Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta voi toteutuessaan merkitä hyvinkin suuria muutoksia kihlakuntajakoon ja näin myös ihmisten oikeuteen saada poliisipalveluja. Hallituksen esitys on nyt tuotu eduskuntaan, vaikka se on sisällöltään täydellisesti vastoin voimassa olevaa kihlakuntaselonteon linjausta, vastoin eduskunnan yksimielistä, selkeästi ilmaistua tahtoa.

Eduskunnan poliisiasioita käsittelevä asiantuntijavaliokunta, hallintovaliokunta, ei ole kihlakuntaselonteoista antamissaan mietinnöissä vuonna 1995 eikä myöskään vuonna 2000 sallinut kihlakuntia mitätöivää suurpoliisipiirien muodostamista.

Sisäasiainministeriö on tämän vuoden kesäkuussa saanut oikeuskanslerilta lausunnon hallintovaliokunnan mietintöä koskien, ja oikeuskansleri on yksiselitteisesti todennut, että "hallintovaliokunnan kannanottoja voidaan pitää lähtökohtina etsittäessä tulkintaa säännösten oikealle soveltamiselle".

Arvoisa puhemies! Vuonna 1996 voimaan astunut kihlakuntauudistus tavoitteli toiminnan tehostamista ja taloudellisia säästöjä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin on nähtävissä, että minkäänlaista säästöä ei ole kuitenkaan syntynyt eikä toimintakaan ole tehostunut. Päinvastoin, paikallispoliisit ovat monin paikoin haja-asutusalueilta jo kokonaan kadonneet. Hallituksen esityksessä on ikään kuin silmänlumeeksi kerrottu, ettei kihlakuntajakoa olla nyt heikentämässä eikä myöskään poliisin palvelutaso näin heikenny, mutta jo esityksen seuraavassa lauseessa mitätöidään nämä lupaukset: "Pitemmällä tähtäyksellä henkilöstön toimenkuvissa tai vaihtoehtoisesti heidän niin halutessaan sijoituspaikoissa tapahtuisi muutoksia sisäisen hallinnon ja poliisitoiminnallisten tukitoimintojen suhteellisen osuuden pienentyessä ja erikoistumisen lisääntyessä."

Edelleen esityksessä todetaan: "Täydellisen yhteistoiminnan järjestelyjen mallina voisikin esimerkiksi olla, että kustakin hätäkeskusalueesta muodostettaisiin kihlakuntajaolla tarkistetun maakuntajaon pohjalta yksi tai useampia täydellisen yhteistoiminnan alueita. Nykyisestä 90 kihlakunnasta saatettaisiin muodostaa siten esimerkiksi noin 30—40 täydellisen" — poliisitoiminnan — "yhteistoiminnan aluetta."

Esityksessä on perusteltu paikallisten poliisilaitosten päälliköiden virkojen lakkauttamisia myös sillä, että sen jälkeen voitaisiin tarkastella läänintason ja poliisiylijohdon hallinnon keventämistä ja näiden virkojen vähentämistä. Minkä vuoksi hallinnon keventäminen pitää aloittaa niistä viroista, jotka ovat lähinnä ihmisiä? Mikä estää hallinnon keventämisen aloittamisen nyt sieltä, missä virat ovat pelkkää hallintoa, ilman minkäänlaista kosketusta kansalaisten lähiympäristön turvallisuuteen, eli miksi tätä uudistusta ei voitaisi aloittaa nyt läänin- ja ylijohtotasolta?

Arvoisa puhemies! Tämä asia lähtee nyt eduskunnan asiantuntijavaliokunnan, hallintovaliokunnan, käsiteltäväksi. Itse toivon ja uskon, että tässä salissa on monia edustajia, jopa enemmistö, jotka toivovat, että hallintovaliokunta tyrmää tämän esityksen.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hemmilä käytti jo tavallaan asiantuntijapuheenvuoron ja kritisoi voimakkaasti hallituksen esitystä. Sitä minä vain ihmettelen, miten hallitus on sitten yksimielisesti tuonut tällaisen esityksen tänne, ja heti hallituspuolueen rivistä käytetään ensimmäinen puheenvuoro, että tätä esitystä ei voida hyväksyä. Olen ed. Hemmilän kanssa aivan samaa mieltä, että tämä hallituksen esitys ei ole kelvollinen hyväksyttäväksi tässä eduskunnassa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Voin todella yhtyä ed. Vihriälän ihmettelyyn siitä, miksi sitten tällainen esitys tuodaan. Tässähän on tavallaan looginen epäselvyys jo siinä, että jos paikallispoliisia keskitetään suurempiin kokonaisuuksiin, paikallisuushan siinä häviää.

Todella, poliisitoimi on ollut palkankorotusasioissa ja budjettikysymyksissä aika heikoilla viime vuosikymmenet, ja kun turvallisuus on ykköskysymys Suomessa, minusta ei riitä se, että hallituspuolueiden edustajat tulevat tänne sanomaan, että huono esitys, vaan kyllä kaikkien hallituspuolueiden pitää ottaa poliittinen vastuu tästä politiikasta.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minua myös erityisesti ihmetyttää tämän lain saama kohtelu hallituspuolueen edustajalta, jonka oman puolueen ministeri on tämän lain esitellyt hallitukselle. Itse en kannata tätä hallituksen esitystä, koska meillähän on nyt jo nähtävissä, kuinka syteen ja saveen poliisihallinnon uudistus kaiken kaikkiaan on mennyt. Nyt on palattava juurille ja tultava lähemmäksi maakuntaa ja mietittävä myös maakunnassa ja pienissä kunnissakin olevia ihmisiä ja heille luotava jatkossa toimintaedellytyksiä ja poliisit lähemmäksi ihmisiä.

