Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 32
jatkui
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin aloitan kiitoksella,
eli ministeri Pekkariselle on kyllä annettava erittäin
suurta kiitosta siitä hänen omasta ja ministeriön
johdonmukaisesta ja erittäin vahvasta toiminnasta tämän
taantuman keskellä.
Työ- ja elinkeinoministeriön osalta tämä talousarvioesitys
on kokonaisuutena hyvinkin myönteinen, ja valtiovarainvaliokunnan
mietintö sitä vielä omilla esityksillään
on oleellisestikin parantanut. Mutta sitten muutamia hajahuomioita,
osin kriittisiäkin.
Ensinnäkin on erittäin hyvä, että määrärahoja kaiken
kaikkiaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
lisätään ja samalla myös Tekesin
myöntämisvaltuuksia korotetaan 50 miljoonalla
eurolla tähän vuoteen verrattuna. Tähän
sisältyy yksi ongelma eli ongelma lähinnä Pohjois-
ja Itä-Suomen näkökulmasta. Näyttää siltä, että etenkin
Tekes-rahoitus ja yleensäkin kansallinen kehittämisrahoitus
näyttää kohdistuvan aika vahvasti kasvukeskuksiin
ja tätä kautta hyvin voimakkaasti eteläiseen
Suomeen. Pohjoisessa ja itäisessä Suomessa käytetään
ja joudutaan käyttämään lähinnä sitten
EU:n kehittämisrahoitusta. Tässä olisi
hyvinkin arvioinnin paikka, koska on aivan selvä asia,
että EU-rahoituksella ei voida yritysten näkökulmasta
toteuttaa yhtä joustavaa kehittämistoimintaa kuin
esimerkiksi Tekes-rahoituksella, vaikka sitäkin pidetään
hiukan jäykkänä.
Sitten toinen huomio Matkailun edistämiskeskukseen.
On hyvä, että valiokunta vaatii työ-
ja elinkeinoministeriöltä 31.5.2010 mennessä selvitystä Matkailun
edistämiskeskuksen uudistusten muutosvaikutuksista matkailuyrityksiin.
On pakko todeta, että tuota Mekin toimintamäärärahojen
supistamista on monella tavalla aika vaikea ymmärtää.
Useat matkailuyrittäjät ovat kysyneet, mikä on
valtion kumppanuus matkailun vientimarkkinoitten osalta, miten suomalaisen matkailun
kansainvälistä kuvaa pidetään
yllä ilman riittävää rahoitusta
Matkailun edistämiskeskukseen. Tällä hetkellä näyttää siltä,
että Ruotsi ja Norja nostavat matkailubudjettejaan monella eri
tavalla ja pyrkivät valtaamaan Suomeen suuntautuneet markkinat,
kun meillä itsellämme ei ole rahaa näihin
matkailun operaatioihin, lähinnä kansainvälisiin
operaatioihin, riittävästi. Näillä Matkailun
edistämiskeskukseen kohdistetuilla leikkauksilla jäävät
pois monet kampanjat ja kohdealueitten asiantuntijapalvelut, ja
näkisin, että Matkailun edistämiskeskuksen
rahoitukseen on välttämätöntä saada
muutokset, ja toivon mukaan ensi vuoden lisätalousarviossa
tämä pystytään huomioimaan.
Sitten ehkä kolmantena huomio alueitten kehittämiseen.
On aika yllättävää, että tällaisessa
tilanteessa maakuntien kehittämisrahaa, etenkin aidosti
sitomatonta osaa, supistetaan. Itse ymmärrän sillä tavalla,
että tuo supistus on myös hallitusohjelman vastainen,
ja toivon, että tuon osalta joitain muutoksia vielä ensi
vuonna saadaan aikaan.
Valiokunta on aivan oikein todennut, että rakennemuutospaikkakuntien
tilanteisiin on syytä reagoida nopeasti, ja on todella
myönteistä, että Vanhasen molemmat hallitukset
ovat näihin rakennemuutospaikkakuntien toimenpiteisiin
satsanneet. Niihin on varattu määrärahoja
eli siis on toimittu aivan eri tavalla kuin 1990- ja 2000-luvun
vaihteessa silloisten hallitusten aikaan. Nyt todella molemmat Vanhasen
hallitukset ovat panostaneet vahvasti siihen, että näihin
vaativiin rakennemuutosongelmiin pystytään nopeasti
vaikuttamaan.
Puhemies! Ihan lopuksi lyhyesti vain kuljetustuki. Näkisin
mielelläni, että suomalaista kansallista kuljetustukea
lähdettäisiin kehittämään
hyvin vahvasti samaan suuntaan ja samalle tasolle kuin Ruotsissakin
on tehty.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! SDP puolustaa omassa vaihtoehtobudjetissaan
suomalaista työtä ja työpaikkoja sekä teollisuutemme
ja muun yritystoiminnan kilpailukykyä.
Metsäteollisuutemme on ollut vaikeuksissa jo pidemmän
aikaa. Sopeutumistoimia on tehty ja kustannuksia leikattu. Mielestäni
on välttämätöntä, että myös
valtiovalta tekee sellaisia toimia, joilla metsäteollisuudellemme
turvataan tasavertaiset kilpailuolosuhteet. Tällöin
on kyse kohtuuhintaisen energian saannista, sähköveron poistosta,
puuraaka-aineen turvaamisesta sekä sellaisista logistisista
ratkaisuista, joilla voidaan alentaa metsäteollisuuden
kuljetuskustannuksia.
Myös telakkateollisuutemme on ajautumassa yhä suurempiin
vaikeuksiin. Meillä on mielestäni hyvin kilpailukykyinen
telakkateollisuus, mutta tällä hetkellä laivamarkkinoilla
on vaan kovin hiljaista. Meidän onkin nyt haettava sellaisia
ratkaisuja, joilla päästään
pahimman ajan yli. Meillä on meriteollisuuden suhdanne-
ja työllisyystyöryhmän toukokuisen selvityksen
mukaan mahdollisuus 160 miljoonan euron laivahankintojen ja peruskorjausten
aikaistamiseen. Esitämme, että niistä välittömästi
toteutetaan 100 miljoonan euron hankinnat. On myös tärkeää käyttää Euroopan
unionin sallimaa innovaatiotukea, sillä voidaan tasoittaa
tietä uusille laivakaupoille. Esitämmekin innovaatiotukeen
10 miljoonan euron lisäystä.
Päivällä debatissa nousivat esiin
Viking Linen aikeet laivatilauksista. Julkisuudessa onkin viime
päivinä esiintynyt tietoja siitä, että Viking Line
olisi uudistamassa laivastoaan. Tässä tilanteessa
mielestäni on tärkeää rakentaa
sellainen rahoituspaketti, jolla varmistetaan tilaukset suomalaisille
telakoille, nämä tilaukset olisivat tässä tilanteessa
kullan arvoisia.
Mielestäni meidän on kannettava huolta olemassa
olevasta teollisuudestamme, se on kilpailukykyistä, sillä on
tulevaisuutta, jossa voi kilpailla tasavertaisista lähtökohdista.
mutta katse on käännettävä myös
tulevaisuuteen. On aivan välttämätöntä,
että me pystymme monipuolistamaan yritystoimintaamme. Tämä edellyttää panostuksia
tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Meillä on
kansallisena tavoitteena 4 prosentin bkt-osuus tutkimus- ja kehitysmenoihin
vuonna 2011. Vaikka tämän vuoden bkt:n merkittävä supistuminen
tavoitetta tuokin lähemmäksi, niin kovin kaukaiselta
tämä tavoite kuitenkin tuntuu.
Meidän on panostettava erityisesti uusiin kasvualoihin.
Näitä ovat muun muassa ympäristöteknologia
ja tietoyhteiskuntakehitystämme nopeuttava yritystoiminta.
Näyttää valitettavasti siltä,
että Suomi on pudonnut tietoyhteiskuntakehityksen kärjestä.
Korkeatasoiset palvelut tulevat myös yhä tärkeämmäksi
osaksi vientiämme. Esitämmekin 50 miljoonan euron
lisäpanostusta yritysten kansainvälistymiseen,
innovaatiokeskittymiin ja tuotekehitystoimintaan.
Arvoisa puhemies! Työttömyys on lisääntymässä kovaa
vauhtia. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu
on ollut viimeisen vuoden aikana voimakasta. Hallituksen esittämät
työllisyysmäärärahat ovat tämä vaikea
talous- ja työllisyystilanne huomioiden alimitoitetut.
Esitämme työllistämis-, koulutus- ja
erityistoimiin 100 miljoonan euron lisämäärärahaa;
tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää nuorisotyöttömyyden torjuntaan.
Mielestäni nuorten syrjäytymisuhka on otettava
vakavasti. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallemme todella
kallista. Nuorille tarvitaan työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkoja.
Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota
muun muassa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, siellä on
esitetty oppisopimuskoulutuspaikkojen todella merkittävää lisäämistä.
Mielestäni juuri tämäntapaisia toimenpiteitä tarvitaan
nyt, jotta ei tehdä samoja virheitä kuin tehtiin
1990-luvun alun lamassa.
Lisäksi esitämme työllisyysperusteisiin
investointeihin 30 miljoonaa euroa. Tällä määrärahalla
voidaan helpottaa vaikeimpien työttömyyspaikkakuntien
tilannetta.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta esitti yksimielisesti, että velkaneuvontaan
osoitetaan ensi vuoden talousarviossa 6,1 miljoonaa euroa, mikä vastaisi
tämän vuoden tasoa. Valitettavasti määrärahat
ovat nyt valiokunnan lisäyksestä huolimatta jäämässä (Puhemies:
5 minuuttia!) noin 5 miljoonan tasolle.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Työnantajien huolena on osaavan
työvoiman saannin turvaaminen tilanteessa, jossa työikäisen
väestön määrä laskee.
Erityisen tärkeää on ennakointitietojen
kerääminen aloista, jotka työllistävät
nyt ja tulevaisuudessa. Työelämän tarpeiden
huomioiminen oppilaitosten tarjonnassa on jatkossa entistäkin
tärkeämpää. Erityisesti pitää varmistaa
riittävä aloituspaikkojen määrä peruskouluista
tuleville nuorille, onhan se ainoa tapa turvata yhteiskunnan veronmaksukyky
tulevinakin vuosina.
Erityisesti työllistämistoiminnassa on pantu merkille
vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla syntynyt työttömyyden
kulttuuri ja nyt jopa kolmannessa sukupolvessa periytyvä työttömyys.
Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan myös
matalan kynnyksen työpaikkoja, joiden kautta on mahdollista
opetella työkulttuuria. Nämä työpaikat
eivät vaadi erikoisosaamista, ja ne tarjoavat väylän
työllistymiseen ja parempaan elämänhallintaan
monille. Työkulttuurin omaksuminen aloitetaan usein kuntouttavan
työtoiminnan kautta. Käytännön
ongelman muodostaa jatkumon rakentaminen kuntouttavasta työtoiminnasta
työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kun sektorirajojen
ylittäminen ja toisen sektorin toimenpiteen tunnustaminen
osaksi aktivointia ei ole käytännössä mahdollista.
Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidossa ja nuorten
ohjaamisessa koulutukseen ja työelämään
joudutaan usein ylittämään eri ministeriöiden
välisiä sektorirajoja. Tällöin
valitettavan usein törmätään
pullonkauloihin tai jopa suoranaisiin esteisiin pyrittäessä parantamaan
valmentautujan edellytyksiä pysyvään
työllistymiseen. Toivoisin, että näihin
pullonkauloihin puututtaisiin oikein rivakalla otteella ja voitaisiin
räätälöidä väyliä kaikille
nuorille kohti työelämää.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa
työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan
panostukset nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Maamme
tulee pitää kiinni kansainvälisestä kilpailukyvystä,
kuten täällä salissa on monta kertaa
eri puheenvuoroissa korostettu. Suomi ei pysty kilpailemaan maailmanmarkkinoilla
määrällä, vaan meidän
tulee keskittyä laatuun. Meidän on panostettava
hyvään ja tehokkaaseen innovaatiopolitiikkaan
ja koulutukseen. Esimerkiksi Aalto-yliopiston perustaminen ja yliopistojen
kehittäminen edelleen yhä itsenäisemmiksi
toimijoiksi on erittäin hyvä asia, ja sitä pitää tukea
jatkossakin. Lisäksi työllisyyden edistämiseksi
tulee tehdä kaikki mahdollinen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden
osalta on toimittava määrätietoisesti
ja estettävä näiden nuorten yhteiskunnan ulkopuolelle
syrjäytyminen. Se olisi tässä tilanteessa
kaikista kallein ja huonoin vaihtoehto myös inhimillisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön osalta on erityisen
hyvänä pidettävä Finnveran korkotukien
ja tappiokorvauksien määrärahojen lisäämistä 22 miljoonalla
eurolla. Samoin Tekesin saamat 48 miljoonaa euroa luovat pohjaa
sille, että uusia yrityksiä ja uusia keksintöjä tähän
maahan syntyy, joilla voidaan sitten maailmankaupassa pärjätä kovilla,
kilpailuilla markkinoilla. Rahoituksen riittävyyttä on
kaikesta huolimatta seurattava, ja tarvittaessa hallituksen on tehtävä eduskunnalle
esityksiä mahdollisista lisämäärärahoista.
Valtio voi toimillaan vaikuttaa suuresti yritysten toimintaympäristöön
ja sitä kautta joko vahvistaa tai heikentää työllisyyttä.
Valtion toimet vaikuttavat siihen, syntyykö maahamme uusia
yrityksiä, tehdäänkö sukupolvenvaihdoksia
ja pystymmekö pitämään konkurssien
määrän mahdollisimman pienenä syvästä lamasta
huolimatta.
On muistettava, että suuri osa tulevaisuuden työpaikoista
syntyy kasvuyrityksiin. Yhtenä hyvänä esimerkkinä kasvuyrityksistä tässä yhteydessä
pitää mainita
pohjoisen kaivoshankkeet, joiden merkittävä työllisyysvaikutus
ulottuu varmasti koko maahan. Nostan tässä samassa
yhteydessä esille myös Kuolan niemimaan alueen
valtavat hankkeet, joiden työllisyysvaikutus tulevaisuudessa
varmasti säteilee ihan koko pohjoiseen Suomeen ja koko
Suomeen. Tämän takia esimerkiksi liikenneverkon
kuntoon laittaminen koko maassa on työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalan kannalta äärimmäisen tärkeää.
Energiapolitiikka on tulevaisuuden sektori, ja työllisyyden
näkökulmasta on energian riittävyys turvattava
kaikin keinoin. EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet Suomelle
ovat hyvin kunnianhimoisia, joiden saavuttamiseksi tulee tehdä valtavasti
töitä. Erityisen haastavaa on saavuttaa uusiutuvan
energian tavoite, 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Ensi vuodelle energiapolitiikan määrärahoiksi
esitetään runsaat 67 miljoonaa euroa, joista energian
säästön ja uusiutuvan energian käytön
edistämiseen sekä energiatiedotukseen osoitetaan
3,4 miljoonaa euroa ja energiatukeen 52,6 miljoonaa euroa.
Uusiutuvan energian osalta on lopetettava energian tuotannon
keskittäminen ja panostettava erityisesti hajautettuun
energian tuotantoon. Erityisesti puun ja turpeen käytön
lisäämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Vuoteen 2020 mennessä tarvitsemme esimerkiksi turvesoita
lisää lähes 40 000 hehtaaria,
jotta pystymme korvaamaan ne alat, jotka siirtyvät pois
tuotannosta. Tämä liittyy olennaisena osana uusiutuvien
energioiden käyttöön.
Arvoisa puhemies! Nuorten työllistymisestä on
puhuttu täällä salissa kovin paljon.
On tärkeää, että talousarvioesityksessä on
monia toimia, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä.
Samanaikaisesti on seurattava tarkkaan toimien vaikutuksia ja tarvittaessa
lisättävä työllisyystoimia.
Nuorten työttömyys ei koske pelkästään
työ- ja elinkeinoministeriötä, vaan sen
vaikutukset sivuavat muitakin hallinnonaloja. Pidän tärkeänä,
että hallinnonalojen välillä tehtäisiin
enemmän yhteistyötä eikä seurattaisi
asioita pelkästään oman sektorin näkökulmasta.
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen osoitetaan 10 miljoonan euron
myöntövaltuus. On tärkeää,
että telakkateollisuus toimii moitteetta, häiriöttä.
Telakkateollisuus on tunnetusti tällä hetkellä äärimmäisen
vaikeassa tilanteessa, sillä tilauskanta ei ole lähtenyt
kasvuun. Telakkateollisuuden työllisyysvaikutus on suurta,
sillä alihankkijoita on runsaasti. Esimerkiksi omassa maakunnassani
on lieksalainen yritys, joka valmistaa hyttejä laivoihin.
(Puhemies: 5 minuuttia!)
Arvoisa puhemies! Hyväksi lopuksi. Alueiden tasapuolista
kehittämistä ei tule laiminlyödä missään
olosuhteissa. Sitomattoman määrärahan merkitys
on hyvin suurta maakuntien kehittämiselle määrärahojen
joustavuuden kannalta. Kuitenkin rakennerahaston varoja on vaarassa
vuosittain jäädä käyttämättä,
sillä rahojen hakemisesta tehty valtaisa byrokratia estää tehokkaan käytön.
Toivonkin, arvoisa puhemies, lopuksi, että työ-
ja elinkeinoministeriö määrätietoisin
ottein puuttuu tähän epäkohtaan ja pyrkii
aktiivisesti sellaisiin toimiin, joilla estetään,
että rakennerahaston varoja palautetaan EU:hun sen takia, kun
emme ole pystyneet sitä alaa hallinnoimaan kunnolla.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys uhkaa
muuttua rakenteelliseksi, ja hallituksen tulee nyt ohjata riittävästi
varoja nuorisotyöttömyyden hoitoon huomioiden alueelliset
erityispiirteet. Nuorisotyöttömyyden korjaamiseksi
tarvitaan nyt uudenlaisia toimia yhteistyössä työvoimaviranomaisten,
oppilaitosten, yrittäjien, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Näiden hankkeiden rahoitusten varmistaminen tulee asettaa
etusijalle. On ehdottoman järkevää panostaa
työttömyyden hallintaan, turvata nuorille koulutus-,
tukityö-, työharjoittelu- tai työpajapaikkoja.
Nuorisotyöttömyyden pitkittyessä voidaan
ajautua vakavien yhteiskunnallisten rakenteellisten ongelmien eteen.
Hallitus on nostanut oppisopimuskoulutuspaikkojen määrää,
mutta samaan aikaan yritykset sanovat oppisopimuksia irti. Työttömiä nuoria
tulee lisää. Miten hallitus aikoo tämän
asian ratkaista? Hallitus on vähentänyt nuorten
aktii-vitoimenpiteitä edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka
työttömyys on lisääntynyt. SDP
on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt 50 miljoonaa euroa
lisää nuorten työttömyyden ehkäisyyn.
Arvoisa puhemies! On tärkeätä lisätä aikuisten
työttömien ja työssä olevien
koulutusta, jotta työelämän rakennemuutoksiin
voidaan helpommin vastata ja työttömyydestä rakentaa
silta työhön. Tässä muutosturvan
laajentaminen ja vahvistaminen on välttämätöntä.
Työvoima on pidettävä hyvässä kunnossa
tulevaa nousukautta varten.
Arvoisa puhemies! Valtion tulee osallistua aktiivisesti työttömyyden
hoitoon omistamissaan yrityksissä ja käyttää omistajan
sanavaltaa määrätietoisesti tärkeimpänä tavoitteena
varmistaa työpaikkojen säilyminen. Valtionyhtiöiden myyntiaikeiden
sijaan yhtiöiden elinkelpoisuutta tulee vahvistaa julkisilla
investoinneilla. Muun muassa rauta- ja maanteiden peruskorjauksiin
tulee myöntää merkittävästi
enemmän varoja. Tämä antaa työtä pk-yrityksille
ja säästää ne konkurssiuhalta.
Näissä olosuhteissa olisi hallitukselta kaivattu
työttömyyden kasvun pysäyttävää elvytystä.
Valtion tuottavuusohjelma tuottaa lisää työttömiä,
mikä on käsittämätöntä politiikkaa
keskustavetoiselta hallitukselta. Se vie viimeisetkin valtionhallinnon
työpaikat maakunnista, samoin Metsähallituksen
ja metsäkeskusten toimintojen pilkkomiset erillisiksi yhtiöiksi.
Sanomattakin on selvää, että työpaikkoja
lähtee maakunnista, joissa jo ennestään
on vähän julkisen sektorin työpaikkoja.
Myös rakennemuutospaikkakuntien jälkihoitoon tulee
panostaa edelleen.
Arvoisa puhemies! Tuoreimpien ennusteiden mukaan maahamme on
arvioitu 11 prosentin työttömyysastetta ensi vuodeksi.
Tämä tarkoittaa 120 000:ta uutta työtöntä vuoden
2008 tasoon verrattuna. Työttömäksi joutuneet
ovat toistaiseksi selviytyneet pahemmilta talousvaurioilta matalien
korkojen ansiosta. Matala korkotaso ei kuitenkaan kestä ikuisesti,
ja suurien teollisuusmaiden talouden nousu tulee nostamaan korkotasoa.
Työttömien talous voi muuttua tällöin korkojen
nousun vuoksi kestämättömäksi,
ja työttömyyden haitat tulevat tällöin
kertautumaan. Syntyy pitkäaikaisia vaurioita, joiden korjaaminen
tulee olemaan vaikeaa.
Arvoisa puhemies! Monet asiat yhteiskunnassamme ovat nyt eri
tavalla kuin 1990-luvulla. Enää ei ole olemassa
niitä keinoja, joilla maamme nousi edellisestä lamasta
eli ei ole sellaista Nokiaa, mikä silloin oli osaltaan
nostamassa Suomea suosta. Vientisektorin nousua odottaessa täytyy
kansalaisten osaamista vahvistaa ja etsiä uusia innovaatioita.
