
oikea ratkaisu.
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Minä luulen, että tässä salissa
esiintyy varmaan hallituspuolueitten edustajien keskuudessa myöskin
ihan aitoa ihmettelyä tämän hallituksen
yksimielisen esityksen johdosta, koska kahteen kertaan tämä sama
sali kiitossanoin totesi sen, kun käsiteltiin kihlakuntauudistuksen
selvitystä ja sen toteuttamista ja myöskin jatkoneuvotteluja,
miten näissä asioissa edetään.
Ehkä ihmetystä lisää tässä esityksessä se,
että koska tällä esityksellä ei
ole kovinkaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia
vielä ensi vuoden budjettiin, oikeastaan ainoastaan hyvin olemattomia,
ehkä tämän tyyppinen asia olisi ollut
parempi valmistella siten, että tämä kokonaisuudistus
ja myöskin poliisin hallintouudistus olisi otettu seuraavassa
hallitusohjelmassa tarkasteluun ja mietitty siltä pohjalta.
Nyt näin irrallisena lakina tästä eduskunnan
yksimielisestä käsittelystä poiketen
se herättää kyllä vähän
aitoa ihmetystä.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Sitä, merkitseekö tämä toteutuessaan
sitten lisää poliisimiehiä kentälle,
saatan epäillä, nimittäin tämä koskisi
juuri niitä kihlakuntia, mitkä nyt jo poliisipäällystön
osalta toimivat hyvin pienillä, vähillä resursseilla.
Useimmissa näissä kihlakunnissa, joita tämä nyt
koskee, on kaksi päällikkövirkaa tällä hetkellä tai enintään
kolme. Ei niistä ole mitään vähennettävää,
koska talo ilman johtajaa ei kyllä sitten varmasti toimi.
Siellä on ajokorttikäsittelyjä ynnä muita
monia sellaisia päivittäin tapahtuvia rutiineja,
jotka kuuluvat poliisipäällystölle.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun aikanaan tämä kihlakuntajärjestelmä luotiin,
siinä vaiheessa ulosottolisät siirrettiin varsinaiseen
peruspalkkaan. Niinpä sitten tällä hetkellä tilanne
on se, että poliisipäälliköiden
kohdalla on hyvin suuret palkkaerot. Mutta mikäpä täällä välttämättä aina
niin tasapuolista olisi.
Mutta ihan tähän yhteistoimintaan: Itsekin
tulen sellaiselta alueelta, jossa välttämättä kovin suuret
nämä resurssit eivät aina ole kihlakunnassa,
mutta siellä on vapaaehtoisesti lähdetty yhteistoimintaan.
Käsittääkseni se toimii varsin hyvin.
Samoin siellä poliisipäällikkö on
erittäin paljon myös kenttätyössä.
Varmasti hänen toimenkuvaansa se ei välttämättä siinä määrin
kuulu, mutta väitän, että myös
näillä vapaaehtoisilla toimilla voidaan saada
hyvin paljon aikaan. Täällä monessa puheenvuorossa
on tullut se esille, että 2005 on se aika, jolloin tämä suurempi
remontti todennäköisesti sitten tehtäköön.
Erkki Kanerva /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Minun pitää ensiksi
ihan alkuun sanoa, että minulla ei ole tässä mitään
syytä puolustella ministeri Itälää.
En ole keskustellut tästä asiasta sanaakaan hänen
kanssaan. Mutta taustaksi salissa olevalle yleisöllekin:
Olen työskennellyt 35 vuotta poliisina kolmessa eri läänissä,
seitsemässä eri yksikössä ja
seitsemässä eri päällystötehtävässä.
Sen vuoksi puolustan tässä puheenvuorossani poliisipalveluja.
On totta, mitä ed. Hemmilä sanoi, että asiallisesti
tämä sama asia oli esillä jo kevättalvella, joskin
vähän eri tavalla kirjoitettuna. Silloin esitys
kaatui niihin vanhoihin asenteisiin, joihin eduskunnan hallintovaliokunta
virkamiehineen viime vuosikymmenen alkupuoliskolla poliisin hallinnon
organisoimisessa jäi. Yritän vähän hahmottaa,
mistä tässä on ollut, mistä tässä on
ja mistä tässä tämänkin
uudistuksen jälkeen ratkaisusta riippumatta tulee olemaan
kysymys.
