Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 32
Kyösti Karjula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalan painopisteet ovat innovaatiopolitiikka, työllisyys-
ja yrittäjyyspolitiikka, alueiden kehittäminen
ja rakennerahastot sekä energiapolitiikka. Innovaatiopolitiikan
määrärahoiksi esitetään
lähes 740:tä miljoonaa euroa, jossa on lisäystä vuoden
2008 talousarvioon 56,8 miljoonaa. Siis Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan
noin 30 miljoonalla eurolla, ja talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä Tekesin
valtuuksia
lisätään vielä 15 miljoonalla
eurolla nimenomaan energiasektorin demonstraatiohankkeita varten.
Voimme todeta, että Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset
ovat olleet merkittäviä ja ne ovat olleet merkittävä tekijä Suomen
menestymiseen, mutta ne eivät vieläkään
vastaa hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita. Nimittäin
me tavoittelemme 4 prosentin osuutta bkt:stä ja nyt näillä näkymin
me olemme noin 3,4 prosentin tasossa.
Valtiovarainvaliokunta korostaa nimenomaan laaja-alaisen innovaatiopolitiikan
edistämistä jatkossa, mikä asettaa meille
paljon uusia vaatimuksia yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten
asiakas- ja yrityslähtöiselle kehittämistyölle.
Se edellyttää myös sitä, että me
huolehdimme nimenomaan tutkimuksen laadun ja osaamispohjan vahvistamisesta.
Näistä hyvistä innovaatiopolitiikan
kokemuksista huolimatta Suomessa on edelleen pullonkaulana kasvuyritysten
vähäisyys, ja on erittäin tärkeää,
että me tämän laajan innovaatiopolitiikan
puitteissa löydämme uusia välineitä yritysten
kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Osin tästä syystä me
valiokuntakäsittelyssä päädyimme
lisäämään yritysten kansainvälistymisavustukseen
miljoona euroa. Nimittäin meidän saamamme selvityksen
mukaan kansainvälistymiseen osoitetut avustukset ovat osoittautuneet
erinomaisen tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi tukea kansainvälistyvää pk-yrityssektoria.
Nyt kun otamme huomioon tämän heikkenevän
taloustilanteen, on erityisen tärkeää,
että meillä on riittävästi välineitä myös
uusien kansainvälistyvien pk-yritysten toimintojen tukemiseen.
Talous- ja työllisyyskehityksen näkymät
ovat siis heikentyneet merkittävästi talousarvioesityksen
laatimisen jälkeen. Talouteen ja työllisyyteen
on tullut lyhyessä ajassa uhkakuvia, joiden toteutumista
ja voimakkuutta on edelleen vaikea arvioida. Joka tapauksessa pitkään
kestänyt talouden kasvu on päättynyt,
yritysten toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet ja yritykset ovat
irtisanoneet ja lomauttaneet merkittävästi ihan
viime viikkojen aikana työvoimaa. Sen vuoksi on erittäin
tärkeää, että hallitus varautuu reagoimaan
nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisiin
toimiin tarkoitettuja määrärahoja ja
erityisesti äkillisten rakennemuutosten alueille suunnattuja
tukia.
Valiokunta jaostokäsittelyssä teki pienen
täydennyksen nimenomaan työllisyysperusteisiin investointeihin.
On huomattava se, että nyt ensi vuoden budjetissa tähän
tarkoitukseen käytettävät määrärahat
supistuvat, ja taustalla on se, että kaikesta huolimatta
tätä ensi vuoden budjettia kirjoitettaessa ja
koko tämän vuoden työllisyyskehitystä tänä päivänäkin
vielä arvioitaessa voidaan sanoa, että me olemme
varsin hyvässä työllisyystilanteessa.
Mutta tämä muutos on tapahtumassa erittäin
nopeasti, ja sen vuoksi on tärkeää, että näille
työllisyyspoliittisille investoinneille voidaan antaa riittävää tukea
alueellisesti ja paikallisesti, ja sitä tarvitsee julkinen
sektori, mutta ennen kaikkea näitten uusien työpaikkojen
syntyminen pitää varmistaa myös yrityssektorilla.
Ehkä kaikkein olennaisimmaksi kysymykseksi on kuitenkin
nousemassa tämän nopean muutoksen seurauksena
se, millä tavalla varmistetaan sekä viennin että kotimaan
rahoitus yrityssektorissa. Sen vuoksi tähän talousarvioon
liittyy merkittäviä lisäyksiä Finnveralle,
Vientiluotto Oy:n toiminnan käynnistymiseen uudelleen ja pääomasijoituksia
sekä Averaan että muutoinkin, siis tämän
pääomasijoitustoiminnan aktivointiin. Tesin pääomittaminen
myös tämän lisäksi. Elikkä suomalaisten
vientiyritysten kilpailukyvyn kannalta vientiluotoilla on äärimmäisen tärkeä merkitys.
Niinpä monissa muissa maissa on käytössä järjestelmiä,
joilla valtio voi toimia vientikaupan luotottajana meitä selvästi
joustavammin.
Arvoisa puhemies! Lisäksi tänne energiasektorille
tulee merkittäviä lisäyksiä,
samoin pieni lisäpanostus maakunnan kehittämisrahaan,
ja kokonaisuutena voidaan todeta, että jaoston työssä on
vallinnut erittäin hyvä yhteishenki. Nämä myönteiset
ratkaisut pystyttiin hyvin kirjaamaan, mutta tämän
lisäksi oppositiolta tulee muutamia täydentäviä esityksiä,
ja ajattelen, että tässä murrostilanteessa
tämmöistä ajattelua ja kehittämistä katalysoivia
ajatuksia ihan perustellustikin tarvitaan.
Haluan samalla, kun kiitän jaostoa, kiittää myös
arvoisaa ministeri Pekkarista ja myös ministeri Cronbergiä erittäin
hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä kuluneen
vuoden aikana ja tämän budjetin käsittelyn
yhteydessä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Jatketaan puhujalistan mukaista keskustelua hyvän matkaa,
ennen kuin ministerit käyttävät puheenvuoronsa.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa puhemies! Huolimatta monesti epäilevistä asenteista
yrittäjyyttä kohtaan, yritysten määrä Suomessa
on kasvanut enemmän kuin kertaakaan vuosikymmeneen. Vanhasen
ensimmäisen hallituksen toteuttama starttirahajärjestelmän
uudistus on ollut yksi helpottava tekijä. Järjestelmähän
vakinaistettiin tämän vuoden alusta.
Hallituksen työpolitiikan yksi keskeisistä painopisteistä on
yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Tämä huomioidaan
myös budjetissa. Innovaatiopolitiikkaan esitetään
yli 700 miljoonan määrärahaa. Painopisteet
suunnataan kysyntä- ja asiakaslähtöisyyteen
ja kasvuyrittäjyyteen. Myös kansainvälistymistä tuetaan, ja
lisäsimmekin siihen vielä miljoonan yritysten yhteishankkeisiin.
Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan ja energiasektorin
demonstraatiohankkeita varten lisätään
rahaa.
Hallituksen budjettiesityksessä todettiin työllisyys-
ja yrittäjyyspolitiikan painopisteitä olevan työmarkkinoiden
kohtaanto-ongelmiin vastaaminen, työttömyyden
vähentäminen sekä uuden yrittäjyyden
lisääminen. Työllisyysperusteisilla investoinneilla
voidaan tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä ja
edistää uusien työpaikkojen syntyä,
ja siksi tähän jaosto halusikin lisätä tuon
miljoona euroa, mutta finanssikriisi kun on tuonut nyt omat ongelmansa
ratkaistavaksi, jatkoelvytyksestä puhuttaessa TEMin toimialalla
on toki suuri vastuu.
Työvoimapoliittista koulutusta räätälöidään nykyistä paremmin
vastaamaan yritysten tarpeita. Koulutuspaikkojahan päätettiin
myös lisätä aloille, jotka työllistävät
yrittäjiä, kuten metsäkone- ja puutavarakuljetusaloilla.
