Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Puhemies! Tässä ehdotuksessa siis ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden rahoituslakia, ja muutokset johtuvat siitä, että valtiontukisuuntaviivat ovat muuttuneet ja samoin meidän pe-rustuslakimme. Samoin tässä laissa ehdotetaan muutamia kohdentamismuutoksia entiseen verrattuna.

Ehdotetussa laissa säädettäisiin kestävän metsätalouden tukien myöntämisen keskeisistä edellytyksistä. Toisin kuin voimassa oleva laki, tämä laki olisi määräaikainen. Tämä lakiesitys on myöskin notifioitava komissiolle ja maa- ja metsätalousalan sekä maaseutualueiden valtiontuen suuntaviivojen nojalla. Elikkä tässä on vielä myöskin komissiolla sormensa pelissä.

Valiokunta toteaa ja painottaa, että Suomen kansantalous ja hyvinvointi perustuvat poikkeuksellisen vahvasti metsiin. Metsien kestävän hoidon ja käytön tulee olla kasvavan hyvinvoinnin lähde myös tulevaisuudessa. Suomalaisella lainsäädännöllä ja myöskin tällä Kemera-lailla on ollut iso merkitys siinä, miten me olemme voineet metsäomaisuuttamme ja sitä kautta metsien merkitystä kasvattaa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtiontaloudelliset lähtökohdat rajoittavat mahdollisuuksia lisätä rahoitusta. Siten edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa vain lisäämällä tukien vaikuttavuutta. Niukoilla resursseilla on saatava aikaan entistä enemmän hyvin hoidettuja metsiä.

Hallinnollinen kustannus on puhuttanut oikeastaan jokaisen lainsäädännön osalta valiokuntaa, niin tämänkin osalta. Hallinnollisia menettelyjä tulee keventää myös Kemera-lainsäädännön puitteissa, ja nykyistä tehokkaammin tulee hyödyntää metsävaratietoja ja sähköisiä palvelujärjestelmiä. Metsänomistajan tulee voida tehdä kaikki tukijärjestelmään liittyvät ilmoitukset sähköisesti. Tukiehtoja tulee olla mahdollisimman vähän, niiden tulee olla selkeitä ja niiden noudattamisen ja noudattamisen todentamisen mahdollisimman helppoa.

Valiokunta katsoo, että ennakkohakemusmenettelystä, joka nyt siis tulee uutena tähän lakiin, on luotava mahdollisimman joustava ja siinä on hyödynnettävä mahdollisimman pitkälle olemassa olevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä palvelujärjestelmiä elikkä uutta metsään.fi-järjestelmää, jolla myöskin kokonaan tuo ennakkohakujärjestelmä saadaan hoidettua.

Puhemies! Edelleenkin tuo Kemera-lainsäädäntö jaettaisiin kolmeen eri ryhmään eli ekologisiin ja metsän kasvua edistäviin toimiin, tieverkostoon sekä metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon, ja se on se asia, jota meillä painotetaan tämän lain uudistamisessa.

Edelleen valiokunta toteaa, että tuota vyöhykejakoa, jossa noudatetaan metsälain vyöhykejakoa, sovelletaan paikkatietojärjestelmän hyödyntämisen näkökulmasta.

Puhemies! Yhtenä erityiskysymyksenä valiokunta painottaa sitä, että tuolla osassa Ylä-Lappia on erittäin suuria ongelmia metsätalouden kannattavuuden osalla. Jos sieltä ja kun sieltä nyt tämän lain myötä häviää mahdollisuus valtion tuen myötä tukea uudistamista, siellä täytyy löytää joku muu järjestelmä siihen, että tuo metsänkäytön niin sanottu nollaraja ei valu sieltä alaspäin.

