Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tämä terrorismilainsäädäntöpakettihan herätti laajaa keskustelua vajaa vuosi sitten, kun sitä Euroopan unionin tasolla käsiteltiin. Sieltä päästiin sitten erinäisten vaiheiden pohjalta puitepäätöksiin ja niitä on nyt sitten kirjoitettu suomalaiseksi lainsäädännöksi.

Terrorismirikoksia koskevat säännökset ehdotetaan lisättäväksi rikoslakiin omana lukunaan. Uusilla säännöksillä on tarkoitus parantaa ja selkeyttää viranomaisten mahdollisuuksia torjua terrorismia. Uusilla säännöksillä Suomen lainsäädäntöön tehtäisiin mainitun terrorismin torjumista koskevan EU:n puitepäätöksen edellyttämät muutokset. Niiden on määrä olla voimassa kaikissa jäsenmaissa tämän vuoden lopussa.

Terrorismirikoksia ovat esityksen mukaan tietyt erikseen luetellut rikokset, jos ne on tehty terroristisessa tarkoituksessa ja ne ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle. Rikoksentekijällä olisi terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa, pakottaa jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen tai kansainvälinen järjestö johonkin, kumota maan valtiosääntö tai oikeusjärjestys taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.

Terrorismirikoksia hallituksen esityksen mukaan voisivat olla muun muassa laiton uhkaus, törkeä vahingonteko, tuhotyö, terveyden vaarantaminen, kemiallisen tai biologisen aseen kiellon rikkominen, törkeä ympäristön turmeleminen, törkeä pahoinpitely, panttivangin ottaminen, junan, linja-auton tai aluksen kaappaus ja pahimmassa muodossaan tietysti myös tappo ja murha.

Nämä teot ovat Suomessa nykyisinkin rangaistavia lukuun ottamatta biologisiin aseisiin liittyviä rikoksia. Aluksen kaappausta koskeva säännös laajenisi koskemaan muitakin joukkoliikennevälineitä. Näistähän maailmalta on esimerkkejä, että on kysymys muistakin kuin laivoista tai ilma-aluksista.

Terroristinen tarkoitus korottaisi näiden rikollisten tekojen enimmäisrangaistuksia yleensä 2 vuodella siitä, mikä on enimmäisrangaistus samasta teosta ilman tällaista terroristista tarkoitusta. Murhasta tuomittaisiin kuitenkin elinkaudeksi vankeuteen niin kuin muutoinkin murhasta.

Myös terrorismirikoksen valmistelu olisi rangaistavaa. Siitä tuomittaisiin sakkoa tai vankeutta enintään 3 vuotta. Nykyisin rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi vain muutamien erikseen nimettyjen rikosten, kuten joukkotuhonnan ja valtiopetoksen, valmistelu. Uudistus merkitsisi sitä, että poliisilla olisi oikeus käyttää pakkokeinoja myös silloin, kun tutkittavana on terrorismirikoksen valmistelu.

Samalla säädettäisiin rangaistavaksi törkeän vahingonteon yritys. Teon vakavuuden perusteella ehdotetaan, että rikos olisi rangaistava, vaikka siihen ei liity terroristista tarkoitusta, elikkä tehtäisiin tällainen laventava kriminalisointi törkeiden tuhontatöiden, tuhotöiden, ehkäisemiseksi.

Suurimmat lainsäädäntöön ehdotettavat muutokset koskevat terroristiryhmän johtamista ja sen toimintaan osallistumista. Terroristiryhmän johtamisesta tuomittaisiin vankeutta vähintään 2 ja enintään 12 vuotta. Jos terroristiryhmä on kuitenkin syyllistynyt vain laittomaan uhkaukseen, ryhmän johtamisesta tuomittaisiin vankeutta vähintään 4 kuukautta, enintään 6 vuotta. Lisäksi terroristiryhmän johtajalle olisi luonnollisesti tuomittava rangaistus hänen tekemästään tai ryhmän tekemästä rikoksesta. Tällöin terroristiryhmän johtajalle tuomittava yhteinen rangaistus voisi enimmillään olla 15 vuotta vankeutta taikka tietenkin syyllisyyden ulottuessa murhaan vankeutta elinkaudeksi. Terroristiryhmällä tarkoitetaan ehdotuksen mukaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen terrorismirikoksia.

Terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta tuomittaisiin vankeutta vähintään 4 kuukautta ja enintään 8 vuotta. Rangaistavaa toimintaan osallistumista olisi esimerkiksi terroristiryhmän perustaminen tai väen värvääminen siihen, ryhmän aseistaminen ja kouluttaminen, toimitilojen hankkiminen sekä muu vastaavanlainen toiminta terroristiryhmän hyväksi. Pelkkä kokouksiin osallistuminen tai terroristiryhmän kannattaminen eivät sellaisinaan olisi rangaistavia tekoja.

Myös terrorismin rahoittamisesta tuomittaisiin vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kahdeksan vuotta. Teko on ollut rangaistava jo heinäkuusta lähtien, mutta nyt sitä koskevat säännökset siirrettäisiin terrorismirikoksia koskevaan rikoslain lukuun luontevaan yhteyteen.

