Täysistunnon pöytäkirja 126/2006 vp

PTK 126/2006 vp

126. MAANANTAINA 4. JOULUKUUTA 2006 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain ja eräiden muiden verolakien muuttamisesta sekä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksesta aiheutuviksi muutoksiksi lainsäädäntöön

 

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa käsillä on hallituksen esitys laiksi tuloverolain ja eräiden muiden verolakien muuttamisesta sekä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksista aiheutuviksi muutoksiksi lainsäädäntöön. Tässä yhteydessä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on pyrkinyt omilla esityksillään verotuksen oikeudenmukaistamiseen. Niitä kaikkia esityksiä, joita olemme halunneet tässä yhteydessä tuoda käsittelyyn, ei ole valiokunnan enemmistön tahdosta haluttu käsitellä.

Verotuksen oikeudenmukaisuus on hyvin kyseenalaista, ja tämä hallitus ei ole verotusta kehittänyt oikeudenmukaiseen suuntaan, päinvastoin. Kaikki tiedämme, mikä on tämän epäoikeudenmukaisen verotuksen karmein esimerkki tällä vaalikaudella. (Ed. Soini: Varallisuusvero!) — Aivan oikein, ed. Soini, ensin varallisuusveron keventäminen ja sitten kokonaan poistaminen on todella hämmästyttävä toimenpide. Sen palauttaminen kuuluu vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin, ja sitä pyrimme myös tässä yhteydessä käsittelemään, mutta se torjuttiin.

Vastalauseessamme on viitattu myöskin komennusmiesten tilanteeseen. Vaikka asiaan on yritetty puuttua lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä, niin edelleen tilanne on erittäin ongelmallinen, ja nyt viimeiset tiedot ovat aivan yllättäviä. Täällä Uudellamaalla on tehty sellaisia tulkintoja verottajan toimesta — koskee telakkateollisuutta — että mikäli Helsingin telakalla ovat olleet työntekijät lomautettuina ja heidät on sitten sijoitettu Turkuun komennukselle, niin tämä verottomuus on kiistetty heti alkuvaiheessa jälkeen päin sillä perusteella, että he eivät voi olla komennuksella, koska ovat olleet lomautettuina, elikkä että ei voi mennä komennukselle, jos ei ole omassa työpaikassa, omassa työkohteessa, töitä vaan on joutunut sieltä lomalle. No, tätä selvitetään varmasti liittojen toimesta.

Arvoisa puhemies! Sitten tähän sisältyy tämä 5. lakiehdotus koskien kuntien ja valtion välistä rahaliikennettä. Tässä on aika hämmästyttävällä tavalla kaksi erillistä asiaa liitetty toisiinsa. Valtionosuusjärjestelmäähän on ajateltu muutettavaksi perusteellisemmin. Sitä on kiirehditty, ja kuitenkin tosiasiassa tämä uudistus on nyt sitten siirtynyt käytännössä seuraavalle vaalikaudelle. Sitten on tämä pakkolainan takaisinmaksu ja siihen liittyen ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa. Täällä on nyt todettu niin, että kun tämä ansiotulovähennys sitten tehdään verovelvollisen kannalta valtionverotuksen puolella, niin kunnille tätä kautta tuleva hyöty leikattaisiin sitten pois vähentämällä valtionosuuksia. Tässä hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että vuoden 2008 alusta 185 miljoonaa valtionosuuksia leikataan. Ei ole mitään perusteita jo tässä vaiheessa ihan toiseen asiaan liittyen lähteä sitomaan valtionosuusjärjestelmää siten, että tällainen leikkaus kuntien valtionosuuksiin tehtäisiin, ja sen vuoksi, arvoisa puhemies, ehdotan, että hallituksen esitykseen sisältyvä 5. lakiehdotus hylätään.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallitus on pyrkinyt väittämään veropolitiikkansa suosineen pieni- ja keskituloisia palkansaajia. Todellisuus on kuitenkin toinen. Kun laskelmissa otetaan huomioon valtion tuloveroasteikon muutokset, automaattiset verovähennyksen muutokset, sairausvakuutuksen muutokset, palkasta suoraan perittävien sotumaksujen muutokset sekä keskimääräinen kunnallisveroprosentti, niin tulos on aika mielenkiintoinen.

Muutama esimerkki verotuksen muutoksista tämän hallituskauden aikana vuosina 2003—2007. Eduskuntahan päätti viime perjantaina verolakien sisällön, joten laskelmat on voitu tehdä myöskin vuoden 2007 osalta. Pienituloinen pätkätyöläinen, jonka vuositulot jäävät 5 000 euroon vuodessa, saa kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella käteen lisää rahaa 108 euroa, jolloin lisäys on noin 2,5 prosenttia, nettotulos. (Ed. Kallis: Se on hyvä asia!) Pienipalkkainen, 15 000 euroa vuodessa ansaitseva esimerkiksi palvelualojen kuten kaupan työntekijä saa vastaavalta ajalta nettoansiota lisää 491 euroa eli 4,1 prosenttia. Tässä myöskin jo nettoansio prosentuaalisesti laskettuna lisääntyy enemmän, mutta tämä käteen jäävä neljän vuoden veronalennuksen määrä on todella vaatimaton edelleenkin. Vastaavasti 30 000 euroa vuodessa ansaitseva työntekijä on hyötynyt hallituskauden aikana veronalennuksista 970 euroa: 4,7 prosentin nettotulolisäys. Suurituloinen johtaja, esimerkiksi Fortumin johtaja Lilius, jonka vuositulot ovat suunnilleen 500 000 euroa, on saanut nettotuloa lisää 11 550 euroa, joka tekee 5,1 prosenttia nettotulon lisäyksenä. Ed. Kallis, onko tämäkin oikein? (Ed. Kallis: Miksi te minulta kysytte?) — Kun te olette aina sanonut, ed. Kallis, että eikö se ole hyvä, niin minä vain kysyin sitä, ed. Kallis. (Ed. Kallis: Se on hyvä asia, että kansalla tulot lisääntyvät!)

Hallituksen veropolitiikka on yksilötasolla lisännyt tuloeroja euromääräisesti, mutta myös prosentuaalisesti, sillä tärkeintä meille jokaiselle on, mikä jää käteen, mikä on käteen jäävän nettotulon lisäys. Ja suurituloisille tämä nettotulon lisäys on todella ollut merkittävä. Pienituloisille sen sijaan nettotulon lisäykset ovat olleet lähes minimaalisia.

Hallituksen veropolitiikka on suosinut suurituloisia, ja siinä mielessä vasemmistoliitto ei ole voinut hyväksyä hallituksen veropoliittista linjaa. Lisäksi hallituksen veropoliittinen linja vaarantaa kuntien talouden pohjan erityisesti sitä vasten tarkasteltuna, että kuntien palveluksessa olevien pienipalkkaisten työntekijöitten palkkatasoa olisi välttämätöntä korjata. Ilman verotuloja kunnat eivät pysty maksamaan parempia palkkoja tai lisäämään henkilöstöä. Se on aivan selvä asia.

Edellä olevat laskelmat, joita esitin, koskevat vain palkkatuloja. Pienten sosiaalietuuksien saajilla verotus ei ole keventynyt, vaan pikemminkin kiristynyt ainakin niissä kohdin, kun kunnallisveroprosenttia on nostettu.