Viime vuosikymmenen puoliväliin saakka meillä oli
noin 250 poliisipiiriä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsissa
on 26. Osa meidän poliisipiireistämme oli päällikön
ja kolmen poliisimiehen yksiköitä ja ylipäätään
sen kokoisia, että ne eivät kyenneet itsenäisesti
tuottamaan poliisipalveluja ympäri vuorokauden. 70-luvun alussa
luotu yhteistoimintajärjestelmä luotiin väliaikaiseksi
järjestelyksi olosuhteissa, joissa sinänsä erinomainen
kyläpoliisijärjestelmä tuli vähän
yllättäen yhden virkaehtosopimuksen myötä tiensä päähän.
Poliisin organisaation muuttaminen on aina ollut yhtä vaikeata
kuin tämä edellä käyty keskustelu
osoittaa. Siihen on päästy vasta pakon edessä,
ja siitä pakosta nytkin on kysymys. Nämä pakon
edessä tehdyt hätäratkaisut eivät
ole jääneet eivätkä tule jäämään
lopullisiksi, eivät tässäkään
tapauksessa. Pysyvämpää kokonaisvaltaisempaa
ratkaisua yritettiin ainakin jo vuonna 66 ja toisen kerran tosissaan
80-luvun lopulla Jacob Södermanin ja Olavi Martikaisen
johtamassa parlamentaarisessa poliisikomiteassa. Julkisuutta taitavasti
hyväksi käyttäen eräät
tahot, valitettavasti myös poliisitahot, repivät
sen komiteanmietinnön riekaleiksi, ennen kuin se oli edes
kansissa.
Väliaikaiseksi tarkoitettu yhteistoimintajärjestely
jäi elämään vielä 15
vuodeksi. Pakon edessä 70-luvun alussa luotujen yhteistoimintajärjestelyjen
joustava päätöksenteko antoi mahdollisuuden
järjestellä voimavarat palvelusten kysynnän
mukaan. Siitä ja oikeastaan vain siitä, siis tästä yhteistoiminnasta,
sen joustavuudesta, selittyy, että sillä väliaikaisella
ratkaisulla selviydyttiin kuitenkin neljännesvuosisata.
Tämän 80-luvun lopulla työnsä tehneen
parlamentaarisen poliisikomitean jälkeen vedettiin vähän
henkeä; komitean saama kohtelu ja mietinnön kohtalo
oli lähes traumaattinen kokemus meille, jotka olimme odottaneet
muutosta ja ennättäneet jo vähän siihen
sitoutuakin.
Kun kihlakuntauudistuksen nimellä kulkenut paikallishallinnon
uudistustyö 80-luvun taitteessa aloitettiin, tarkoitus
oli, että pienten yksiköiden avoimia päällikön
virkoja ei olisi valmisteluaikana täytetty. Tarkoitus oli
päästä aloittamaan mahdollisimman puhtaalta
pöydältä. Joku lääni toimi
näin, muun muassa Kuopion lääni, ja joku toinen
teki silloinkin poliisin rahoilla politiikkaa. Nimismiehet puolustivat
asemiaan kulisseissa kokonaisuutta ajatellen vastuuttomasti. Ymmärrän
virkamiehen virassapysymisoikeuden ja ymmärrän
saavutetut edut, mutta laskun esittäminen etukäteen
tuleville sukupolville on jotakin sellaista, jota ei ollut silloin
pakko ymmärtää eikä ole pakko
ymmärtää vielä nytkään. Kihlakuntauudistuksesta
tuli riitainen sekasikiö, jolla ei voi olla elinmahdollisuuksia.
Kihlakunnan ohjauslankoja on aivan liian monta, ja vähät rahat
aivan liian monessa tuutissa. Organisaatio ei ole tehokas, se on
kallis.
Syksyllä 99, kun kihlakuntauudistuksen väliraportti
oli keskusteltavana tässä salissa, poliisijohdon
edustaja esiintyi maanpuolustuskurssilla ja esitteli sekä tehokkuudeltaan
että kustannuksiltaan optimaalisen poliisiorganisaation.