Juha Karpio /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on herättänyt paljon epäluuloja. Samalla tavalla ed. Hemmilän puheenvuoro oli erittäin kriittinen tätä asiaa kohtaan. Mielestäni kuitenkaan tätä esitystä sinänsä ei kannata suoralta kädeltä tyrmätä. Tässähän on tarkoituksena tehostaa poliisin toimintaa. Tällä hetkellä rikokset jäävät selvittämättä. On siis hyvä, että voimavaroja pyritään keskittämään, samoin jos poliisin saatavuus paranee. Tällä hetkellähän esimerkiksi Keski-Suomessa, kun Kivijärvelle poliisin pitäisi tulla, sinne voi olla poliisilla matkaa yli 100 kilometriä. Jos saatavuus yhteistoimintarajoja parantamalla paranee, eihän se toki voi olla mitenkään huono asia. Jos hallintoa kevennetään ja hallinnollisia tehtäviä voidaan hoitaa isompina kokonaisuuksina, minusta se on myös aivan tutkimisen arvoinen asia.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näihin keskustan edustajien puheenvuoroihin vastaisin, että älkää nyt ihmetelkö vaan toimikaa sitten, kun tätä asiaa tullaan käsittelemään täällä.

Siihen, miten hallitus on voinut yksimielisesti tätä esitystä tuoda tänne: Asia on niin, että en ole valtioneuvoston jäsen. Jos olisin, niin valtioneuvosto ei olisi ollut yksimielinen tässä esityksessä.

Muistuttaisin vielä keskustan edustajia siitä, että tehän olette olleet siinä hallituksessa, joka lähti lääniuudistusta aikanaan toteuttamaan, joka sitten toteutui 90-luvulla, eikä se ole tainnut olla niin kovin onnistunut uudistus sekään.

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lääniuudistus toteutettiin kyllä viime vaalikaudella hallituksen esityksenä, ja hallintovaliokunta äänin 11—6 oli sitä vastaan, muun muassa keskusta.

Mutta esillä olevasta asiasta: Tässä on taustalla poliisin liian niukat toimintavarat, ja on todella harmillista, että sen varjolla yritetään romuttaa valtion paikallishallintojärjestelmä eli kihlakuntajako. On varsin ihmeellistä, että hallituspuolueiden taholta on todella ensimmäinen kriittinen puheenvuoro. Teidän pitäisi hoitaa, että poliisilla olisi riittävästi toimintavaroja.

Hannu Aho /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hemmilä nyt heittää kirveitä vähän siihen suuntaan, johon ei tarvitsisi heitellä. Valta on käsissä puolueilla, jotka voivat asiat hoitaa ja lähteä siitä perusperiaatteesta, että kansalaiset voivat olla turvallisin mielin, asuvat sitten missä asuvat. Viimeaikainen meno on ollut sitä luokkaa, että kyllä varmaan monella muullakin paikkakunnalla kuin Kivijärvellä kestää tunnin jos ei kaksi, että saa poliisin silloin, kun sitä todella tarvitaan. Tässä tarvitaan nimenomaan toisenlaista asennetta, eikä liika keskittäminen ole kyllä hyväksi tälle asialle.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälälle ja muutamalle muullekin edustajalle: Vasta viime keväänä oli poliisin hallinnosta annettavan lain muutosesitys. Siellä myös oli 8 §:n eli yhteistoimintaa koskevan pykälän muutosesitys, joka olisi siirtänyt valtaa ministeriöltä alemmalle tasolle. Aivan selkeästi pykälämuutoksella oli tarkoitus romuttaa nykyinen kihlakuntajärjestelmä. Hallintovaliokunta tämän muutoksen yksimielisesti tyrmäsi. Varmasti viesti on mennyt hallintovaliokunnan tahdosta. Siitähän on puhuttu tässä talossa, että mahdollisesti 2005 on isompi remontti kaiken kaikkiaan kihlakuntajaossa mutta ei tässä vaiheessa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy tyydytyksellä todeta se, että ed. Hemmilä käytti asiantuntijapuheenvuoron. Kyllä ihmettelen sitä, että eihän ed. Hemmilä voi olla vastuussa siitä, mitä valtioneuvosto tekee; jos hän ei pysty vaikuttamaan, sille ei voi mitään.

Ed. Karpiolle kyllä toteaisin, että käytännön elämänkokemus on osoittanut, että nykyinen järjestelmä nimenomaan, kun on menty suurempiin, on aiheuttanut sen, että työhön ilmoittautuminen tapahtuu keskuspaikassa eli edestakaisin ajellaan kotipaikan ja työpaikan, mihin varsinaisesti ilmoittautuu, välillä ja sen seurauksena ihmiset joutuvat odottamaan poliiseja kaksi kolmekin tuntia tilanteissa, jossa normaalisti, jos he olisivat sillä alueella, he voisivat olla, kuten aikaisemmin, kymmenessä minuutissa paikalla.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä puolestani ihmettelen, kun keskustan eduskuntaryhmän ihmettelijät täällä salissa nyt ovat hyvin kokeneita parlamentaarikkoja, että he epäilevät, ettei minulla olisi perustuslaillista ja eduskunnan työjärjestyksenkin suomaa oikeutta arvioida, jopa arvostella, valtioneuvoston esityksiä täällä. Ei siinä mitään ihmettelemistä pitäisi olla. Eduskuntahan tästä päättää. Niin kuin ed. Kähkönen totesi, onhan näitä vähän epätarkkoja esityksiä valtioneuvostolta aiemminkin tässä asiassa eduskunnassa muutettu. Niinpä tämäkin voidaan muuttaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilällä on kyllä vaara joutua kaksien housujen politiikkaan eli puhutaan toista ja tuetaan toista politiikkaa. Toivottavasti tämä nyt voidaan korjata.

Eduskuntahan on linjannut tämän asian niin, että vuoteen 2005 mennessä tässä ei pitäisi tehdä mitään, vasta selonteossa asia katsoa. Keskustahan on syvällisesti pohtinut turvallisuuspolitiikkaa, ja ed. Väistön johtama työryhmä kuluvalla viikolla asiaa linjasi. Siinä nimenomaan todetaan, että vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvä suunnitelma pudottaa poliisipäälliköiden määrä 90:stä 30:een pitäisi hylätä, koska sille ei ole esitetty riittäviä hallinnollisia perusteita eikä takeita siitä, että se lisäisi poliisien määrää kentällä edes lyhyellä aikavälillä. Totta kai me tiedämme, että rahasta on puutetta, mutta kyllä tässä nyt pitää linjata, mihin suuntaan Suomen poliisitoimintaa pitää kehittää, ja ottaa myöskin poliittinen vastuu omista tekemisistään.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä käytti erittäin kriittisen puheenvuoron hallituksen esitystä kohtaan. Toivoisinkin, että poliisiasioista vastaava ministeri Itälä olisi paikalla hänelle vastaamassa, miksi hallitus on tällaisen esityksen tehnyt. Varmaan ed. Hemmilä olisi tätä voinut myös omassa ryhmäkokouksessaan kysyä häneltä. Varmaan tähän jotkut perustelut on.