Tämäkin ala vain on suhdanteista riippuvainen,
kuten on nähty. Yrittäjyys tulisi nähdä kuitenkin
jatkossakin yhtenä vaihtoehtona pohdittaessa työllistymistä maaseudulla.
Alle 20 henkeä työllistävistä yrityksistä melkein
kolmanneksen sijaintipaikka on maaseudulla. Vanhasen kakkoshallitus
uskoo vahvasti maaseudulle perustettaviin yrityksiin. Tutkimusten
mukaan yrityksen menestymiseen ei sinänsä vaikuta
yrityksen syrjäinen sijainti, liikenne- ja tietoliikenneinfralla
sen sijaan on merkitystä.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä,
että matkailuun liittyvää verkostoitumista,
osaamista, tutkimusta ja innovaatioita vahvistetaan. Julkisen ja
yksityisen sektorin yhteistyötä tulee tiivistää ja
selkeyttää työnjakoa muiden sidosryhmien
välillä. Rahoitus tulee kohdentaa matkailun kehittymisen
kannalta olennaisiin toimenpiteisiin.
Arvoisa puhemies! Varkauden talousalueen kannalta on hyvä,
että myös Varkaus otettiin äkillisen
rakennemuutoksen tukialueeksi ministeri Pekkarisen tuella. Se luo
lisämahdollisuuksia selviytymiseen tässä taloustilanteessa.
Työllisyyden turvaamisen kannalta on myös tärkeää,
että yritysten toiminnalle ja investointien jatkumiselle
taataan toimivat puitteet. Finanssikriisin vuoksi tätä on
erityisen tärkeää seurata. Suomalaisten
vientiyritysten kannalta Vientiluotto on tärkeä,
koska monissa muissa maissa on järjestelmiä, joilla
valtio voi toimia vientikauppojen luotottajana. Esitettyjen ratkaisujen riittävyyttä
tulee
seurata ja tarvittaessa toimia kilpailukyvyn tukemiseksi.
Työhyvinvoinnin edistämisen määrärahat
nousevat lähes 100 miljoonalla. Näin tuetaan henkilöstön
viihtymistä työssään ja työhön
sitoutumista.
Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiapolitiikan määrärahoihin
saatiin budjettiin sovittua jo tasokorotus, jota lisäbudjetilla
vielä koroteltiin, joka mahdollistaa investoinnit uusiutuvaan
energiaan myös. Energiatukeen ja erityisesti uusituvan
energian edistämiseen on ensi vuonna käytettävissä noin
2,5 kertaa enemmän resursseja kuin tänä vuonna.
On myös tärkeää, että vuosia 2010—2013
koskevassa kehyspäätöksessä suunnataan
riittävät resurssit strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Velkaneuvontaan jaos halusi lisätä taas
100 000 euroa ja teki myös miljoonan euron lisäyksen
maakunnan kehittämisrahan sitoutumattoman osuuden korottamiseen.
Nämä molemmat menevät tarpeeseen. Nimittäin
alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahaa
oli budjetissa noin 31,7 miljoonaa euroa, joka oli 1,5 miljoonaa
vähemmän kuin tänä vuonna. Väheneminen
on tietysti valitettavaa, koska erityisohjelmiin sitomaton määräraha on
yleisesti pidettynä joustava ja nopea rahoitusmuoto osaamis-
ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen.
Huolimatta viime vuosien nousujohteisesta kehityksestä taloudessa
velkaneuvonnan kysyntä ei myöskään
ole laantunut, vaan uusien asiakkaiden määräksi
on vakiintunut noin 15 000 henkeä vuodessa. Ministeriöhän
onkin asettanut selvitysmiehen tekemään kokonaisarviota
talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
Sen määräaika on tammikuun lopussa. Toivomme,
että neuvonnan toimivuutta arvioitaessa otetaan myös
huomioon, että toiminnan rahoitus saadaan kestävälle
pohjalle jatkossa.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia,
joissa poistetaan esteitä yrittäjyyden aloittamiseksi.
Hallitus lupaa tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten
parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön
luomiseksi. Näin on myös käynyt. Yrittäjiä on
tuettu sekä verotuksen keinoin että esimerkiksi
starttirahan saamisen edellytyksiä lieventämällä.
Huolimatta hallituksen hyvistä toimista on maailman
finanssikriisi vaikuttanut myös meidän yrityselämäämme.
Yrittäjäjärjestöjen huoli aloittavien
yritysten toimeentulosta ja jatkamisesta on tällä hetkellä suuri.
Nyt kun taloustilanne on, mikä on, tulevaisuutta ei pysty
ennustamaan edes kristallipallosta ja pankit eväävät
luottoja varmemmiltakin yrityksiltä, kuinka käy
untuvikkojen, pienten ja keskisuurten aloittavien yritysten, jotka
tarvitsisivat juuri nyt tukea ja ilmaa siipiensä alle?
Työvoimatoimistojen myöntämä starttiraha on
hyvä järjestelmä ja toimii varmasti normaalioloissa
luotettavasti väliarviointeineen. Tässä taloustilanteessa
tarvitaan päättäjiltä ja puolueettomilta
arvioitsijoilta viisasta harkintaa, kun mietitään
yritysten jatkorahoitusta. Uuden yrittäjän menestykseen
vaikuttavat yrittäjästä riippumattomat
tekijät on pystyttävä tunnistamaan ja
eliminoimaan arvioinneista. Jokainen yrittäjä on meille
nyt arvokas.
Tilanne on sama, kun puhutaan aloittavien innovatiivisten ja
kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten siemenrahoituksesta.
Tästä riskirahoituksesta vastaavan Averan toimintaa
on tuettava ja helpotettava sen mahdollisuuksia antaa uusille yrityksille
riskirahoitusta. Valtion on nyt erityisesti kiinnitettävä kaiken
muun lisäksi huomiota myös riskirahoitukseen.
Arvoisa puhemies! Yksi työ- ja elinkeinoministeriön
tämän hetken kuumimpia ja samalla vaikeimpia ratkaisuja
liittyy Suomen tuleviin energialinjauksiin. Mitä energiamuotoja
tuetaan, millä tavoin ja kuinka paljon? Mitä energiamuotoja
verotetaan, millä tavoin ja kuinka paljon? Johtavatko nämä valtiovallan
toimet, olkootpa ne sitten investointitukea, sertifikaatteja, windfall-veroja,
syöttötariffeja tai jotain aivan muuta, sittenkään
toivottuun tulokseen?
Kokoomuksen perusajatus on koko tämän keskustelun
ajan ollut: ratkaisujen on oltava mahdollisimman kustannustehokkaita.
Toivon järkeviä ratkaisuja ministeriltä seuraavissa
kokouksissa.
Tämä koskee myös kotitalouksia, ja
tämän toteuttamiseksi kotitaloudet tarvitsevat
tehokasta neuvontaa. Aikanaan hyvin ja silloisten määräysten
mukaisesti rakennettujen talojen muuntaminen nykytiedon mukaisiksi
energiapiheiksi asunnoiksi ei aina ole aivan yksinkertaista. Kotitalousvähennyksen
rajoitusten poistaminen ja enimmäismäärän
korottaminen 3 000 euroon per henkilö edesauttaa
myös energiaremonttien teettämistä. Useimmissa
tapauksissa tarvitaan lisäinvestointeja erilaisiin laitteisiin
parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi.
Erityisen ilahtunut olen tässä budjetissa
siitä, että energia-avustuksiin lisättyä määrärahaa
on nyt nostettu niin, että kerrostalo- ja rivitaloasunnot
ovat myöskin tässä energiamuotojen mahdollisuuksien
puitteissa mukana. Valtion tulisikin kiinnittää erityistä huomiota
myös kotitalouksien energiaratkaisujen kuten erilaisten
lämpöpumppujen käyttöönoton
tukemiseen entistä paremmin, ja niin kuin olen moneen kertaan
täällä sanonut, esimerkiksi Ruotsissa
on lämpöpumppujen määrä moninkertainen
Suomeen verrattuna juuri valtiovallan myöntämien
tukien ansiosta.