Tärkeää on kehittää erityisesti
palveluita. Teollisuus on siirtänyt tehtäviä alihankinnoiksi
esimerkiksi siivouksessa, kuljetuksissa, kirjanpidossa, mainonnassa
ym. palvelualoilla.
Työllisyys kasvoi viime vuosina kovasti yksityisen
kulutuksen varassa hotelli-, ravitsemus- ja majoitustoiminnassa
sekä yksityisissä palveluissa. Yksityinen kulutus
on vahvasti riippuvainen ihmisten työllisyydestä,
ja nykyisellä työllisyyskehityksellä on
vaikea nähdä tapahtuvan kulutuksen kasvua. Vanhasen
hallitus ei pyrikään hoitamaan lisääntyvän
työttömyyden ongelmaa, vaan päinvastoin
pyrkii luomaan halpatyövoimamarkkinat Suomeen.
SDP:n esitykset työttömyyden ratkaisemiseksi
ovat vaihtoehtobudjetin perusta, jolle on hyvä rakentaa
tulevaisuutta.
Petri Pihlajaniemi /kok:
Arvoisa puhemies! Moni edustaja on tuonut matkailualan täällä esille,
ja rahat vähenevät siltä sektorilta,
ja se on erittäin valitettavaa, koska matkailu on tällä hetkellä Suomelle
erittäin tärkeää ja tulevaisuudessa
voi olla vielä tärkeämpi. Onneksi hallitus laskee
ensi vuonna ravintoloiden arvonlisäveron 13:een, olisi
ehkä saanut tulla jo ennen vuodenvaihdetta, koska ensi
talvesta tulee varmasti kova sillä sektorilla, mutta tämä pelastaa
tuhansia työpaikkoja.
Vielä parempi tämä olisi ollut, jos
olisi menty kokoomuksen ehdotuksen mukaan eli otettu 14 prosenttia
kaupan ja ravintoloiden arvonlisäveroksi, koska silloin
meidän ei olisi ehkä tarvinnut koskea tähän
yleiseen 22 prosentin kantaan, koska se nostaa taas esimerkiksi
rakentamisen kustannuksia, jotka ovat nyt jo kalliit.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme merkittävää hallinnonalaa:
työ- ja elinkeinoministeriötä. Oppositio
huutaa rahaa joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Täytyy muistaa,
että tämä nykyinen lama on erilainen kuin
1990-luvun lama. Silloin meillä oli kansallinen suomalainen
lama; tämä on kansainvälinen, ympäri
maailmaa tapahtuva, kaikkia koskeva globaali lama.
Mielestäni arvostamani talousnero Etlan, Elinkeinoelämään
Tutkimuslaitoksen, toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoi tämän
asian niin, että Rymättylän tyttökin
sen ymmärtää. Hän sanoi eräässä haastattelussaan,
että "ei vaan mahda mitään, jos Suomi
tuottaa viisi tuotetta, mutta koko maailmassa on vain kolmelle tuotteelle
ostaja". Tässä tilanteessa me olemme. Ei se auta, vaikka
me tuottaisimme vaikka mitä täällä,
kun ei ole ostajia. Tämä on vain totuus.
Minäkin kannan murhetta, kuten edellinen puhujakin,
ed. Pihlajaniemi, Mekin alasajosta. Matkailun edistämiskeskus
on ollut merkittävä Suomen matkailun edistäjä,
niin kuin nimikin sanoo. Ihmettelen, että sitä ajetaan
alas. Jo 30 vuotta sitten esiinnyin paljon Mekin tilaisuuksissa
ympäri maailmaan. Muistan, kun vuonna 1979 olimme Lontoossa
Cumulus-yhtyeen kanssa esiintymässä Mekin tilaisuudessa:
Piccadilly-hotelli keskellä Lontoota, jonne Matkailun edistämiskeskuksen
Lontoon-toimisto oli haalinut 700 matkatoimistoyrittäjää ympäri
Englantia. Heille esiinnyttiin ja pidimme iltaa, ja tällä tavalla
Mek teki Suomea tunnetuksi. On erittäin ikävää,
että Mekiä ajetaan alas.
Ajatellaan vielä tuota Lappia. Meillä Suomen Lappiin
on tälläkin hetkellä noin 5 miljardin
euron hankkeita tulossa ja rakennetaan koko ajan lisää.
Kun ajattelee, mitä vieressä on, niin Venäjän
puolella ei tietenkään mitään,
mutta ei myöskään Ruotsin puolella, ei
Ruotsin Lapissa ole mitään. Meillä on
merkittävä puhdas matkailualue Lappi, ja Mekillä olisi
merkittävä tehtävä senkin ylläpitämisessä.
Samaten Lapin merkitys tietenkin nousee tulevien ja olevien kaivosten
myötä. Toivottavasti kaikki kaivokset nousevat
pystyyn sinne.
Seuraavaksi otan kantaa vielä tuohon laiva-asiaan,
entisenä merimiehenä, edelleenkin, puhun. Se on
ikävää, että kun Viking Line
todellakin tekee kaksi uutta laivaa ja ne tehdään
Suomessa, he eivät tiedä vielä, mihin
niitä liputetaan. Yksi merkittävä syy,
miksi koko meidän laivastomme joudutaan uusimaan, on — kuinka ollakaan — suomalaisen
liikenneministeriön virkamiehen EU:ssa esittelemä asia.
Tällä hetkellä laivat käyttävät
polttoainetta, jossa on 4,5 prosenttia rikkiä, ja suomalaiset
kahden muun EU-maan kanssa etunenässä ovat esittäneet,
että Itämerellä, Englannin kanaalissa
ja Pohjanmerellä rikkipitoisuus lasketaan 4,5 prosentista
0,1:een. Se on syy, miksi koko laivasto täytyy uusia, koska
jos vanhoihin Vikingin laivoihin tai mihin tahansa, Siljan tai muidenkin, nykylaivoihin
laitetaan uusi moottori, joka voi käyttää tuollaista
polttoainetta, se tulee kalliimmaksi kuin uuden laivan rakentaminen.
Siksi meille on erittäin tärkeää,
että meidän telakkateollisuutemme toimii ja myöskin,
että nuo laivat liputettaisiin Suomeen. Se on ensiarvoisen
tärkeää. Edelliset kaksi Vikingin laivaakin
on liputettu Ruotsiin. Siinä on yhtenä syynä myöskin nuuskan
myynti.
Otan vielä yhteen asiaan kantaa. Tein kuukausi sitten
kirjallisen kysymyksen: "Syöttötariffin asettaminen
metsäbiomassalle". Sen mukaan tätä syöttötariffin
alarajaa on laskettava maatiloille ja energiayrittäjyydelle
ym. soveltuvaksi siten, että syöttötariffin
alaraja olisi 10 kilowattia. Tästä on hyvänä esimerkkinä muun
muassa puukaasua tuottava tehdas Reisjärvellä Keski-Pohjanmaalla.
Se on hyvin innovatiivinen laitos, joka ei päästä sieltä savupiipusta
mitään muuta kuin vesihöyryä.
Sieltä ei tule savua lainkaan, kaikki hyödynnetään
ja pestään ja puunataan. Ministeri Pekkarinen
oli avaamassa tuon Gasekin puukaasutehtaan ja tietää varmasti,
mistä on kysymys.
Tällaisten innovaatioiden lisäksi olen myöskin
henkeen ja vereen turpeen kannalla. Onneksi myöskin ministeri
Pekkarinen toitottaa tuota asiaa. Toivottavasti Ipcc joskus antaa
turpeelle tällaisen hitaasti uusiutuvan luonnonvaran statuksen,
jolloin sitä voitaisiin käyttää.
Se on niin merkittävä luonnonvara, joka meillä on,
kun meillä on 10 miljoonaa hehtaaria suota eli kolmasosa Suomesta
on suota ja siitä tällä hetkellä käytetään
turpeeseen vain 0,4 prosenttia. Se energiavaranto, joka tuolla turvesoilla
on käyttämättömänä,
vastaa Pohjanmeren kaasu- ja öljyvaroja yhteensä.
Siis toivon henkeen ja vereen, että me saisimme tuota meidän
omaa "öljyämme" käyttää.
Ihmettelen, miksi siitä pidetään niin
pahaa suuta, kun Saksa ja Ranska kuitenkin miljardeilla euroilla
saavat ihan vapaasti tukea valtion rahoilla kivihiiltä,
joka on huomattavasti saastuttavampaa ja josta ei tule koskaan mitään
hiilinielua niin kuin loppuun käytetystä turvesuosta.
Siitä tulee hiilinielu, kun sinne isketään
puuta tai ruokohelpeä tai muuta sellaista. Turve kunniaan!
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Niin kuin edellä ed. Rajala totesi
puheessaan, niin todella elämme kansainvälistä lamaa,
jolla on merkitystä meidänkin työllisyyteemme
ja siihen, mitä meidän työelämässämme
kaiken kaikkiaan tapahtuu. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta
on nostanut vahvasti esille nimenomaan yritysten kansainvälistymisen
ja siinä yhteydessä innovaatiopolitiikan ja toteaa,
miten talouden globaali taantuma on supistanut voimakkaasti kotimaan
vientivetoista teollisuutta. Teollinen tuotanto on laskenut jyrkästi
viimeisen vuoden aikana, ja teollisuuden suhdannenäkymät
ovat edelleen heikot ja tilauskanta alhainen. Ja tähän koko
metsäteollisuuden matalaan tasoon jne. meidän
on löydettävä uusia ratkaisuja. Innovaatiopolitiikkaa
tarvitaan. Me tarvitsemme uusia keinoja, kun me puhumme niin maaseutuyrittäjyydestä
kuin
matkailuyrittäjyydestäkin, joilla molemmilla alueilla
varmasti olisi mahdollisuuksia luoda uutta yrittäjyyttä ja
uusia työpaikkoja, mutta ne edellyttävät
juuri niitä uusia innovaatioita.
On hyvä, että valiokunta korostaa siis tätä, minkälainen
murrosvaihe Suomessa on menossa ja että on huolehdittava
koko teollisuuden toimintaedellytyksien vahvistamisesta. Mutta samalla
minusta on hyvä, että valiokunta on myös siihen
kiinnittänyt huomiota, että tulee korostaa yritysten
t&k-panostuksia, ja toteaa, että uusien tuotteiden
syntyminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista
osaamiseen sekä myös yliopistojen, ammattikorkeakoulujen
ja tutkimuslaitosten vahvaa otetta yrityslähtöiseen
kehittämistyöhön. Siis tätä eri
toimialojen yrityslähtöistä kehittämistyötä koulutuksen,
yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa tarvitaan. Siis koko
elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta
on kysymys. Ja jos uudistamista edellytetään,
niin tarvitaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. On hyvä,
että politiikkalohkon määrärahoiksi
tässä esitetään 787 miljoonaa
euroa, mikä on lähes 45 miljoonaa euroa kuluvaa
vuotta enemmän. Eli panostuksia työllisyyteen
on, mutta varmasti todettava on, että jos me puhumme kokonaisuudessaan
elvytyspaketista, niin tämä ei ole vielä mikään
elvytyspaketti, vaan on nähtävä koko
työllisyyden toimialue, hallinnonala, myös paitsi
uusista yrityksistä niin myös siitä,
mitä meillä todella on tapahtumassa nuorten syrjäytymisessä, nuorten
työttömyyden lisääntymisessä ja
miten me siihen vastaamme. Ja toisena ovat pitkäaikaistyöttömät,
vaikeasti työllistettävien joukko. Siis nämä molemmat
lisääntyvät. Siis nuorten työttömien
määrä ja pitkäaikaistyöttömät,
jotka ovat vielä vaikeasti työllistettäviä,
heidän määränsä lisääntyy.