Totean vielä vain, että joka vuosi on lisätty poliisien määrärahoja eikä sitä ole kukaan tässä salissa vastustanut. Todellisuudessa kyllä tilanne on se, että ne rahat ovat menneet jonnekin muualle kuin lisäresurssien palkkaamiseen. En tiedä, ovatko ne menneet tekniikkaan vai mihin, mutta todellisuutta on se, että haja-asutusalueilla ei kyllä poliisipalveluja enää ole niin paljon kuin aikaisemmin.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran ministeri Itälää nyt kuitenkin haluan puolustaa, että kun tämä oli viime keskiviikkona listalla, hän oli varautunut vastaamaan täällä eduskunnassa. Ei ministerin aikatauluja sillä tavalla niin äkkiä muutella, niin kuin varmasti tiedätte, joten hän ei sen vuoksi nyt tänne pääse.

Mitä tulee ed. Huotarin epäilyyn, etten olisi mukamas ministeriä tässä asiassa valistanut pitkin näitä vuosia ja kuluneen syksyn aikana, kyllä varmasti olen sen tehnyt. Mutta kuten sanoin, voimavarat ovat ne, joiden täällä ensi kauden kansanedustajalla tiedätte useimmiten olevan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Hemmilä otti aivan oikein esille, että poliisihallinnon yläpäästä rakenteita pitäisi keventää ja siirtää poliiseja kenttätyöhön. Tätähän kansalaisetkin haluavat. Nyt kun on kaiken näköisiä hirmutöitä, voisi sanoa, tapahtunut kaduilla ja kujilla, naisia ja lapsia häiritään jnp., tällainen uudistus ja voimavarojen uudelleen jakaminen on enemmän kuin tarpeen.

Juha Karpio /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan taholta esitetään kritiikkiä. Minusta nyt on aika erikoista ottaa lääniuudistus enää esille, koska siellä olivat keskustan edustajat nimenomaan Vaasan vaalipiiristä muun muassa silloin läänijakoa romuttamassa. Nyt vedotaan siihen. Sitä minä en ymmärrä.

Mitä tulee siihen, miksi tällainen esitys yleensä on tullut, kehottaisin edustajia nyt lukemaan hallituksen esityksen, mitkä siinä perustelut ovat. Nykyinen tilannehan on täysin kestämätön. Rikokset jäävät selvittämättä. Poliiseja ei saa mailla eikä halmeilla. Jos nyt pyritään yhteistoimilla kehittämään näitä periaatteita, minusta siinä ei saa ennakkoluuloisesti tämmöiseen asiaan suhtautua vaan pitää tutkia, saadaanko tätä kautta parannuksia aikaan. Siinä, että keskushallinnosta siirrettäisiin virkamiehiä kentälle, olen aika kyyninen. Sehän nyt ei tietenkään tule onnistumaan.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hemmilä käytti hyvän puheenvuoron. Arvostelua täällä on saanut osakseen hallitus ja sisäministeri Itälä. Hämmästyttää todella se, miksi Itälä toi tämän kaltaisen asian eduskuntaan, joka on hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta kaksi kertaa lyhyessä ajassa tullut hylätyksi, ja kun on yhteisesti hyväksytty, että kihlakuntajakoa arvioidaan vuonna 2005, jolloin tämä on uudelleen esillä, kyllä tämän asian olisi pitänyt odottaa.

Käytäntö on osoittanut, että suuret poliisipiirit eivät tuo säästöjä. Määrärahat hupenevat hallinnon sisäiseen järjestelyyn. Pienissä poliisipiireissä työ on tehokasta ja tuloksellista. Toivon, että tämä esitys hallintovaliokunnassa tulee myöskin nyt saamaan sen muodon, että kihlakunnat säilyvät ja pysyvät ja niiden tilanne arvioidaan 2005, ja tämä hallituksen esitys hylätään.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni eduskunta on linjannut selkeästi jo tämän asian kihlakuntaselonteon yhteydessä muun muassa. Nyt tässä yhteydessä ei pitäisi puuttua sen enempää poliisipäällikköasioihin kuin poliisin hallintoon, johon puuttuminen merkitsee tosiasiassa myös kihlakuntajärjestelmän romuttamista.