Terrorismirikoksia koskevan syytteen nostamisesta päättäisi ehdotuksen mukaan aina valtakunnansyyttäjä. Hän määräisi myös, kenen on ajettava syytettä. Tähän järjestelyyn on päädytty, koska syyteharkinta terrorismirikoksissa vaatii erityistä huolellisuutta perusoikeuksien turvaamisen vuoksi. Syytteen nostamisesta päätettäessä joudutaan harkitsemaan rikoksen terroristisen tarkoituksen olemassaoloa ja mahdollisesti myös henkilön toiminnan suhdetta hänelle kuuluvien perusoikeuksien käyttämiseen.

Euroopan unionin neuvoston hyväksymän lausuman mukaan terrorismista ei voida asettaa syytteeseen henkilöitä, jotka käyttävät laillista oikeuttaan tuoda julki mielipiteensä. Jos henkilö esimerkiksi mielenosoituksessa syyllistyy rikokseen, hän on silti siitä vastuussa kuten muistakin rikoksista. Se ei suinkaan mitään rangaistusvastuusta vapaata vyöhykettä muodosta, mutta halutaan turvata mielipiteen ilmaisun vapaus.

Kun syyteoikeus terrorismirikoksissa kuuluisi ylimmälle syyttäjälle, voitaisiin varmistaa myös syyttämiskäytännön yhdenmukaisuus. Vastaavanlainen syyttämisjärjestys sisältyy sananvapauden käyttämistä koskevaan hallituksen esitykseen, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Vielä muutama sana valmistelusta Euroopan ja Suomen tasolla.

Ensimmäiset puitepäätösehdotukset viime vuoden lopulla olivat osittain ongelmallisia varsinkin sen suhteen, millaisia olivat terroristiryhmään liittyvät kriminalisointivelvoitteet ja millaista rangaistustasoa edellytettiin. Myös se, kuinka selkeästi rangaistavat rikokset oli määritelty, oli hyvinkin kritiikille altista. Neuvottelujen edetessä puitepäätös muuttui sellaiseen suuntaan, jonka Suomi saattoi hyväksyä.

Valtioneuvosto piti puitepäätöksen käsittelystä viime syksynä eduskuntaan tiivistä yhteyttä. Eduskunnalle lähetettiin U-kirjelmän lisäksi useita jatkokirjelmiä, ja kävin itsekin sekä lakivaliokunnalle että suurelle valiokunnalle näitä ehdotuksia useampaan otteeseen esittelemässä.

Eduskunta piti viime syksynä tärkeänä, ettei puitepäätöksellä saisi vaarantaa perusoikeuksia eikä se saisi johtaa poikkeuksiin suomalaisesta lainkirjoittamisperinteestä ja rangaistustasosta. Nämä eduskunnan toivomukset on pyritty ottamaan huomioon tätä puitepäätökseen perustuvaa hallituksen esitystä kirjoitettaessa samoin kuin ne otettiin puitepäätöstä valmisteltaessa huomioon.

Esityksen mukaiset kriminalisoinnit perustuisivat pääosin aika tarkasti ja suoraviivaisesti EU:n puitepäätökseen. Vain pieneltä osin eli koskien uutta rangaistussäännöstä biologisen aseen kiellon rikkomisesta on nähty tarpeelliseksi mennä kriminalisoinneissa jonkin verran pidemmälle kuin puitepäätös edellyttää.

Esityksessä on myös lähdetty suomalaisesta suhteellisen tarkasta rikoslain kirjoittamistavasta. Rangaistussäännökset on kirjoitettu täsmällisemmiksi kuin puitepäätös varsinkin terroristiryhmän toimintaan osallistumista koskevalta kohdaltaan.

Rangaistustasossa on puitepäätöksen lisäksi otettu huomioon voimassa oleva rikoslaki ja sen rangaistusasteikot. Esimerkiksi ehdotettu rangaistussäännös terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta perustuu nykyisiin rangaistuksiin, joita jonkin verran kovennettaisiin, ja siten luotaisiin kvalifioitu, ankarammin rangaistava rikosten joukko.

Esityksessä on puitepäätöksen tavoin lähdetty siitä, että terrorismia koskevalla sääntelyllä ei saa vaarantaa perusoikeuksien käyttämistä. Tätä on varsin laajalti käsitelty esityksen perusteluissa, ja kun asia on nyt perustuslakivaliokunnan selvitettävänä tältä osin, uskon, että siellä voidaan hyvin pitkälle yhtyä tähän hallituksen esityksen linjaan myös siltä osin, että siinä on perusoikeuksia varjeltu.

Vaikka aikaa eduskuntakäsittelylle jää vähän, uskon, että kuitenkin aivan riittävän perusteellinen ja tarkka käsittely on mahdollinen ja siitä huolimatta pystyisimme täyttämään tuon EU-tason velvoitteen, että laki saataisiin valmiiksi vielä tämän vuoden puolella. Näyttää siltä, että Euroopan unionin jäsenmaista vain harva tähän kykenee, mutta nähdäkseni Suomea velvoittaa tehty sopu ja meidän eduskunnassamme voisimme näyttää mallia ja myös pysyä tässä tärkeässä aikataulussa.