Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Näin hyvää asiaa voi odottaa hartaasti täällä vaikka iltapitkään.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi viittomakielilaki. Sanoisinko todellakin, että vihdoin ja viimein. Tätä on myös Suomessa odotettu turhankin kauan, mutta nyt, kiitos hyvän hallituksen, se vihdoin on meidän käsittelyssämme. Kiitos myös ministeri Henrikssonille, että hän on tuonut sen meille.

Viittomakielilailla on monta merkittävää tarkoitusta. Ennen kaikkea se edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista. Onhan todellakin kummallista, että Suomen kaltaisessa maassa vasta nyt, vuonna 2014, ollaan valmiina käsittelemään lakia, joka takaa tietylle kansanryhmälle oikeuden tulla toimeen omalla äidinkielellään. On tärkeää, että nyt vihdoin hajallaan olevat säädökset saadaan näin yhden lain alle. Hyvinkin tärkeää on, että viranomaiset pystyvät edistämään omalla toiminnallaan viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Kielelliset oikeudet ovat sivistyksellisiä oikeuksia.

Toisaalta lain merkitys on myös siinä, että sen avulla voidaan lisätä niin viranomaisten kuin kaikkien muidenkin kansalaisten tietoutta viittomakielestä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Jo perustuslain 17 §:n 3 momentti kertoo lainsäätäjään kohdistuvasta perustuslaillisesta toimeksiannosta, jonka mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla.

Arvoisa puhemies! Kuurojen oikeuksien edistämiselle ja siten hallituksen esitykselle on tarvetta. Vammaisjärjestöjen mukaan vammaiset, muun muassa kuurot, kohtaavat elämänsä aikana monenlaisia vaikeuksia ja syrjintää. Osasyynä syrjintään on puhtaasti viranomaisten tiedon puute ja siten kyvyttömyys toteuttaa perustuslaillisia oikeuksia.

Vammaisilla on ollut esimerkiksi vaikeuksia saada opiskelupaikkaa haluamiltaan aloilta. Tähän lienee monia syitä, joskaan se ei kuulosta millään tavalla nykyaikaiselta, kehittyneeltä Suomelta. On myös kerrottu, että viime kaudella hyväksyttyä niin sanottua Sora-lainsäädäntöä on tulkittu oppilaitoksissa väärin. Tämän ei pitänyt olla sen lain tarkoitus, ja on todella harmillista, jos tällaisia tapauksia ilmenee. Myöskin terveydestä aiheutuvat esteet ovat opinnoissa useimmissa tapauksissa kohtuudella poistettavissa. Ongelma tuntuu piilevän joko oppilaitosten haluttomuudessa tai tietämättömyydessä siitä, miten esteitä poistetaan. Tärkeää kuulo-ongelmista kärsiville on tietenkin, että sopiva koulutuspaikka löytyy. Ikävänä esimerkkinä vammaisuuden perusteella tapahtuvasta syrjinnästä on vähän aikaa sitten esille tullut, Helsingin Sanomien uutisoima kuuron Oskari Salomaan tapaus.

Perustuslain 2 luvussa sanotaan, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä pätee myös suomen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiin, joita Suomessa on noin 6 000—9 000.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että laissa käsitellään koko se elämän kirjo, jota viittomakielinen kohtaa. On hyvä, että viittomakielen vaatimukset todetaan niin varhaiskasvatuksen kuin opetuksen saralla. Tämä antaa vaatimuksen myös ammattitaitoiselle henkilöstölle, joka taitaa viittomakielen. Kelpoisuusvaatimukset kasvatus- ja opetustehtävissä ovatkin merkittäviä viittomakielisten oikeuksien edistämisessä. Viittomakielilain nyt tullessa olemme suuren myllerryksen edessä tietenkin myös siinä, että meillä on riittävästi viittomakielen taitoisia ohjaajia ja opettajia.

Paljon on ollut puhetta myös tulkkauspalveluista ja niiden riittävyydestä. Tulkkauspalvelua käyttää keskimäärin 65 prosenttia tulkkauspalveluun oikeutetuista henkilöistä. Käyttäjämäärä oli vuonna 2012 yhteensä 3 333 henkilöä ja vuonna 2013 yhteensä 3 283 henkilöä. Tulkkeja ei ole kuitenkaan tasavertaisesti kaikkien saatavilla, eli tämä on ollut myös yksi ongelma.