Vasemmistoliitto esitti verolakien säätämisen yhteydessä, kuten täällä ed. Uotila totesi, sosiaalivähennystä sellaisille sosiaalituloille, joille nyt ei myönnetä vähennystä lainkaan, elikkä esimerkiksi työmarkkinatuen saajille.

Eläkeläisten verotus on vielä oma kokonaisuutensa. Määrättyjen eläketulojen kohdalla verotus on kireämpää kuin vastaavien palkkatulojen. Hallitus on hyvin tietoinen eläkeläisten kireämmästä verotuksesta vastaaviin palkkatuloihin verraten, mutta korjausta ei eläkeläisille oltu hallituspuolen taholta valmiita tekemään, vaan asia halutaan siirtää tuleviin hallitusneuvotteluihin. Onkin kysyttävä, miksi selvää epäkohtaa ei haluta korjata erityisesti nyt, kun valtiontalouden asema antaisi siihen kaikki mahdollisuudet.

Varallisuusveron poistaminen kohdistui Suomen varakkaimpiin henkilöihin, ja tuloverojen alennukset ovat tällä hallituskaudella suosineet eniten euromääräisesti kaikkein suurituloisimpia. Mielestäni oikeudenmukaisuus verotuksessa ei ole toteutunut. Lisäksi tämä komennusmiesten verokohtelu on käsittämätöntä. Kun halutaan työvoiman entistä joustavampaa käyttöä ja jos sitä halutaan, niin kyllä siitä jokin korvaus pitäisi myöskin työntekijöille antaa niin, etteivät he joutuisi ylimääräisiä kuluja itse kustantamaan ollessaan komennuksella jopa useita vuosia.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esitysnipussa on viisi lakiehdotusta, ja esitän, että 4. lakiehdotus, joka koskee verontilityslain 12 §:n muuttamista, hylättäisiin. Siinähän kysymys on siitä, että yhteisöveron jako-osuutta muutetaan vähän eri tavalla. Esitys tietäisi sitä, että seurakunnat eivät saisi sitä 11:tä miljoonaa euroa, mikä niille muuten tulisi kunnallisveron ansiotulovähennyksen kautta. Tiedämme, että seurakunnilla on myös monia yhteiskunnallisia tehtäviä, joissa myös kustannukset ovat nousseet, ja siinä mielessä on tarpeetonta tehdä tämä muutos. Seurakunnatkin ne rahat tarvitsevat, ja meillä on paljon pieniä seurakuntia, jotka ovat myös taloudellisissa vaikeuksissa.

Samalla tavalla yhdyn myös siihen, mitä ed. Uotila täällä esitti, että tämä 5. lakiehdotus, joka liittyy niin sanotun pakkolainan takaisinmaksuun ja jossa esitetään, että tämä 185 miljoonaa siirrettäisiin myös tulevaisuudessa valtionosuusuudistuksen myötä kuntien rahoituspohjasta pois, hylätään. Se on hassua, että kukaan ei tiedä, mikä sen tulevan valtionosuusuudistuksen sisältö on, mutta kuitenkin sitä paalutettaisiin nyt jo tällä esityksellä 185 miljoonaa euroa alemmaksi.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa totesi , että verotus ei mene oikeudenmukaisesti, kun veronkevennyksissä kaikki eivät saa yhtä suurta euromääräistä kevennystä. Mielenkiintoista olisi kuulla, onko ed. Kuoppa samaa mieltä silloin, kun esimerkiksi kunnallisveroa korotetaan, että kaikille veronkiristysten pitäisi olla euromääräisesti yhtä suuria, niin pieni- kuin suurituloisillekin. Enpä usko, että tässä suhteessa ed. Kuoppa olisi tätä mieltä, ja ed. Kuopan logiikka ei toimi. On kohtuullista se, että otetaan huomioon tulotaso, että kun meillä palkankorotukset ovat suhteellisia, inflaatio on suhteellista, niin myöskin veronkevennykset ja veronkiristykset tapahtuvat suhteelliselta pohjalta.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoinaan lupasi keventää verotusta vähintään 1,12 miljardia euroa, ja hallitus on pitänyt tämän lupauksensa aivan kiitettävästi. Heti vuonna 2003 aivan poikkeuksellisesti jo kesken vuoden tehtiin ylimääräinen tuloveronkevennys, ja tässä yhteydessä, kun tupo tehtiin, tehtiin 1,7 miljardin euron tuloveronkevennys, ja itse tässä asteikkolakiesityksessä vuodelle 2007 verotulot ovat 655 miljoonaa. Täytyy sanoa, että kyllä hallitus tältä osin ylittää kaikki kokoomuksen tavoitteet ja kokoomuksessa voidaan olla vain tyytyväisiä tässä suhteessa. Tietysti täytyy sanoa, että Lipposen ykköshallitus kevensi tuloverotusta 1,9 miljardia, Lipposen kakkonen 2 miljardia ja Vanhasen hallitus nyt 2,2 miljardia, eli Vanhasen hallitus panee kaikkein parhaimmaksi. Tosin erot eivät ole kovinkaan suuria.

Mutta nyt joku voisi sanoa, kuten ennen viime vaaleja sekä SDP:n että keskustan edustajat sanoivat, että tämä vaarantaa verotuotot, veropohjan, ja palveluista ei voida pitää huolta. No, täällä kuitenkin valtiovarainministeri Heinäluoma on todennut, että tämä hallitus pitää palveluista erittäin hyvin huolta ja nämä puheet ovat ristiriitaisia.

Mutta mielenkiintoista on se, että vuoden 1995 alusta tässä maassa on harjoitettu melko selkeää veronkevennysten politiikkaa ja veronkevennykset on kohdistettu nimenomaan ansiotuloihin. Vuonna 1995 valtion verotuotot olivat 43,9 miljardia euroa ja 69 miljardia euroa vuonna 2006, eli kasvu on yli 50 prosenttia. Mistä se kasvu tulee? Tietysti kansantalous on kasvanut, mutta kansantalous on kasvanut erityisesti siitä syystä, että on suosittu työn tekemistä ja yrittämistä ja pyritty kaventamaan verokiilaa. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että se linja, jota kokoomus on edustanut — kannustakaa työtä, kannustakaa yrittämistä — on antanut selviä tuloksia. Verotusta on voitu keventää, mutta verotuotot ovat huimasti kasvaneet koko tänä aikana.

Mielenkiintoista on myöskin hallituksen esityksessä, mitä tulee asteikkolakiin, se, että siinä poistetaan yksi veroluokka, siirrytään neljään veroluokkaan. En nyt sano, että kysymys on pyrkimyksestä tasaverojärjestelmään, mutta kuitenkin se, että on vähemmän veroluokkia, tekee tietysti pienemmiksi nämä erot veroluokkien välillä, ja se on rakenteellisesti hyvin mielenkiintoista ajattelua.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten ihan tähän hallituksen esitykseen, niin ed. Kuoppa oli kyllä oikeassa — harvoin hän on oikeassa, mutta tällä kertaa hän oli — kun hän puhui komennusmiehistä ja ylipäätänsä toisella paikkakunnalla tehtävästä työstä. Ongelma tänä päivänä on se, että kun tehdään toisella paikkakunnalla työtä, niin käytännössä kaikkia kustannuksia ei saa vähentää. Täytyy sanoa, että se on verotuksen perusperiaatteiden vastaista. Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että jos tekee toisella paikkakunnalla työtä, kaikki siitä aiheutuneet lisääntyneet elinkustannukset pitää voida vähentää. (Ed. Kalliksen välihuuto) Ongelma on ehkä kaikkein ... — Ylimääräiset elinkustannukset.