Ed. Huotari viittaa määrärahoihin. Tosiasiahan on se, että Lipposen hallitus on vuosi toisensa jälkeen tietyllä tavoin alibudjetoinut poliisin määrärahat. Niitä on sitten lisäbudjeteissa aina yritetty lisätä. Nyt esimerkiksi ensi vuoden osalta poliisimiesten määrä vähenee noin 210:llä, varsinaista poliisityötä tekevien, niitten näkyvien poliisien määrä, joita me kaipaamme lisää, noin 100:lla. Tässähän on mukana se, että osa poliiseista siirtyy muun muassa hälytyskeskuksiin. Poliisin peruskoulutuksessa, työharjoittelussa ja kenttäjaksolla olevien määrä on myös laskenut rahoituksen vähennyttyä.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun ed. Karpio totesi vastauspuheenvuorossaan, että Vaasan vaalipiirin keskustan edustajat olivat romuttamassa vanhaa läänijakojärjestelmää, haluan sen pöytäkirjoihin todeta, että minun tietääkseni keitään muita Vaasan vaalipiirin keskustan kansanedustajia ei ollut sitä tekemässä kuin allekirjoittanut, että kaikki muut olivat läänien säilyttämisen kannalla. Itse olin mukana ja olen edelleen sitä mieltä, että se on aivan oikea ratkaisu.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minä luulen, että tässä salissa esiintyy varmaan hallituspuolueitten edustajien keskuudessa myöskin ihan aitoa ihmettelyä tämän hallituksen yksimielisen esityksen johdosta, koska kahteen kertaan tämä sama sali kiitossanoin totesi sen, kun käsiteltiin kihlakuntauudistuksen selvitystä ja sen toteuttamista ja myöskin jatkoneuvotteluja, miten näissä asioissa edetään. Ehkä ihmetystä lisää tässä esityksessä se, että koska tällä esityksellä ei ole kovinkaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia vielä ensi vuoden budjettiin, oikeastaan ainoastaan hyvin olemattomia, ehkä tämän tyyppinen asia olisi ollut parempi valmistella siten, että tämä kokonaisuudistus ja myöskin poliisin hallintouudistus olisi otettu seuraavassa hallitusohjelmassa tarkasteluun ja mietitty siltä pohjalta. Nyt näin irrallisena lakina tästä eduskunnan yksimielisestä käsittelystä poiketen se herättää kyllä vähän aitoa ihmetystä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Sitä, merkitseekö tämä toteutuessaan sitten lisää poliisimiehiä kentälle, saatan epäillä, nimittäin tämä koskisi juuri niitä kihlakuntia, mitkä nyt jo poliisipäällystön osalta toimivat hyvin pienillä, vähillä resursseilla. Useimmissa näissä kihlakunnissa, joita tämä nyt koskee, on kaksi päällikkövirkaa tällä hetkellä tai enintään kolme. Ei niistä ole mitään vähennettävää, koska talo ilman johtajaa ei kyllä sitten varmasti toimi. Siellä on ajokorttikäsittelyjä ynnä muita monia sellaisia päivittäin tapahtuvia rutiineja, jotka kuuluvat poliisipäällystölle.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun aikanaan tämä kihlakuntajärjestelmä luotiin, siinä vaiheessa ulosottolisät siirrettiin varsinaiseen peruspalkkaan. Niinpä sitten tällä hetkellä tilanne on se, että poliisipäälliköiden kohdalla on hyvin suuret palkkaerot. Mutta mikäpä täällä välttämättä aina niin tasapuolista olisi.

Mutta ihan tähän yhteistoimintaan: Itsekin tulen sellaiselta alueelta, jossa välttämättä kovin suuret nämä resurssit eivät aina ole kihlakunnassa, mutta siellä on vapaaehtoisesti lähdetty yhteistoimintaan. Käsittääkseni se toimii varsin hyvin. Samoin siellä poliisipäällikkö on erittäin paljon myös kenttätyössä. Varmasti hänen toimenkuvaansa se ei välttämättä siinä määrin kuulu, mutta väitän, että myös näillä vapaaehtoisilla toimilla voidaan saada hyvin paljon aikaan. Täällä monessa puheenvuorossa on tullut se esille, että 2005 on se aika, jolloin tämä suurempi remontti todennäköisesti sitten tehtäköön.

Erkki  Kanerva  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minun pitää ensiksi ihan alkuun sanoa, että minulla ei ole tässä mitään syytä puolustella ministeri Itälää. En ole keskustellut tästä asiasta sanaakaan hänen kanssaan. Mutta taustaksi salissa olevalle yleisöllekin: Olen työskennellyt 35 vuotta poliisina kolmessa eri läänissä, seitsemässä eri yksikössä ja seitsemässä eri päällystötehtävässä. Sen vuoksi puolustan tässä puheenvuorossani poliisipalveluja.

On totta, mitä ed. Hemmilä sanoi, että asiallisesti tämä sama asia oli esillä jo kevättalvella, joskin vähän eri tavalla kirjoitettuna. Silloin esitys kaatui niihin vanhoihin asenteisiin, joihin eduskunnan hallintovaliokunta virkamiehineen viime vuosikymmenen alkupuoliskolla poliisin hallinnon organisoimisessa jäi. Yritän vähän hahmottaa, mistä tässä on ollut, mistä tässä on ja mistä tässä tämänkin uudistuksen jälkeen ratkaisusta riippumatta tulee olemaan kysymys.

Viime vuosikymmenen puoliväliin saakka meillä oli noin 250 poliisipiiriä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsissa on 26. Osa meidän poliisipiireistämme oli päällikön ja kolmen poliisimiehen yksiköitä ja ylipäätään sen kokoisia, että ne eivät kyenneet itsenäisesti tuottamaan poliisipalveluja ympäri vuorokauden. 70-luvun alussa luotu yhteistoimintajärjestelmä luotiin väliaikaiseksi järjestelyksi olosuhteissa, joissa sinänsä erinomainen kyläpoliisijärjestelmä tuli vähän yllättäen yhden virkaehtosopimuksen myötä tiensä päähän.

Poliisin organisaation muuttaminen on aina ollut yhtä vaikeata kuin tämä edellä käyty keskustelu osoittaa. Siihen on päästy vasta pakon edessä, ja siitä pakosta nytkin on kysymys. Nämä pakon edessä tehdyt hätäratkaisut eivät ole jääneet eivätkä tule jäämään lopullisiksi, eivät tässäkään tapauksessa. Pysyvämpää kokonaisvaltaisempaa ratkaisua yritettiin ainakin jo vuonna 66 ja toisen kerran tosissaan 80-luvun lopulla Jacob Södermanin ja Olavi Martikaisen johtamassa parlamentaarisessa poliisikomiteassa. Julkisuutta taitavasti hyväksi käyttäen eräät tahot, valitettavasti myös poliisitahot, repivät sen komiteanmietinnön riekaleiksi, ennen kuin se oli edes kansissa.

Väliaikaiseksi tarkoitettu yhteistoimintajärjestely jäi elämään vielä 15 vuodeksi. Pakon edessä 70-luvun alussa luotujen yhteistoimintajärjestelyjen joustava päätöksenteko antoi mahdollisuuden järjestellä voimavarat palvelusten kysynnän mukaan. Siitä ja oikeastaan vain siitä, siis tästä yhteistoiminnasta, sen joustavuudesta, selittyy, että sillä väliaikaisella ratkaisulla selviydyttiin kuitenkin neljännesvuosisata. Tämän 80-luvun lopulla työnsä tehneen parlamentaarisen poliisikomitean jälkeen vedettiin vähän henkeä; komitean saama kohtelu ja mietinnön kohtalo oli lähes traumaattinen kokemus meille, jotka olimme odottaneet muutosta ja ennättäneet jo vähän siihen sitoutuakin.

