Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteen 148 tavoitteena on muuttaa sähkömarkkinalakia siten, että vuonna 1995 annettuun sähkömarkkinalakiin 386/1995 lisättäisiin uusi 21 a § seuraavasti: "Määräävässä markkina-asemassa olevan jakeluverkon haltijan on ostettava sähköä asetuksessa tarkemmin säädettävään takuuhintaan sähkön tuottajalta, kun sähköä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä."

Esityksen taustana on Saksassa käytössä oleva malli, niin sanottu ostovelvoitelainsäädäntö, joka edellyttää sitä, että Saksan sähköverkkoyhtiöt velvoitetaan ostamaan kaikki pientuottajien tarjoama uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö valtion määräämään hintaan. Tämä on siis hyvin konkreettinen keino luoda kaupalliset periaatteet ja kaupallinen menekki tuotetulle sähkölle.

Valtioneuvoston selonteossa kansallisesta ilmastostrategiasta keskeisenä tavoitteena mainitaan kotimaisiin uusiutuviin energiavaihtoehtoihin panostaminen. Energian hankintaa pyritään monipuolistamaan ja ohjaamaan suuntaan, jossa syntyy entistä vähemmän kasvihuonekaasuja, muun muassa edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Uusiutuvan energian edistämisohjelmassa lähdetään siitä, että vuosittain tarvitaan 200 miljoonaa markkaa investointi- ja kehittämistukiin sekä 300 miljoonaa markkaa verotukiin. Nyt valtion budjetissa investointitukitaso on vain noin reilut 100 miljoonaa markkaa.

Ympäristöministeriön julkaisussa todetaan, että Suomen energiapolitiikka on jäljessä useista maista sekä EU:n ympäristöperusteisesta energiapolitiikasta niin tavoitteiltaan kuin keinoiltaankin. Uusiutuvien energialähteiden edistämisen tavoitteet ja niiden käytön tukimuodot ovat alhaisia muihin maihin verrattuna. Saksa on ratkaissut kysymyksen lainsäädännön kautta, kuten aiemmin totesin. Saksassa verkkoyhtiö ostaa ensisijaisesti lain perusteella pientuottajilta uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tiettyyn takuuhintaan, joka vaihtelee eri tuotantomuotojen välillä. Keskimääräinen hinta on noin 60 penniä per kilowattitunti. Sähköverkkoyhtiöt tasaavat aiheutuneet ylimääräiset kustannukset vuosittain. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiolle ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia.

Heinäkuussa 2001 astui voimaan Saksassa biomassa-asetus osana hallituksen energiapolitiikkaa. Asetus säätää, mitkä aineet luetaan biomassaksi ja mitkä tekniset hyödyntämistavat tulevat kysymykseen ja mitä ympäristösäädöksiä on noudatettava, kun tuotetaan sähköä biomassasta. Suuri mielenkiinto Saksassa kohdistuu puun biomassaenergiakäyttöön. Asetuksen seurauksena odotetaan useiden miljardien markkojen investointeja puuta polttoaineena käyttävien voimalaitosten rakentamiseen.

Mielestäni Saksan-malli olisi selkeä täydentäjä Suomessa käytössä olevalle investointitukiin painottuvalle järjestelmälle. Ilmastoselonteon tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2010 mennessä vuoden 1995 tasosta. Mikäli uusiutuvan energian kasvutavoitteet aiotaan saavuttaa, se edellyttää uusia panostuksia ja keinoja kannattavuuden parantamiseksi. Erityisesti uusiutuvien energialähteiden edistäminen tarjoaa erään keinon ja pitkällä aikavälillä ainoan keinon globaalin ilmastonmuutoksen hallinnalle, kuten ympäristöministeriön julkaisusta käy ilmi. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön ostovelvoite voidaan nähdä tehokkaaksi ympäristöpoliittiseksi ja energiatalouden ohjauskeinoksi.

Uusiutuvan energian tuotannon voimakas hyödyntäminen on ympäristöpoliittisten vaikutteiden lisäksi merkittävä myönteinen asia etenkin työllisyyden ja aluetalouksien kannalta. Nykyisin kotimaisilla energialähteillä tuotetaan 27 prosenttia sähköstä. Tästä vesivoiman osuus on 18 prosenttia, turpeen 5 prosenttia, tuulivoiman 0,1 prosenttia. Loppuosa tuotetaan erilaisilla puuperäisillä, erityisesti metsäteollisuusprosessien tuotteilla.

Uusiutuvan energian käytön lisääminen tuottaisi maaseudulle lisää kaivattuja työpaikkoja ja elinmahdollisuuksia. Puuperäisten polttoaineiden ja turpeen hyödyntäminen ovat merkittävä työllistäjä tulevaisuudessa, mikäli toiminnan kannattavuus turvataan. Pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä turve luetaankin uusiutuvaksi energialähteeksi ostovelvoitelainsäädännön asetuksen teksteissä.

Näillä perusteluilla esitän ja esitämme sähkömarkkinalain 21 a §:n kuuluvan seuraavasti: "Määräävässä markkina-asemassa olevan jakoverkon haltijan on ostettava sähköä asetuksella tarkemmin säädettävään takuuhintaan sähkön tuottajalta, kun sähköä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä."

Arvoisa puhemies! Toivon, että konkreettinen aloite kotimaisen energian hyödyntämiseksi voisi edetä myönteisellä tavalla ja voisimme sillä tavalla täyttää nämä velvoitteet ympäristönäkökohtien osalta ja myöskin parantaa aluetaloutta ja työllisyyttä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Antti Rantakankaan tekemää lakialoitetta, joka pyrkii kotimaiseen energiaomavaraisuuteen ja työllistävyyteen nimenomaan maaseudulla. Näen, että sähkön pientuottajat ovat arvokas asia myös sähkön saannin turvaamiseksi, jos suurvoimaloihin tulee häiriöitä tai jos maan suuriin jakelulinjoihin tulee häiriöitä. Esimerkiksi viikko sitten Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla olleet lumimyrskyt riittivät aiheuttamaan jakeluverkkoihin ongelmia, joiden vaikutukset pahimmillaan olivat talouksiin lähes viikon mittaisia. Silloin, jos on olemassa myös hajautettua sähköenergian tuotantoa, se on omiaan lisäämään turvallisuutta.

Viime maanantaina Keski-Suomen kansanedustajilla oli tilaisuus tutustua Karstulan puulaaksoon, jossa puuenergialla, teollisuuden ohessa syntyneellä puuenergialla lähinnä, tuotettiin sekä sähköä että lämpöenergiaa. Katson, että tällä aloitteella ollaan edesauttamassa hajautettua energiantuotantoa maahamme.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Antti Rantakankaan tekemä lakialoite on hyvin kannatettava. Meillä on viime vuosina syntynyt ja on edelleen syntymässä erittäin suuria kotieläinyksiköitä. Saksassahan jo hyödynnetään biokaasulaitoksia ja nimenomaan biokaasulaitoksissa tuotettua sähköä. Meillä Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole vielä kovin suopeasti katsonut näitä biokaasulaitoksia. Toivottavasti sieltä löytyy ymmärtämystä näiden laitosten tukemiseen.

Toisaalta ehdotettu lainmuutos on äärettömän tärkeä, jotta voidaan velvoittaa määräävässä asemassa olevat sähkölaitokset ostamaan sähköä, jota näissä laitoksissa tuotetaan, jotta kokonaiskannattavuus saadaan paremmaksi. Tällä on aikaa myöten aika iso kansantaloudellinenkin merkitys, kunhan tämä hanke viedään loppuun asti.