Olin tuon maanpuolustuskurssin oppilas ja kysyin, miksi hän
ei kerro sitä hallitukselle, miksi hän ei kerro
sitä eduskunnalle, valiokunnalle juuri silloin kun kihlakuntauudistusta
arvioitiin. Hän vastasi, että on kielletty kertomasta.
Kysyin, kuka on kieltänyt. Hän pyysi saada vastata
yksityisesti käytävällä. Se
käytävällä annettu vastaus palautti
elävästi mieleen sen tavan, jolla kihlakuntapeli
kulisseissa pelattiin. Kun asiallisesti nyt esillä olevan
kanssa samanlainen asia kariutui keväällä hallintovaliokuntaan,
saatoin todeta, että se perinnejärjestö nykii
naruja vieläkin.
Nyt, arvoisa puhemies, pitäisi olla sisäministerin,
poliisiylijohdon ja palvelujen käyttäjien puheenvuoro.
Nyt heidän, jotka tukkivat taskunsa silloin aikanaan, pitäisi
olla ihan hiljaa. Poliisin rahoitus, johon kansainvälistymisen
ja täälläkin asetettujen uusien odotusten
myötä on tullut runsaasti lisää pysyviä kustannuksia,
ei yksinkertaisesti kestä niin raskasta päällekkäistä ja
rinnakkaista organisaatiota, joka meillä nyt on. Kun näin
sanon, en tarkoita pelkästään paikallispoliisiorganisaatiota,
josta nyt on kysymys.
Tällä hallituskaudella on hyväksytty
muun muassa poliisin peitetoiminta. Se tulee maksamaan luultavasti
lähes miljoona euroa vuodessa. Telekuuntelun pelkät
linjakustannukset ovat 900 000 euroa vuodessa, ja toinen
mokoma menee telekuuntelun kehittämiseen. Nauhoitusten tekeminen
ja erityisesti niiden purkaminen maksaa paperirahaa. Tietohallintokeskuksen
siirtäminen Rovaniemelle maksaa miljoonan, dna-rekisteri
saman verran ja automaattinen nopeusvalvontakin yli 300 000 euroa,
ja vielä en ole puhunut sanallakaan hyväksymistämme
huumausaine- ja talousrikosprojekteista mitään.
En muista summia, mutta miljoonista euroista puhutaan niissäkin.
Tällä menolla poliisin budjetista puuttuu
satojen suoritustason poliisimiesten palkkarahat. Kun poliisin ylijohto
jo keväällä tiesi tämän
ja etsi yhden osaratkaisun — niin vaatimattoman ja vaarattoman
osaratkaisun kuin yhteistoiminta on — kihlakuntauudistuksen
juoksuhautoihin jäänyt hallintovaliokunta torppasi
sen. Nyt hallintovaliokunnalle tarjoutuu mahdollisuus miettiä tämä asia
uudelleen. Poliisitoimen johtaminen on niin vaativa tehtävä,
että ei eduskunnalla ole edellytyksiä pitää kaikkia
strategisia naruja käsissään. Tämä jatkuva
puuttuminen poliisin johtamiseen on johtanut tilanteeseen, että rahoitamme
poliisipalvelujen sijasta poliisin sisäistä hallintoa.
Vastikään luin oman maakuntani lehdestä,
että Rajavartiolaitos, joka uusien tehtäviensä vuoksi on
jo sulkenut kymmeniä rajavartioasemia, tekee sen taas.
Näin on tehtävä, kun palvelusten kysyntä on
muuttunut ja tekniikka antaa mahdollisuuden järjestelyihin.
Emme me siihen puutu, eikä ole syytäkään
puuttua. Vastoin luuloamme Puolustusvoimat osti Leopard-panssarivaunuja, mutta
kun se teki sen budjettinsa sisällä, sanoimme,
että so what. En usko, että kenraalit kauan katselisivat
sivusta, jos me alkaisimme täällä järjestellä komppanianpäällikköjen
virkoja. Joka ainut poliisin ylijohdon yritys tehdä uusi
strateginen siirto otetaan täällä suurennuslasin
alle ja tehdään sillä puolue- ja aluepolitiikkaa.