Siksi valiokunta haluaa, että tuo järjestelmä uudistetaan ja muutetaan niin, että sinne haetaan de minimis -säädöksistä mahdollisuus tuon tuen myöntämiseen. Ja tämä on myöskin valiokunnan lausumaehdotus, joka kuuluu seuraavalla tavalla: "Eduskunta edellyttää, että tuki Pohjois-Suomen vajaatuottoisten ja vajaapuustoisten metsien uudistamiselle otetaan erillisen valmistelun jälkeen mahdollisimman pikaisesti käyttöön ja että samassa yhteydessä luodaan eri viranomaiset kattava vähämerkityksisen tuen" — eli de minimis -tuen — "myöntämistä koskeva rekisteri." Elikkä tätä valiokunta esittää.

Puhemies! Lopuksi: Alun alkaen tämän lain osalta tähän uhkasi tulla pitkähkö väli näiden kahden lain, olemassa olevan lain ja uuden lain, soveltamisen osalta, mikä olisi keskeyttänyt metsänhoitotyöt ja metsänparannustyöt. Valiokunnan käsittelyn yhteydessä tätä väliä, tyhjäkäyntiväliä, saatiin merkittävästi lyhennettyä — hyvä niin. Ja jos me saamme tämän notifiointijärjestelmän tehtyä ripeästi komission kanssa, niin tässä on mahdollisuudet myöskin siihen, että se entisestään lyhentää tätä tyhjäkäyntiä tuossa välillä ja ylimenokautta. Se on hallituksen nyt hoidettava niin, että tuo notifiointi saadaan rivakasti aikaiseksi, jotta meillä metsissä eivät työt keskeydy.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Lepän puheenvuoro aina lyhentää valiokunnan jäsenten puheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Uskoakseni meillä on nyt käsittelyssä osin jopa aiempaa parempi Kemera-laki. Uudessa Kemerassa on onnistuttu lisäämään tukien vaikuttavuutta ja yksinkertaistamaan ehtoja monellakin tavalla. Kokonaisuutena on tietysti selvää, että tätä tukijärjestelmää, Kemeraa, tarvitaan. Muuten me emme pysty vastaamaan niihin odotuksiin, joita metsätalouteemme kohdistuu. Ilman Kemeraa ja siihen kohdistettuja riittäviä varoja metsät eivät kerta kaikkiaan uudistu riittävästi.

Kuten puheenjohtaja Leppä tuossa totesi, tähän Kemera-lakiin kohdistuu yksi erittäin iso puutos, siis se, ettei lailla kyetä tukemaan nyt pohjoisen vajaatuottoisten ja vajaapuustoisten metsien uudistamista. Tähän on löydettävä ehdottomasti ratkaisu, ja valiokunnan lähtökohta näkyy selkeästi valiokunnan puheenjohtajan esittelemästä lausumaehdotuksesta, joka hallituksen ja ministerin on pistettävä heti välittömästi työn alle.

No, miten sitten tästä eteenpäin? Nyt on totta kai tärkeää, että tämä Kemera-järjestelmä hyväksytään komissiossa pikaisesti. Siihen on panostettava nytten kaikki mahdollinen, ja tämä koskee myös suomalaista metsäteollisuutta. Nyt ei ole mitään syytä lähteä toimimaan näitten Kemera-säädösten vastaisesti.

Toiseksi on todettava se, että kun tätä lakia on nyt yksinkertaistettu, myös koko tuen käsittelyprosessia tulee yksinkertaistaa. Sitä tulee joustavoittaa niin hakija- kuin käsittelijäpäässä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on syytä ottaa muun muassa sähköiset järjestelmät aiempaa paremmin ja monipuolisemmin käyttöön.

Ja ehkä kolmanneksi jatkon osalta jossakin vaiheessa on varmasti aloitettava myös keskustelu siitä, millä tavalla tämän nyt hyväksytyn Kemera-lainsäädännön jälkeen vuodesta 2020 eteenpäin Kemeran vaikutuksia pystytään sitten aikaansaamaan.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiertäessäni ympäri Lappia on otettu kaksi asiaa esille ja melkein joka paikassa. Toinen niistä on kalastuslaki, ja toinen on tämä Kemera-laki.