Eli me tarvitsemme erilaisia uusia ratkaisuja.
Kristillisdemokraattisen ryhmämme vaihtoehtobudjetissa
on nostettu esille nimenomaan nämä vaikeasti työllistettävien
erityistoimet, että niihin tulisi saada lisää rahoitusta,
vaikka edellä tulikin esiin, että rahalla ei kaikkea
ratkaista, vaan tällä kehittämistoiminnalla.
Mutta kyllä nimenomaan ne keinot, joilla elvytetään,
työllistetään vaikeasti työllistettävät
tai joilla nuorten syrjäytyminen ehkäistään,
niin kyllä ne vaativat erityistukia, erityistoimenpiteitä ja
rahoitusta.
Sitten vielä voi sanoa, että työttömyyden
alueelliset erot ovat edelleen erittäin suuria, ja kannamme
myös ryhmässämme huolta siitä,
että eri alueilla työttömyys näyttäytyy
erilaisena. Silloin korkean työttömyyden alueelle
tulisi saada erityistukea ja tuohon vaikeasti työllistettävien
erityistoimiin. Ja se, millä olemme Suomessa jo alkuun
panneet monta yritystä ja työtä, on starttiraha.
Se on hyvä, mutta siihen tulisi nimenomaan saada lisää,
jotta tämä (Puhemies: 5 minuuttia!) saataisiin
oikealla tavalla ja riittävästi kohdentumaan.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Huolimatta kymmenien miljardien pankkitakauksista,
valtion pääomasijoituksista sekä lainoista
pankeille on yritysten rahoituksen saatavuus vaikeutunut. Mikroyritysten
rahoitusongelmat lisääntyivät jo vuonna
2007 ja erityisen selvästi vuonna 2008. Ongelmat ovat edelleen
lisääntyneet tänä vuonna. Nyt
lähes 40 prosentilla rahoitusta hankkineista tai rahoituksen
hankintaa yrittäneistä mikroyrityksistä on
ollut vaikeuksia saada rahoitusta. Pienten, keskisuurten ja suurten
yritysten rahoitusongelmat olivat suhdannetilanteeseen nähden
suhteellisen matalia vielä viime vuoteen saakka. Nyt ongelmat
ovat lisääntyneet rajusti. Yli neljänneksellä näistä yrityksistä oli
vaikeuksia saada rahoitusta. Osuus on aikaisempiin vuosiin verrattuna
huomattavan korkea.
Mikro- ja pienten yritysten rahoitusongelmat eroavat jonkin
verran keskisuurten ja suurten yritysten ongelmista. Ensin mainituille
yleisiä rahoitusongelmia olivat vakuusvaatimusten kireys ja
se, etteivät ne saaneet lainkaan rahoitusta. Rahoituksen
liiallinen kalleus ja haluttua lyhyempi laina-aika olivat tyypillisimpiä ongelmia
keskisuurille ja suurille yrityksille.
Arvoisa puhemies! Uusien luottojen korkomarginaalit keventyivät
useita vuosia, kunnes kääntyivät viime
vuoden kyselyssä nousuun. Marginaalien keskimääräinen
leveneminen on jatkunut. Jopa neljä viidestä uusia
luottoja hankkineista keskisuurista ja suurista yrityksistä ilmoitti
uusien luottojensa marginaalien leventyneen verrattuna aikaisemmin
nostamiinsa luottoihin. Tulos on yhdenmukainen sen kanssa, että keskisuuret
ja suuret yritykset pitävät luottojen kalleutta
keskeisenä rahoitusongelmanaan. Marginaalit levenevät
myös yli kolmanneksella mikroyrityksistä ja lähes
puolella pienistä yrityksistä. Pääomasijoitusten
merkitys on Suomessa toistaiseksi hyvin vähäinen
ja kohdentuu useimmiten yritysten alku- ja kasvuvaiheeseen rahoituksen
järjestämisessä. Pääomasijoitusten
määrä on myös vähenemään
päin.
Mitä sitten tulee julkiseen yritysrahoitukseen, niin
julkisen rahoituksen käyttö on vähentynyt mikroyrityksissä.
Sen sijaan pienten ja suurten yritysten julkisen rahoituksen hankinta
on jonkin verran lisääntynyt. Ongelmallista on,
että julkinen yksityisrahoitus kohdistuu pääosin
suuriin yrityksiin. Onkin tärkeätä, että julkisen
yritysrahoituksen toimintamalleja kehitetään siten,
että voidaan palvella myös mikro- ja pienyrityksiä. Tämä on
tärkeää siksikin, että mikroyritysten koko
on koko yrityskannasta yli 90 prosenttia. Myös pankeilta
on edellytettävä vastuunkantoa terveiden mikroyritysten
rahoittamisessa. Lienee myös selvää,
että julkista yritysrahoitusta pitää parina
seuraavana vuotena edelleen kehittää. Taantumasta
talousnousuun kuluu aikaa. Julkista yritysrahoitusta tarvitaan entistä enemmän, koska
pankit ovat käyneet liian varovaisiksi.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen taloustaantuma
heijastuu myös Suomeen: vientiteollisuus on vähentynyt,
viennin lasku ei johdu ensisijaisesti kilpailukykyongelmista, vaan
globaalisti tapahtuneesta kysynnän vähenemisestä.
Nykytilanteessa on tärkeää pyrkiä uuden
kasvupohjan luomiseen, keskeisten pitkän ajan tavoitteiden
saavuttamiseen ja taantuman välittömien kielteisten
vaikutusten lieventämiseen. Talouskriisin kielteiset vaikutukset
tulevat kohdentumaan voimakkaimmin lomautettuihin, työpaikkansa
menettäneisiin ja nuoriin, joiden siirtyminen oppilaitoksista
työhön on vaikeutunut. Talouskriisi koskettaa
myös kunnallisten palvelujen käyttäjiä verotulojen
vähentyessä.
Hallitus on satsannut merkittävästi ensi vuoden
talousarvioesityksessä nuorten ja vastavalmistuneiden tukemiseen
yhteensä 50 miljoonan euron lisämäärärahalla,
josta 33 miljoonaa euroa menee työ- ja elinkeinoministeriölle
käytettäväksi muun muassa ohjaus- ja
neuvontapalveluihin, työvoimapoliittiseen koulutukseen
ja työpajoilla työllistämiseen.
Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseen
esitetään 2,5 miljoonan euron lisäystä, jolla
saadaan palkattua nuorten palveluun 50 määräaikaista
työntekijää. Tämäkään
ei todennäköisesti ole riittävää,
mutta hallituksen toimet ovat oikean suuntaiset ja oikea-aikaiset.
Nuorisotyöttömyys on kasvanut viimeisten kuukausien
aikana hälyttävästi. Työttömiksi
ovat joutuneet myös akateemisesti korkealle koulutetut
nuoret. Kokemukset 1990-luvun laman jäljiltä ovat
meillä vielä tuoreessa muistissa, ja hallitus
on pyrkinyt kaikin keinoin torjumaan sen, ettei sama pääse
toistumaan tällä kertaa. Nuorisotyöttömyys
vaihtelee alueellisestikin melko rajusti.
Tottahan on se, että kaikki viime laman jälkeen
työttömäksi jääneet
eivät ole pystyneet työllistymään
milloinkaan täysiaikaisesti. Monille henkilöille
useat eri ongelmat ovat kasautuneet ja syrjäytymiskehitys
on lähtenyt matkaan. Tähän haasteeseen
nykyhallitus pyrkii käymään käsiksi
muun muassa lisäämällä ammatillisen koulutuksen
paikkoja ja lisäämällä oppisopimuskoulutusta.
Työpajatoiminta on osoittautunut erittäin
onnistuneeksi ratkaisuksi edetä pikkuhiljaa kohti avoimia
työmarkkinoita. Muun muassa nuorten työvoimakoulutusta
ja työpajoille työllistämistä lisätään
ja oppisopimuskoulutuspaikkojen löytymistä tehostetaan.
Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön
yhteistyöllä on löydetty monia syrjäytymisuhan
alaisia nuoria ja autettu heidät työ- ja koulutusmahdollisuuksien
piiriin. Syrjäytymiskehityksen estäminen on erityisen
tärkeää jo siksi, että yhden
nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle toista miljoonaa
euroa. Taloudellisten menetysten lisäksi nuorelle itselleen
ja hänen läheisilleen aiheutuu inhimillisiä kärsimyksiä.
Huoltosuhteen heiketessä meillä ei ole varaa menettää kenenkään
työpanosta. Kaikki työikäiset ja työkykyiset
on välttämätöntä pitää työmarkkinoiden
saatavilla, koska taantuman päätyttyä meillä todennäköisesti
on työvoimapula. Lisäksi väestön
ikärakenteen muuttumisen vuoksi työelämästä poistuu
tulevina vuosina huomattavasti enemmän työvoimaa
kuin työmarkkinoille tulee lisää.
Valiokunta korostaakin budjettimietinnössään
aivan oikeutetusti, että nuorten työllisyyden parantamiseen
tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta
on seurattava ja tarvittaessa varauduttava osoittamaan vielä lisää resursseja
nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymiseen. Valiokunta
katsoo myös, että hallituksen tulisi käynnistää myös
kokonaan uusia kokeilumalleja nuorten työllisyyden parantamiseksi.
Keskeistä on, että nuorten työttömyys
jää mahdollisimman lyhytkestoiseksi, sillä tutkimusten
mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys voi johtaa
nuoren syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Tähän
ei suomalaisella eikä varmaan millään
muullakaan yhteiskunnalla ole varaa.
Arvoisa puhemies! Viime aikoina on puhuttu ja keskusteltu paljon
työurien pidentämisestä niin alku- kuin
loppupäästä mutta myös keskivaiheessa.
Muun muassa Masto-hanke tähtää varsinkin
masennuksesta kärsivien henkilöiden saamiseen
takaisin työelämään. Myös
Työterveyslaitos tekee ensiarvoisen tärkeää tutkimus-
ja kehitystyötä, jolla tuetaan työhyvinvointia
ja työurien jatkamista. Sen tuottamaa tietoa ja asiantuntija-apua
tarvitaan kipeästi, jotta Suomi selviytyy meneillään
olevasta taantumasta mahdollisimman vähin vaurioin ja työelämässä osataan
nostaa tuottavuutta keinoilla, jotka samanaikaisesti lisäävät
työhyvinvointia ja parantavat ihmisten jaksamista työssä.