Poliisin yhteistoimintajärjestelyt 30 vuotta sitten
tehtiin pakon edessä. Ei ollut rahaa palkata kyläpoliiseja
vuorotyöhön. Yhden työaikalain alaisuuteen
siirtyneen kyläpoliisin tilalle olisi tarvittu viisi. Nyt
on hyvin saman tyyppinen tilanne. Voimavaroja on voitava tasata,
ja yhteistoiminta on nopeasti tehtävä ratkaisu.
Täällä on vedottu siihen, että kihlakuntauudistuksessa
on sitouduttu vuoteen 2005. Niin on, mutta pitää nähdä aika
sen jälkeenkin eikä nyt rakentaa sellaisia kustannuksia,
joista silloin pyritään eroon.
Poliisipalvelujen käyttäjä tarvitsee
suoritustason poliiseja. Hänelle on jokseenkin samantekevää,
missä tämän tehtävän
suorittajan päällikkö majaansa pitää.
Ei tämän suoritustason sijoittuminen ole päällikön
sijoittumisesta kiinni, vaikkakin kihlakuntauudistuksessa tahdottiin
tahallaan näin perusteellisen väärin
asia ymmärtää. Suoritustasoa pitää sijoittaa
ja varmaan se itsekin haluaisi sijoittua sinne, missä tehtävät
yleisimmin esiintyvät.
Tarpeeseen nähden tämä esitetty poliisiorganisaation
remontti on varsin vaatimaton. Seuraava hallitus ei tule selviytymään
näin vähällä. Iso remontti odottaa
tekijäänsä, mutta tehdään
nyt edes tämä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Joitakin havaintoja tästä hallituksen
esityksestä 195 näiltä valtiopäiviltä.
Ensiksi täytyy todeta se, että en voi yhtyä ed. Kanervan
näkemyksiin suureltakaan osin. Joitakin viitteitä siellä saattoi
olla sellaisia, joihin voisi jollakin tavoin yhtyä. Olen
itsekin nyt muutaman vuoden poliisihallinnossa toiminut eri tehtävissä,
nuoremmasta konstaapelista jonkinlaiseen esimiesasemaankin. Eli
uskoisin näin, että myös minulla on jonkinlaisia
näkemyksiä, käsityksiä ja nimenomaan
kokemuksia tämän päivän tilanteesta,
mikä ainakin meidän omalla alueellamme on. Niin
kuin joskus olen todennut, kun joitakin aikoja sitten kansallispukuun
pukeutuneet henkilöt kävivät viemässä jotakin
pientä, niin kun soitettiin poliisille, kesti kaksi ja
puoli tuntia ennen kuin poliisipartio ehti paikalle. Se johtui siitä, että poliisi
joutui humalaisia viemään juoppoputkaan muutaman
kymmenen kilometrin päähän, koska tämäkin
on keskitetty nykyisin.
Arvoisa puhemies! Eniten minua ihmetyttää se,
että kun voimassa olevan lain 8 §:n mukaan voidaan
järjestää yhteistoiminta-alueita nimenomaan
sisäasiainministeriön toimesta, minkä takia
ehdoin tahdoin ministeri Itälän johdolla nyt tuodaan
tämä esitys tänne. Onko syynä sitten
se, että ministeri Korhonen muistamani mukaan yritti viedä tätä asiaa
eteenpäin ja silloin valtioneuvostossa ei päästy
yksimielisyyteen näistä uusista yhteistoiminta-alueista
ja sen johdosta ministeri Korhonen veti esityksensä pois?
Kun keskustelin ministeri Korhosen kanssa, hän totesi,
että tämän eduskuntakauden aikana hänen
toimestaan ei tulla enää tekemään
mitään yrityksiä tältä osin,
eli siltäkin osin hän totesi, että kunnioitetaan
nyt sitten eduskunnan päätöstä.
Täällä on kaksi kertaa käsitelty
tämä asia, ja sen johdosta tuntuu aika hämmästyttävältä,
että väkisin nyt yritetään jälleen
kerran viedä näitä asioita nimenomaan
tällä tavoin.