Tältä osin täytyy sanoa, että kaikkein suurin kustannuserä on varmasti se, jos joutuu asumaan toisessa asunnossa. Tämä toisen asunnon kustannus pitäisi kyllä ehdottomasti voida vähentää kokonaisuudessaan. Sitten pitää katsoa, mitä muita lisääntyneitä kustannuksia on, ja periaatteessa ne pitäisi voida vähentää. Mutta tietysti siellä pitää sitten verokäytännön tai ohjauksen kautta pyrkiä siihen, että mitään sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole todellisia, kaiken kaikkiaan ei saisi vähentää. Kokoomuksella on tietysti tältä osin oma hyvä mallinsa, joka koskee sitten sitä, että lisääntyneistä kustannuksista saisi tietyn suuruisen vähennyksen, joka verotuksen hallinnon kannalta on tarkoituksenmukainen ja hyvä.

No, tietysti hallituskin on tekemässä jotakin: työmatkakulujen vähennysoikeus, muuttoavustus, mutta täytyy sanoa, että ... No, työmatkakulujen vähennysoikeus, sillä on ehkä ihan todellista merkitystä. Tuo muuttoavustus, täytyy sanoa, on ehkä enemmän kosmetiikkaa. Se on ehkä sitä tempputyöllistämistä, että jotakin täytyy keksiä, keksitään, markkinoidaan ja sitten sanotaan, että me olemme hyviä, kun jotakin on saatu aikaiseksi, mutta vaikuttavuus on ehkä hieman parempi kuin silloin, kun luvattiin maksaa palkkiota siitä, jos joku löytää jollekin työtä, joka järjestelmä ei kaiken kaikkiaan toiminut juuri lainkaan.

Kaiken kaikkiaan lähtökohtana pitäisi olla se, että verokiilaa tässä maassa kevennetään eli että siinä, mitä joutuu maksamaan työn teettämisestä, ero nettopalkan ja maksettavan bruttopalkan ja työnantajakustannusten välillä olisi mahdollisimman pieni, jotta tässä maassa voitaisiin ostaa muun muassa palvelutyötä.

Sitten haluaisin lyhyesti vielä todeta kaksi asiaa. Toinen on sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittaminen. Se meillä on kyllä aito ongelma, että verotus pohjautuu yksilökohtaiseen verotukseen, sosiaaliturva kohdistuu kotitalousyksikkökohtaisesti perheisiin. Se merkitsee sitä, että alemmilla tulotasoilla tuloverotus ja sosiaaliset tulonsiirrot eivät kohtaa toisiaan ja syntyy selkeitä tuloloukkuja. Tältä osin täytyy katsoa, että jotakin ehdottomasti pitäisi tehdä, ja luulen, että pitäisi jossakin vaiheessa tehdä kunnon selvitys perheverotuksesta eli katsottaisiin, voisiko pienillä tuloilla myöskin verotus olla perhekohtaista, jos perhe itse niin haluaa, ei ketään pakotettaisi, mutta jos perhe itse niin haluaa. Tällä tavalla pidettäisiin siitä huolta, että sosiaaliturva ja verotus ovat harmonisessa kokonaisuudessa ja näitä tuloloukkuja kaiken kaikkiaan ei syntyisi.

Arvoisa puhemies! Haluan lämpimästi kannattaa ed. Jari Koskisen tekemiä ehdotuksia, joilla pyritään pitämään huolta muun muassa siitä, että seurakuntien asema säilyisi kohtuullisena ottaen huomioon niiden julkiset palvelutehtävät. Kokoomuksella on semmoinen periaate, että myöskin seurakuntien vaalien jälkeen edistämme hyviä asioita, emme edistä niitä pelkästään vaalien alla.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olisihan se ollutkin jo kokoomukselta melkoinen tunnustus, jos se olisi tunnustautunut myöskin käytännössä työväenpuolueeksi ja pienituloisten ihmisten puolustajaksi, sillä ed. Sasihan totesi täällä, että nämä verotusprosentithan ovat aivan oikein. Ed. Sasin mielestä se on oikein, että 5 000 euroa vuodessa ansaitseva saa 2,5 prosenttia nettotulon lisäystä ja 150 000 vuodessa ansaitseva saa 5,1 prosenttia nettotulon lisäystä. Se on kyllä minun mielestäni aika paljastava linja ja kokoomuksella todellinen linja pienituloisia palkansaajia kohtaan: pienituloisille palkansaajille vain kovat verot ja pienet alennukset, suurituloisille palkansaajille suuret alennukset ja pienet verot. Se on sitä kokoomuksen oikeistolaista politiikkaa ja mielestäni paljastaa hyvin sen, mikä se teidän todellinen linja palkansaajia kohtaan on.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ja vasemmistoliiton ero tässä työmiehen asiassa on se, että me haluamme luoda työpaikkoja, te hävitätte niitä. Nimenomaan se, että pidetään huolta siitä, että työnteko ja yrittäminen kannattaa, luo työpaikkoja, ei se, että asetetaan esteitä yrittämiselle. Silloin työpaikat häviävät. Me olemme aidosti työmiehen asialla. Te olette vain puheissa.

Mitä tulee tuloverotukseen, niin täytyy ensinnäkin sanoa se, että kun meillä on inflaatiota, inflaatio tapahtuu suhteellisesti. Jos esimerkiksi inflaatiotarkistuksia ei tehtäisi suhteellisina prosenttimuutoksina, niin tietysti se johtaisi jatkuvasti verotuksen kiristymiseen, ja näin meillä oli 1970-luvulla, mikä johti siihen, että tuloverotus hyvin rajusti ja nimenomaan marginaaliverotus kiristyi, ja tässä suhteessa tietysti tämmöisiä tilanteita pitää pyrkiä välttämään.

Ja palkankorotukset, ed. Kuoppa: SAK tekee näitä sopimuksia, ja ne ovat pääasiallisesti prosenttipohjaisia.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan ed. Sasilta kyllä kysyä, mitenkä se pienituloisen euro on huonompi työllistäjä kuin suurituloisen euro. Pienituloisilla ihmisillä on nimenomaan tarpeita ostaa palveluja ja tarvikkeita. Suurituloiset ovat pystyneet aina tähänkin asti ostamaan kaiken sen, mitä he tarvitsevat, palvelua tai muuta. Pienituloisilla on se ongelma, että heillä ei ole varaa ostaa, ja he nimenomaan pystyisivät luomaan niitä uusia työpaikkoja. Mielestäni tämä logiikka, mitä ed. Sasi nyt esitti, ei pidä alkuunkaan paikkansa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä maassa suurin osa veronmaksajista on keskituloisia, ja heillä ei ole kyllä varaa ostaa kaikkia mahdollisia palveluita. (Ed. Kuoppa: Miksi niitä alennetaan vähempi kuin suurituloisilla?) Siinä suhteessa se, että heidän ostokykyään parannetaan, mahdollistaa myöskin sen, että meille syntyy työpaikkoja, joita syntyy pelkästään siitä, että on ostokykyä, jolla voidaan tätä työvoimaa ostaa.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Kun ilmeisesti vallitsee epätietoisuutta siitä, onko ed. Uotilan esitystä kannatettu, niin sitä ei tämän puheenvuoron jälkeen enää esiinny, koska minä kannatan ed. Uotilan esitystä.