Kaikenlaisten energiaa säästävien
ratkaisujen tulisi kuulua tukien piiriin, ja mielestäni
tämä pitäisi ulottaa myös kesämökkien
luvatussa maassa koskemaan myös vapaa-ajan asuntoja. Juuri tänään
aamun lehdessä kerrottiin kesämökin peruslämmön
aiheuttamista kustannuksista, kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä.
Kysymyksessä ei ole mikään vähäinen
energiamäärä, joka talvisin kuluu tyhjissä mökeissä.
Sitä pitäisi pyrkiä alentamaan, ja ratkaisu
tähän ei ole se, että lopetetaan lämmitys
kokonaan.
Veijo Puhjo /vas:
Herra puhemies! Ensi vuoden 2009 valtion talousarvioesityksessä palkkaperusteisia
työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille on
vähennetty niin, että niitä on enää 40,2
miljoonaa euroa. Aiemmin vastaavia tukia myönnettiin seuraavasti:
vuonna 1998 193 miljoonan euron edestä, vuonna 2001 tuki
jo puolittui 95 miljoonaan euroon, ja tälle vuodelle tukea on
vain 61 miljoonaa euroa. Tukia vähennettiin sillä perusteella,
että työttömyystilastot kaunistuivat
vuosi vuodelta. Kuitenkin oli selvää, että vaikeasti
työllistyvien pitkäaikaistyöttömien suuri
määrä pysyi koko ajan lähes
yhtä suurena, jolloin työllistämistuet
olisi tullut päinvastoin pysyttää lähes
entisellä tasolla. Näin siitä syystä, etteivät
pitkäaikaistyöttömät olisi tulleet
tuomituiksi loppuiäkseen työttömiksi.
Parin viime vuoden ajan aktiivisia työllistämistukia
on suunnattu suhteessa aiempaa enemmän avoimelle sektorille
kuntien ja kuntayhtymien kustannuksella. Ensi vuoden budjettikirjaan on
kirjattu tavoite: "Julkisella työvoimapalvelulla edistetään
työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille
joko suoraan tai koulutuksen avulla."
Herra puhemies! Edellä oleva kehitys tarkoittaa ainakin
kahta asiaa. Vanhasen—Kataisenkaan hallitus ei ole lainkaan
kiinnostunut erittäin huonon sosiaaliturvan varassa elävän
suuren pitkäaikaisjoukon toimeentulon tai työllistymisen parantamisesta.
Samalla tämäkään hallitus ei
halua ylläpitää aktiivista työllistämistä kunnille
ja kuntayhtymille julkisen palvelutason turvaamiseksi, vaikka se
olisi täysin perusteltua, varsinkin kun suhdanteet nyt
heikkenevät nopeasti. Vasemmistoliitto haluaa kuitenkin
tähän ongelmaan puuttua, ja esitämmekin
määrärahan lisäystä huomisessa äänestyksessä.
Kaiken kaikkiaan laman jälkeisten hallitusten sosiaaliturva-
ja työllistämispolitiikka on johtanut siihen,
että viidesosa kansastamme on tehty täysin osattomaksi
vailla toivoa toimeentulon ja työllistymisen edes kohtuullisesta
paranemisesta. Näin on myös ymmärrettävää,
ettei kansalaisten äänestysaktiivisuuskaan lähde
nousuun. Suomesta on tullut kuin pikku-Amerikka. USA:ssahan äänestysaktiivisuus
ei ole järin suuri. Esimerkiksi jokaisella uudella presidentillä on
suuria vaikeuksia saada edes 20 prosentin kannatusta kaikkien äänioikeutettujen äänistä.
Lopuksi haluan muistuttaa maakuntien liittojen yhteisestä aloitteesta,
missä esitettiin tarpeellista 4:ää miljoonaa
euroa maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osuuteen.
Valtiovarainvaliokunta otti tästä mietintöönsä vain
1 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto tuleekin esittämään lopun
eli 3 miljoonan euron lisäystä.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön
toimialalla on poikkeuksellisen suuri merkitys Suomen tulevaisuuden
varmistamisessa ja ennen kaikkea myönteisen taloudellisen
kehityksen aikaansaamisessa. Sen takia haluan jo tässä ensi sanoissa
tukea ministeri Pekkarista siinä, että on oikein,
että työ- ja elinkeinotoimistoilla säilytetään
riittävät voimavarat tilanteessa, jossa ne joutuvat
ja pääsevät kanavoimaan entistä suuremman
osan resursseista, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja
pidetään nykyisiä työpaikkoja
yllä. Tällä nykyisellä hallituksella
on ollut herkkyys elää ja toimia ajassa, ja siitä osoituksena
on tämä noin 5 miljardin euron paketti, jolla
edistetään suomalaisen yritystoiminnan edellytyksiä muun muassa
Finnveran, Vientiluoton, Suomen Teollisuussijoituksen ja Tekesin
kautta. Nämä toimet ovat merkittävä osa
sitä Suomen selviytymispakettia, jolla halutaan ylläpitää korkeaa
työllisyyttä ja luoda myöskin uusia yritystoiminnan
edellytyksiä. Tämä on oikea linja ja
sitä pitää jatkaa.
Tämän ministeriön toimialaan kuuluu
myöskin aluekehitys, joka on haasteellinen kokonaisuus.
On hyvä, että nämä Euroopan
unionin rakennerahasto-ohjelmat on saatu vihdoin toimintaan ja eräitä määrärahoja
on nyt aiennettukin, jotta ne monet kehittämishankkeet
pääsevät johtamaan myöskin myönteisiin
tuloksiin.
Itse pidän tärkeänä, että tulevaisuudessa
voitaisiin lisätä tätä maakunnan
kehittämisrahaa, nimenomaan sitä vapaata rahaa,
joka kohdentuu maakuntien liittojen kautta, ja toivon, että jo
lähivuosien aikana tuntuvia tasokorotuksia tähän
aikaansaataisiin.
Puhemies! Energiapolitiikasta täytyy antaa tunnustus
jälleen ministeri Pekkariselle ja pääministeri
Vanhaselle. Suomi sai Euroopan unionin pöydässä oikeastaan
läpi kaikki ne keskeiset tavoitteet, jotka liittyvät
Suomen etuun ja intressiin, mikä koskee päästövähennysten
laskentavuosien keskiarvoa, teollisuuden ilmaisia päästöoikeuksia
ja turpeen aseman varmistamista biodieselin raaka-aineena. Nämä kaikki
olivat Suomelle ja maakuntien Suomelle tärkeitä asioita,
ja tässä meidän johtomme onnistui hyvin.
Energiapolitiikka voi merkitä myöskin todella
paljon uusia työpaikkoja uusiutuvan energian lisäämisen
kautta, ja on ollut hyvin myönteistä, että tässä määrärahakehitys
on ollut myönteinen. Uskon, että lähivuosien
aikana paljon työtä ja toimeentuloa tapahtuu maakunnissa
mutta myöskin tältä osin Suomi kantaa
oman vastuunsa tässä yhteisessä ilmastohaasteessa.
Puhemies! Sitten haluan nostaa yhden yksityiskohdan, joka ei
ole varsinaisesti budjettiasia mutta on tärkeä Suomelle
ja tärkeä työllisyydelle, ja se liittyy
kaivostoiminnan edellytyksiin. Nyt paraikaa valmistellaan työ-
ja elinkeinoministeriössä kaivoslakia, joka on
hyvin haasteellinen laki, jossa pitää yhdistää monenlaisia
intressejä. Mutta elinkeinopolitiikan ja työllisyyspolitiikan
näkökulmasta pidän tärkeänä ja
välttämättömänä,
että uusikaan laki ei vaikeuta kaivostoiminnan aloittamista
ja käynnistämistä Suomessa, koska niin
paljon strategiassamme olemme laskeneet kaivostoiminnan varaan työllisyysnäkökohdan,
aluekehitysnäkökohdan ja Suomen menestymisnäkökohdan
kautta. Nämä lähinnä ystävällisenä viestinä hyvälle
ministerille, johon me luotamme tietysti kaikki yli puoluerajojen, niin
kuin täällä on todettu.