Itse olen aika hämmästynyt hallituksen esityksen
sivun 2 kohdasta 1.2. Nykytilan arviointi. Aika voimakkaasti tässä tekstissä arvostellaan
hallintovaliokuntaa,
harvinaisen voimakkaasti. Minä en oikein voi ymmärtää tätä.
Olen tottunut ja ymmärtänyt asian niin, että eduskunta
on korkein lainsäädäntövaltaa
käyttävä nimenomaan silloin, kun lakeja
hyväksytään täällä,
(Ed. P. Salo: Hyvä havainto!) mutta täällä nimenomaan
arvostellaan hallintovaliokunnan tulkintoja. Sitten viitataan myöskin
oikeuskanslerin antamaan lausuntoon, jossa hän toteaa,
että "hallintovaliokunnan kannanottoja voidaan pitää lähtökohtina
etsittäessä tulkintaa säännösten
oikealle soveltamiselle. Kannanotoista voidaan poiketa vain perustein,
jotka tukeutuvat vahvoihin asiasyihin".
Minä kyllä, arvoisa puhemies, haluaisin tietää,
mitkä ovat ne vahvat asiasyyt, joiden takia nyt poiketaan
hallintovaliokunnan antamista suuntaviivoista. Tämä asia
minua jäi vaivaamaan, kun luin hyvinkin tarkkaan tämän
esityksen kokonaisuudessaan.
Eräs toinen asia, joka kiinnitti myös huomiota,
on se, että kun itse edellisessä elämässäni
aloitin poliisitoiminnan vuonna 66 ja tiedän eri vaiheet,
milloin oli erikoistumista ja sitten tuli melkein se suuntaus, että kaikki
tekivät kaikkea, eli näin sen häilyväisyyden,
mitä siellä on, niin nyt tässä esityksessä jälleen
kerran puhutaan erikoistumisesta. Minun mielestäni tämä on
aika mielenkiintoinen toteamus nyt, kun viime aikoina on pyritty
juuri päinvastaiseen kehitykseen ainakin kihlakuntien alueilla.
Jotenkin tuntuu siltä, että sisäasiainministeriössä nyt
poliisiosastolla kaikki asiat eivät ole ihan kohdallaan.
Onko tilanne niin — en halua väittää,
että on, mutta kysyn — että siellä olevat henkilöt,
jotka näitä kirjoittavat, ovat unohtaneet kokemuksensa,
jos joskus ovat olleet niin sanotun rivipoliisin tehtävissä?
Joskus olisi hyvä käydä katsomassa, mihin
nykyinen kihlakuntauudistus on omine sovellutuksineen johtanut.
Niin kuin kerroin, ainakaan meidän alueellamme ei poliisia
enää juuri näy. Onko se sitten johtamistaidoista
kiinni vai mistä on kyse, että niitä ei
saada niille alueille, vai onko tilanne niin, että kun on
vain yksi partio, se ei ehdi kaikkialle? Mutta eihän se
tällaisilla organisaatiomuutoksilla parane.
Voin hyvin pitkälle yhtyä myös ed.
Kähkösen käyttämään
vastauspuheenvuoroon, jossa hän totesi, että on
esimiehestä kiinni, lähteekö hän
mukaan poliisiautoon, partioon tai kolaripaikalle tai muualle. Tiedän,
että niitäkin poliisipäälliköitä on
aika paljon, jotka tekevät nimenomaan sitä, että lähtevät
mukaan.
Taloudellisista vaikutuksista todetaan: "Esityksen toteuttaminen
ei sinällään lisäisi tai vähentäisi
poliisitoimialan kokonaismenoja." Sitten heti seuraavassa kappaleessa
ikään kuin luodaan uusi esimiestaso, ainakin tämän
tekstin mukaan. En tiedä, miten todellisuudessa on tarkoitettu,
mutta täällä todetaan, että kun
nyt on näitä poliisipäälliköitä,
sitten tulisi taas vielä yksi ylin esimies, joka johtaisi
näitä kaikkia. Minun mielestäni tätä asiaa
ei ole harkittu lopullisesti ja mietitty, mitä se käytännössä vaikuttaa
ja minkälaisia muutoksia se tuo näihin asioihin.