Siksi Työterveyslaitoksen rahoituksesta on kannettava huolta,
jotta se jatkossakin voi toimia osaltaan suomalaisen työelämän
kehittäjänä.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen talouskriisi iski
Suomeen voimalla. Oikein kohdennetuilla elvytystoimilla työttömyyden
kasvua olisi voitu hidastaa, sillä tekemätöntä työtä on
vaikka kuinka paljon.
Useat ihmiset puhuvat paljon työttömyydestä ja
hallituksen tavasta hoitaa tätä suurta ongelmaa.
On vaikea ymmärtää, että hallitus
puhuu työurien pidentämisestä ja samaan
aikaan toteuttaa rajua valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Hallitus
ei ole myöskään tehnyt riittävästi
päätöksiä, joilla voitaisiin
parantaa nuorten ihmisten työllistymistä. Pelkästään
Uudenmaan alueella alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria
on yli 6 300. Tällä hetkellä työttömiä on
kaikkiaan 270 000, ja pitkäaikaistyöttömyys
on kääntynyt nousuun ensi kerran vuoden 1996 jälkeen.
Nuoria, alle 25-vuotiaita, oli lokakuun lopussa työttömänä 33 700.
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on nostaa
osaamista, tuottavuutta ja työllisyysastetta. Millä toimin
hallitus nostaa työllisyysastetta? Tällä hetkellä ilman
työtä on maassamme todellakin 270 000
ihmistä.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallitus on valinnut linjan,
jossa elvytystoimet ovat pääasiassa veroelvytystä.
Valitut elvytystoimet eivät ole tuoneet parannusta maamme
talouteen. Kokonaistuotanto on pudonnut tämän
vuoden aikana Suomessa peräti 27 prosenttia eli muuta Eurooppaa
nopeammin. Veronkevennyksistä huolimatta kotimainen kysyntä on
laskenut tuntuvasti. Lomautukset ja irtisanomiset ovat kasvaneet vuoden
aikana. Työttömyyden ennustetaan vielä kasvavan
tulevina vuosina. Suomessa hävisi vuodessa lähes
120 000 työpaikkaa. Edellisen hallituksen aikana
maamme nostettiin taloudellisesta lamasta ja luotiin satojatuhansia
uusia työpaikkoja.
Veroelvytyksen tehottomuuteen on kiinnitetty huomiota myös
Euroopan komissiossa. Se moitti Suomen hallitusta tehottomasta elvytyksestä ja
kuntien taloustilanteen laiminlyömisestä. Suomessa
kunnat tekevät noin 75 prosenttia julkisista investoinneista,
ja kun kunnilla ei ole varaa investoida, on kyse todella merkittävästä asiasta
työllisyyden kannalta.
Työllisyys on supistunut teollisuudessa ja rakentamisessa,
yksityisen kulutuksen lasku heikentää työllisyyttä myös
palvelualoilla. Työllisyys on kuluvan vuoden aikana supistunut
myös julkisella sektorilla. Valtiolla väki vähenee
tuottavuusohjelman myötä, ja kunnat vähentävät
työvoimaansa kuntatalouden vaikeuksien syventyessä,
vaikka huonot ajat lisäävät julkisten
palvelujen tarvetta. Suhdannepoliittisestikin tämä on täysin
väärin.
Esitämme sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa
teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamista ja satsauksia innovaatiopolitiikkaan.
Haluamme
kaikin keinoin turvata työllisyyttä ja kääntää työttömyysluvut
laskuun.
On tärkeää pitää huolta
myös kuntien toimintaedellytyksistä ja vahvistaa
kuntataloutta. Julkisella sektorilla tehdään tärkeää työtä,
ja kun palvelut ja yhteiskunnan infra toimivat, voivat myös yritykset
keskittyä täysillä omaan toimintaansa.
Sosialidemokraatit esittävät 130 miljoonaa
euroa työvoimapoliittisiin toimiin ja työllisyysperusteisiin
investointeihin ensi vuodelle. Erityisesti nuorille työttömille
on tarjottava riittävästi koulutusta, tukityötä,
työharjoittelua ja työpajapaikkoja. Nyt on huolehdittava
siitä, että nuoret selviävät
tästä taantumasta mahdollisimman pienin kolhuin,
sillä tutkimusten mukaan jo muutaman kuukauden työttömyys
voi syrjäyttää työelämästä pysyvästi.
Tämän vuoksi myös työ- ja elinkeinokeskuksissa
pitää olla riittävästi voimavaroja,
ja esitämme niiden toimintamenoihin 3 miljoonan euron lisäystä.
Tämän päivän Suomessa monen
ihmisen ja monen perheen talous on tiukoilla työttömyyden vuoksi.
Esitämme työttömien perusturvan parantamista
korottamalla peruspäivärahaa ja nostamalla työttömyysturvan
lapsikorotuksia 20 prosentilla. Esitämme myös,
että työmarkkinatuen puolison ja vanhempien tulojen
tarveharkinnasta luovutaan. Työttömyydestä kärsivien
lapsiperheiden taloutta parantavat myös esityksemme lapsilisän
yksinhuoltajakorotuksesta ja lapsiperheiden toimeentulotuen korotuksesta
sekä yleisen asumistuen parantamisesta.
Arvoisa puhemies! Työpaikka on monille tärkeä kiinnekohta,
mutta sitäkin tärkeämpi on oma koti.
Siksi esitämme, että valtiontakauksen avulla rakennetaan
järjestelmä, jossa omistusasuja saa joustoa asuntolainan
maksuun äkillisen työpaikan menetyksen yllättäessä.
Myös maksuvaikeuksiin joutuneille vuokra-asukkaille tulee
luoda malli, jonka avulla turvataan mahdollisuus säilyttää koti
tilapäisten maksuvaikeuksien yllättäessä.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Tässä keskustelussa on aika
moneen kertaan sanottu, että nyt ei pidä tehdä samoja
virheitä kuin tehtiin 1990-luvun alun laman aikaan. Tänäkin
iltana ed. Kallio ja viimeksi ed. Sihto mainitsivat näin.
Kun olin tuolloin aika lailla vastuussa niistä päätöksistä,
joita silloin tehtiin, niin herää kyllä kysymys,
että olisi hyvin mielenkiintoista saada vähän
yksilöidympää tuon heiton sisältä,
mitä virheitä silloin tehtiin, ja varmaan tehtiin,
niin kuin tehdään tänä päivänä ja
on tehty kaikkina aikoina. En minä sitä puolusta
sinänsä, mutta niiltä, jotka sanovat
noin, olisi hyvä kuulla, mitä ne virheet todella
olivat.
Mehän jouduimme siihen tilanteeseen hyvin kansallisesti.
Ero tämän päivän talousahdinkoon on
siinä suhteessa varsin suuri. Tämä on
globaali kriisi. Se oli kansallinen kriisi Pohjoismaissa ja sitten
säästöpankkikriisi Suomessa ja oli syntynyt
Holkerin hallituksen aikana lähinnä, kun silloin
rahamarkkinat vapautettiin ja ulkomaista pääomaa
tuli maahan valtavat määrät ja ne käytettiin
tehottomasti laskettelurinteiden, hotellien, pääkonttorien
pankeille ja muille rakentamiseen, ei tuotannollisiin investointeihin
niin kuin olisi pitänyt, ja siitä syntyi se valtava
kupla, joka sitten väistämättä puhkesi,
kun harjoitettiin vielä vakaan ja vahvan markan politiikkaa.
Tuo laukesi sitten vuoden 1990 syksyllä ja siitä lähtien
Ahon hallituksen syliin. Silloin otettiin velkaa niin paljon kuin
jostakin vaan saatiin, niin kuin tämän päivän
Helsingin Sanomissa Iiro Viinasen haastattelussa todetaan, ja varmaan,
kun hänen kirjansa tulee taas, niin on uutta tietoa. Otettiin
niin paljon velkaa kuin jostakin saatiin, mutta kun luottokelpoisuus
oli menetetty, se oli tavattoman kallista. Mutta ehkä se
virhe, jonka voi virheeksi sanoa, oli se, että me pelastimme pankit — sinänsä ei
ehkä siihenkään ollut vaihtoehtoa — mutta
emme pystyneet pelastamaan pankkien asiakkaita, vaan yrityksiä ja
kotitalouksia ajautui syvään taloudelliseen ahdinkoon,
konkurssiin, ja sitten niitä päästiin
rahastamaan ja ajamaan ihmisiä ahdinkoon, joka on jatkunut monilla
pitkälle näihin päiviin asti.
Toisaalta sitten siinä Ahon hallituksen alkuvuosina
olivat vielä nämä määräenemmistösäännökset
täällä, että säästölakeja
ei saatu läpi eduskunnassa, kun hallituksella ei ollut
kahden kolmasosan enemmistöä, ja niin sitten ei
päästy tarttumaan niihin ongelmiin, jotka olivat
syntyneet, riittävän tehokkaasti ja riittävän
ajoissa ja syntyi vastakkainasettelu ay-liikkeen ja hallituksen
välillä ja se johti varmaan yhteensä 100 000
työttömän turhaan määrään.
Arvioni on tällainen aika raaka, eli tilanne oli kyllä silloin
aivan erilainen.
Sitten Lipposen hallitus 1995 aloitti ne varsinaiset leikkaukset
perusturvaan, eläkkeisiin, työttömyysturvaan,
lapsilisiin, se pitkä niin sanottu Liisan lista toteutettiin
1995—1996, ja sen seurauksena sitten tuloerot alkoivat
ryöstäytyä ja ihmiset joutuivat suureen
ahdinkoon, kun olisi ollut mahdollista hoitaa asiat toisella tavalla
silloin, mutta se ei enää kuulunut varsinaisesti
siihen 1990-luvun alun laman hoitoon vaan sen jälkiseurausten
korjaamiseen, jotka mielestäni sitten kyllä korjattiin
hieman karkealla tavalla.
No niin, herra puhemies, se siitä menneestä. Nyt
elämme tätä aikaa ja todella meillä on
vakava ongelma, vakavia kriisejä, ja erityisen vakavana
näen sen, että meidän perusteollisuutemme
on ajautunut siihen tilanteeseen, että tehtaita suljetaan
lopullisesti. Esimerkiksi Ruotsissa osin valuuttakurssinkin ansiosta
vienti on paremmassa vedossa heikoilla vientimarkkinoilla ja siellä teollisuus
pysyy maassa, ja kun nyt toivon mukaan mahdollisimman pian tästä taantumasta,
lamasta, noustaan, niin Ruotsissa ovatkin ne teollisuuslaitokset
olemassa ja toiminnassa, mutta Suomessa ne on ajettu alas. Se vaikuttaa
meille hyvin vahingollisesti, kun pitäisi päästä uuteen nousuun.