Puhemies! Mitä tulee sitten aluehallinnon uudistamiseen,
joka koskettaa myöskin työvoima- ja elinkeinoministeriötä ja
alueita, on tärkeää, että näistä uusista
elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristövirastoista
saadaan toimivia yksiköitä, jotka voivat palvella
maakuntien yrityksiä ja ihmisiä nykyistä tehokkaammin
vielä, koota voimavaroja ja aikaansaada toimintaa, joka
on tuottavaa ja tuloksellista ja johtaa koko maan vahvaan myönteiseen
kehitykseen ja maakuntien Suomen myönteiseen kehitykseen.
Puhemies! Tämän toimialan osalta on todella tehty
paljon ja myönteistä, ja valtion talousarviossa
on hyviä esityksiä, jotka palvelevat yhteistä isänmaatamme.
Reijo Paajanen /kok:
Herra puhemies! Maailmantaloudessa vallitsevalla matalapaineella
voi olla vakavat vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään
ja yrittäjyyteen. Nyt jos koskaan testataan yritysten kilpailukyky
ja joustavuus. Monilla yrityksillä on edessään
raskaita päätöksiä. Tuottavuutta
ja ydintoimintoja on tehostettava ja kuluja karsittava samalla,
kun vielä rahoituksen saanti on entistä ongelmallisempaa ja
yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Irtisanomiset
ja lomautukset ovat tosiasia. Tämä on todella
huolestuttavaa Suomen työllisyyskehityksen kannalta. On
sanomattakin selvää, että hyvinvointimme
kulmakivinä ovat yritykset, yrittäjyys ja tietysti
niiden työntekijät. Mikäli hyvinvointi
halutaan turvata, on yritysten toimintaedellytysten oltava kunnossa.
Työvoimapoliittisiin toimiin varattuja määrärahoja
ja äkillisten rakennemuutosalueiden tukia on lisättävä.
Niillä voidaan edistää uusien työpaikkojen syntymistä.
Varteenotettavia elvytyskeinoja ovat myös toiminnallisesti
tervejärkiset valtion alueellistamistoimenpiteet ennen
kaikkea rakennemuutosalueille: liikenneväylähankkeet,
asuntorakentaminen ja tietysti mittavat peruskorjaustarpeet, mitä meillä ympäri
Suomea on.
Isoksi ongelmaksi on muodostumassa yritysten taholta rahoituksen
tarve. Me tarvitsemme voimakkaita toimenpiteitä yritysten
rahoituksen saannin turvaamiseksi. Ensisijaisesti vienti- ja kasvuyritysten
rahoituksen saanti pitää turvata, mutta yhtään
elinvoimaista yritystä ei pidä jättää heitteille.
Viime laman muistamme hyvin ja siellä koetut konkurssiaallot.
Tuolloinhan kaatui noin 30 000 yritystä. Samanlainen
kohtalo on estettävä. Se tuhosi ja saattoi tuhansia
perheitä täydelliseen ahdinkoon ja vararikkoon,
ja osa sieltä ei ole vielä selvillä nytkään.
Myös valtion erityisrahoituslaitosten toimintakyky
on varmistettava. Pankit ovat tulleet äärivarovaisiksi
yritysten rahoittamisessa jopa pitkäaikaisten asiakkaittensa
kanssa vaatien täysin kohtuuttomia vakuuksia. Kentältä tulleiden
viestien myötä pk- ja pienyrittäjät
ovat erittäin huolissaan pankkien kielteisistä rahoituspäätöksistä. On
erittäin ikävää, jos tasapuolisuus
katoaa isojen ja pienten yritysten rahoitustarpeissa. Luotonannon
pitää olla tasapuolista, ja se on toteutettava
mahdollisimman kohtuullisin ehdoin. Käyttöpääoman
puute voi ajaa taloudellisiin vaikeuksiin yrityksiä, joiden
tulevaisuudennäkymät ovat muuten kunnossa. Tehokas
veropoliittinen väline taantuman oloissa olisi vapaiden
poisto-oikeuksien salliminen verotuksessa. Tämä voidaan
toteuttaa vaikka määräaikaisena. Tilanne edellyttää myös
yritysten luottamuksen vahvistamista työmarkkinoiden toimintaan.
On madallutettava työllistämisen kynnystä ja
harkittava muun muassa lievennyksiä määräaikaisten
työsopimusten solmimisedellytyksiin.
Arvoisa herra puhemies! Innovaatiopolitiikkaan on nyt panostettu
lisää, ja tämä on omiaan vahvistamaan
Suomen kilpailukykyä ja yritysten kansainvälistymistä.
Huomionarvoista on, että 1990-luvulla alkanut talouskasvu
perustui juuri suurelta osin onnistuneeseen tiede- ja teknologiapolitiikkaan
sekä hyvin toimivaan innovaatiojärjestelmään.
Ilman uusia keksintöjä ja ideoita elinkeinoelämä jähmettyy
ja kasvu pysähtyy.
Sanna Perkiö /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tänään Euroopan
unionin parlamentti hyväksyi ilmastonmuutoksen torjumiseen
tähtäävän ilmasto- ja energiapaketin,
se on todella merkittävä päivä.
Unioni vähentää päästöjään
viidenneksen vuoteen 2020 mennessä.
Työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen on vienyt Suomen
ilmasto- ja energiastrategiaa varsin tarmokkaasti eteenpäin.
Paketti saatiin kasaan paljon ennen muita maita. EU:n nyt hyväksymä paketti
oli sitten lopultakin melko armollinen energiaintensiiviselle teollisuudelle,
ja Suomi sai suurin osin neuvottelutavoitteensa läpi. Tämän paketin
kanssa voidaan ihan kohtuullisen hyvin elää.
Taloudellinen ohjaus on merkittävä keino ilmastotavoitteisiin
pääsemiseksi. Ohjausta tehdään
myös tukemalla. Energiatuen rahoitusta on lisätty
budjetissa. Energiatukeen ja uusiutuvaan energiaan on käytettävissä 2,5
kertaa enemmän varoja ensi vuonna kuin tänä vuonna
on ollut. Myös demonstraatiohankkeita rahoitetaan. Ilmastopolitiikka
on saanut aika hyvin rahoitusta.
Merkittävä ohjauksen muoto on myös
verotus. Suomessa tulee toteuttaa ilmastologinen verouudistus, eli
verotuksemme kannustavuus ja rankaisevuus on käytävä läpi
ilmaston kannalta. Uusia ideoita tarvitaan juuri nyt ja ihan kaikilta tahoilta.
Tällä hetkellä ministeri Kataisen nimittämä verotyöryhmä miettii
Suomelle maailman kilpailukykyisintä verotusta, ja kyllä siellä nämä ilmasto-
ja energianäkökohdat sekä ympäristönäkökohdat
tulevat olemaan merkittävässä osassa. Odotan,
että ilmastoverotus toisi myös lisää rahaa
valtion kassaan. Mutta kuitenkin meidän pitää tässä verotuksen
suunnittelussa muistaa, että emme rankaise verottamalla
niitä yhtiöitä, jotka tuottavat puhtaasti
energiaa. Sehän olisi aivan järjetöntä ja
nurinkurista kannustamista.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Laki velvoittaa valtion järjestämään
talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla maassamme. Palvelujen
kysyntä jatkuu edelleen tasaisena, vaikka velkajärjestelylain
voimaantulon aikoihin vuonna 1993 ajateltiin ylivelkaantuneiden
henkilöiden asioiden tulevan hoidetuiksi muutamassa vuodessa.
Asiakaskunnan rakenne on muuttunut, kasvavana ryhmänä ovat
nykyisin nuoret.