Samoin kuin täällä jo eräässä puheenvuorossa todettiin,
tämä on aika vaarallisen tuntuinen ehdotus minunkin
mielestäni, kun puhutaan maakuntajaon pohjalta olevasta
kihlakuntajaosta jne. Kaiken kaikkiaan toivoisin, että hallintovaliokunta
pitäisi vielä kerran päänsä ja
toimisi samalla tavoin kuin kahdella edelliselläkin kerralla, jotka
osittain liittyivät tähän asiaan, ja
kunnioitettaisiin sitä päätöstä,
minkä me olemme aikoinamme täällä tehneet,
eli vuonna 2005 palataan asiaan uudelleen.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä voisi vain lyhyesti
alkuun todeta, että kaikkea se kateus teettää.
Kun ed. Hemmilä piti ensimmäisen puheenvuoron
heti istunnon alussa, mielestäni puheenvuoro oli erinomaisen perusteltu,
syvä, henkevä ja sisällöltänsä oikeamielinen,
myöskin arvosteleva ja tutkiskeleva siinä mielessä,
että kuulin salista jonkun sanovan, että on asiantuntijapuheenvuoro,
niin tässä valitettavasti syntyi sellainen tapahtuma,
että eduskuntaryhmäni veljet ryhtyivät
kadehtimaan ja arvostelemaan, miten hallituspuolueen edustaja voi
pitää näin viisaan puheenvuoron. (Naurua)
Tältä pohjalta täytyy sanoa, että olen
joskus ennenkin todennut, että hallituspuolueitten edustajilla
on aivan järki tallella ja myöskin maanläheinen
ajattelutapa niin olemassa, että tällaisia voi
syntyä ja tulla myöskin täällä täysistuntosalissa.
(Ed. P. Salo: Ovatko he nyt salissa?) — Tämän
osalta ed. Salon kysymykseen voisi todeta, että näen,
että enemmistö hallituspuolueiden edustajista,
jotka ovat salissa nyt paikan päällä. — Tältä osin
täytyy sanoa, että minusta terve kritiikki, oikeamielinen
asioitten tutkiskelu ja ongelmakohtien pohdiskelu on sellaista,
että sen voi näin oppositiosta jopa sallia hallituspuolueen edustajalle.
Mutta täytyy sanoa, että kateellisena tätä täytyy
seurata, niin kuin puheeni alussa totesinkin.
Tämän osalta, rouva puhemies, useassa puheenvuorossa
on viitattu käsiteltyyn kihlakuntaselontekoon ja siitä käytyyn
palautekeskusteluun ja hallintovaliokunnan mietintöön,
missä yksimielisesti tämä kihlakuntien
suurentaminen, yhdistäminen ja palvelujen alasajo torjuttiin. Mielestäni
yhtyen edellisiin puhujiin voisi todeta, että varsin kummalta
tuntuu, että näin hallituksen vahva esitys tänne
tuodaan, missä kansan mahdollisuutta saada läheisiä poliisipalveluja
tulevaisuudessa yhteiskunnan siltä rintamalta ollaan kuitenkin
heikentämässä.
Ed. Erkki Kanerva täällä puheenvuorossaan totesi,
että poliisin hallinnossa on jotakin tehtävä niin,
että päällikkötason määrää vähennetään
ja kenttätasolle on löydettävissä enemmän
sellaista väkeä, joka palvelee normaalia kansaa,
tavanomaista rahvasta, ja tämän eteen on jotakin
tehtävä. Mutta nyt käsittelyssä oleva
esitys ei ole sellaista, mikä toisi jotakin parannusta
tähän asiaan. Tämän osalta todetaan
vain niin, että aletaan toteuttaa tämmöistä pakkoyhdistelyä,
missä sitten seuraava vaihe on sellainen, niin kuin useammassa
puheenvuorossa on jo todettu, että sen jälkeen se
kihlakunnan poliisipäällikkö löytyy
jostakin entistä kauempaa. Sen jälkeen yleistyy
myöskin sellainen tapa, että sieltä lähempää ei
löydy enää näitä muitakaan
palveluja.