Kun kihlakuntauudistuksen nimellä kulkenut paikallishallinnon uudistustyö 80-luvun taitteessa aloitettiin, tarkoitus oli, että pienten yksiköiden avoimia päällikön virkoja ei olisi valmisteluaikana täytetty. Tarkoitus oli päästä aloittamaan mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Joku lääni toimi näin, muun muassa Kuopion lääni, ja joku toinen teki silloinkin poliisin rahoilla politiikkaa. Nimismiehet puolustivat asemiaan kulisseissa kokonaisuutta ajatellen vastuuttomasti. Ymmärrän virkamiehen virassapysymisoikeuden ja ymmärrän saavutetut edut, mutta laskun esittäminen etukäteen tuleville sukupolville on jotakin sellaista, jota ei ollut silloin pakko ymmärtää eikä ole pakko ymmärtää vielä nytkään. Kihlakuntauudistuksesta tuli riitainen sekasikiö, jolla ei voi olla elinmahdollisuuksia. Kihlakunnan ohjauslankoja on aivan liian monta, ja vähät rahat aivan liian monessa tuutissa. Organisaatio ei ole tehokas, se on kallis.

Syksyllä 99, kun kihlakuntauudistuksen väliraportti oli keskusteltavana tässä salissa, poliisijohdon edustaja esiintyi maanpuolustuskurssilla ja esitteli sekä tehokkuudeltaan että kustannuksiltaan optimaalisen poliisiorganisaation. Olin tuon maanpuolustuskurssin oppilas ja kysyin, miksi hän ei kerro sitä hallitukselle, miksi hän ei kerro sitä eduskunnalle, valiokunnalle juuri silloin kun kihlakuntauudistusta arvioitiin. Hän vastasi, että on kielletty kertomasta. Kysyin, kuka on kieltänyt. Hän pyysi saada vastata yksityisesti käytävällä. Se käytävällä annettu vastaus palautti elävästi mieleen sen tavan, jolla kihlakuntapeli kulisseissa pelattiin. Kun asiallisesti nyt esillä olevan kanssa samanlainen asia kariutui keväällä hallintovaliokuntaan, saatoin todeta, että se perinnejärjestö nykii naruja vieläkin.

Nyt, arvoisa puhemies, pitäisi olla sisäministerin, poliisiylijohdon ja palvelujen käyttäjien puheenvuoro. Nyt heidän, jotka tukkivat taskunsa silloin aikanaan, pitäisi olla ihan hiljaa. Poliisin rahoitus, johon kansainvälistymisen ja täälläkin asetettujen uusien odotusten myötä on tullut runsaasti lisää pysyviä kustannuksia, ei yksinkertaisesti kestä niin raskasta päällekkäistä ja rinnakkaista organisaatiota, joka meillä nyt on. Kun näin sanon, en tarkoita pelkästään paikallispoliisiorganisaatiota, josta nyt on kysymys.

Tällä hallituskaudella on hyväksytty muun muassa poliisin peitetoiminta. Se tulee maksamaan luultavasti lähes miljoona euroa vuodessa. Telekuuntelun pelkät linjakustannukset ovat 900 000 euroa vuodessa, ja toinen mokoma menee telekuuntelun kehittämiseen. Nauhoitusten tekeminen ja erityisesti niiden purkaminen maksaa paperirahaa. Tietohallintokeskuksen siirtäminen Rovaniemelle maksaa miljoonan, dna-rekisteri saman verran ja automaattinen nopeusvalvontakin yli 300 000 euroa, ja vielä en ole puhunut sanallakaan hyväksymistämme huumausaine- ja talousrikosprojekteista mitään. En muista summia, mutta miljoonista euroista puhutaan niissäkin.

Tällä menolla poliisin budjetista puuttuu satojen suoritustason poliisimiesten palkkarahat. Kun poliisin ylijohto jo keväällä tiesi tämän ja etsi yhden osaratkaisun — niin vaatimattoman ja vaarattoman osaratkaisun kuin yhteistoiminta on — kihlakuntauudistuksen juoksuhautoihin jäänyt hallintovaliokunta torppasi sen. Nyt hallintovaliokunnalle tarjoutuu mahdollisuus miettiä tämä asia uudelleen. Poliisitoimen johtaminen on niin vaativa tehtävä, että ei eduskunnalla ole edellytyksiä pitää kaikkia strategisia naruja käsissään. Tämä jatkuva puuttuminen poliisin johtamiseen on johtanut tilanteeseen, että rahoitamme poliisipalvelujen sijasta poliisin sisäistä hallintoa.

Vastikään luin oman maakuntani lehdestä, että Rajavartiolaitos, joka uusien tehtäviensä vuoksi on jo sulkenut kymmeniä rajavartioasemia, tekee sen taas. Näin on tehtävä, kun palvelusten kysyntä on muuttunut ja tekniikka antaa mahdollisuuden järjestelyihin. Emme me siihen puutu, eikä ole syytäkään puuttua. Vastoin luuloamme Puolustusvoimat osti Leopard-panssarivaunuja, mutta kun se teki sen budjettinsa sisällä, sanoimme, että so what. En usko, että kenraalit kauan katselisivat sivusta, jos me alkaisimme täällä järjestellä komppanianpäällikköjen virkoja. Joka ainut poliisin ylijohdon yritys tehdä uusi strateginen siirto otetaan täällä suurennuslasin alle ja tehdään sillä puolue- ja aluepolitiikkaa.

Poliisin yhteistoimintajärjestelyt 30 vuotta sitten tehtiin pakon edessä. Ei ollut rahaa palkata kyläpoliiseja vuorotyöhön. Yhden työaikalain alaisuuteen siirtyneen kyläpoliisin tilalle olisi tarvittu viisi. Nyt on hyvin saman tyyppinen tilanne. Voimavaroja on voitava tasata, ja yhteistoiminta on nopeasti tehtävä ratkaisu. Täällä on vedottu siihen, että kihlakuntauudistuksessa on sitouduttu vuoteen 2005. Niin on, mutta pitää nähdä aika sen jälkeenkin eikä nyt rakentaa sellaisia kustannuksia, joista silloin pyritään eroon.