Velkaneuvontapalvelujen kysyntä on viime vuosina ollut
kasvussa erityisesti korkean työttömyyden alueilla,
muun muassa omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa. Tämänhetkinen
taloudellinen tilanne huomioon ottaen voidaan myös ennustaa,
ettei palveluntarve seuraavina vuosinakaan tule vähenemään,
päinvastoin. Velkaneuvonta-asiat ovat tulleet entistä vaativammiksi,
ja niissä tarvitaan vankkaa osaamista ja ammattitaitoa.
Siitäkin huolimatta, että vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja
velkasovintoja tehdään paljon, käräjäoikeuteen
menevien hakemusten määrä on ollut viime
vuosina kasvussa. Keskeneräiset työt ovat myös
lisääntyneet.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa talous- ja velkaneuvonnassa on
yksi henkilö vähemmän kuin aiemmin ja
kaikkien maakunnan asukkaiden on haettava nämä palvelut
Joensuusta. Samalla kuitenkin Pohjois-Karjala on hyvä esimerkki
maakunnasta, jossa määräraha-alijäämä on
palveluita keskittämällä saatu kurottua
umpeen ja kunnat ovat siten tiukasta taloustilanteesta huolimatta kyenneet
omalta osaltaan järjestämään
talous- ja velkaneuvontapalvelunsa. Toki on muistettava, että miinuksena
tässä on se, että kun Joensuun seutukunta
on tietenkin parhaimmassa asemassa, niin niillä henkilöillä,
jotka ovat kauempana tästä seutukunnasta, on pitkä matka
näitä palveluja hakea.
Haluan muistuttaa, että kunnilla ei kuitenkaan ole
lakisääteistä velvollisuutta vastata
määrärahan riittävyydestä.
Tämä onkin eräissä kunnissa johtanut
siihen, että kustannusten jäädessä enenevässä määrin
kuntien kontolle ne ovat irtisanoneet sopimukset.
Talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa edellytetään
talousneuvontapalvelujen järjestämistä sekä ylivelkaantumisen
ennaltaehkäisyä. Käytännössä tätä yhteiskunnalliseksi
tavoitteeksi asetettua ennalta ehkäisevää työtä on
jo nykyisten määrärahojen puitteissa
ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska varsinainen velkaneuvonta ja
ylivelkaongelmien selvittäminen vievät velkaneuvojan
ajan kokonaisuudessaan. Myös tämä tulisi
ottaa huomioon talous- ja velkaneuvontaan varatuissa määrärahoissa.
Kansalaisten velkaantumiskehitystä osoittavien eri
indikaattorien perusteella voidaan olettaa, että asiakkaita
talous- ja velkaneuvontaan on tulossa jatkossakin vähintään
nykyisellä vauhdilla, ellei ennalta ehkäisevään
toimintaan saada lisää resursseja. Määrärahavaje
koko maan talous- ja velkaneuvonnan kattamiseen lienee parin miljoonan
euron luokkaa. Kun nyt on tämä selvitys valmistumassa
talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehittämisestä,
niin toivottavasti tässä sitten myös
nämä määrärahat asetetaan
oikealle tasolle.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä en
malta olla puuttumatta tähän pikavippiasiaan,
tästäkin asiasta on tässä talossa
ollut puhetta. Eli toivoisi, että selvitetään
mahdollisimman nopeasti ehdot, millä näitä pikavippejä sitten
annetaan, ja myös kontrolli näihin. Tietysti on
tarpeen myös läpinäkyvyys niin, että kun
sitä pikavippiä ollaan nostamassa, tiedetään,
mikä se todellinen korko on. Eli hyvin paljon tämä nykyinenkin
käytäntö aiheuttaa ongelmia.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi puutun kohtaan "Työllisyysperusteiset
siirtomenot investointeihin", näihin määrärahoihin.
Ne ovat pudonneet jyrkästi, ja kyseisiin määrärahoihin
tehdyt leikkaukset vaikeuttavat työttömyydestä kärsivien
kuntien mahdollisuuksia toteuttaa yritysten toimintaympäristöä parantavia
infrastruktuuriympäristöjä. Eri puolilla
maatamme löytyy vaikka kuinka paljon esimerkkejä,
(Puhemies: 5 minuuttia!) että näillä on
edistetty työpaikkojen syntymistä ja samalla tuettu
alueellista ja paikallista työllisyyttä.
On valitettavaa, että hallituksen puolelta ollaan vain
miljoonaa tähän lisää esittämässä. SDP:n
eduskuntaryhmä esittää tähän
tuntuvaa euromääräistä korotusta.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä jo
muutama kommentti.
Ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa
ja siellä erityisesti kauppa- ja teollisuusjaostoa, joka
on pääasiassa tämän budjettimietinnön
tietysti valmistanut, erittäin hyvästä työstä. Valtiovarainvaliokunta
on viisaudessaan tehnyt merkittäviä korjauksia
ja lisäyksiä hallituksen alkuperäiseen
esitykseen, ja otan kaikki ne hyvin suurella tyydytyksellä vastaan,
nämä positiiviseen suuntaan menneet muutokset,
mitä kirjoihin ja kansiin on laitettu.
Arvoisa puhemies! Suomessa yritysten taseet ovat tänä päivänä vahvemmat
kuin koskaan Suomen historian aikaan. Suomessa yrityksiäkin
on vieläkin selvästi enemmän kuin koskaan
ennen ja työllisyyskin on tällä hetkellä tasolla,
jolla se on ollut vain hyvin kauan aikaa sitten. Mutta ei voi mitään
sille, että tämä maailman talouskriisi
rantautuu jollakin tavalla myöskin Suomeen. Se rantautuu
näköjään vähän
hitaammin meille ja juuri paljolti syistä, mitkä äsken
kerroin.
Kun yritykset ovat aika hyvässä iskussa ja
kun järjestelmä toimii aika hyvin, myös
pankkijärjestelmä verrattuna moniin muihin maihin,
niin meillä kuitenkin pyörät ovat vielä pyörineet, mutta
on ilman muuta selvää, että kaiken aikaa niitten
pyöriminen vaikeutuu, uusia ongelmia tulee ja se näkyy
yritysten vaikeuksissa, ihan vaikeuksissa rahoituksen saannin suhteen,
mutta sitten myöskin lomautuksissa ja varmasti irtisanomisissakin.
Muutama tunti sitten päättyneen, ihan tämän päivänkohtaisen
lomautettujen kartoituksen tulos oli se, että Suomessa
on tällä hetkellä lomautettuja tai siis
sellaisia ilmoituksia, jotka kertovat lomautuksista, jotka joko
ovat jo päällä tällä hetkellä tai
tullaan ilmoitusten mukaan tekemään, niin paljon,
että näiden yhteismäärä on
nyt ylittämässä noin 40 000
henkilöä. Muutamassa, noin kymmenessä päivässä tämä määrä on
lisääntynyt useilla tuhansilla ja nyt ollaan noin 40 000
lomautetun kohdalla. Kuitenkaan irtisanomisten määrät
eivät ole kovinkaan paljon lisääntyneet.
Tämä kertoo osin ensinnäkin siitä jo ensi
sanoissani sanomastani yritysten taseitten vahvuudesta ja toisaalta
siitä — ja nyt kyllä täytyy
se tässä suoraan sanoa — aika vastuullisesta asenteesta,
jolla monet yritykset ovat suhtautuneet tähän
vallitsevaan tilanteeseen. Mieluummin on kuitenkin lomautettu kuin
sanottu irti. Tämä on parempi ratkaisu, ehdottomasti
parempi ratkaisu kuin suoraan irtisanominen.
Nyt täytyy vaan toivoa, että yritykset itse
ja hallitus yhteistyössä yritysten kanssa voi
myöskin lomautusten aikana löytää sellaisia
toimenpiteitä, joilla joko lomautetut sijoittuvat sitten
niihin yrityksiin, mieluusti niihin, joista ovat lomautettuina,
tai jos yritys joutuu irtisanomisiin, niin näin irtisanotut
olisivat sitten mahdollisimman hyvin edelleen ja uudelleen työllistettävissä.