Mitä tulee tähän asiaan, niin nythän me keskustelemme oikeastaan siitä, hyväksytäänkö vai hylätäänkö. Pykälät on lyöty lukkoon. Ed. Kuoppa tietää aivan varmasti, että kristillisdemokraateilla on ollut koko tämän eduskuntakauden ajan, niin kuin edellisellä kaudellakin, selkeä veropoliittinen linja, joka on lähtenyt siitä, että osa tuloveronkevennyksistä kohdistettaisiin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen, ja näin myöskin tällä kertaa. Nyt tulee esimerkiksi tuloveroasteikosta 545 miljoonan verovähennys, jossa inflaatiotarkistus on noin 150 miljoonaa. Esitimme ensimmäisessä käsittelyssä, että tehtäisiin vaan inflaatiotarkistus ja 395 miljoonaa kohdistettaisiin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Mehän emme täällä voi palkoista päättää, ja onneksi on näin, ettei eduskunta päätä palkoista. Veroista me voimme kyllä päättää.

Mitä tulee näihin prosentteihin, kyllä ne ovat aika vaatimattomia. Ylimmissä tuloluokissa alennus on noin 0,8 prosenttia. Tietenkin euroissa merkitsee paljon, merkitsee vuositasolla. Jos vuositulot ovat 120 000:n luokkaa, niin merkitsee se kyllä 1 000:ta euroa vuositasolla, kun taas niissä pienissä tuloluokissa prosentti on pikkaisen suurempi, mutta euromäärä selvästi pienempi. Tietenkin kaikille pitää antaa. Onko tämä oikea vai väärä? Niin kuin jo aikaisemmin totesin, asteikolla olisimme tuon voineet muuttaa niin, että nykyinen asteikko olisi säilynyt ja veronalennusvara olisi kohdistettu sille ryhmälle, jolle veronalennus olisi paljon merkinnyt. Mutta niin kuin sanoin, asteikko on lyöty lukkoon, pykälät on lyöty lukkoon.

Kannatan myöskin Jari Koskisen esitystä 4. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ei ed. Kuopan kannattaisi olla kovin ankara ed. Sasille. Ed. Sasilla on tässä asiassa vain terminologinen ongelma. Hän puhuu verotuksesta tässä tapauksessa puhtaasti matemaattisena suureena, josta seuraa ideologisia johtopäätöksiä. Vasemmistoliitolle verotus on kuitenkin ennen kaikkea yhteiskuntapoliittinen kysymys. Vasemmistoliiton ajattelu lähtee siitä, että verotuksen tehtävä on huolehtia yhteiskunnallisesta tasauksesta. Siitä syystä vasemmistoliitto kannattaa oikeudenmukaisia veron muutoksia. Vasemmistoliitto kannattaa suurituloisille suurempia veronkorotuksia kuin pienituloisille ja suurempia veronalennuksia pienituloisille kuin suurituloisille. Tästä on ensisijaisesti kysymys.

Siitä näytämme olevan ed. Sasin kanssa samaa mieltä, että hallitus todellakin on toiminut juuri kokoomuksen ohjelman mukaisesti tai vielä innokkaammin ja toiminut niin, että suurituloiset ovat saaneet euromääräisesti — siis euro on ainoa asia tai väline, jolla kaupasta voi jotain ostaa — suuremmat veronalennukset kuin pienituloiset. Siitähän ed. Kuoppa kritisoi hallitusta, ja siitä hallitusta on tietysti syytä kritisoidakin.

Kun puhutaan työllisyydestä, niin ed. Sasin kannattaisi tutustua nyt kansantaloustieteen alkeisiin esimerkiksi siinä asiassa, mitä kerroinvaikutus on. Se tarkoittaa sitä, että pienituloisille tulevat tulot aiheuttavat paljon voimakkaampia dynaamisia vaikutuksia kuin suurituloisille tulevat tulot, koska heidän kulutusalttiutensa on paljon suurempi kuin suurituloisilla.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Yksityiskohtaisessa käsittelyssä vihreä eduskuntaryhmä on tehnyt omat esityksensä, joiden punaisena lankana oli alentaa veroja vähemmän kuin näissä kahdessa hallituksen esityksessä ja lisäksi kohdistaa veronalennukset huomattavasti voimakkaammin pienituloisille kuin hallitus on tehnyt.

Siitä tässä salissa varmaan ollaan yksimielisiä, kuten kokoomuslaisetkin ovat tuoneet julki, että hallitus on tehnyt kokoomusta hyvin tyydyttävää veropolitiikkaa koko tämän hallituskauden ajan, ja se, totta kai, tekee kokoomuslaiset tyytyväisiksi.

Mielenkiintoista sekä asteikkolain että tämän tuloverolain käsittelyn yhteydessä on ollut, että olemme selvästikin kohta päättämässä tätä keskustelua tilanteessa, jossa ainutkaan hallituspuolueen kansanedustaja ei ole kummassakaan käsittelyssä ollut puolustamassa näitä esityksiä, jotka ovat kuitenkin taloudellisilta vaikutuksiltaan erittäin suuria. Tuloveroja alennetaan 600 miljoonalla eurolla ja täällä käydään pitkiä keskusteluja huomattavasti pienemmistäkin summista. Olemme keskustelleet kulttuuriministerin 1,8 miljoonan leikkauksista täällä tänä syksynä varmaan tuntikausia niin, että sekä oppositioedustajat että hallituspuolueiden edustajat ovat ottaneet asiaan kantaa. Se on ollut tärkeä asia, mutta on mielestäni erikoista, että edustajat hallituspuolueista eivät näe tuloverolakeja niin tärkeiksi, että niitä olisi syytä tässä salissa puolustaa.

Toinen kysymys, jonka tässä yhteydessä haluaisin ottaa esiin, on se, että Suomen eduskunta ei kyllä mielestäni ole ajan tasalla siinä, mitkä ovat oppositiopuolueiden mahdollisuudet ... (Puhemies koputtaa — Puhuja siirtyy korokkeelle)

(Korokkeelta) Arvoisa puhemies! En selvästikään puhu tarpeeksi nopeasti — ... mitkä ovat oppositiopuolueiden mahdollisuudet käyttää laskentamalleja omien veroesitystensä tekemiseen. Esimerkiksi Ruotsin eduskunnassa on aivan selvää, että siellä tietopalvelulla on olemassa ne mallit, joissa erilaisia alennusmalleja voidaan kokeilla sillä tavalla, että nähdään kunnolla, mitkä ovat todelliset taloudelliset vaikutukset. Suomessa nämä laskentamallit ovat tällä hetkellä vain valtiovarainministeriössä ja niitä malleja ei ole eduskuntapuolueiden käytettävissä, mikä kyllä mielestäni ei edistä sitä, että voisimme käydä hyvää keskustelua siitä, mitkä ovat mahdollisia vaihtoehtoja sille, millä tavalla esimerkiksi tuloverotustamme kehitämme.