Poliisipalvelujen käyttäjä tarvitsee suoritustason poliiseja. Hänelle on jokseenkin samantekevää, missä tämän tehtävän suorittajan päällikkö majaansa pitää. Ei tämän suoritustason sijoittuminen ole päällikön sijoittumisesta kiinni, vaikkakin kihlakuntauudistuksessa tahdottiin tahallaan näin perusteellisen väärin asia ymmärtää. Suoritustasoa pitää sijoittaa ja varmaan se itsekin haluaisi sijoittua sinne, missä tehtävät yleisimmin esiintyvät.

Tarpeeseen nähden tämä esitetty poliisiorganisaation remontti on varsin vaatimaton. Seuraava hallitus ei tule selviytymään näin vähällä. Iso remontti odottaa tekijäänsä, mutta tehdään nyt edes tämä.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Joitakin havaintoja tästä hallituksen esityksestä 195 näiltä valtiopäiviltä.

Ensiksi täytyy todeta se, että en voi yhtyä ed. Kanervan näkemyksiin suureltakaan osin. Joitakin viitteitä siellä saattoi olla sellaisia, joihin voisi jollakin tavoin yhtyä. Olen itsekin nyt muutaman vuoden poliisihallinnossa toiminut eri tehtävissä, nuoremmasta konstaapelista jonkinlaiseen esimiesasemaankin. Eli uskoisin näin, että myös minulla on jonkinlaisia näkemyksiä, käsityksiä ja nimenomaan kokemuksia tämän päivän tilanteesta, mikä ainakin meidän omalla alueellamme on. Niin kuin joskus olen todennut, kun joitakin aikoja sitten kansallispukuun pukeutuneet henkilöt kävivät viemässä jotakin pientä, niin kun soitettiin poliisille, kesti kaksi ja puoli tuntia ennen kuin poliisipartio ehti paikalle. Se johtui siitä, että poliisi joutui humalaisia viemään juoppoputkaan muutaman kymmenen kilometrin päähän, koska tämäkin on keskitetty nykyisin.

Arvoisa puhemies! Eniten minua ihmetyttää se, että kun voimassa olevan lain 8 §:n mukaan voidaan järjestää yhteistoiminta-alueita nimenomaan sisäasiainministeriön toimesta, minkä takia ehdoin tahdoin ministeri Itälän johdolla nyt tuodaan tämä esitys tänne. Onko syynä sitten se, että ministeri Korhonen muistamani mukaan yritti viedä tätä asiaa eteenpäin ja silloin valtioneuvostossa ei päästy yksimielisyyteen näistä uusista yhteistoiminta-alueista ja sen johdosta ministeri Korhonen veti esityksensä pois? Kun keskustelin ministeri Korhosen kanssa, hän totesi, että tämän eduskuntakauden aikana hänen toimestaan ei tulla enää tekemään mitään yrityksiä tältä osin, eli siltäkin osin hän totesi, että kunnioitetaan nyt sitten eduskunnan päätöstä. Täällä on kaksi kertaa käsitelty tämä asia, ja sen johdosta tuntuu aika hämmästyttävältä, että väkisin nyt yritetään jälleen kerran viedä näitä asioita nimenomaan tällä tavoin.

Itse olen aika hämmästynyt hallituksen esityksen sivun 2 kohdasta 1.2. Nykytilan arviointi. Aika voimakkaasti tässä tekstissä arvostellaan hallintovaliokuntaa, harvinaisen voimakkaasti. Minä en oikein voi ymmärtää tätä. Olen tottunut ja ymmärtänyt asian niin, että eduskunta on korkein lainsäädäntövaltaa käyttävä nimenomaan silloin, kun lakeja hyväksytään täällä, (Ed. P. Salo: Hyvä havainto!) mutta täällä nimenomaan arvostellaan hallintovaliokunnan tulkintoja. Sitten viitataan myöskin oikeuskanslerin antamaan lausuntoon, jossa hän toteaa, että "hallintovaliokunnan kannanottoja voidaan pitää lähtökohtina etsittäessä tulkintaa säännösten oikealle soveltamiselle. Kannanotoista voidaan poiketa vain perustein, jotka tukeutuvat vahvoihin asiasyihin".

Minä kyllä, arvoisa puhemies, haluaisin tietää, mitkä ovat ne vahvat asiasyyt, joiden takia nyt poiketaan hallintovaliokunnan antamista suuntaviivoista. Tämä asia minua jäi vaivaamaan, kun luin hyvinkin tarkkaan tämän esityksen kokonaisuudessaan.

Eräs toinen asia, joka kiinnitti myös huomiota, on se, että kun itse edellisessä elämässäni aloitin poliisitoiminnan vuonna 66 ja tiedän eri vaiheet, milloin oli erikoistumista ja sitten tuli melkein se suuntaus, että kaikki tekivät kaikkea, eli näin sen häilyväisyyden, mitä siellä on, niin nyt tässä esityksessä jälleen kerran puhutaan erikoistumisesta. Minun mielestäni tämä on aika mielenkiintoinen toteamus nyt, kun viime aikoina on pyritty juuri päinvastaiseen kehitykseen ainakin kihlakuntien alueilla.

Jotenkin tuntuu siltä, että sisäasiainministeriössä nyt poliisiosastolla kaikki asiat eivät ole ihan kohdallaan. Onko tilanne niin — en halua väittää, että on, mutta kysyn — että siellä olevat henkilöt, jotka näitä kirjoittavat, ovat unohtaneet kokemuksensa, jos joskus ovat olleet niin sanotun rivipoliisin tehtävissä? Joskus olisi hyvä käydä katsomassa, mihin nykyinen kihlakuntauudistus on omine sovellutuksineen johtanut. Niin kuin kerroin, ainakaan meidän alueellamme ei poliisia enää juuri näy. Onko se sitten johtamistaidoista kiinni vai mistä on kyse, että niitä ei saada niille alueille, vai onko tilanne niin, että kun on vain yksi partio, se ei ehdi kaikkialle? Mutta eihän se tällaisilla organisaatiomuutoksilla parane.

Voin hyvin pitkälle yhtyä myös ed. Kähkösen käyttämään vastauspuheenvuoroon, jossa hän totesi, että on esimiehestä kiinni, lähteekö hän mukaan poliisiautoon, partioon tai kolaripaikalle tai muualle. Tiedän, että niitäkin poliisipäälliköitä on aika paljon, jotka tekevät nimenomaan sitä, että lähtevät mukaan.