Nyt toisaalta sitten pk-yrityssektorilla nämä rahoituksen
ongelmat, joista täällä on puhuttu, ovat
vakava kysymys ja siihen pitäisi puuttua, niin kuin talousvaliokunta
lausunnossaan puuttui. Finnveran ja muiden ehtojen tälle
rahoitukselle pitäisi olla paremmat kuin tänä päivänä on, siitä on
tullut palautetta. Juuri näiden pk-yritysten nostaminen
uudelleen jaloilleen niin, että ne selviävät,
terveellä pohjalla sinänsä olevat yritykset
selviävät tästä, on avainkysymys
työllisyydelle ja maakunnissa erityisesti.
Herra puhemies! Sitten lyhyesti totean, että tämän
(Puhemies: 5 minuuttia!) työ- ja elinkeinoministeriön
pääluokan osalta pidän tavattoman ikävänä nyt,
kun tehtiin aluehallinnon uudistus, että maakuntien kehittämisrahan
sitomatonta osaa leikattiin. Se on hävytöntä,
melkein sanoisin, jos tuota sanaa voi käyttää.
Itselläni on muutosesitys 40, jonka toivon kyllä saavan
kannatusta, mutta eipähän se sitä kautta
tule. Nyt pitäisi maakunnille antaa liikkumavaraa, että ne
voisivat panostaa siellä tämmöisten edellytysten
parantamiseen.
Sitten toinen kysymys on tämä nuorisotyöttömyys,
johon pitäisi voimallisesti puuttua. Se puuttuminen on
ollut aivan liian velttoa tässä vaiheessa. Viime
keväänä tämä lähtö Esr-rahoilla leikkimään
oli hallitukselta raskas virhe. Silloin olisi pitänyt tehdä aito
lisäbudjetti, panostaa siihen, sitä kautta erityisesti
nuorten työllisyyden parantamiseen. Mutta hallitus otti
säästösyistä tämän
Esr-rahoituksen keinoksi, ja siellä on valtava byrokratia,
kankeus ja jopa uhka, että sääntöjä ei
noudateta, kun niitä varoja käytetään,
ja nyt vasta on päästy siinä hieman eteenpäin.
Silloin varoitimme siitä, että tämä tie
ei johda hyvälle pohjalle, ja meillä on nyt turhanpäiten
tuhansia nuoria työttöminä ja muitakin
työttömiä sen takia, että hallitus
valitsi tuon Esr-rahoituksen käytön viime keväänä eikä tehnyt
aitoa työllisyyslisäbudjettia. Nyt on kyllä pakko
vaatia hallitukselta voimakasta panostusta ja ennen kaikkea syrjäytymisvaarassa
olevien nuorten tilanteen pelastamiseksi.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Johannes Koskinen.
Jukka Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi kyseli, mitä moitteita
on annettu 1990-luvun lamasta. Minä olen ollut niin vähän aikaa
eduskunnassa, että minä en tälle moitepuolelle
lähde, mutta yksi semmoinen, mitä on ainakin opittu,
on se, että työvoimapolitiikassa on vähän
saatu tämmöistä omaehtoisuutta siihen
linjaan.
Viime lamasta asti oman työni ohella olen ollut tämmöisen
Omaehtoisen työllistymisen tuen puheenjohtaja, ja silloin
1990-luvun lamassa meillä lainsäädäntö velvoitti
ihmisiä olemaan tekemättä mitään,
ja se on ollut aktiivisen työvoimapolitiikan vastakohta.
Nyt me on saatu semmoinen laki, mikä sallii jo omaehtoisia
opintoja, mutta edelleenkin meidän pitäisi siinä parantaa, että sen
lisäksi, että me hoidamme tämän
sosiaaliturvan ja huolehdimme työttömien inhimillisestä hädästä,
meidän pitäisi pystyä tekemään
kasvuhakuisempaa työvoimapolitiikkaa. Eivät yrityksen
ongelmat ratkea sillä, että se lomauttaa myyntitykkinsä;
myyntitykkien pitäisi myydä entistä enemmän,
ja se pitäisi mahdollistaa ikään kuin
tämän meidän tekemisemme kautta. Työvoimapolitiikan
tavoitteena pitäisi olla sen, että tehdään
enemmän ja the time between the jobs -ajattelulla
opitaan, käytetään se aika oppimisen parantamiseen.
Arvoisa puhemies! Itse asiaan. Ehkä itse näen suurimpana
ongelmana sen, että eduskuntaan on kasaantunut ja kerääntynyt
lähinnä menopuolen osaamista. Ehkä liian
vähän meitä on täällä miettimässä sitä,
miten tätä tulopuolta rakennettaisiin. Itse jo
vuodesta 1995 olen ollut huolissani siitä, kun muutostekijät
tässä toimintaympäristössä,
globaalimaailma ja globaalikilpailu, tietoyhteiskuntakehitys, teknologian
nopea kehitys, palveluteollisuus, kestävä kehitys,
edellyttävät sitä, että kun
haasteet kasvavat, niin koko ajan pystytään laatua
ja sisältöjä tieteessä, tutkimuksessa
ja koulutuksessa parantamaan. Suomi vastasi näihin haasteisiin,
kasvaviin haasteisiin, lisäämällä määriä,
ei nostamalla rimaa. Onneksi sitä kurssia on nyt muutettu,
ja ehkä päästään kiinni
tähän.
Meidän kansallinen innovaatiojärjestelmämme
on erittäin keskeisessä asemassa, ja se arvio, mitä Oecd
siitä viimeksi antoi, että se on vähän liian
hajallaan tämä meidän järjestelmämme
ja se ei ole tarpeeksi kansainvälinen, nämä näkemykset
on otettava tosissaan. Meidän on kerättävä voimiamme
ja yhdistettävä voimia. Minä en näe tätä sillä tavalla,
että kaupunkeja ja maakuntia ja maaseutua asetettaisiin
vastakkain. Minä näen, että koko Suomi
on se yksikkö, mikä pitää saada hyvin
toimimaan, ja meidän pitää tämmöisellä verkostomaisella
toimintatavalla voimia koota. Minä olen aivan varma siitä,
että tulevina vuosina nähdään,
että Suomen vahvuus on se, että meillä on
sekä kaupunkeja, maakuntia ja maaseutua. Minä olen
ihan varma, että sillä tavalla meidän
pitää tämä ajatella.
Ed. Kallio piti täällä minusta erinomaisen
puheenvuoron ehkä lukuun ottamatta niitä budjettilisäyksiä — nyt
jo budjetti on kovin iso — mutta hän näki
asian niin, että tämä on sellainen sekä—että-kysymys,
että meidän pitää huolehtia
meidän perinteisestä teollisuudestamme sekä uusista aloista.
Ehdottomasti olen samaa mieltä, että meidän
pitää säilyttää kilpailukyky
niillä alueilla, missä me olemme olleet hyviä,
ja ponnistaa niillä eteenpäin ja sitten luotava
uutta. Esimerkiksi uusi kaivoslaki tulee säätää sillä tavalla, että siinäkään
ei anneta Ruotsille merkittävää kilpailuetua.
On erittäin tärkeätä, että tämä kaivannaisteollisuus
pysyy kilpailukykyisenä.
Innovaatiojärjestelmän kannalta itse näen
erittäin ongelmallisena sen, että me Suomessa
teemme tämmöistä siiloajattelua, että meillä on
esimerkiksi kaikki julkisen sektorin toimijat omassa siilossaan,
sosiaali- ja terveyssektori varsinkin. Sen sijaan pitäisi
olla paljon yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä ja
tämmöistä läpikäyvää ajattelua,
millä näitä innovaatioita voitaisiin
hyödyntää kaikilla aloilla. Meidän
pitäisi parantaa sitä toimintakonseptia.
Minulla oli mahdollisuus keskustella ison intialaisen insinöörifirman
vetäjän kanssa, jossa on noin 100 000
työntekijää. Hän ilmoitti, että määrätyillä alueilla
meillä ei ole mitään mahdollisuuksia
kilpailla Intian kanssa, jossa valmistuu noin 500 000 insinööriä vuodessa.
Mutta hän ehdotti minulle, että Suomi miettisi,
missä he ovat huonoja, missä Intiassa ollaan huonoja,
että Suomen kannattaisi keskittyä niihin asioihin.
Yksi esimerkki on se, että intialaiset ovat erittäin
hyviä silloin, kun on määrätyt
tehtävät, mutta heti kun on paljon epämääräistä,
on paljon asiakaspintaa, siihen liittyy paljon palvelua, niin he
eivät olekaan enää niin kilpailukykyisiä.
Sieltä löytyisi meille semmoisia aihioita, missä meidän
pitäisi päästä eteenpäin.
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa puhemies! Työllisyys on todellakin meidän
suurin haasteemme varmaan Suomessa muutenkin, mutta erityisesti talouslaman
kohdalla, ja kun Suomi elää viennistä,
on se vielä suurempi haaste. Kun verrataan Suomea muihin
viennistä riippuvaisiin maihin, muun muassa Saksaan ja
Ruotsiin, on näissä kasvu jo alkanut, mutta Suomessa
yhä edelleen rämmitään ihan
toisenlaisissa luvuissa. Olisi mielenkiintoista tietää,
mitkä ovat ne keinot, millä muut maat ovat viennin
jo saaneet kasvamaan, mutta Suomessa nämä elvytyskeinot,
mitä tämä hallitus on tarjoillut, eivät
ole siihen sitten tepsineet.
Niinpä sosialidemokraattien listassa viennin edistämiseksi
on useita toimenpiteitä, muun muassa kansainvälistymisavustukset
yritysten yhteishankkeisiin, sillä tällä hetkellä meillä oikeasti
erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset eivät yksin
omaa sitä voimavaraa lähteä kansainvälisille
markkinoille. Tässä kohden varmaankin sekä uudet
että vanhat alat on huomioon otettava.
Toinen on tietenkin innovaatiokeskittymien kehittäminen,
joka myöskin palvelisi näitä pienempiä toimialoja,
samoin valtion avustukset elinkeinopolitiikan edistämiseen
eräille järjestöille ja yhteisöille,
jotka tätä edistämistyötä tällä hetkelläkin
tekevät, mutta joilta on tällä hetkellä jopa
vähennetty täällä avustuksia.
On käsittämätöntä,
että toimitaan päinvastoin kuin mitä ehkä on
puheet, kuinka tuetaan tätä ulkomaille menoa.
Näissä kaikissa alueissa ympäristö-
ja palvelualat ovat varmaan meidän perusteollisuutemme
lisäksi ne tulevaisuuden satsattavat, mihinkä meillä on
hyviä alkuja, mutta ne eivät pärjää yksin,
vaan siihen tarvitaan myöskin valtiovallan ohjausta näiden
tukien muodossa.
Sitten tämä ihan kotimainen työllistämispolitiikka
ja työllistämislisäykset.