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi puhui työn verotuksen ja sosiaaliturvan yhdistämisestä. On selvää, että korkeimmat marginaaliveroasteet meillä on Suomessa nimenomaan hyvin pienillä tuloilla. Ne koskevat esimerkiksi yksinhuoltajatalouksia. Ne eivät tietenkään koostu pelkästään verotuksesta, vaan osittain myös sosiaaliturvan rakenteista ja säännöksistä, karensseista ja siitä, kuinka pitkän aikaa pitää odottaa jotain päätöstä. Mutta meillä on vieläkin paljon ihmisiä, jotka valitettavasti eivät voi ottaa vastaan työtä sen takia, että se on heille sekä hyvin hankalaa että ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa. Näitä kohtia olisi kyllä syytä tarkastella ja katsoa, että sosiaaliturvamme voisi virtaviivaistua sillä tavalla, että se olisi ihmisille ylipäätänsä helpommin saatavissa ja paremmin ymmärrettävissä. Tietenkin olisi myös hyvä, että työn vastaanottaminen olisi ihmisille mahdollista.

Toinen itse näihin verolakeihin liittyvä kysymys on kysymys ylipäätänsä suomalaisen perusturvan tasosta. Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa on esitetty useita päivärahaetuuksia korotettavaksi. Tällä hetkellä meillä on tilanne, että meidän minimietuutemme ovat erittäin alhaisella tasolla. Myöskään meidän sosiaaliturvamme ei ole oikeassa järjestyksessä siinä mielessä, että hyvin monet ihmiset, jotka saavat jotain sosiaaliturvan muotoa, joutuvat kuitenkin turvautumaan jatkuvasti toimeentulotukeen, jolloin sosiaalityöntekijöillä ei itse asiassa ole myöskään mahdollisuutta käyttää suurinta osaa ajastaan sosiaalityön tekemiseen, vaan he laskevat asioita.

On selvää, että esimerkiksi työmarkkinatukea tulisi selvästi korottaa, pienintä äitiyspäivärahaa tulisi korottaa, myös esimerkiksi opintotuki on liian alhainen. Kaiken kaikkiaan on selvää, että yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on uudistaa ja parantaa suomalaista perusturvaa sillä tavalla, että ei jatkuisi se tilanne, jossa itse asiassa olemme olleet pitkään, eli se, että suomalainen köyhyysaste kasvaa.

Yksi näkökulma tähän on se, että kun työn ja päivärahojen verotusta on eriytetty sillä tavalla, että työn verotusta on alennettu, mikä varmasti pienissä tuloissa on ollut hyvä asia, niin tällä hetkellä meillä päivärahoja verotetaan hyvin ankarasti. Olisi mahdollista korjata perusturvaa myös sillä tavalla, että sosiaaliturvasta tehtäviä vähennyksiä korotettaisiin, jolloin ihmisille yksinkertaisesti jäisi suurempi osa näistä päivärahoista käteen. Tämän tyyppinen esityshän pykäläkohtaisessa käsittelyssä oli vasemmistoliiton eduskuntaryhmällä, ja meidän ryhmämme sen puolesta myös äänesti. Tätä asiaa valiokunnassa myös kuulemisen yhteydessä käsittelimme, mutta tätä problematiikkaa hallituspuolueet eivät halunneet sitten omaan mietintöönsä ottaa.

Mutta on selvää, että verotuksen kautta tai jollain toisella tavalla meidän kaikkein pienituloisimpien tilannetta tulee parantaa. Tässä yhteydessä on kyllä niin, että mielestäni kun tämä hallitus on perustellut näitä erittäin suuria veronalennuksiaan sillä, että kotimainen ostovoima on kasvanut ja tämä on tuonut dynamiikkaa talouteen, niin ei se vielä kerro sitä, etteikö olisi voitu, jos olisi haluttu, tehdä toisenlaista politiikkaa. Kyllä tämän liikkumavaran olisi voinut jakaa myös toisin, niin, että veronalennuksissa olisi painotettu pienituloisia siten kuin on sanottu, että on tehty, vaikka ei ole tehtykään, ja että myös perusturvaa olisi parannettu, koska myös nämä asiat olisivat näkyneet kotimaisessa kysynnässä.

Ed. Eero Lämsä merkitään läsnä olevaksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tätikin voisi olla setä, jos ...

Mutta kun penättiin sitä hallituspuolueiden poissaoloa, niin onneksi ed. Lämsä tuli tänne jelppaamaan, koska joudutaan pitämään näköjään hallitusta pystyssä tänä iltana, tällä hetkellä.

Ihmettelen kovasti, että täällä arvostellaan kovasti tätä liikkuvuuden parantamista. On todettu, että se on niin kuin jotenkin kielteinen asia. Nimittäin olen sitä mieltä ehdottomasti, että jos kerta meillä edellytetään sitä, että pitää käydä kaukaa töissä, ja on markkinatulos hoitanut tämän jutun, että meillä ei ole kaikilla työpaikkoja, ja vaikka mitä tehtäisiin, ei todennäköisesti tule olemaan koskaan niin, että siinä kotinurkilla on just kävelymatkan päässä työpaikka, joudutaan käyttämään erinäköisiä kulkuvälineitä ja siitä tulee kustannuksia, ja kun tiedetään tämä rakenne, mikä on olemassa, että yhä enemmän joudutaan käymään kaukaa töissä, niin minusta tämä hallituksen toimenpide, että tätä verovähennyksen enimmäisylärajaa nostetaan, niin kuin tässä tehdään, on tosi hyvä homma.

Sitten siellä näitä liikkuvuusavustuksia muitakin tullaan maksamaan. Minusta se on myönteinen asia eikä missään tapauksessa kielteinen, jos halutaan, että ihmiset pystyvät liikkumaan ja käymään töissä kauempaa. Se on eri asia, onko se kestävän kehityksen näkemyksen mukaan hyvä asia, että näin on tilanne. Mutta pikkuhiljaa tämä vain on tapahtunut näin päin, ja ihmisiä ei voi pakottaa muuttamaan eikä ole syytäkään pakottaa muuttamaan. Nimittäin minä näen, että on järkevää kuitenkin, kun on arvonsa tuolla maaseudullakin, että siellä voidaan käydä töissä jossakin kauempaakin eikä tuoda kaikkia, ruuhkauteta tänne joihinkin asutuskeskuksiin, joissa tulee taas muut ongelmat. Tasetta en tiedä, mitä siinä tapahtuu. Jos mitataan kaikki henkiset puolet ja tietysti ympäristöekologiset puolet, mitä se tase mahtaa ollakaan kaiken kaikkiaan. Mutta kyse on aika monimutkaisesta kokonaisuudesta, ja sen takia siinä mielessä puolustan hallitusta kyllä.

Sitten toinen asia, mikä tässä on kyseessä, tämä verovähennyksen omavastuu: Minusta se olisi kyllä pitänyt poistaa, koska tämähän kohtelee niitä ihmisiä huonommin, jotka tekevät näitä pätkiä, vaikka siinä onkin mahdollista määrätyllä tavalla jaksottaa, pyytää verottajaa jaksottamaan se homma, jos ollaan lyhyt aika pätkätöissä. Mutta minusta olisi ollut selkeää ja istuu siihen linjaan, että voidaan vähentää kaikki kustannukset, mitä työpaikan ylläpidosta ja työssäkäynnistä aiheutuu.

