Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edellisessä maantieyhteyttä, valtatieyhteyttä, koskevassa aloitteessa oli kysymys maakuntien välisestä yhteydestä, näin on myös lisätalousarvioaloitteessani Haapamäki—Parkano—Pori-rautatien käyttöönoton perusselvityksestä. Keuruun kaupungissa olevalta osuudeltaanhan tämä rata on Keski-Suomen maakunnassa, jatkaa sitten Pirkanmaan pohjoisosien kautta Satakuntaan ja siellä oleviin Porin seudun ja Rauman satamiin saakka.

Radan liikenne yhtenäiseltä osuudeltaan valitettavasti katkesi 1985. Tuolloin maantie Kurusta Virroille rakennettiin siten, että siihen ei muodostunut tasoristeystä, ei liioin yli- tai alikulkuja, ja näin ollen radan yhtenäinen käyttö loppui. Rataa oli käytetty muun muassa Vilppulassa olevan sahan, silloin taisi olla maailman suurin saha ja maailman kärkisijoilla tuo saha on yhäkin, puunjalosteitten kuljetuksiin satamiin, malmikuljetuksiin jne., myös paikallisiin puutavarakuljetuksiin, mutta tämä rata yhtenäiseltä liikenneosuudeltaan katkesi, ja kun yhtenäinen liikenne päättyi, niin on ymmärrettävää, että silloin liikenne heikkeni myös niiltä osin, missä sitä pystyttiin tekemään. Näin ollen tällä hetkellä radalla on ainoastaan liikennettä Parkanosta itään päin Kihniön kunnan Aitonevalla ja Parkanosta länteen päin Kankaanpäähän, jossa on erityisesti Niinisalon asema. Varuskuntayhdyskunnassa on Puolustusvoimille kuljetuksia tarjoava liikennepaikka.

Viime maanantaina, toissa päivänä, tarkastin tämän radan kuntoa yksityisenä kansalaisena Kairokosken asemalta aina Haapamäelle saakka. Kävin useammassa kohtaa tuolla radalla. Totesin jälleen kerran, että aikanaan radan linjaus on tehty todella hyvin. Vaikka se kulkee poikki Suomen niin, että joudutaan vesistön ylityksiin, samoin kohdataan etenkin Pirkanmaan ja Keski-Suomen osalla myöskin mäkisiä seutuja, niin tästä huolimatta radan linjaus on hyvin moderni. Siellä on pitkiä suoria, jotka mahdollistavat merkittävän suuriakin liikennenopeuksia, jos pintarakenne ja kiskotus vain on tämän mukainen. Radan linjaus ei häpeä yhtään pääratojen linjauksille. Tämä on syytä todeta. Tämä maa-alue on rautatiealuetta. Tämäkin on olemassa oleva vahvuus.

Liikennettä nyt ei sitten ole ollut tuolta Kankaanpäästä Poria kohti Ruosniemelle saakka. Sillä välillä rata on jäänyt hylättyyn tilaan jo useitten vuosien ajaksi. Kiskot ovat kuitenkin paikoillaan. Radan vesominen olisi hyvin ajankohtainen asia, jotta sitä voitaisiin hyödyntää muun muassa matkailuun resiinaliikenteellä, kuten radan Virtain ja Haapamäen välisellä osuudella ja myös Virtain ja siellä olleen entisen Härkösen liikennepaikan välisellä osuudella tehdään. Rata Haapamäeltä Virroille on vesottu ja sitä pystytään liikennöimään resiinoilla, ja tuommoista elämys- ja luontomatkailua on ollut ja on ilmeisesti aivan vuodenajasta riippumattakin mahdollisuus tehdä, paitsi silloin kun lumi peittää radan ja radan aurausta ei tehdä, jolloin niiltä liikennöimättömiltä osuuksiltaan rata palvelee sitten latu-urana.