Tietenkin meillä on oltava ensimmäisenä toimiva
työvoimahallinto. Tänään aiemmin
iltapäivällä työministeri on
täällä valitellut, että kaikkia
niitä lisäyksiä ei ole budjettiin tullut,
mitä olisi sinne toivottu, että työvoimahallinto
voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla ja vastata niihin haasteisiin,
mihin se on nyt joutunut. Tarvitaan enemmän satsauksia
yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja muun muassa
vaikkapa telakkapuolelle, tähän meillä erittäin
vahvaan osaamisalueeseen, laivanrakentamiseen. Suomalainen jäänmurtaja-
ja muunlainen tekniikka, jolla voitaisiin suunnata myöskin
tuonne Pohjoisen jäämeren alueelle, olisi sitä erityisosaamisaluetta,
mihinkä Suomella olisi hyvät mahdollisuudet, mutta
se vaatisi nyt erityissatsauksia, kun tällä hetkellä tiedämme,
missä jamassa meidän telakkamme ovat.
Rakennemuutosalueet ovat moneltakin puolelta tietenkin olleet
huolen aiheena. Täytyykin ihmetellä, miten sitten
meillä sekä maakunnan kehittämisraha
ja toisaalta työllisyysperusteiset investoinnit ja erityisesti äkilliset
rakennemuutosten rahoitukset eivät sitten seuraa tätä muuttuvaa
tilannetta. En voi oikeastaan ymmärtää,
että niitä pieniä alkuja ei tueta. Kyseessä ei
ole suuret rahat, joilla muun muassa maakunnan kehittämisrahan
kautta laitetaan alkuun, ja se, että näistä vähennetään
edellisestäkin vuodesta, tuntuu kyllä kummalliselta
työllisyyspolitiikalta. Se vähentäminenhän
tapahtuu myöskin niiltä alueilta, joilla on suljettu
tehtaita ja tuhansia ihmisiä on työttömänä,
ja niitä pieniä uusia alkuja ei siis haluta tukea.
Suuri satsaus on siis myöskin tietenkin laitettava
työllistämiskoulutus- ja erityistoimiin, ja olemmekin
esittäneet tässä vaihtoehtoisessa mallisamme
budjetista tämmöistä kolmen vuoden toimintapakettia
erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja sen hoitamiseen,
joka on siis kasvanut yli 60 prosenttia. Se tarkoittaa harjoittelupaikkoja, oppilaitosten
aloituspaikkoja lisää, lisää tukityöllistämispaikkoja
ja lisää työvoimakoulutusta. Meillä olisi
hyvä mahdollisuus työllistää vaikka väliaikaisesti
tämmöisiä nuoria, jotka ovat nyt jääneet
koulun jälkeen ilman mitään, vaikkapa valtiolle,
kuntiin, järjestöihin. Näissä tekemätöntä työtä kyllä riittää,
mutta resursseja muun muassa kuntapuolella lisäpalkkauksiin
ei varmaankaan ole.
Kyllähän on tietenkin kummallista, että meillä tänä vuonna
on työllisyystoimien piirissä 3 000 ihmistä vähemmän
kuin silloin, kun meillä oli pienempi työttömyysprosentti.
Tämä linja näyttää nyt
siis jatkuvan myöskin ensi vuonna, jos ei tähän
saada lisää satsauksia, kun me tiedämme,
että ennusteet ensi vuoden työttömyydestä ovat
10—13 prosenttia, vaikkakin täytyy sanoa, että joillakin
alueilla työttömyys on niin suurta jo tällä hetkellä.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Pekkarista ja TEMin
virkamieskuntaa hyvästä yhteistyöstä tämän
hallinnonalan työn osalta ja samalla kiitän myös
teitä arvoisia kollegoja erinomaisesta hallinnonalan keskustelusta.
Haluan vielä muutamaan asiaan kiinnittää huomiota
ja täydentää jaoston esittelypuheenvuoroa.
Minusta äärimmäisen tärkeää on,
että me pääsemme elinkeino-, talous-
ja työllisyyspolitiikassa sektoroitumisesta laajaan yhteistyöhön.
Se merkitsee todella sitä, että me kattavasti
pyrimme löytämään luovalla lähestymistavalla
uusia toimintakäytäntöjä. Monissa
puheenvuoroissa on todettu tämä viennin rapautuminen.
On vedottu siihen, millä tavalla kotimaassa työllistetään
uudella tavalla ihmisiä, mutta minä, arvoisat
kollegat, haluan hyvin vahvasti tuoda esille sen, että jos
me emme pysty palauttamaan Suomen viennin asemaa sille tasolle,
millä se oli tämän taantuman alkaessa,
niin vaihtoehtona on selvä elintason lasku. Tässä mielessä se,
että me todella ponnistelemme sekä nykyisen vientiteollisuuden että ennen
kaikkea uusien alkujen liikkeelle saamiseksi tämän
taantumankin olosuhteissa, on äärimmäisen
tärkeää ja tulee olemaan ensi vuoden aivan
keskeinen haaste.
Mutta kun tähän liittyy niin keskeisesti myös talouspolitiikka,
niin en malta olla sanomatta muutamaa sanaa, koska nyt päätään
nostaa erittäin voimakkaasti Suomessa keskustelu verotuksen
korottamisesta. Minä haluan, arvoisat kollegat, pysäyttää siihen,
miten noustiin 1990-luvun vaikeista lähtökohdista.
Me pudotimme kokonaisveroastetta 48:sta runsaaseen 41 prosenttiin, ja
esitän sen kysymyksen, olisiko Suomi edennyt sellaiseen
talouskasvuun, jos me olisimme yrittäneet veronkorotuksilla
edetä. Haluan tässä yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota
niihin kilpaileviin talousalueisiin, jotka tällä hetkellä ovat
jo elpyneet, joissa talouskasvu on jo erittäin voimakasta,
Kiina, Intia, Brasilia, monet Aasian tiikerimaat, Vietnam mukaan
lukien, joissa todella talous kasvaa nyt jo merkittävällä tavalla. Sen
sijaan velkaantuneet, ikääntyneet Euroopan unionin
jäsenmaat edelleen yskivät ja hakevat narun päätä,
millä tavalla päästään
kasvuun ja kehitykseen.
Suomi yhtenä dynaamisimpana Euroopan unionin jäsenmaana
ei saa sortua niihin virheisiin, joilla me edelleen hidastamme tätä nousun
mahdollisuutta. Tässä mielessä otan,
arvoisa puhemies, erityisen voimakkaasti kantaa siihen, että enemmänkin
verotuksessa meidän pitää löytää verotuksen
kannustimia, asia, josta on käyty paljon keskustelua, mitenkä tutkimus-
ja kehitystoiminnan verohelpotuksia saataisiin Suomessa käytäntöön.
Minä toivon, että tulevan vuoden aikana tähän
löydetään ratkaisu. Nimittäin
niin EU-kilpailijamaat kuin Kiina, Korea ja Japani ovat ottaneet
nämä verohelpotukset hyvin merkittävällä tavalla
yritysten kehittämistyön tueksi.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä muutamaan kohtaan lyhyesti.
Tässä on keskusteltu Finnveran roolista. Finnveran
myöntämisvaltuudet sinällään
ovat hyvällä tolalla, mutta se, millä tavalla
pankit saadaan mukaan myös pienyritysten, mikroyritysten
rahoitustoimintaan nykyistä aktiivisemmin, tulee olemaan
ihan avainkysymys. Tässä mielessä minä toivon,
että pankit ottavat niille kuuluvan vastuun, ja tarvittaessa
Finnveran myöntövaltuuksia pitää olla
valmiit meidän korottamaan.
Fintra vastaa kansainvälistymiskoulutuksesta, ja nyt
valtiovarainvaliokunta lisäksi Fintran rahoitusta 500 000
eurolla sen vuoksi, että varmistutaan siitä, että kansainvälinen
vientikoulutus säilyy riittävällä tasolla.
Arvoisa puhemies! Minä ihan vetoan siihen, että yliopistot,
ammattikorkeakoulut tulevat tälle alueelle täydentämään
hiipuvaa Fintran toimintaa. On hyvin todennäköistä,
että 2011 Fintra ei ole enää vastaavanlainen
vientikoulutuksen järjestäjä, ja kuitenkaan
tämän tärkeän kansainvälistymiskoulutuksen
tarve ei tule maastamme poistumaan.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi Matkailun edistämiskeskuksen alasajosta.
Ensi vuodelle hallitus esittää tuossa budjettikirjassa
määrärahojen leikkaamista 14,8 miljoonasta
eurosta 9,3 miljoonaan euroon eli kaikkiaan -5,5 miljoonaa
euroa. Budjettimietinnössä on valiokunnan lisäys,
tuo 500 000 euroa, todella riittämätön.
Norjassa vastaavan organisaation rahoitus on ensi vuonna runsaat
31 miljoonaa ja Ruotsissakin noin 11,5 miljoonaa euroa. Matkailun
suora työllistämisvaikutus on noin 66 000
henkilötyövuotta ja osuus bkt:stä 2,4 prosenttia.
Lisäksi Mek on monelle matkailuyritykselle myös
kansainvälisen kasvun moottori. On kysyttävä,
miksi näin menetellään.
Arvoisa puhemies! Kuljetustuesta sen verran, että se
on erittäin tärkeä. Se on täällä tänäänkin todettu,
ja myös allekirjoittanut toivoo, että sitä jatkossa
kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaiseksi myös
meillä täällä Suomessa.
Sitten velkaneuvonnasta. Laki velvoittaa valtion järjestämään
talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Vaikka
velkajärjestelylain voimaantuloaikoihin vuonna 1993 ajateltiin
ylivelkaantuneiden henkilöiden asioiden tulevan hoidetuiksi
muutamassa vuodessa, palvelujen kysyntä on jatkunut edelleen
tasaisena. Asiakaskunnan rakenne on kuitenkin muuttunut. Suurimpana
ryhmänä ovat nykyisin nuoret. Myös velaksi
kuluttamista tapahtuu paljon. Erityisesti korkean työttömyyden
alueilla, kuten omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa, velkaneuvontapalvelujen
kysyntä kasvaa koko ajan. Työttömien
lisäksi lomautetut sekä esimerkiksi peliriippuvaiset
ovat uutena talous- ja velkaneuvontaa tarvitsevana ryhmänä.
Velkaneuvonta-asiat ovat vaativia, ja niissä tarvitaan
vankkaa osaamista ja ammattitaitoa. Siitäkin huolimatta,
että vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja
velkasovintoja tehdään paljon, käräjäoikeuteen
menevien hakemusten määrä on ollut viime
vuosina kasvussa. Lisäksi vanhat hakemukset, lisätilitys
laskelmineen ja maksuohjelman muutoksineen työllistävät
edelleen talous- ja velkaneuvontaa. Jonot ovat pitkiä,
ja keskeneräisiä töitä on paljon.
Talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa edellytetään
talousneuvontapalvelujen järjestämistä ja
ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä. Käytännössä tätä yhteiskunnalliseksi
tavoitteeksi asetettua ennalta ehkäisevää työtä on
jo nykyisten määrärahojen puitteissa
ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska varsinainen velkaneuvonta ja
ylivelkaongelmien selvittäminen vievät velkaneuvojan
ajan. Tämä on otettava huomioon talous- ja velkaneuvontaan
varatuissa määrärahoissa. Asiakkaita
talous- ja velkaneuvontaan on tulossa jatkossakin vähintään
nykyisellä vauhdilla, ellei ennalta ehkäisevään
toimintaan saada lisäresursseja. Lisäksi on huomioitava
se, että harvaan asutuilla muuttotappioalueilla velkavaikeuksissa
olevien ihmisten määrä ei vähene
samassa suhteessa kuin asukasluku. Tällaisilla alueilla
velkaneuvontaan osoitetut rahat vähenevät entisestään,
vaikka kulut tosiasiassa kasvavat.
Arvoisa puhemies! Tämänvuotisesta tasosta velkaneuvontaan
varatut rahat tulevat olemaan noin miljoona euroa vähemmän.
Vaikka tuonne budjettimietintöön on 500 000
euroa lisätty talous- ja velkaneuvontaan, SDP:n valtuustoryhmä esittää omassa
budjettivastalauseessaan 1,1:tä miljoonaa euroa lisää,
ja myös oma talousarvioaloitteeni on huomenna äänestyksessä.
Siellä tämä summa on 1,6 miljoonaa, jota
esitän talous- ja velkaneuvontaan. Tällä määrärahalla päästäisiin
samalle tasolle kuin tänä vuonna. Toivon, että jos
huomenna ei äänestyksienkään
jälkeen olla tämänvuotisella tasolla
tässä, niin sitten lisäbudjetissa asia
hoidetaan kuitenkin. Valitettavasti vuodesta toiseen nämä määrärahat
ovat olleet riittämättömät.
Kun ne olisivat sillä oikealla tasolla, niin se todella
olisi ennalta ehkäisevää työtä ja
kokonaislasku yhteiskunnalle niin inhimillisesti kuin rahallisestikin
olisi pienempi.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi täällä omassa
puheenvuorossaan toi esille, että täällä salissa
on käytetty sellaisia termejä, että toivotaan,
ettei sama pääse toistumaan kuin viime laman jäljiltä kävi.
Ja mainitsisin allekirjoittaneen ja ed. Kallion. Itse omassa puheenvuorossani
toin selvästi esille, että toivon, että ne
kokemukset, joita 1990-luvun laman jäljiltä on
ollut ja on meillä tuoreessa muistissa, niin hallitus on
pyrkinyt kaikin keinoin torjumaan ne, että se sama ei toistuisi.
Eli tarkoitin nimenomaan, niin kuin ed. Kankaanniemikin mainitsi,
näitä leikkauksia, joita tapahtui Lipposen hallituksen
aikana, jolloin perusturvasta leikattiin. Silloin talouden tilanne
oli kaiken kaikkiaan erilainen. Suomi ei saanut velkaa tai lainaa
niin kuin tänä päivänä nyt
on saanut ja pystynyt sillä lailla elvyttämään
velkarahalla. Eli on se pelko, että tällä kertaa
ei toistettaisi sitä, että perusturvasta ruvettaisiin
leikkaamaan, eli niiltä ihmisiltä, joilla menee
kaikista heikoimmin suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Piirainen ei ole enää täällä,
mutta jäi mieleen hänen sanomansa, kun hän
sanoi, että heillä siellä suunnassa oppisopimuskoulutuksella
olevat eroavat kesken kurssin ja kesken kauden eikä se pelaa.
Minun mielestäni ympäri maata, ja on aika paljon
omakohtaistakin kokemusta, se on pelannut äärettömän
hyvin. Minä olen ollut sitä mieltä ja
olen edelleen sitä mieltä, että siihen
kannattaisi kyllä panostaa aika paljon valtion, koska se
on mielestäni erittäin hyödyllistä ja
järkevää toimintaa.
Jukka Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! En malta olla käyttämättä vielä lyhyttä puheenvuoroa
energiaratkaisuihin liittyen. Edellisen puheenvuoron käytin
osaamisesta, ja tämä on energiasta. Ne ovat omasta
mielestäni tärkeimmät tekijät
Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Nyt Kööpenhaminan kokouksen aikaan, vaikka
ehkä perusteltua kritiikkiäkin esitetään,
on hyvä todeta, että joka tapauksessa meillä on
mittavia energiaratkaisuja edessä. On laskettu niin, että jos
se määrä energiaa poistuu, mikä öljyn polttamisesta
tällä hetkellä saadaan, niin se tarkoittaisi
noin 4 500 uuden ydinvoimalan rakentamista maailmaan. Se
kertoo jo sen mittaluokan, että meidän täytyy
kaikkien energiaratkaisujen kaikkia vaihtoehtoja kehittää,
energiatehokkuutta parantaa.
Kun arvioidaan energiankulutusta, tulee mieleen semmoinen vanha
vitsi, että Suomen Teknillinen Seura muistaakseni antoi
lausunnon, kun Imatrankosken voimalaitos rakennettiin, että koskaan
Suomessa ei tulla tarvitsemaan niin paljon sähköä kuin
siitä voimalaitoksesta irtoaa, niin että olisin
aika varovainen, kun mietitään sähkön tulevaa
tarvetta. On hyvä myöskin muistaa, että sähkönkulutus
ja Suomen bruttokansantuote menevät samalla kulmakertoimella
ja samassa suhteessa, eli sillä on paljon tekemistä meidän
hyvinvointimme kanssa.
Pitää myöskin muistaa, että viime
vuonna me saimme 5 miljardia energiateollisuutemme viennistä.
Siitä on edelleenkin pidettävä hyvää huolta,
ja se antaisi Suomelle oivan mahdollisuuden. Siinäkin pitää muistaa,
että me tarvitsemme edullista energiaa, jotta me voimme
tuottaa näitä moottoreita ja tuulivoimaloita ja
muita. Sekin puoltaa ydinvoiman rakentamista.
Ihmettelen eduskunnan näkemystä. Ymmärrän
sen, että eettisistä syistä eduskunnan
pitää päättää,
mitkä ydinvoimahakemukset täyttävät lupaehdot,
mutta en ymmärrä sitä, että eduskunta
haluaa säätää määrää ja
haluaa rajoittaa niitä investointeja, mitä suomalaiseen
energiantuotantoon tekisi. Olen itse sitä mieltä,
että ehdottomasti pitäisi myöntää luvat
kaikille niille hakijoille, joidenka ydinvoimalahakemukset täyttävät
nämä lupaehdot.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomella ei ole varaa nopeasti kasvavaan
massatyöttömyyteen. Tärkeimpänä tekijänä tällä hetkellä on
lyhyellä aikavälillä työllisyyden
turvaaminen ja työttömyyden kasvun hidastaminen. Hallitus
on laiminlyönyt työllisyyden hoidon ja on toistamassa
1990-luvun laman virheet työllisyyden hoidonkin osalta.
Tällä hetkellä työllisyys ei
supistu pelkästään teollisuudessa ja
rakentamisessa. Yksityisen kulutuksen lasku heikentää työllisyyttä myös
palvelualoilla. Seuraava kärki työllistämisen
kehittämisessä ja innovoinnissa olisikin kohdistettava
palvelualoille. Sieltä meidän tulee hakea uusia
luovia ratkaisuja.
Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden
raju kasvu ja rakenteellisen työttömyyden kääntyminen
nousuun. Korkeakouluistamme valmistuu koko ajan nuoria osaajia suoraan kortistoon.
Tämä ei voi olla hyväksyttävää kehitystä.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on ryhdyttävä nopeasti.
Helpointa olisikin ehkäistä työttömyyttä varhaisella
puuttumisella heti koulutuksen jälkeen. Myös tukityöllistämisen
osuutta olisi rohkeasti kasvatettava, jotta kolmannen sektorin toimijoilla
riittäisi mahdollisuuksia työllistämiseen.
Esimerkiksi Keski-Suomessa on maakuntahallitus juuri myöntänyt
tähän nuorten työllistämiseen
150 000 euroa, ja tavoitteena onkin Keski-Suomessa nuorisotyöttömyyden
puolittaminen, joka on myös maakuntaohjelmaan merkitty. Kehittämisyhtiöt
voivat näin pikapuoliin hakea liitolta rahoitusta nuorten
työpajatoimintaan ja sen käynnistämiseen.
Eli kaikkia maakunnallisiakin keinoja tarvitaan.
Arvoisa puhemies! Työttömyyden ja erityisesti
nuorisotyöttömyyden kasvun takia tarvitaan myös
työ- ja elinkeinotoimistoihin lisähenkilökuntaa.
Tehokkaaseen työnhaun ohjaukseen, osoitusten tekemiseen,
henkilöiden esittelemiseen avoinna oleviin työpaikkoihin
tarvitaan lisää henkilöstöä työ-
ja elinkeinotoimistoihin. Hallituksen esittämillä resursseilla
ei tätä lisätyötavoitetta kyetä hoitamaan.
SDP esittääkin, että työ- ja
elinkeinotoimistojen toimintamenoihin lisätään
3 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Ihmiset velkaantuvat yrittäessään
pärjätä kovenevassa maailmassa. SDP pitää talous-
ja velkaneuvonnan palvelujen tarjonnan tilaa huolestuttavana. Esitetyllä määrärahalla
ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvat asuinpaikan
mukaan eriarvoiseen asemaan. Siksi esitämmekin 1,1 miljoonan
euron lisäystä velkaneuvonnan järjestämiseen.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Varmaan aika lailla keskustelun loppuhetkiä.
Haluan vielä yhtyä niihin näkökulmiin,
joilla Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenoasiaa on
käsitelty. Tähän asiaan hallituksen on
palattava. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään
myös on todennut, on saatava selvitys kevääseen
mennessä Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa
koskevan uudistuksen vaikutuksista erikokoisten matkailuyritysten
tasolla.
Matkailun edistämiskeskushan on ollut rakentamassa
muun muassa Suomi-portaalia, johonka vastaavasti myös eri
alueelliset toimijat pääsevät mukaan,
eli tulee paljon uuttakin. Mutta tietysti ei ole mahdollista toimiminen
varsin paljon pienentyneillä määrärahoilla
ainakaan siinä laajuudessa, missä aiemmin on toimittu.
Mutta löytyykö uusia keinoja Suomen matkailun
eli matkailuelinkeinon edistämiseen, se on asia, joka pitää selvittää,
ja tähän valiokunta omalla mietinnöllään
on halunnut vaikuttaa.
Raha ei aina ratkaise kaikkea matkailussa. Hyvin monet tekijät
ovat vaikuttamassa siihen, millaisia virtoja Suomeen tulee. Epidemiat
ja muutkin voivat siihen vaikuttaa joskus, mutta silti pitkäjänteistä työtä pitää
tehdä,
ja tästä matkailualan yritykset ja eri järjestöt
ovat olleet erittäin huolissaan, ja siinä mielessä kyllä tämä on
otettava myös hallituksen puolelta hyvin vakavasti esille.
Yleiskeskustelu pääluokasta 32 päättyi.