Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä toteutetaan rahoitusmuutos toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Tarkoitus on suunnata rahoituksen painopistettä opiskelijamäärien sijaan opiskelijavuosilla. Samoin tuloksellisuutta halutaan lisätä, ja kriteeriksi on nostettu muun muassa opiskelun läpäisy. Suoritusrahoitusosuudessa huomioon otetaan suoritetut tutkinnot, ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen osat ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen osat ja lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän suoritukset. Ammatillisessa koulutuksessa rahoitusta korotetaan myös erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden perusteella. Vaikuttavuusrahoitusosuudessa otetaan uutena tuloksellisuuden mittarina käyttöön opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijoiden antama työelämäpalaute. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa huomioitaisiin myös tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen sekä henkilöstön kelpoisuus ja kehittämistoimenpiteet. Lukiokoulutuksessa tulisi mu-kaan uutena mittarina jatko-opintoihin sijoittuminen.

Arvoisa puhemies! Pidän näitä uusia mittareita hyvin tärkeänä edistysaskeleena koulutuksen laadun kehittämisessä. Mikä muu kuin se, että opiskelija saa opintonsa valmiiksi ja jatkaa uuteen oppilaitokseen, uusiin jatko-opintoihin tai työelämään, kertoo meille mitä parhaimmin koulutuksen onnistumisesta? Nyt voimme unohtaa ikävät ja surkeat jokakeväiset lukiorankinglistat, joita media epätoivoisena viljelee. Hyvä näin. Todellisesti tämän rahoitusmuutoksen tarkoituksena on turvata ja vahvistaa koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia vastata yhä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen seurauksena rahoituksen ajallisia myöntämisperusteita tarkistettaisiin siten, että lukiokoulutukseen ja ammatilliseen perustutkintoon voitaisiin myöntää perusrahoitusta enintään kolmen opiskeluvuoden ajan. Kärsijöinä olisivat eritoten erityislukiot, joiden tarjoamien erityistarpeisiin suunniteltujen opintokokonaisuuksien toteuttaminen vaarantuisi. Esimerkiksi nuorille urheilijalupauksille oivaksi osoittautuneet urheilulukiot olisivat jatkossa ahtaalla, sillä lukiokoulutuksen ja vaativan lajiharjoittelun ahtaminen kolmeen vuoteen ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista. Tässä tapauksessa perusrahoituksen rajaaminen kolmeen opiskeluvuoteen on kohtuutonta.

Eli varsinkin näistä urheilulukioista on tämä huoli, kuinka näitten tulevien mestareitten sitten käy, jos pitäisi kolmessa vuodessa valmistua ja tämä treeni on niin kovaa, että se ei ehkä ole mahdollista näin nopeasti.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus pyrkii toisen asteen koulu-tuksen rakennemuutoshankkeella saavuttamaan jopa 260 miljoonan euron säästöt. Tähän rakennehankkeeseen kuuluvat osina sekä lukioiden, ammattioppilaitosten ja kansanopistojen järjestämisverkon muokkaus että lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus.

Toisen asteen oppilaitosten rahoituksen uudistamista ohjataan suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen suuntaan. Tällöin valtio alkaa rahoittamaan oppilaitoksia yhä enemmän niistä valmistuneiden oppilasmäärien perusteella, missä on hyvät ja huonot puolensa. Voidaan perustellusti nimittäin kysyä, johtaako tämä ääritilanteessa siihen, että koulut antavat oppilaiden valmistua, vaikka nämä eivät kaikkia opinto-ohjelmien kriteereitä täyttäisikään, koska valtio jatkossa palkitsee toisen asteen oppilaitoksia rahallisesti nimenomaan valmistuneiden henkilöiden määrän perusteella.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä hallituksen esitys siitä syystä, että kun toisen asteen järjestäjäverkkoa tiivistetään, samassa yhteydessä meidän täytyy pitää huolta siitä, että jäljellä oleva rahoitus jaetaan mahdollisimman järkevällä tavalla. Ja tällä rahoitusuudistuksella puututaan yhteen yhteiskunnalliseen isoon kysymykseen, josta hyvin helposti voidaan myös vaieta. Se koskee sitä, että lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta ei aina valmistuta niin nopeasti kuin me aikuiset ajattelisimme.