Näkisin, että tämä rata tulisi ylläpitää siten, että rautatiealue vesottaisiin, ja edelleen näkisin, että pitäisi selvittää myös radan liikenteelle palauttaminen. Tällä hetkellä on tunnettua rautatieliikenteen ruuhkautuminen Jyväskylän—Jämsän—Oriveden välillä. Sinne on nyt rakennettu kuitenkin uusia junakohtauspaikkoja, mutta liikenne ruuhkautuu tuolla radalla. Samoin tiedämme, että liikenne on runsasta ja ruuhkautuvaa myös Tampere—Pori-rautatiellä.

Vaihtoehtoinen rata, joka olisi poikkiradan luontainen jatko Haapamäeltä länteen, olisi myös liikenteellisesti merkittävä vaihtoehto. Tätä vartenhan rata ennen talvisotaa valmistui. Osaltaan kun on näin nuoresta radasta kyse, niin se on myöskin tehty linjaukseltaan todella liikenteen vaatimusten mukaiseksi. Monet muut radat ovat paljon mutkikkaampia ja hankalampia kaarteita sisältäviä. Rata on ollut aina suhteellisen kevyellä kiskotuksella. Kuitenkin juuri ennen liikenteen lopettamista radan alue salaojitettiin, liikennepaikkojen vaihteet muutettiin raskaammalle kiskotukselle ja samoin radalle laitettiin sähköiset opastimet. Välittömästi tämän jälkeen lopetettiin sitten yhtenäinen liikenne.

Radan käyttöön ottaminen vaatisi pintarakenteen uudistamisen, uudet ratapölkyt myös ja myöskin raskaamman kiskotuksen. Tässä työssä voitaisiin hyödyntää, kuten muillakin Haapamäen kautta kulkevilla radoilla, muilta pääradoilta poistettavaa kiskokalustoa, joka olisi korjattu hiomalla siihen kuntoon, että sillä olisi vuosikymmenten käyttö. Tämä olisi hyvin edullinen tapa panna rata kuntoon. Mitään supernopeuksia siinä ei välttämättä tarvittaisi. Valtateitten normaali nopeus, 80 kilometriä tunnissa, olisi hyvinkin riittävä. Sen nopeamminhan ei pysty valtateilläkään liikennöimään, jos ajatellaan vaikka vieressä monin paikoin kulkevaa Valtatietä 23.

Täällä on puhuttu tänään ilmastostrategiasta. Liikenteen siirtämistä mahdollisimman paljon nimenomaan raskaitten kuljetusten osalta rautateille voi puolustella ympäristö- ja ilmastosyillä. Tämä nimenomaan olisi puutavarakuljetuksessa merkittävä rata. Rautatien asiantuntijat ovat sanoneet, että jos liikennettä tuolloin 85 ei olisi valitettavasti yhtenäiseltä osuudeltaan tämän yhden maantien kohtaamispaikan osalta katkaistu, kyseinen rata olisi tänä päivänä Länsi-Suomen vilkkain puutavararata. Kun juna vie kymmeniäkin vaunuja, Haapamäen asemalla olen nähnyt 30 pylväsvaunun junan, niin siinä menee silloin aikamoinen rekkajono myöskin yhdellä kertaa kuljetettuna. Tämä on ympäristöystävällistä, kansantaloudellista kuljetusta.

Kuitenkin tällä hetkellä rata niin sanottuna metsäratana ja vähäliikenteisenä ratana on jopa vilahtanut liikenteessä olevilta osiltaan mahdollisesti lopetettavana ja purettavanakin ratana. Tämä olisi hyvin takaperoista kehitystä. Siksi olen halunnut aloitteellani vauhdittaa radan kehittämistä, ja kaikkein olennaisin asia olisi, että päästäisiin tämä ratalinjaus avaamaan siellä, missä se on päässyt vesoittumaan ja muuta pintakasvillisuutta liiallisessa määrin kasvamaan.

Arvoisa puhemies! Uskon vahvasti, että Haapamäki—Parkano—Pori-rata tulee olemaan vielä joskus vahvan liikenteen käytössä, ja tätä olen vauhdittanut kyseisellä lisätalousarvioaloitteella.