Näitä toimia tarvitaan. Ne välineet,
mitä meillä tällä hetkellä on
näitten lähikuukausien tarpeisiin tämän
tyyppiseen koulutukseen, kurssitukseen, treiningiin, riittävät
lähimpien kuukausien tarpeisiin, ja hallitus valmistelee
jatkossa toimia, joilla parannetaan aineellisia edellytyksiä vastata äsken
kuvaamaani haasteeseen.
Arvoisa puhemies! Tämä talouden kriisin rantautuminen
Suomeen selvästikin tulee eri rintamilla, noudattaa erilaista
aikataulua. Kun esimerkiksi käytiin läpi rakentamista
rakentamisalan ammattilaisten kanssa, niin rakentamisessa ne ongelmat
tällä hetkellä eivät ole julkisessa
rakentamisessa. Ei siellä ole vedetty liinoja kiinni. Kyllä se
on tämä yksityisen puolen rakentaminen ja ennen
kaikkea talonrakentaminen ja yksityisen puolen bisnesrakentaminen,
jossa erityisesti nyt on todella jyrkkä alaspäinmeno,
ja sieltä tulee näitä lomautuksia ennen
pitkää ja nyt jo myöskin irtisanomisia
on tullut. Tähän joudutaan varautumaan, että näin
tapahtuu jatkossakin.
Mutta aivan erityisesti tämän ensimmäisen aallon
ongelmat kohtaavat ne yritykset, jotka ovat vientimarkkinoilla ja
jotka siellä kilvoittelevat rajussa uloslyöntikisassa
omasta vientilimiitistään. Ne pyrkivät
pitämään saumansa siellä markkinoilla,
ja ne ovat kovassa puristuksessa, koska kysyntä vähenee
ja käydään kisaa, kuka saa tuotteilleen
jatkossakin sen kysynnän sauman. Jotta suomalaiset yritykset
tässä tilanteessa menestyisivät, on äärettömän
tärkeää se, mitä eduskunta ja
valiokunta on tässä mietinnössään hallituksen
esityksen pohjalta sitten hyväksymässä.
Elikkä me nyt kykenemme lisäämään
sellaista riskinottoa nimenomaan takaustoiminnan kautta, jossa takauslimiittejä lisätään
miljardimäärin tällä varsinaisella
budjetilla, ja myöskin uusia rahoitusinstrumentteja ollaan
panemassa pystyyn, joilla silloin, kun pankit eivät pysty
rahoitusvastuita hoitamaan, tulee julkinen rahoittaja, ottaa sen
vastuun kannettavakseen ja luotottaa niitä yrityksiä,
jotka ovat periaatteessa kannattavan toiminnan tekijöitä ja
viejiä, mutta jotka eivät normaaliin
tapaan saa rahaa niiltä rahoittajilta, jotka aiemmin ovat
tulleet suurista yrityksistä puheenollen ulkomailta ja
jotka kotimarkkinatoimijoista puheenollen ovat kotimaisia toimijoita.
Kun nämä eivät pysty hoitamaan niitten
aikaisemmin hoitamaa siivua, niin tässä tilanteessa
tarvitaan näitten julkisten rahoitusinstrumenttien pystyyn
panemista, ja nyt ne on tässä näillä toimilla
laitettu. Ne on laitettu nyt niin pystyyn, että niillä pystytään
vastaamaan tähän ensimmäiseen akuuttiin
vaiheeseen, mutta on ilman muuta selvää, että nämä rahat
ja nämä järjestelyt eivät riitä koko
vuoden 2009 loppuun asti, tämä on ilman muuta
selvää.
Mutta yhtä selvää on se, että näillä päästään monta
kuukautta eteenpäin, kaikissa oloissa monta monta kuukautta
eteenpäin, ja hallitus on ilmoittanut julkisesti ja tässä minä seuraavan
kerran ilmoitan, että hallitus valmistelee jatkotoimia,
joissa katsotaan, riittävätkö ne, mitä nyt
on täällä päätetty.
Siis nythän me olemme päättämässä ja
osin olemme jo päättäneetkin siitä,
että näitä takausvastuita lisätään
useammalla miljardilla eurolla, että tähän
viennin rahoitukseen tulee 1,2 miljardia euroa konkreettista rahaa,
että kotimarkkinarahoitukseen tulee useampi sata miljoonaa
euroa jnp., että nimenomaan pääomasijoitustoimintaan
tulee yhteensä 80 miljoonaa euroa ja sitä rataa.
Näiden toimien lisäksi ajatellen tämän
tyyppisten takausvastuitten hoitamista ja rahoituksen järjestelyä silloin,
kun pankit eivät niitä pysty hoitamaan, parhaillaan
nyt mietitään ja arvioidaan, mitä muuta
tarvitaan, koska markkinoilta tulee erilaista viestiä siitä,
mikä on taudin kuva tänään ja
miten taudin kuva näyttäisi kehittyvän tästä edespäin
useamman kuukauden aikaan.
Kutsuin avukseni entisen OKO:n pääjohtajan ja
professorin, tiedemiehen Antti Tanskasen lähinnä siitä syystä,
että hän käy läpi — koska
hänellä ei ole mitään omaa portfoliota,
omaa salkkua enää kannettavana — eri
asiantuntijoitten kanssa arvion siitä, mikä tuo
taudin kuvan kehitys näyttäisi olevan, ja hänen
tehtävänään on sitten tehdä arvio
myöskin, kun on esitetty erilaisia (Puhemies: 7 minuuttia!)
uusia lääkkeitä, monia erilaisia uusia
lääkkeitä. Hänen tehtävänään
on tavallaan panna lääkepurkit riviin ja arvioida, millä lääkityksellä siihen
hänen arvioimaansa taudin kuvaan voitaisiin parhaiten ja
tehokkaimmalla tavalla vastata. Nämä esitykset
minä olen pyytänyt, tai tämä on
tämmöinen sparraustilanne. Antti Tanskanen tekee
työtä kaiken aikaa, ja tarkoitus on, että tammikuun
puoleenväliin mennessä hänen kanssaan
meille löytyy yhteinen käsitys. Sitten tarkoitukseni
on konsultoida ja keskustella muun hallituksen kanssa, ja tammikuun lopulla
ne toimet, jotka tarvitaan lisäbudjettiin, siinä yhteydessä esiteltäisiin
eduskunnalle, ja ne asiat, mitkä ovat hoidettavissa ilman
tällaisia lakimuutoksia tai budjettiin tulevia lisäyksiä,
hoidettaisiin erillisellä lisäyksellä.
Arvoisa puhemies! Minä en ole varma, onko se 5 vai
10 vai mikä minuuttimäärä.
Ensimmäinen varapuhemies:
5 se on!
Arvoisa puhemies! Ehkä saan jatkaa seuraavalla kerralla
näistä energia-asioista. En tarkoita seuraavaa
eduskuntaa. Aion olla täällä vielä monta
kautta, monta vaalikautta, (Naurua) mutta jatkan muutamien puheenvuorojen
jälkeen.
Ensimmäinen varapuhemies:
Nyt mennään siis tämän eduskunnan
debattikeskusteluun, joka toimii vanhalla periaatteella: V-painike
ja ylös, ja puheenvuoron pituus on enintään,
korostan, enintään 1 minuutti!
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen käsitteli hyvin
ansiokkaasti tätä nykytilannetta, eri toimialojen
eroja, ja nosti esille rakentamisen ja sitten nämä kansainvälistyneet
yritykset. Minusta on äärimmäisen tärkeää,
että nyt löytyy kestävät ratkaisut
siihen, miten tämä riskien jakaminen toteutetaan
sekä julkisen rahoittajan että pankkien ja yksityisen
rahoitussektorin välillä. Jos ajatellaan sitä,
että me pystymme tämän yhteisvastuullisesti
hoitamaan niin, että yritysten rahoitus varmistetaan myös
nyt lähimaastossa, niin on ilmiselvä asia, että tätä kautta
me luomme suomalaisille yrityksille poikkeukselliset lähtökohdat
säilyttää vahva asema kansainvälisessä kilpailussa
myös tämän kansainvälisen talouskriisin
aikana.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri juuri luonnehti tuota taudinkuvaa,
mikä se on, ja avasi lääkepurkkirivistön
ja otti sieltä yhden purkin, joka liittyi pääomitukseen,
sekä kuntarahoituksen että Finnveran aktivointiin.