Tältä osin voisi todeta oman kotiseutuni alueelta,
Haminan poliisilaitoksen osalta, joka nyt jo varsin vahvasti Kotkan
kihlakunnan osalta toimii, että kyllä Haminassa
väkisin on vaan sellainen käsitys olemassa, että poliisi
on Kotkassa ja jos Haminassa jotakin erityistä sattuu,
niin sitten poliisi tulee Kotkasta sinne. Tällä lailla
on nähtävissä, että vähä kerrassaan
vyörytetään tätä pidemmälle.
Vaikkakin annetaan ymmärtää, että paikallispoliisi
omassa kihlakunnassaan on Haminassa, niin tämä on
kuitenkin selkeä näköala, että sen
jälkeen sitä ei ole siellä Haminassa,
siellä vierailee vain joitakin poliisipartioita. Tämän asian
osalta uskallan esiintyä ennustajana, että joissain
suuremmissakin puitteissa tämmöisiä asioita
tulee tulevaisuudessa entistä enemmän esille.
Tähän nähden voi myöskin nähdä sen, mitä täällä muistaakseni
ed. Vistbacka puheenvuorossaan totesi, että poliisi tullessaan
töihin ja ilmoittautuessaan työpaikalla, siellä päällikkötason
paikalla, on entistä kauempana ja paikallistuntemus kansalaisiin
on entistä ohuempien narujen varassa.
Tässä yhteydessä en malta olla ottamatta
esille tätä vanhaa turvallisuusnäköalaa
siinä, kun oli vanha nimismiespiirijärjestelmä ja
nimismies siellä pitäjän hallinnollisessa
keskuksessa hallinnoi joko yhtä pitäjää tai
useampaa. Tämän osalta oli matala kynnys kansalaisella
mennä ja lähestyä nimismiestä ja
kysyä, miten tämä asia on, mitä apua
tähän voi saada ja onko hänen nyt aiheellista
mennä tuonne oikeaan paikkaan ja tehdä rikosilmoitus
taikka tutkintapyyntö tästä asiasta,
taikka jotakin vastaavaa. Tällä kertaa, kun yksiköt
ovat liian suuria ja riittävän kaukana kansalaisista,
sieltä ei löydy yksinkertaisesti sellaista mahdollisuutta,
missä tämmöistä korkeaa päättäjää kansalaisella
olisi mahdollisuus tavata, tavata niin, että tämä päättäjä voisi
neuvoa, mihin suuntaan hänen kannattaisi tämän
jälkeen tästä nyt kääntyä.
Jos ajatellaan vanhaa nimismiesjärjestelmää, niin
vaikka se tietysti oli tavallaan kalliskin, se takasi yleisen turvallisuuden
ja, niin kuin tässä esityksessäkin puhutaan,
välttämättömän katurauhan
turvaamisen jne., se takasi sen ollessaan siellä paikkakunnalla,
kun tiedettiin, mistä nyt on kysymys, kun poliisia tarvitaan,
onko siinä kiire vai ei. En ollenkaan epäile,
ettei poliisi pyri hallintoansa niin kehittämään
ja keventämään, ettei se menisi oikeaan
suuntaan, mutta muita näköaloja tähän
ei ole syntynyt eikä tullut, mitä itse osaisin
ymmärtää ja nähdä,
kuin se, että tämä oravannahan leimaaminen,
mikä syksyiseen aikaan kohta ilmojen kylmetessä aina
tuli esille, on jäänyt tältä poliisipäälliköltä tai
nimismieheltä pois. Tätä ei ole sen takia,
että oravia ei ole ja nahan leimaamista ei muutenkaan tässä tarvita.
Tosin siitäkin kyllä saatiin yhteiskunnalle tuloja, koska
tämä oli yksi palkkauksen peruste tietääkseni,
montako lommia oli lyöty ja olivatko nahat kelvollisia
ja oikeita. (Ed. Tiusanen: Onko oravat ammuttu?) — Siltä osin,
ed. Tiusanen, voisi todeta, että oravat eivät
ole ampumalla loppuneet, vaan kävyt ovat vähissä,
ja niin kuin sanotaan ja on vanha peruste, että kun käpy
on jäässä, niin sen takia niitä ei
ole olemassa.