Sen sijaan kaivoin mielenkiinnolla esiin yhden kirjallisen kysymyksen, kun kuuntelin ed. Sasin puheenvuoron tuossa, ja olen kuunnellut monesti, kun kokoomus esittää tätä kakkosasunnon kustannusten vähentämistä, jos se ehdottomasti liittyy siihen työssäkäyntiin ja työssäoloon. Vuonna 1999 tein kirjallisen kysymyksen kyseisestä aiheesta, ja silloin ed. Sasi, en muista tarkkaan, mahtoi olla ministeri Sasi. Silloin hallitus täällä vastasi — ja Niinistö oli silloin valtiovarainministeri — että ei ole vielä siinä tilanteessa aiheellista lähteä tämmöistä edes pohtimaan, ja siinä mielessä ... (Ed. Pulliainen: Mutta Niinistö tulee keväällä tänne ja korjaa!) — Hän korjaa varmaan tämän, ja tämä on hieno homma sinällään. Tässä on vastaus siihen kysymykseen. Ja onneksi tässä tulee nyt samanlaisia ajattelijoita lisää tänne, jotka vuonna 1999 eivät olleet vielä ajankohtaisia. (Ed. Virtanen: Niinistön—Lahtelan linja!) — Siinä muuten oli Niinistön—Lahtelan linja aikanaan, kun lisärakentamisesta äänestettiin. — Nostan Niinistölle hattua, että jotkut ministerit tulivat mukaan, mikä lienee aika harvinaislaatuista, että ministerikin tuli äänestämään yksittäisen kansanedustajan aloitteen puolesta ja se kaadetaan. (Ed. Pulliainen ja ed. Cronberg: Muistetaan!) — Joo.

Tämä kakkosasunnon verovähennysoikeus taas siinä mielessä liittyisi oleellisesti näihin liikkuvuutta edistäviin toimiin. Toivon, että kun hallitus on hyviä esityksiä tehnyt, sama hallitus voisi jatkaa jatkossakin. Todennäköisesti se tekisi samanlaisia esityksiä, mutta joku toinenkin hallituspohja voi olla mahdollinen, koska vaalithan siinä ratkaisevat, mutta nämä asiat pitäisi pitää mielessä.

Sitten yksi asia, mikä ed. Sinnemäen puheenvuorossa tuli hyvin esille — ja peilaan sitä tämän päivän lehtijuttuun, jonka Karjalaisesta luin — oli se, jotta ei ole semmoisia laskureita VM:stä käytössä, miten lasketaan se, että kun liikautetaan jotain palikkaa, niin mitä tapahtuu muualla. Nyt minä ymmärrän sen vihreiden epävarmuuden, jota siellä seilataan. Kansalaispalkan osalta heitetään hirveitä lukuja ja sitten veropoliittisia juttuja. Sen perustulomallin osalta ei ole vielä pitkä aika, varmaan oli vuosi sitten, kun luvattiin, että 670 euroa kuukaudessa kaikille ei kun vaan jaetaan ja se ei maksa mitään. Sitten kun vihreät julkaisivat Pohjois-Karjalassa jotain ohjelmaansa kuukausi sitten, se summa olikin 400 euroa, niin että eihän siinä ollut kun vajaa 300 euroa eroa kuukaudessa. No, se ei taas maksanut mitään. Sitten meni vajaa kuukausi aikaa, ja kansalaispalkka onkin semmoinen 450—500 euroa ja siihen työmarkkinatuki päälle, ja siinä on se kansalaispalkka. Nyt minä luin ihmeekseni, että nyt se on taas joku 450 euroa, mutta se verotuspuoli siinä on jotenkin ihmeellinen.

Tämä on mielenkiintoinen homma, kun siinä lehdessä oli esimerkkejä ja todennäköisesti se lehtimies on kuvannut oikein sen tilanteen, koska ainakin siinä tarkkoja lukuja oli. Siinä on kuvattu sillä tavalla, että on tämmöinen 500 euroa hankkiva henkilö, ja kun sitten siltä peritään 20 prosenttia veroa, niin se on satanen, mutta siihen kun pannaan sitten se kansalaispalkka päälle, niin sitten se saakin sen 750 niin kuin tulona. Mutta siinä heti sen jälkeen puhuttiin, että 1 000 euroa pitäisi olla niin kuin verovapaa osuus. Siis ihmisen pitäisi tienata 1 000 euroa niin, että ei maksa yhtään veroja kuukaudessa. Jotenkin tuntuu, että tässä kyllä sotkeutuu jotkut käsitteet ihan perusteellisesti tai sitten logiikka ei kyllä toimi jossakin hommassa. Mutta se 1 000 euroa on varmasti ihan hyvä. Mutta minä odotan, että aika pitkään menee, ei se varmaan ihan heti ensi vuonna mahdollisesti toteudu, että kunnallisverotuksessa saataisiin 1 000 euroa verovapaata.

Se olisi hirveän hyvä asia, mutta se tarkoittaisi kyllä sitä, kun siellä todettiin myös, että sitten siirrytään ympäristöveroihin, että kyllä me siirtyisimme ilmeisesti aika tasaverojärjestelmään. Sehän tarkoittaisi sitä, että ne, ketkä ovat pienempituloisia, köyhemmät, maksaisivat enemmän siinä ja niille tulisi yhä kalliimmaksi eläminen, koska ympäristöverot ovat tasaveroja kuitenkin. Sitten täällä todettiin, että yli 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla — elikkä kansanedustajat ovat siinä luokassa — verot kestäisivät ennallaan, ei niitä kiristettäisi, vaan ne olisivat niin kuin ennallaan.

Nyt minä ymmärrän sen, mikä tässä on ongelma tässä hommassa; laskuria ei ole olemassa. Tämä on mielenkiintoista keskustelua. Ja varmaan tuolla vaalikentillä tavataan monissa asioissa, jotka nousevat esiin, tämmöiset ihmeelliset asiat. Minä luulen, että siinä tapahtuu semmoinen pikku vajaus jossakin tuossa, jos 1 000 euroa olisi verovapaata tuloa, myös kunnallisverotuksessa. Se olisi hyvä asia, mutta jossain kyllä raksuttaa.