Arvoisa puhemies! Uskon ja toivon vahvasti, että tällä esityksellä on vaikutuksia viittomakieltä käyttävien yleisiin toimintamahdollisuuksiin sekä arvoihin ja asenteisiin. Keskeisenä tavoitteena on tietoisuuden lisääminen viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tärkeä tavoite onkin se, että viranomaiset huomioisivat viittomakieltä käyttävät aikaisempaa paremmin säädösvalmistelussa sekä käytännön ratkaisutoiminnassa. On hyvä myös, että tällä esityksellä pyritään lisäämään viittomakieltä käyttävien tietoisuutta omista kielellisistä oikeuksistaan ja niitä koskevasta hallinnonalojen lainsäädännöstä. Tämä laki on käytännössä hyvin laaja, läpi yhteiskunnan leikkaava ja vaatii paljon käyttöönottoa ajatellen, mutta edistystä on se, että se on jo tässä meillä yhdessä kasassa.

Kannatan myös lämpimästi Kuurojen Liiton esitystä, jossa todetaan, että lakiehdotuksen 1 §:ään lisättäisiin uusi 3 momentti, joka sanoisi näin: "Mahdollisuus saada viittomakieli äidinkieleksi, ensikieleksi tai toiseksi kieleksi ja mahdollisuus käyttää viittomakieltä tulee turvata jokaiselle, jolla on tarve viittomakielen käyttöön kielenkehityksen varhaisvaiheessa tai myöhemmässä iässä kuurouden, kuulovamman, kuurosokeuden tai muun syyn perusteella." Tämä olisi huomioitava erityislainsäädännössä.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan säädettäväksi viittomakielilaki. Viittomakielet ovat itsenäisiä kielijärjestelmiä samoin kuin puhutut kielet. Viittomakielet ovat syntyneet spontaanisti kuurojen yhteisöissä, ne ovat kansallisia, ja joissakin maissa on jopa useita viittomakieliä. Suomessa viittomakieliä on kaksi, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Tämä lakiesitys viittomakielilaista on erittäin tervetullut, sillä sen tarkoitus on parantaa viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista. Viittomakielilailla lisätään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä ja viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä.

Tarkoituksena on, että viranomaiset huomioivat viittomakieltä käyttävät säädösvalmistelussa ja käytännön ratkaisutoiminnassa aiempaa paremmin sekä edistävät viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää ja saada tietoa omalla kielellään. Tietoisuutta arjen ongelmista onkin syytä tuoda esiin.

Tulkkipalvelut ja niiden saatavuus erityisesti nopeasti tai äkillisesti eteen tulevissa tilanteissa pitäisi ottaa huomioon, esimerkkinä vaikkapa synnytys, joka käynnistyykin ennenaikaisesti, ja voi olla tilanne, että sekä isä että äiti ovat kuulovammaisia. Ilman tulkkia ei hoitohenkilökunta osaa selittää tai neuvoa synnyttävää äitiä eikä äiti pysty selittämään omia toiveitaan tai tekemään mieltä askarruttavia kysymyksiä. Onpa tapauksia, joissa kuulovammainen on joutunut äkillisesti sairaalaan mutta saanut tietää omasta terveydentilastaan vasta seuraavana päivänä, kun tulkki on saatu paikalle, tai jos kuulovammainen on varannut tulkin esimerkiksi Kelassa tai työvoimatoimistossa käyntiä varten ja tulkki sairastuukin yllättäen, ei toista tulkkia saadakaan tilalle. Työvoimatoimistossa on kuitenkin ilmoittauduttava aikataulujen mukaan, ettei tule karenssia.

Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeää myös Kuurojen Liiton mukaan tässä laissa on se, että viittomakieliset nähdään vihdoin myös kieli- ja kulttuuriryhmänä eikä ainoastaan vammaisryhmänä. Tähän asti viittomakielisten oikeudet ovat tarjoutuneet pääasiassa vamman perusteella ja olleet hyvin hajallaan lainsäädännössämme. Hajanaisuus edelleen säilyy, sillä tarkemmat säännökset viittomakielisten oikeuksista säilyvät edelleen eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Toivottavasti tämä uusi laki selkiyttäisi viittomakielisten oikeuksiin liittyvän säätelyn kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Viittomakielilain säätä-minen on kuulunut Kuurojen Liiton valmiste-lemaan kielipoliittiseen ohjelmaan vuosille 2010—2015. Aika lain säätämiseen on siis juuri oikea, sillä tämä lakiesitys on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden keväällä. Kuurojen Liiton kielipoliittisen ohjelman mukaan viittomakielilaissa tulee säätää seuraavista asioista: viittomakielisten lasten kielellisten oikeuksien turvaaminen, viittomakielisten opetus sekä viittomakielisten tiedonsaanti. Toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä ja asiantuntijakuulemisissa vielä varmistetaan, että nämä kohdat tulevat huomioiduksi.

Pian eduskuntaan on tulossa myös YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi. Yhdessä tämän viittomakielilain kanssa näitä voidaan pitää erittäin tervetulleina ja merkittävinä asioina näiden vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme alkoi suhtautua vasta 1970-luvulla kuuroihin ja viittomakieleen myönteisemmin. Kielestä tuli kuntoutuksen ja opetuksen apuväline, ja näin alettiin opettaa kursseilla esimerkiksi lasten vanhemmille viittomakieltä.