Taloudellisista vaikutuksista todetaan: "Esityksen toteuttaminen ei sinällään lisäisi tai vähentäisi poliisitoimialan kokonaismenoja." Sitten heti seuraavassa kappaleessa ikään kuin luodaan uusi esimiestaso, ainakin tämän tekstin mukaan. En tiedä, miten todellisuudessa on tarkoitettu, mutta täällä todetaan, että kun nyt on näitä poliisipäälliköitä, sitten tulisi taas vielä yksi ylin esimies, joka johtaisi näitä kaikkia. Minun mielestäni tätä asiaa ei ole harkittu lopullisesti ja mietitty, mitä se käytännössä vaikuttaa ja minkälaisia muutoksia se tuo näihin asioihin.

Samoin kuin täällä jo eräässä puheenvuorossa todettiin, tämä on aika vaarallisen tuntuinen ehdotus minunkin mielestäni, kun puhutaan maakuntajaon pohjalta olevasta kihlakuntajaosta jne. Kaiken kaikkiaan toivoisin, että hallintovaliokunta pitäisi vielä kerran päänsä ja toimisi samalla tavoin kuin kahdella edelliselläkin kerralla, jotka osittain liittyivät tähän asiaan, ja kunnioitettaisiin sitä päätöstä, minkä me olemme aikoinamme täällä tehneet, eli vuonna 2005 palataan asiaan uudelleen.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä voisi vain lyhyesti alkuun todeta, että kaikkea se kateus teettää. Kun ed. Hemmilä piti ensimmäisen puheenvuoron heti istunnon alussa, mielestäni puheenvuoro oli erinomaisen perusteltu, syvä, henkevä ja sisällöltänsä oikeamielinen, myöskin arvosteleva ja tutkiskeleva siinä mielessä, että kuulin salista jonkun sanovan, että on asiantuntijapuheenvuoro, niin tässä valitettavasti syntyi sellainen tapahtuma, että eduskuntaryhmäni veljet ryhtyivät kadehtimaan ja arvostelemaan, miten hallituspuolueen edustaja voi pitää näin viisaan puheenvuoron. (Naurua)

Tältä pohjalta täytyy sanoa, että olen joskus ennenkin todennut, että hallituspuolueitten edustajilla on aivan järki tallella ja myöskin maanläheinen ajattelutapa niin olemassa, että tällaisia voi syntyä ja tulla myöskin täällä täysistuntosalissa. (Ed. P. Salo: Ovatko he nyt salissa?) — Tämän osalta ed. Salon kysymykseen voisi todeta, että näen, että enemmistö hallituspuolueiden edustajista, jotka ovat salissa nyt paikan päällä. — Tältä osin täytyy sanoa, että minusta terve kritiikki, oikeamielinen asioitten tutkiskelu ja ongelmakohtien pohdiskelu on sellaista, että sen voi näin oppositiosta jopa sallia hallituspuolueen edustajalle. Mutta täytyy sanoa, että kateellisena tätä täytyy seurata, niin kuin puheeni alussa totesinkin.

Tämän osalta, rouva puhemies, useassa puheenvuorossa on viitattu käsiteltyyn kihlakuntaselontekoon ja siitä käytyyn palautekeskusteluun ja hallintovaliokunnan mietintöön, missä yksimielisesti tämä kihlakuntien suurentaminen, yhdistäminen ja palvelujen alasajo torjuttiin. Mielestäni yhtyen edellisiin puhujiin voisi todeta, että varsin kummalta tuntuu, että näin hallituksen vahva esitys tänne tuodaan, missä kansan mahdollisuutta saada läheisiä poliisipalveluja tulevaisuudessa yhteiskunnan siltä rintamalta ollaan kuitenkin heikentämässä.

Ed. Erkki Kanerva täällä puheenvuorossaan totesi, että poliisin hallinnossa on jotakin tehtävä niin, että päällikkötason määrää vähennetään ja kenttätasolle on löydettävissä enemmän sellaista väkeä, joka palvelee normaalia kansaa, tavanomaista rahvasta, ja tämän eteen on jotakin tehtävä. Mutta nyt käsittelyssä oleva esitys ei ole sellaista, mikä toisi jotakin parannusta tähän asiaan. Tämän osalta todetaan vain niin, että aletaan toteuttaa tämmöistä pakkoyhdistelyä, missä sitten seuraava vaihe on sellainen, niin kuin useammassa puheenvuorossa on jo todettu, että sen jälkeen se kihlakunnan poliisipäällikkö löytyy jostakin entistä kauempaa. Sen jälkeen yleistyy myöskin sellainen tapa, että sieltä lähempää ei löydy enää näitä muitakaan palveluja.

Tältä osin voisi todeta oman kotiseutuni alueelta, Haminan poliisilaitoksen osalta, joka nyt jo varsin vahvasti Kotkan kihlakunnan osalta toimii, että kyllä Haminassa väkisin on vaan sellainen käsitys olemassa, että poliisi on Kotkassa ja jos Haminassa jotakin erityistä sattuu, niin sitten poliisi tulee Kotkasta sinne. Tällä lailla on nähtävissä, että vähä kerrassaan vyörytetään tätä pidemmälle. Vaikkakin annetaan ymmärtää, että paikallispoliisi omassa kihlakunnassaan on Haminassa, niin tämä on kuitenkin selkeä näköala, että sen jälkeen sitä ei ole siellä Haminassa, siellä vierailee vain joitakin poliisipartioita. Tämän asian osalta uskallan esiintyä ennustajana, että joissain suuremmissakin puitteissa tämmöisiä asioita tulee tulevaisuudessa entistä enemmän esille. Tähän nähden voi myöskin nähdä sen, mitä täällä muistaakseni ed. Vistbacka puheenvuorossaan totesi, että poliisi tullessaan töihin ja ilmoittautuessaan työpaikalla, siellä päällikkötason paikalla, on entistä kauempana ja paikallistuntemus kansalaisiin on entistä ohuempien narujen varassa.

