Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritän olla tiivis. — Eli kyse on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Työvoiman palvelukeskukset elikkä TYPit on varmaan tutumpi nimitys sille, että pitkäaikaistyöttömiä on palveltu yhdessä niin työhallinnon, sosiaalitoimen kuin Kelan yhteisissä palvelupisteissä. Nyt tämä konsepti lakisääteistetään ja valtakunnallistetaan.

Samaan lakiin liittyy myös työmarkkinatuen kuntavastuun tiukentuminen, elikkä kun tähän asti 500 päivää työmarkkinatuella olleiden ihmisten kustannuksista osa on mennyt kunnille, niin jatkossa systeemi toimii siten, että 300 päivää työmarkkinatuella olleiden kustannuksista kuuluu osa kunnille ja 1 000 päivää työmarkkinatukea saaneista kuuluu sitten jo vielä isompi osa kuntien käyttöön.

Tässä lainsäädännössä itse asiassa työttömän yhteispalvelu lähtee siitä, että kun henkilö on saanut 300 päivää työmarkkinatukea tai hän on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä tietyn ajan, niin hän tulisi tämän monialaisen yhteispalvelun asiakkaaksi. Alle 25-vuotiailta edellytetään vähintään kuuden kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä ja 25 vuotta täyttäneiltä 12 kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Elikkä kyse on nimenomaan pitkittyvän ja vaikeutuvan työttömyyden hoidosta.

Nuorten kohdalla valiokunta lähtee siitä, että nuori pitäisi voida ohjata näihin palveluihin, jos hän niitä tarvitsee, jo varhemmin kuin tuon kuuden kuukauden täyttyessä, mutta lähtökohta on se, että tarve on se, joka ratkaisee.

Monialainen yhteispalvelu alkaa itse asiassa tämän lain mukaan intensiivisellä enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jona aikana työttömän palvelutarve arvioidaan monialaisesti ja hänen kanssaan tehdään tuossa vaiheessa yksi työllistymissuunnitelma eli tiivistetään niitä suunnitelmia, joita nyt eri hallinnonaloilla on tehty, yhdeksi yhteiseksi työllistymissuunnitelmaksi, ja siinä sovittaisiin työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista.

Valiokunta on ollut huolissaan siitä, että tuo kartoitusjakso on määritelty kolmeksi kuukaudeksi, koska tietyissä tapauksissa kyse on myös terveydenhuollon palveluista, ja jos tarvitaan vaikkapa erikoislääkärin vastaanottoa, niin saattaa olla, että sitä joudutaan odottamaan useita viikkoja. Näissä tilanteissa tuo kartoitusjakso voisi olla hieman pidempikin, jotta saataisiin kaikki tarvittavat lausunnot ja päästäisiin tekemään järkevää työllistymissuunnitelmaa.

Valiokunta on pitänyt hyvänä sitä, että asiakkuuden kestoa ei määritellä, vaan kesto määräytyy yksilökohtaisesti nimenomaan asiakkaan tarpeen mukaan. Tavoitteena kuitenkin pitää olla se, että asiakkuudet eivät ole loputtomia, vaan sieltä monialaisesta palvelukeskuksesta siirrytään muihin toimenpiteisiin, kuten aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin.