Ed. Tapani Tölli merkitään läsnä olevaksi.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelan puheenvuoro liittyi näihin hallituksen esityksiin melko ohuelta tarttumapinnalta, ja hänen kommenttinsa oman puolueeni näkemyksistä ilmeisesti sekin liittyi niihin suunnilleen samalla tasolla kuin tämä puheenvuoro liittyi näihin hallituksen esityksiin.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäelle voisi todeta sen, jotta minä yleensä uskon, mitä lehdissä kirjoitetaan näistä. Kun sinne on kuitenkin ihan faktalukuja laitettu ja sitä sitten vaan lukee tämmöiset luvut, niin pakko sitä on uskoa, kun ei muuta ole olemassa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten vihreiden esityksiin liittämät vastalauseet ovat esittäneet ja kuten myös julkisuudessa olemme esittäneet, olemme halunneet muuttaa verojärjestelmäämme siten, että pieniä tuloja myös kunnallisverotuksessa verotettaisiin huomattavasti vähemmän kuin tällä hetkellä. Haluamme myös pitää kiinni veropohjasta, koska arvostamme veroilla saatavia julkisia palveluja. Olemme katsoneet, että verotusta tulisi siirtää ympäristöverojen suuntaan. Tietenkin jos pienituloisia verotetaan huomattavasti nykyistä vähemmän ja heidän rasituksenaan olisi joitain ympäristöveroja enemmän kuin nyt, heidän kokonaistaakkansa ei myöskään kasvaisi.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Kun täällä on yleisellä tasolla puhuttu hallituksen harjoittamasta veropolitiikasta, niin kyllä voi todeta sen, että kyllä se on suosinut hyvätuloisia ja pienituloiset ovat joutuneet kyllä ihan mopen osalle siinä, eli jos pienituloisilla joissakin tilanteissa nyt jää kuukaudessa yksi euro enemmän käteen kuin aikaisemmin, niin kyllä se tuntuu aika erikoiselta, jos taas pohditaan sitä, mitä suurituloisten saama hyöty on.

Viime lauantaina kuuntelin Pohjanmaan radiossa nettikolumnia, jossa ed. Vihriälä päivitteli , kuinka huonosti ihmisillä tällä hetkellä menee ja mitä pitää ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Siellä oli kyllä kaikki maan ja taivaan väliltä olevat etuudet, joita piti korottaa ja ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Tuntuu aika erikoiselta se, että nyt kun olisi ollut mahdollisuus äänestää toisin, miksei äänestänyt, ja heti seuraavana päivänä on haastattelu nettikolumnia varten, jossa kaikki on niin huonosti, niin huonosti. Mutta mitään ei tehdä silloin, kun on mahdollisuus. Sama tilanne on ruuan arvonlisäveron kohdalla. Miksei sitä nyt keskusta nostanut esiin, kun itse on vallan kahvassa?

Ja kun puhuttiin täällä minimietuuksista, niin se on totta kyllä, että tällä hetkellä sosiaaliviranomaiset joutuvat työskentelemään pääasiassa sellaisten tehtävien kanssa, jotka eivät varsinaisesti minun mielestäni heille kuuluisi, vaan ennalta estävät toimet, ja se työllistää hallinto-oikeuksia jne. Eli kyllä voi sanoa näin, että kyllä köyhää kansaa on rokotettu, nimenomaan kun vielä ottaa huomioon, että välilliset verot kohdentuvat vielä enemmän suhteessa näihin kuin suurituloisiin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Mikä on oikeudenmukaista, on erittäin hyvä kysymys. Silloin voidaan tehdä vertailuja Suomen ja muitten välillä.

Mitä tulee tuloverotuksen tasoon, niin EU:ssa kun tehdään näitä vertailuja, niin Suomen pienituloisen tuloverotus on nyt juuri painunut EU:n keskiarvon alapuolelle. Sen sijaan, mitä tulee keski- ja suurituloisiin, niin heidän verotuksensa on EU-alueen kolmen ankarimmin verotetun maan joukossa. Tämä on ehkä syytä pitää mielessä, kun tehdään päätöksiä täällä.

Mitä tulee sitten koulutettuun suomalaiseen ja hänen verotukseensa ja ostovoimaansa, Akavan selvitykset osoittavat, että koulutetun suomalaisen ostovoima verotuksen jälkeen on yksi Euroopan huonoimpia. Siinä on pikkuisen mietittävää myöskin, pitäisikö tämän joukon osalta tehdä jotakin tässä yhteiskunnassa.

Ed. Sinnemäki oli oikeassa siinä, että silloin, kun siirrytään perusturvasta ihan pienelle, paremmalle toimeentulolle, ottaen huomioon tuloverotus ja tulonsiirrot progressio on äärimmäisen voimakas, ja se on ongelma, johon tässä yhteiskunnassa pitäisi pyrkiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Mitä tulee sitten verotuksen tasoon ylipäätänsä, niin olennaista on katsoa se, onko verotus kasvun este, ja meillä on Lafferin käyrä, joka hyvin selvästi osoittaa sen, että jos meillä on liian korkea verotuksen taso, se merkitsee sitä, että ei tehdä töitä, ja silloin pitää pyrkiä optimoimaan sitä verotusta ja siellä, missä se on liian kireätä, sitä pitää pudottaa, jotta saadaan taloudellista kasvua aikaan. Kannattaa katsoa sitä, miten Suomi sijoittuu Lafferin käyrällä, ja tässä suhteessa on varmasti syytä juuri katsoa, että siellä varsinkin paremmissa keskituloissa tuloverotus alkaa olla jo melkoinen este työnteolle, ja siinä suhteessa, jos taloudellista kasvua halutaan, niin veronkevennysten painopisteen pitäisi ehkä paremminkin osua sinne.

Lopuksi, puhemies, todettakoon vielä, että kun katson veronkevennyksiä pienituloisten osalta, niin Sauli Niinistön aikana ne olivat suhteellisesti suurempia kuin nykyisen hallituksen.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille toteaisin myös kuitenkin sen, että kun vertailee niitä Euroopan unionin jäsenmaita, joissa veroaste on suhteellisen korkea, otetaan nyt vaikka läntinen naapuri tai otetaan vaikka Tanska, joissa veroasteet ovat korkeampia, niin mikä on työllisyystilanne, mikä on yhteiskunnan tilanne kaiken kaikkiaan. Ei niillä mailla nyt niin hirveän huonosti mene.

Kun tällä vaalikaudella on tehty noin 2,5 miljardin veronkevennykset ja meillä työllisyys- ja talouskasvu on hyvä, niin kukaan asiantuntija ei kyllä kerro, että se olisi veronkevennysten syytä ja ansiota. Se, että Kiinan talous kasvaa, on kasvanut koko ajan, se, että öljyn hinta on korkealla, mikä on nostanut esimerkiksi Venäjän talouskasvua, tuonut tänne Suomeenkin vetoa sitä kautta, se on kyllä tapahtunut näistä veronkevennyksistä riippumatta. Näiden analyytikkojen selkeä johtopäätös on, että suuret veronkevennykset eivät koskaan tule takaisin työllisyyden ja talouskasvun muodossa kokonaisuudessaan. Pieni merkitys niillä on, mutta kokonaisuudessaan ne eivät koskaan tule.

Itse asiassa on hyvä, että on työllisyyskehitys ja talouskasvu ollut tätä luokkaa, muuten tässä oltaisiinkin aika vaikeassa tilanteessa näin suurten veronkevennysten vuoksi eikä olisi kaukana se, että ryhdyttäisiin puhumaan mahdollisista leikkauksista menopuolelle. Onneksi talouskasvu ja työllisyyden paraneminen ovat sallineet näinkin suuret, liian suuret, veronkevennykset tässä toteutuneessa taloustilanteessa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Hämmästyttävää, että ministerit ovat koko päivän poissa täältä, vaikka käsitellään perustärkeitä asioita: EU:n perustuslakia ja nyt veropolitiikkaa. Eivätkä hallituspuolueitten kansanedustajiakaan näytä nämä asiat kiinnostavan. Puheenvuoroja ei kummassakaan joukossa juurikaan ole ollut.