Minusta edustaja Elomaa puuttui ihan oikeaan asiaan, mutta täytyy todeta, että kun me katsomme koko lukion käyvien nuorten asemaa, niin tärkeää on muistaa, että tämä rahoitusjärjestelmä itsessään ohjaa nyt siihen, että sen sijasta, että lasketaan, että kahtena päivänä ollaan koulussa ja siitä järjestäjä saa rahat, lasketaankin järjestäjälle rahat koko sen koulutuksen aikana kertyneistä kursseista, ammatillisen koulutuksen kaikista osista ja niiden summasta ja toisaalta lukiokoulutuksessa kaikista 75 kurssista. Ja jatkossa saadaan siitä laskennallisesta kolmesta vuodesta eli tutkinnon osien summasta, siitä 75 kurssin summasta, se järjestäjän palkka koulutuksen järjestämisestä. Nuorten osalta ei tällä lakiesityksellä rajoiteta kenenkään oikeutta osallistua neljänä vuotena lukio-opetukseen, se ei pidä paikkaansa. On tärkeä korostaa tätä puolta, että järjestäjä jakaa ne 75 kurssia niille jaksoille, joilla nuori osallistuu koulutukseen, ja saa siitä palkan, juuri niistä samoista kursseista, kun tämä rahoitusjärjestelmä muuttuu. Ja siltä osin on tärkeää, että kun käydään tätä keskustelua, saako nuori olla kolme vai neljä vuotta vielä lukiossa, kukaan ei ole nuorelta ottamassa pois oikeutta opiskella neljää vuotta, mutta järjestäjä saa palkan 75 kurssista, ei kolmesta tai neljästä vuodesta, vaan 75 kurssin suorittamisesta, ja se on minusta tässä se olennainen puoli, ja haluan sitä alleviivata omalta osaltani.

Arvoisa puhemies! Tässä todella on tarkoituksena pitää huolta siitä, että kun ne ikäluokat pienentyvät, eli käytännössä vuonna 2025 meidän nuoria on saman verran tai inan vähemmän loppuviimeksi koulutuksessa, niin pidetään huolta siitä, että alueellisesta saavutettavuudesta, myöskin lukioverkon kehittämisestä ja koulutuksen tuloksellisuudesta, maksetaan ja koulutuksen läpäisyyn panostetaan, niin kuin edustaja Peltonen täällä jo totesi. Eli rahoitus maksetaan jatkossa ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei fyysisestä opiskeluajasta. Ja se on iso muutos mutta ohjaa julkisen talouden kestävyysvajeessa meitä siihen suuntaan, että lukiolaisesta ja ammatillisen koulutuksen nuoresta välitetään. On merkitystä jatkossa sillä, mitä siellä oppilaitoksessa tapahtuu sen kolmen vuoden aikana: ohjaammeko me opiskelijaa oppilashuollollisin toimin niin, että he tulevat sieltä myös valmistumaan. Ja kissa on nyt erityisesti nostettu pöydälle. Kun te katsotte näitä lukuja, niin kaikilta osin nämä lukioluvut osoittavat myös sen, että kaikista lukioista ei valmistuta samalla tavalla, mikä voi tulla myöskin yllätyksenä. Ja sen takia on tärkeää, että me panostamme niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukioissakin siihen, että oppilashuollollisin toimin pidetään huolta siitä, että lukiolaista viedään siinä koulutuksessa eteenpäin. Nuoruus on aika haastava elämänvaihe, ja siinä tarvitaan tukea. Ja sen takia tämä puoli tulee nyt rahoituksella huolehdittua, että järjestäjällä on merkittävä halu pitää huolta siitä, että jokainen nuori voisi valmistua. Itse pidän sitä koulutuksen näkökulmasta hyvänä rahoitusta ohjaavana seikkana, että tulee myös koulutuksen järjestäjälle halua pitää huolta siitä, että nuori valmistuu.

Nämä eri seikat riippuen siitä, puhutaanko ammatillisesta koulutuksesta lisäkoulutuksena, puhutaanko oppisopimuskoulutuksesta oppilaitosmuotoisena vai muuna, puhutaanko lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta, ovat kriteereiltään hiukan erilaisia siinä, miten rahoitus jakautuu. Mutta tärkeää on myös huomata se, että me puutumme siihen keskeiseen kysymykseen, että Suomessa koulutusta kaikki eivät tällä hetkellä nauti tavalla, joka toisi meille myöskin yhteiskunnallisesti enemmän osaamista. Tässä tunnustetaan se, että meillä on kolmekymppisiä 100 000, jotka ovat vailla toisen asteen koulutusta, ja tässä annetaan kannustinlisää niille järjestäjille, jotka ottavat juuri näitä ilman toisen asteen tutkintoa olevia opiskelijoita mukaan. Tässä myöskin tulee kannustinlisä niille oppilaitoksille, jotka kiinnittävät huomiota aikuiskoulutuksen puolella siihen, että koulutetaan erityisesti aikuisia, joilla ei ole vielä toisen asteen tutkintoa. Ja yli kolmekymppisiä on yli 200 000, joilla tätä tutkintoa ei ole. Että siltä osin tällä rahoitusjärjestelmällä pyritään korjaamaan koulutuspoliittisia isoja haasteita ja tarttumaan niihin, kun kerran tunnustamme, että vähemmän on nyt resursseja käytettävissä. Silloin on tärkeätä miettiä, miten ne vähäiset resurssit käytetään. — Kiitos.