Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Aikoinaan, kun yhteismetsiä perustettiin ja laki säädettiin, elettiin vähän eri aikaa kuin tänä päivänä, mutta kuitenkin näkisin, että tarkoitus, mikä yhteismetsille aikoinaan asetettiin, ei ole poistunut, se tavoite on ja se edelleenkin puoltaa paikkaansa, sillä maaseudulle ovat tärkeitä kaikki työpaikat ja se, että metsiä myöskin hoidetaan. Myöskin kansantaloudellisesti katsottuna se on hyvä ratkaisu.

Perusteluissa on todettu, että yhteismetsien hoitotoimenpiteisiin satsataan enempi rahaa kuin keskimäärin yksityisissä metsissä, ja se on ihan hyvä asia. Mutta sitten kun tulee tilanne, jossa yhteismetsästä myydään osuuksia, niin näkisin, että kannattaa harkita hyvin tarkasti, että tämä aito tavoite ei kärsisi, se, mikä se on ollut. Monesti rahalla on suuri houkutus muuttaa asioita toiseksi, eikä sitä varmaan täysin voida estää, jos sitä ei lailla tiukasti määrätä, eikä niin tiukka ole varmaa tarkoitustakaan olla. Mutta kuitenkaan eivät yksistään rahalla houkuttelijat saisi tätä perusperiaatetta muuttaa toiseksi. Tulee muistaa, että silloin, kun kumottiin laki etuosto-oikeudesta, meni paljon sen lain mukana, ja uskoisin, että tänä päivänä palattaisiin ehkä vanhaan järjestykseen. Muutos ei ollut hyvä.

Toisaalta kun kiinteistönmuodostamislakia muutetaan, niin sisällöllisesti silloin, kun arvioidaan alueita keskenään jyvityksessä, niin ne olkoot todella sitä, mitä ne ovat, eikä millään keskimääräisellä luvulla toimita silloin, kun metsistä on puhe. Silloin menemme väärälle tielle ja se ei palvele tasa-arvopolitiikkaa.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä niihin näkemyksiin, jotka ed. Hannu Aho toi esille.

Kiinnittäisin kuitenkin erityistä huomiota yhteen mielestäni merkittävään näkökohtaan, ja se on se, että yhteismetsäalueitten täytyy olla riittävän laajoja. Meillä on tällä hetkellä sellaisia tilanteita, että niistä ei saada riittävästi oikealla järkevällä metsänhoidolla ja metsän hyväksikäytöllä tuottoa, ja se johtaa siihen, että itse asiassa yhteismetsäyhteisö velkaantuu, kun se pitää perusorganisaatiotansa yllä. Näitä on nyt ollut tarjolla niin Metsähallitukselle ostettavaksi kuin muutoinkin ostettavaksi sen takia, että asianomaiset osakkaat ovat sitä mieltä, että he eivät halua eräällä tavalla järjestelmän kautta tulla velkavankeuteen.