Tämä verotuskysymys on todella tärkeä, ja kyllä täällä on jonkin verran käyty keskustelua tämän harjoitetun veropolitiikan tuloksellisuudesta. Kyllä täytyy sanoa, että enemmän yhdyn ed. Uotilan juuri esittämiin näkemyksiin kuin ed. Sasin esittämiin näkemyksiin. Minä uskon, että toisella tavalla painotetulla veronkevennyspolitiikalla olisi saatu vielä enemmän työllisyyttä parannettua, kasvua talouteen kuin on saatu nyt. Näillä kaikkein suurituloisimpien veronkevennyksillä ei ole kotimaista kulutusta kasvatettu juurikaan, eikä ole tätä kautta luotu uusia työpaikkoja. Jos osa tuosta veronkevennysvarasta, joka nyt on uhrattu kaikkein suurituloisimmille, olisi annettu pieni- ja keskituloisille, niin aivan varmasti meillä olisi parempi kansantalouden tilanne, vielä parempi kuin on nyt. Mutta nämä ovat toki mielipiteitä, eikä näistä ole tutkittua tietoa riittävästi ehkä olemassa.

Hallituksen veropolitiikka on saanut täällä kokoomuksen varauksettoman tuen ja kiitoksen, niin että joku ulkopuolinen, jos olisi kuunnellut tätä keskustelua, luulisi, että kokoomus on hallituspuolue ja kaikki muut ovat oppositiossa. Tällä tavalla täällä on esiinnytty. (Ed. Soini: Kokoomus on konsensuspuolue!) Kuitenkin siitä huolimatta, että kokoomuksen edustajat ovat täällä vuolaasti hallituksen veropolitiikkaa kiitelleet, niin ehkä tuleva pääministeri tai ainakin tuleva kansanedustaja Niinistö tänään sanoi, että hänen perintönsä on vajaassa neljässä vuodessa hukattu talouspolitiikassa. Mikä on kokoomuksen linja sitten loppujen lopuksi? Mikä on Niinistön linja suhteessa tämän päivän kokoomuksen linjaan, sitä voi kysyä, koska esimerkiksi menokehykset ovat niin tiukat, että kaikkialla on vain kuristusta ja ahdinkoa, ja toisaalta veropolitiikka on ollut kokoomuslaisempaa kuin kokoomuksen oma malli ja Niinistö kuitenkin moittii, että pieleen on kaikki mennyt. Linja on tietysti hukassa.

Samalla tavalla kyllä joutuu kysymään, että mikähän se vihreiden talous- ja veropolitiikan linja on. Nämä viimeiset uutiset tuolta Joensuusta kertovat kyllä aika ihmeellistä näkemystä, mutta ehkä on niin, että niitä laskentamalleja ja ohjelmia ei ole käytössä. Siksi tällaiselle asiaan huonosti perehtyneelle on jäänyt epäselväksi, ajavatko vihreät todella tasaveroa ja panevatko he mökinmummot maksamaan entistäkin kovempia energiaveroja jne. vai mikä verotuksen osalta tämä malli mahtaa olla. Tasaveroon ei ole syytä mennä, on se sitten vihreitten malli, kokoomuksen malli tai hallituksen malli. On syytä säilyttää verorasitus siellä, missä on veronmaksukykyä, ja helpottaa sieltä, missä sitä veronmaksukykyä ei ole. Nyt se edellyttää kyllä linjan muutosta seuraavalta hallitukselta oikeudenmukaiseen suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tämä kuntien pakkolainan maksutapa on nyt kyllä aika erikoinen ja maksun tapahtuminen vuonna 2008. Siltä osin täytyy ihmetellä, että Vanhasen hallitus on tällä tavalla tätä asiaa hoitamassa.

Ehkä vielä enemmän ihmetyttää ja hämmästyttää tämä eläkeläisten kohtelu tämän hallituksen aikana. (Ed. Vistbacka: Täysin käsittämätön!) Se on edesvastuuton suorastaan. 5 euron korotuksia annetaan kansaneläkkeisiin, ja sitten on tämä eläkeläisten kireämpi verotus melko pientäkin eläketuloa saavien osalta, ei kaikkien pienimpien mutta kuitenkin melko pientä eläkettä saavien osalta kireämpi verotus kuin vastaavalla palkansaajalla. Ei tätä voi millään perustella, että nyt, kun annetaan miljardien veronkevennyksiä, niin tällaista asiaa ei korjata. Se on hämmästyttävää. Keskustan, sosialidemokraattien ja Rkp:n veropolitiikka ja eläkepolitiikka, eläkeläisten kohtelu, saa tältä osin kyllä aivan käsittämättömän leiman, ja tämä on syytä eläkeläisten nyt havaita. Neljä todella vahvaa talouskasvun vuotta ja tällaiset epäkohdat jäävät elämään ja luvataan ehkä sitten joskus. Miksi ei nyt? Miksi meidän sen sukupolven, joka on tämän maan rakentanut, taistellut tämän vapauden puolesta ja ansaitsisi kohtuullisen, oikeudenmukaisen, tasapuolisen kohtelun, asiaa ei hoideta nyt kuntoon?

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin kyllä hämmästelen tätä veropolitiikkaa etenkin siltä osin, että suurrikkaille on annettu varallisuusvero anteeksi. Nythän tällä varallisuusverolla olisi ollut käyttöä. Kun Wahlroosit ja monet muut, Liliukset ja muut, ovat jättipotteja kaapineet optioilla ja muilla, niin sitä varallisuutta alkaisi kertyä, jota sitten voisi verottaa. Tämä on käsittämätöntä. Jotenkin sen ymmärtää, että juppikokoomus tällaista linjaa ajaa — mutta ei pystynyt ajamaan sitä läpi ollessaan hallituksessa — mutta sosialistit, nuo köyhien ystävinä esiintyvät uuden Euroopan rahaihmiset — kyllä on käsittämätöntä. Ed. Esa Lahtela, te olette ryhdikkäitä poikkeuksia, mutta mitenkä tuolla voidaan, sosialidemokraatit, esittää oikeudenmukaista veropolitiikkaa, kun suurrikkaita suositaan ja eläkeläisiä kurmuutetaan?

Ei riitä sinne alapuolille minkään näköistä sympatiaa, mutta soppatykki ajaa jälleen asemiin ja haaleata Saludoa pahvimukista jaetaan kansalle ja nosket pettää, niin kuin vasemmistoliittolaisilla ja kommunisteilla on ollut tapana sanoa, ja kepu loistaa poissaolollaan, niin kuin täälläkin. Kirjoitetaan taas kolumni lehteen, että ensi vuonna kaikki hyvin. Se on sama tilanne kuin se, kun Aku Ankka meni Roope Ankan puheille: siellä oli kyltti takana, ei tänään, tule huomenna, ja Aku tuli huomenna, ja sama juttu, ei tänään, tule huomenna. Koska kansa herää tähän kepuharhautukseen? Toivottavasti päivää ennen maaliskuun vaaleja.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta ed. Soinille voisi todeta, jotta koskaan minun soppatykissä ei ole ollut kylmää kahvia. Päinvastoin, aina eläkeläiset valittavat, että se polttaa suuta, sen takia tämä pitää korjata tässä. Mutta se on Saludo-kahvia ja pahvimukissa.

Keskustelu päättyy.