Vuonna 91 viittomakielisen opetuksen mahdollisuus kirjattiin peruskoululakiin. Nyt tämä esitys viittomakielilaiksi on tervetullut, ja kuten täällä on sanottu, lain tavoitteena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista, muun muassa viittomakieltä käyttävän mahdollisuutta käyttää kieltä varhaiskasvatuksessa sekä oikeutta saada perusopetusta omalla kielellään ja viittomakielen opetusta etenkin perusopetuksessa.

Opettajien ja kasvattajien sekä viittomakielen tulkkien kouluttaminen ja saatavuuden turvaaminen edistää myös ihmisoikeuksia. Viittomakielilakia sovellettaisiin tuomioistuimissa sekä muissa valtion ja kuntien viranomaisissa. Tällä hetkellä kuuroja viittomakieltä käyttäviä on noin runsaat 5 000 kappaletta, ja konkreettisesti me olemme saaneet täällä eduskunnassakin kokea, jollen nyt aivan väärin muista, että eduskunnan kyselytunnilla on myös nämä kyselytunnit viittomakielellä.

Toivottavasti tämä laki etenee myönteiseen suuntaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys viittomakielilaista on erittäin hyvä, ja siinä saadaan viranomaisten tietoisuuteen viittomakielisten kielelliset oikeudet, jotka eivät aina toteudu. Viittomakielen aseman vahvistamista on hyvä edistää ja nähdä kuurot myös kieli- ja kulttuuriryhminä eikä vain vammaisina.

Vuonna 1995 Suomen perustuslakia uudistettiin ja siinä yhteydessä kielipykälään lisättiin maininta viittomakielen käyttäjien oikeuksista. Tällöinhän viittomakieltä käyttävät tunnustettiin kieli- ja kulttuuriryhmäksi saamelaisten ja romanien rinnalla. Tämä oli Suomessa iso ja merkittävä edistys.

Perustuslakiuudistuksen jälkeen eri hallinnonaloja koskevat erityislainsäädännöt sisälsivät useita säännöksiä, jotka koskivat viittomakieltä ja viittomakieltä käyttävien henkilöiden oikeuksia. Kuitenkin nyt, kun asiaa on tarkasteltu vuosien saatossa, ollaan huomattu se, että osittain tämä jäi vain symboliseksi tunnustukseksi, koska se ei suoraan ohjannut viranomaisia yhdenvertaisten palveluitten varmistamiseksi tälle ihmisryhmälle. Siinä mielessä on erittäin kannatettavaa, että eduskunnassa on tämänkin hallituskauden aikana tunnustettu kuurojen oikeudet palveluiden saamiseen, ja siitähän meillä on hyvänä esimerkkinä se, että meidän kyselytuntimme istunnotkin käännetään heidän kielelleen. Siinä mielessä on hienoa tunnustaa se, että hallitus on tuonut erittäin hyvän esityksen ja sitä me mielellämme kannatamme.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, on tietenkin erinomaisen hyvä, että viittomakielisten oikeudet ikään kuin kootaan yhteen lakiin, mutta ennen kuin voidaan aidosti todeta, että viittomakielisten asiat ovat niin kuin niitten pitäisi olla, silloin pitäisi päästä siihen, että tulkkauspalveluita on aina riittävästi saatavissa ja että ne ovat laadultaan sellaisia, että kieltä tarvitsevat voivat niitä myöskin aidosti käyttää.

Tämä laki, jos nyt en ole aivan väärin tulkinnut, ei poista sitä perusongelmaa, että edelleenkään tulkkauspalveluja ei tarjota tarpeen mukaan vaan siinä on tietenkin kustannussyistä johtuvat rajoitteet, ja vasta sitten, kun laissa lukee, että tulkkauspalveluita pitää saada silloin, kun niitä tarvitsee, riippumatta siitä, kuinka paljon niitä tarvitsee, voidaan todeta, että perustuslakiin kirjatut viittomakielisten oikeudet ovat toteutuneet täysimääräisesti. Sitä kohti olisi kohtuullista pyrkiä. Pyrkimystä on tässä salissa esiintynyt koko sen ajan, kun itse olen täällä ollut, mutta aina se on jäänyt, pitäisikö nyt sanoa, pienestä kiinni.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Jos itsellä tai lähipiirissä olevilla tuttavilla, sukulaisilla ei ole näkyvää vammaa, joka haittaa arkisia askareita tai elämistä yleensä, jäävät vammaisten ongelmat helposti etäisiksi. Tämä esitys viittomakielilaista parantaa kuurojen asemaa, ja siksi on sanottava, että se on ehdottoman kannatettava.