Tässä yhteydessä tuli esiin se, että on
hyvä varautua tähän luottolaman syvenemiseen
ja tilanteen vaikeutumiseen. Järkevää varautumista
olisi määrittää näille
molemmille luottolaitoksille uudet ja entistä laajemmat
toimivaltuudet, jotka ovat EU-kilpailulainsäädännön
mukaisesti mahdollisia mutta joita Suomessa ei ole määritelty
näille luottolaitoksille kuuluviksi. Kysyisinkin ministeriltä, onko
ministeri valmis edistämään näiden
toimivaltuuksien laajentamista ja avaamista ja millä aikataululla.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän
Suomi pitäisi saada todellakin liikkeelle, ja ministeri
Pekkarinen on tässä yrittänyt parastaan.
Mutta tässäkin on se ongelma nyt hallituksen osalta,
että kun ministerien Kiviniemi ja Katainen nyt pitäisi myös
vastata siitä, että rahoitusmarkkinat toimivat,
niin professori Antti Tanskanen onkin nyt se hallituksen vastaus
tähän. Toivotaan nyt, että professori
Antti Tanskanen hallituksen puolesta pystyy tämän
asian laittamaan sillä tavoin liikkeelle, että yritykset
saisivat sitä rahoitusta, koska tässä on
se ongelma.
Nythän pankit pelkäävät
1990-luvun tavoin sitä, että ne ovat oikeudessa
sitten näissä tapauksissa, kun yritys menee konkurssiin
ja rahaa on annettu, ja ne sysäävät nyt
sitä vastuuta ministeri Pekkariselle. Olisinkin kysynyt,
miten suuria vastuita nyt sitten hallitus on valmis ottamaan näitten
osalta. Nämä rahathan eivät riitä,
jotka nyt on annettu, vaan nythän talousvaliokuntakin lähti
siitä, että tähän asiaan palataan
helmikuussa, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) niin kuin hallituskin
tekee, ja sitten taas takauksien osalta huhtikuussa.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minulla on kaksi kysymystä, joihin
vastausta ei budjettikirjasta löydy. Ensinnäkin,
missä on kolleganne työministeri? Hänet olisi
olettanut näkevänsä kyllä tässä tilanteessa.
Toinen kysymys: Ministeri Pekkarinen, vastatkaa te nyt, kun
työministeri ei ole paikalla. Itsekin korostitte, että nämä työvoimakoulutukseen
liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskeisessä asemassa
tässä lähikuukausina. Miten turvaatte
sen, että voimavarat, joilla tämä koulutus
pitää järjestää, kilpailuttaa,
suunnitella, riittävät, kun satun tietämään
aika lähituntumasta, että jo tällä hetkellä siellä työskennellään
täysin äärirajoilla, jos koulutuksen
määrä nousee voimakkaasti? Nyt on markkinaoikeus
on tehnyt päätöksiä, joissa
te-keskukset ovat hävinneet kilpailuja sen vuoksi, että perustelut
eivät ole olleet riittäviä. (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) Miten tähän vastaatte?
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos luin lehdistä oikein, niin Ranskassa,
Englannissa ja Saksassa mietiskellään sitä,
että käytettäisiin yritysten joukkovelkakirjalainoja
tässä tilanteessa niin, että valtio antaa
niihin takaukset, ja sitten ruotsalaisista lehdistä taas
luin, että tämä voisi avata eräänlaisen
pääomituskeinon pankeille. Eli onko näitä asioita
pohdiskeltu arvoisan ministerin johdolla jossakin?
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen vastaus kuvaa sitä vakavuutta
ja varmuutta, millä hallituksen piirissä on suhtauduttu
tähän talouden haasteeseen. Se on juuri oikea
tapa, elikkä analysoidaan tarkasti, mitä toimenpiteitä tarvitaan,
jotta me saamme tämän taloustilanteen kääntymään
nousuun. Ei niin, että me lyömme täällä nokkiin
miljardi sinne, miljardi tänne, mikä on ollut
vasemmisto-opposition linja, vaan harkitusti mietitään,
mitä täsmätoimia tarvitaan, jotta rahoitusmarkkinat
toimivat ja jotta voidaan toteuttaa investointeja, joissa euro per
työpaikka -vaikutus on mahdollisimman suuri, siis yksityisiä investointeja,
mutta varmasti myöskin julkisia investointeja rakentamisen,
asuntotuotannon, vesihuollon ynnä muitten osalta. Ja kun
tämä paketti tulee helmikuussa eduskuntaan, niin
uskon, että me kaikki voimme olla tyytyväisiä,
että se on hyvin harkittu ja johdonmukainen paketti tämän hallituksen
hyvän talouspolitiikan linjan jatkeena.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on valtiovaroissa pohdittu
sitä, että Suomen pitkään jatkunut
talouskasvu on liittynyt siihen, että meillä on
ollut hyvin onnistunut ja pitkäjänteinen tiede-
ja teknologiapolitiikka sekä hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä.
Siltä osin tietenkin pohdituttaa ja aiheuttaa huolta, kun
meillä on Tekes esimerkiksi rahoittaja, että Tekesistä kuuluu
huolia siitä, että yritykset ovat pistämässä tutkimus-
ja tuotekehityshankkeita, sanotaanko, jäihin. Tällöin
tietenkin tulee pohdittavaksi, olisiko meillä mahdollisuus
nostaa sitä Tekesin rahoitusosuutta esimerkiksi 45 tai
50 prosenttiin.
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Annan tunnustuksen teille, ministeri Pekkarinen,
että tämän syksyn aikana olette reagoinut
tähän yritysten heikentyvään
rahoitustilanteeseen. Oikean suuntaisia esityksiä on tehty.
Lisää kuitenkin tarvitaan, kuten sosialidemokraatit
ovat esittäneet ja kuten itsekin totesitte, että nämä eivät
riitä. Konkurssit ovat tammi—lokakuussa lisääntyneet
14 prosentilla, ja me olemme vasta nyt menossa kohti huonompia aikoja.
Kentällä yritykset perustavat kriisiryhmiä ja
viestit ovat kovin huolestuttavia. Eli tässä tilanteessa
on äärettömän tärkeää,
että me emme päästä terveitä yrityksiä konkurssiin
tilapäisten rahoitus- ja vakuusongelmien takia. Todellakin tarvitaan
lisää valtuuksia, lisää pääomituksia
niin Teollisuussijoitukselle kuin Verallekin, ja tarvitaan innovatiivisia,
tähän aikaan sopivia rahoitus- ja takaustuotteita.
Toivon, että johdollanne, ministeri Pekkarinen, näitä tosiaan
on sitten ensi tammikuun lopulla saatavissa ja löydettävissä.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liittyen työllisyysperusteisiin siirtomenoihin
investointeihin, niiden volyymiin, valtiovarainvaliokunta mietinnössään
toteaa, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan niillä on
ollut suuria, myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän
kehittämiseen. Se on myöskin työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan kanta, ja me olemme käyneet paikan
päällä tutustumassa siihen, mitä niillä rahoilla
on saatu aikaan.
Kuitenkin mietinnössä esitetään
lisää vain 1:tä miljoonaa euroa tälle
momentille ja esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja
ed. Manninen vetämänsä Lappi-työryhmän
loppuraportissa esittää, että näitä investointimäärärahoja
lisätään 50 miljoonalla eurolla. Eikö tässä nyt
ole aikamoinen ristiriita? Osoittaako tämä sitten,
kun tämä on ollut kaikkein tuottavin ja tehokkain
tapa tukea elinkeinoelämää, ylipäätään
sitä, mikä todella hallituksen reagointikyky on?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansainvälisillä foorumeilla
puhutaan paljon Green New Dealista. Esimerkiksi YK:n pääsihteeri
Ban Ki-moon viime viikolla painotti, että me voimme samaan
aikaan elvyttää maailmantaloutta ja samaan aikaan
torjua vahvasti ilmastonmuutosta. Ilmasto- ja energiapolitiikkahan
tarjoaa paljon työkaluja vihreään elvytykseen.