Nykyisin nämä palvelut on tuotettu vapaaehtoisesti, ja niitä on toiminut 124 kunnan alueella. Hallituksen esityksessä on lähdetty siitä, että jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella tulisi olla vähintään yksi toimijoiden yhteinen yhteispalvelua tarjoava toimipiste. Tämä on kyllä luvattoman harva verkko, jos kyse on pitkäaikaistyöttömistä ja heidän palveluistaan. Valiokunta on esittänyt huolensa siitä, että nämä asiointimatkat eivät saa muodostua liian pitkiksi, koska kyse on itse asiassa henkilökohtaisesta, kasvokkain tapahtuvasta palvelusta, jonka pitäisi ihannetilanteessa olla työssäkäyntialueittain perustuvissa toimipisteissä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että useilla pitkään työttömänä olleilla ihmisillä on terveydellisiä ongelmia enemmän kuin keskivertoisilla työssä käyvillä ihmisillä, ja valiokunta yhtyy omassa kannanotossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemykseen siitä, että terveyserojen kasvun pysäyttämiseksi on erittäin tärkeää kartoitusjakson aikana kartoittaa myös terveyteen liittyviä kysymyksiä. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että jatkossakin näissä palvelupisteis-sä tehtäisiin myös eläkekartoituksia ja autettaisiin ihmisiä eläkkeelle, jos ilmiselvästi kyse on sellaisesta sairaudesta, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että yhteispalvelun toimipisteissä tulee olla saatavilla säännöllisesti terveydenhoitajan palvelut.

Myös Kelan tulisi pystyä tarjoamaan yhä enemmän nimenomaisesti pitkäaikaistyöttömille räätälöityä kuntoutusta, koska se usein muodoltansa on hieman erilaista kuin muun väestön.

Aikaisemmin täällä puhuimme kuntouttavasta työtoiminnasta, ja valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että silloin kun ihmisiä ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, niin pitää muistaa lain merkitys ja se, että sinne ohjataan asiakkaita, jotka hyötyvät palvelusta, ja että kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn välillä on selkeä ero. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain täsmentäminen pitäisi saada aikaiseksi, ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi tähän kantaan.

Monipalvelun idea on se, että tieto kulkisi niin sosiaalitoimesta, Kelasta kuin työhallinnosta, ja jotta aitoon monialaiseen palveluun päästään, niin eri viranomaisten pitäisi saada toisen toimialaan kuuluvaa tietoa. Tässä laissa oli säädetty tietyt edellytykset, miten arkaluonteista ja salassa pidettävää tietoa voidaan käsitellä siten, että kuitenkin asiakkaan tietoturva ja yksityisyys säilyvät. Perustuslakivaliokunta kiinnitti omassa lausunnossaan huomiota siihen, että tuo pykälä on muotoiltu vähän löysästi ja siinä on epätäsmällisyyksiä, ja niinpä valiokunta täsmensi näitä salassapitosäännöksiä, tuon tiedon saantia ja käyttöoikeutta siten kuin perustuslakivaliokunta toivoi.

Sitten vielä pari sanaa tästä työmarkkinatuen rahoituksesta. Periaatteessa se, että kunta osallistuu enemmän pitkään työttömänä olevien ihmisten palveluihin ja aktivointiin, on ehdottomasti kannatettavaa. Mutta tässä laissa on lähdetty siitä, että ihan kaikkia kustannuksia ei täysimääräisesti kompensoida kunnille, ja kun kuntien taloustilanne on vaikea, niin valiokunta on ollut huolissaan ja peloissaan siitä, että ei kävisi niin, että esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa mennään siitä, missä aita on matalin, ja laatu kärsisi silloin ja sitä kautta pitkällä aikavälillä vaikuttavuus. Valiokunta on ollut myös huolissaan siitä, että lyhyellä tähtäimellä saattaa olla edullisempaa maksaa niin sanottuja sakkomaksuja kuin huolehtia aktivoinnista, vaikka aktivointi pitkällä aikavälillä tuottaakin parempia ja pysyvämpiä tuloksia myös taloudellisesta näkökulmasta vaikka ennen muuta inhimillisestä näkökulmasta.

Yhtä kaikki valiokunta pitää tätä lakia kannatettavana ja perusteltuna, vaikka onkin huolissaan siitä, miten näiden työvoiman palvelukeskusten resurssit riittävät ja miten me saamme tähän maahan riittävän verkon, jotta työttömien asiakasmatkat eivät muodostu mahdottomiksi, ja miten kuntien rahat riittävät laadukkaaseen aktivointiin.