Tämä nyt työn alla oleva esitys on Lapille todella paha. Se on edellisessä puheenvuorossa tullut hyvin esille, mutta tuon sitä vielä tässä omassakin puheenvuorossani julki, koska se on niin voimakkaasti otettu esille.

Lapissa keski- ja pohjoisosissa monilla paikkakunnilla tämä vajaatuottoisten metsien uudistaminen tarkoittaa jopa 80:tä prosenttia uudistettavasta alasta. Kyse on siis todella isosta ja merkittävästä tekijästä. Lapin lailla ja tähän asti olleilla Kemera-tuilla on saatu Lapin metsien tuotto kasvamaan huomattavasti. 30—40 vuodessa, kun on tehty metsänhoitotoimenpiteitä, on Lapin metsien kasvu kehittynyt todella paljon. Jos tässä ei saada mitään muutosta aikaiseksi siitä, mikä tämä esitys nyt on tässä, ja menetetään tämä vajaatuottoisten metsien tukeminen, on edessä se, että kyllä Lapissa hakkuumäärät tulevat vähenemään ja myyntihalukkuus väheneepi.

Uusi metsälaki tuli vasta voimaan. Metsälaissa on uudistamisvelvoite. Ja se, minkä takia tässä vajaatuottoisten metsien uudistamista ei saisi tukea, lähtee siitä, että metsälaki sanoo, että on uudistettava, ja sitten tuella ei saisi tukea lain velvoittamia toimenpiteitä. Sen takia tässä onkin se, että jos se olisi ollut tässä laissa mukana, niin se olisi pitänyt notifioida tuolla EU:n kuviolla, komissiossa olisi pitänyt se notifioida, ja se olisi saattanut hidastaa tätä koko Kemera-lain käsittelyä. Lappi joutuu tässä nyt kärsimään todella paljon muun Suomen asioitten vuoksi. Ja mitä minä olen metsäalan ammattilaisten kanssa keskustellut, niin tämä kyseinen vajaatuottoisten metsien tukeminen pohjoisessa tulisi menemään joka tapauksessa läpi, se onnistuisi siellä, mutta se hidastaisi vain tätä käsittelyä todella paljon, ja sitten ei saisi mihinkään muuallekaan rahoituksia liikkeelle.

Vielä tästä metsälaista, että se, minkä takia tämä tullee heikentämään Lapin metsien tuotosta, uudistamista, kuntoa, on se, että metsälaki mahdollistaa nyt sen, että metsissä voit tehdä niin kutsuttua poimintahakkuuta, hienosti sanottuna moni-ikäisen metsän uudistumista. Elikkä harsintahakkuu on mahdollista, ja jos kerran uudistaminen ei ole enää kannattavaa, ei ole järkevää saada siitä kunnolla tuottavaa metsää, niin hitaasti uudistuva metsä voidaan harsimalla hakata pilalle. Se on tänä päivänä ihan laillista, mahdollista. Toinen vaihtoehto on se, että voidaan tehdä tämmöisiä pieniä aukkoja hakkuilla, jolloin ei tarvitse tehdä uudistamistoimenpiteitä. Eli jos ei saada pikaisesti mitään muuta uudenlaista tukisysteemiä tähän rinnalle, niin Lapin metsien kunto tulee heikkenemään todella paljon. Tätä ei varmastikaan kukaan toivo, koska tämän lain tavoitteenahan on, että metsien kunto tulee paranemaan ja tilanne kehittymään, mutta Lapissa tämä laki tulee aiheuttamaan juuri päinvastaisen tilanteen.

Olen kiitollinen siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunta otti tämän asian esille, ja todella toivon, että tämä asia saataisiin korjattua hyvin nopeasti: saataisiin siihen rakennettua jokin laki tai säädös, millä tämä asia pystytään sitten hoitamaan. Tällaisen todella syvän toiveeni esitän Lapin metsänomistajien puolesta.