Tässä yhteydessä en malta olla ottamatta esille tätä vanhaa turvallisuusnäköalaa siinä, kun oli vanha nimismiespiirijärjestelmä ja nimismies siellä pitäjän hallinnollisessa keskuksessa hallinnoi joko yhtä pitäjää tai useampaa. Tämän osalta oli matala kynnys kansalaisella mennä ja lähestyä nimismiestä ja kysyä, miten tämä asia on, mitä apua tähän voi saada ja onko hänen nyt aiheellista mennä tuonne oikeaan paikkaan ja tehdä rikosilmoitus taikka tutkintapyyntö tästä asiasta, taikka jotakin vastaavaa. Tällä kertaa, kun yksiköt ovat liian suuria ja riittävän kaukana kansalaisista, sieltä ei löydy yksinkertaisesti sellaista mahdollisuutta, missä tämmöistä korkeaa päättäjää kansalaisella olisi mahdollisuus tavata, tavata niin, että tämä päättäjä voisi neuvoa, mihin suuntaan hänen kannattaisi tämän jälkeen tästä nyt kääntyä.

Jos ajatellaan vanhaa nimismiesjärjestelmää, niin vaikka se tietysti oli tavallaan kalliskin, se takasi yleisen turvallisuuden ja, niin kuin tässä esityksessäkin puhutaan, välttämättömän katurauhan turvaamisen jne., se takasi sen ollessaan siellä paikkakunnalla, kun tiedettiin, mistä nyt on kysymys, kun poliisia tarvitaan, onko siinä kiire vai ei. En ollenkaan epäile, ettei poliisi pyri hallintoansa niin kehittämään ja keventämään, ettei se menisi oikeaan suuntaan, mutta muita näköaloja tähän ei ole syntynyt eikä tullut, mitä itse osaisin ymmärtää ja nähdä, kuin se, että tämä oravannahan leimaaminen, mikä syksyiseen aikaan kohta ilmojen kylmetessä aina tuli esille, on jäänyt tältä poliisipäälliköltä tai nimismieheltä pois. Tätä ei ole sen takia, että oravia ei ole ja nahan leimaamista ei muutenkaan tässä tarvita. Tosin siitäkin kyllä saatiin yhteiskunnalle tuloja, koska tämä oli yksi palkkauksen peruste tietääkseni, montako lommia oli lyöty ja olivatko nahat kelvollisia ja oikeita. (Ed. Tiusanen: Onko oravat ammuttu?) — Siltä osin, ed. Tiusanen, voisi todeta, että oravat eivät ole ampumalla loppuneet, vaan kävyt ovat vähissä, ja niin kuin sanotaan ja on vanha peruste, että kun käpy on jäässä, niin sen takia niitä ei ole olemassa.

Mitä sitten tulee muuten tulevaisuuteen, niin rahan puute näissäkin keskusteluissa on todettu, tullut esille monta kertaa ja on ymmärretty, että rahaa ei ole ollenkaan tämän poliisihallinnon riittämiin, sillä lailla, että se riittäisi. Tässä on kyllä vastuuta käsittääkseni myöskin hallituksella siinä, että on painoarvot ja erot siinä, kuinka yritetään tätä asiaa viedä eteenpäin, toteuttaa, ja mikä on tulevaisuuden mahdollisuus siinä, että rahat riittäisivät. Kun riittävyyttä ei ole kyetty nykyisellään turvaamaan, niin on ollut pakko joitakin tällaisia hätäratkaisuja tehdä.

Olen varsin varma, että tämä esitys ei tällaisenaan ainakaan suosiolla täällä eduskunnassa tule tämän eduskunnan istuntokauden aikana etenemään, ja siltä osin nähtäneenkin, että tämä tulee joskus myöhemmissä yhteyksissä paremmin ratkottavaksi ja hoidettavaksi.

Niin kuin täällä on aikaisemmin puheenvuoroissa todettu, suurempi remontti koko hallintoon on tulossa vuonna 2005 ja sen pohjalta silloin varmasti on oikeamielinen aika tämä niputtaa ja tehdä. Jos sitten ajatellaan tällaista asiaa, mitä siinä hallintoremontissa voi tulla uutta ja uudenlaisia näköaloja, niin kun tässä lähetekeskustelusta on kysymys, rouva puhemies, kyllä toivoisin, että pohdittaisiin myöskin sellaista lähtökohtaa, että poliisi, verottaja, jotkut muut, en postia ottaisi enää siihen mukaan, mutta Kela ja joitain tällaisia, voitaisiin tarkastella ja selvittää, eikö näitä palveluja voitaisi tarjota samasta toimipisteestä yhteistoiminnassa ja lainsäädäntö saatettaisiin sille tasolle, että nämä olisi mahdollisuus toteuttaa ja tehdä. Sen pohjalta löytyisi myöskin semmoista resurssivaraa, taloudellista varaa, että myöskin näissä maaseutupitäjissä, niissä, mitkä ovat kaukana suurista asutuskeskuksista ja taajamista, olisi löydettävissä kohtuulliset palvelut, sellaiset palvelut, että kansalainen tapaisi ne, se olisi kustannustehokasta ja myöskin takaisi kansalaisille yleisen turvallisuuden tunteen.

Rouva puhemies! Toivon, että tällä lyhyelläkin puheenvuorolla tätä asiaa voitaisiin ymmärtää valiokuntakäsittelyssä niin, että kansalaisille pitää tuoda poliisipalvelut lähemmäksi ihmistä, mutta ne pitää tuoda kustannustehokkaasti. Näillä esityksillä, mitä tässä hallituksen esityksessä on olemassa, ei synny mitään sellaista säästöä, missä jakovaraa ja tavoitettavuusmahdollisuutta parannettaisiin.

Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun on parisenkymmentä vuotta ollut poliisipiirin päällikön sijaisena, niin tätä esitystä ei todellakaan voi pitää millään tavalla hyväksyttävänä.

Vajaa vuosi sitten asia tyrmättiin. Vaikka 50—60 poliisipiirin päällikön virkaa lakkautetaan, heidän tilallaan tulee olemaan vähintään ylikomisarion tasoinen poliisimies eli mitään säästöä ei tule syntymään lainkaan. Poliisipiiri tulee niin suureksi, että poliisipiirin päällikkö ei enää voi sitä hallita. Poliisitoiminta paranee vain rahaa lisäämällä. Tämä on täysin kelvoton esitys.