Mitä sitten tulee muuten tulevaisuuteen, niin rahan
puute näissäkin keskusteluissa on todettu, tullut
esille monta kertaa ja on ymmärretty, että rahaa
ei ole ollenkaan tämän poliisihallinnon riittämiin,
sillä lailla, että se riittäisi. Tässä on
kyllä vastuuta käsittääkseni
myöskin hallituksella siinä, että on
painoarvot ja erot siinä, kuinka yritetään
tätä asiaa viedä eteenpäin,
toteuttaa, ja mikä on tulevaisuuden mahdollisuus siinä,
että rahat riittäisivät. Kun riittävyyttä ei
ole kyetty nykyisellään turvaamaan, niin on ollut
pakko joitakin tällaisia hätäratkaisuja
tehdä.
Olen varsin varma, että tämä esitys
ei tällaisenaan ainakaan suosiolla täällä eduskunnassa
tule tämän eduskunnan istuntokauden aikana etenemään,
ja siltä osin nähtäneenkin, että tämä tulee joskus
myöhemmissä yhteyksissä paremmin ratkottavaksi
ja hoidettavaksi.
Niin kuin täällä on aikaisemmin puheenvuoroissa
todettu, suurempi remontti koko hallintoon on tulossa vuonna 2005
ja sen pohjalta silloin varmasti on oikeamielinen aika tämä niputtaa
ja tehdä. Jos sitten ajatellaan tällaista asiaa, mitä siinä hallintoremontissa
voi tulla uutta ja uudenlaisia näköaloja, niin
kun tässä lähetekeskustelusta on kysymys,
rouva puhemies, kyllä toivoisin, että pohdittaisiin
myöskin sellaista lähtökohtaa, että poliisi,
verottaja, jotkut muut, en postia ottaisi enää siihen
mukaan, mutta Kela ja joitain tällaisia, voitaisiin tarkastella
ja selvittää, eikö näitä palveluja
voitaisi tarjota samasta toimipisteestä yhteistoiminnassa
ja lainsäädäntö saatettaisiin
sille tasolle, että nämä olisi mahdollisuus
toteuttaa ja tehdä. Sen pohjalta löytyisi myöskin
semmoista resurssivaraa, taloudellista varaa, että myöskin
näissä maaseutupitäjissä, niissä,
mitkä ovat kaukana suurista asutuskeskuksista ja taajamista,
olisi löydettävissä kohtuulliset palvelut,
sellaiset palvelut, että kansalainen tapaisi ne, se olisi
kustannustehokasta ja myöskin takaisi kansalaisille yleisen
turvallisuuden tunteen.
Rouva puhemies! Toivon, että tällä lyhyelläkin
puheenvuorolla tätä asiaa voitaisiin ymmärtää valiokuntakäsittelyssä niin,
että kansalaisille pitää tuoda poliisipalvelut
lähemmäksi ihmistä, mutta ne pitää tuoda
kustannustehokkaasti. Näillä esityksillä,
mitä tässä hallituksen esityksessä on
olemassa, ei synny mitään sellaista säästöä, missä jakovaraa
ja tavoitettavuusmahdollisuutta parannettaisiin.
Kari Myllyniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Kun on parisenkymmentä vuotta ollut
poliisipiirin päällikön sijaisena, niin
tätä esitystä ei todellakaan voi pitää millään
tavalla hyväksyttävänä.
Vajaa vuosi sitten asia tyrmättiin. Vaikka 50—60
poliisipiirin päällikön virkaa lakkautetaan,
heidän tilallaan tulee olemaan vähintään ylikomisarion
tasoinen poliisimies eli mitään säästöä ei
tule syntymään lainkaan. Poliisipiiri tulee niin
suureksi, että poliisipiirin päällikkö ei enää voi
sitä hallita. Poliisitoiminta paranee vain rahaa lisäämällä.
Tämä on täysin kelvoton esitys.
Ensimmäinen
varapuhemies:
Asian käsittely keskeytetään.