Hallituksen talousarvioesityksessähän on jo merkittäviä lisäsatsauksia
uusiutuvan energian investointeihin ja kotitalouksien energiaremonttien
tukemiseen. Olisin ministeri Pekkariselta kysynyt, kun nyt pohditaan
tarvittavia lisäelvytystoimenpiteitä, minkälaisia
uusia mahdollisuuksia nimenomaan ilmasto- ja energiapolitiikan saralla
on löydettävissä, joilla voidaan samaan
aikaan vähentää päästöjä ja
elvyttää taloutta.
Edustajat Rantakangas ja Perkiö viittasivat Euroopan
parlamentin ajankohtaiseen päätökseen
tukea ilmasto- ja energiapakettia. Hallituksen tavoitteenahan oli
varmistaa, että meille tärkeä energiaintensiivisen
teollisuuden kilpailukyky turvataan, mutta nyt kävikin
niin, että lähes 100 prosenttia teollisuudesta
jätettiin päästöoikeuksien huutokaupan
ulkopuolelle.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen kertoma tällä hetkellä lomautettujen
lukumäärä 40 000 on todella
kova. Pelko tietysti on, että nuo määrät
tulevat vielä kasvamaan. Myös korkean teknologian
yritykset lomauttavat ja osittain myös irtisanovat väkeä.
Esko Aho esitti Pohjois-Suomi-päivillä tällä viikolla
näkemyksen, että korkean teknologian yritysten
huippuosaajat ja avainhenkilöt voitaisiin rekrytoida yliopistoihin
ja korkeakouluihin tämän osaamispotentiaalin pitämiseksi
yhteiskunnan pyörien pyörittämisessä,
etteivät nämä osaajat karkaisi ulkomaille
tai kenties oman työllistymisensä takia jäisi
ulos tästä yhteiskunnan pyörästä.
Miltä tällainen esitys vaikuttaa, ja olisiko valtion
mahdollista osallistua tähän jollain tavalla?
Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olemme varmasti yhtä mieltä siitä,
että onnistunut ja oikein mitoitettu innovaatiopolitiikka
on yksi tulevaisuuden Suomen menestyksen avaimista, mutta nyt näyttää siltä, että
emme
saavuta itse itsellemme asettamiamme tavoitteita rahoituksellisesti.
Tällä hetkellä kuitenkin olisi erittäin
tärkeää, että saavuttaisimme
edes tuon 4 prosentin tavoitteen bruttokansantuotteesta. Pidän
ainakin itse, että se on se minimi, mikä pitäisi
rahoituksessa saavuttaa tässä tilanteessa. Nyt
kysyisinkin ministeri Pekkariselta, milloin me saavutamme tämän
4 prosentin tavoitteen.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Puheenjohtaja Karjulan johdolla valtiovarainvaliokunta
on minusta tehnyt hyviä, tärkeitä painotuksia
ja linjauksia ajassa. Ministeri Pekkariselta haluaisinkin kommenttia
nimenomaan esimerkiksi rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon nopeuttamisen
ja tehostamisen osalta.
Toinen asia on, että nyt on pakko yritysten rahoituksessa
tehdä nopeita ratkaisuja muun muassa erityisluottolaitosten
valtuuksien osalta. Niitä on lisättävä enemmän
kuin hallitus on ehdottanut. Tekesin kautta kenties yrityksille
on myöskin harkittava mahdollisuuksia jakaa tk-rahoituksen
pelivaraa. Sitten kysymys on siitä, meneekö tilanne
niin pahaksi, että on mietittävä esimerkiksi
jo yrityksille annettavia ylimääräisiä ja määräaikaisia
verohelpotuksia. Me voimme tarvita todella niitä kovia
lääkepurkkeja.
Mutta toinen asia, mikä on minusta edesvastuutonta,
on se, että valmistellaan ensi vuoden budjettia. Me tiedämme
elvytyksen, infran, rakentamisen, sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon puutteet,
mutta hallitus siirtää tietoisesti budjettivalmistelun
ohi keväälle lisäbudjettiin toimia, jotka
pitäisi päättää nyt
tässä ajassa.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Eilen illalla kuulimme uutisen Kuitu Finland
Oy:n konkurssista. Raha katosi Kiinaan ja 310 työpaikkaa
Valkeakoskelta. Kuitu Finland elikkä entinen Säteri
on yksi johtavista palonkestävien kuitujen valmistajista
maailmassa. Mihin käytännön toimenpiteisiin
hallitus ryhtyy, että tällaiset hyvin korkean
teknologian omaavat teollisuuslaitokset, jotka valmistavat erikoistuotteita,
pystyisivät pysymään pystyssä tämän
laman aikana ja tuotanto säilyisi Suomessa? Onko työ-
ja elinkeinoministerillä todella nyt niitä eväitä,
joilla tämmöiseen puututaan, että tämä yritys
tulisi kotimaiseen omistukseen ja että tuotanto ja ammattitaito
ja kaikki tietämys säilyisivät Suomessa
eivätkä ne menisi ulkolaisten hyödyksi?
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyisin eräästä momentista:
Energiansäästön ja uusiutuvan energian
käytön edistäminen ja energiatiedotus.
Tämän rahoitus säilyy nyt samalla tasolla
kuin viime vuonna, kun valiokunta lisäsi 500 000
euroa. Tämä on kuitenkin sellainen momentti, johon olisi
syytä lisätä rahoitusta ja resursseja
vuosi vuodelta, sillä energian säästäminen
ja energiatehokkuus ovat ilmastotalkoissa kaiken a ja o. Kysyisinkin
arvoisalta ministeri Pekkariselta, mitä hankkeita on tai
on suunnitteilla energiatehokkuuden suhteen.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Pekkarinen, puhujakorokkeelta. Nyt voi mennä 5
minuuttia, on paljon kysymyksiä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Cronberg on
sairas, ja toivon, että osoitamme ymmärtämystä sitä kohtaan,
että hän ei todella voi täällä nyt
olla tällä kertaa.
Mitä tulee vielä tähän taudinkuvaan,
josta äsken puhuin, ja siihen tavallaan reagoinnin järjestykseen:
Kyllä todellakin se ensimmäinen asia, jonka olen
havainnut, ja se ajatus, joka täällä on varsin
laajasti ymmärretty ja hyväksytty, on, että ensimmäinen
reagoinnin paikka on varmistaa, että ne, jotka tarvitsevat
rahaa ihan kannattavan toiminnan tarpeisiin, ja ne, joilta nyt sitten
vakuudet ovat yhtäkkiä romahtaneet mutta joilla vakuudet
normaalioloissa riittäisivät rahan saamiseen,
ne sitä rahaa saavat. Valtio menee ja ottaa riskin, sehän
on riskinottoa. Siitä osa voi kaatua päällemme,
mutta se pitää ottaa. Tällä on
laaja ymmärtämys jnp.
Sitten tavallaan seuraava vaihe tulee näissä yrityksissä siinä vaiheessa,
kun ne ovat saaneet sen normaalirahoituksensa hoidettua mutta sitten
kysyntätilanne on niin huono, että näyttäisi siltä,
että on semmoinen tietty vaihe, tietty tämmöinen
pudotus, hauta, jonka yli pitäisi jollakin tavalla päästä.
Sen seikan arvioiminen, ketä kannattaa auttaa tämän
haudan yli, on erittäin tärkeä asia.
Tätä myös nyt sitten tässä vähän
väheksytyssä Tanskasen kanssa käytävässä preppauksessa
yritetään katsoa. Me mietimme myöskin,
tarvitaanko tällaisia vakauttamislainoja, vakauttamisavustuksia,
vakauttamistakuita, joissa idea on se, että sen yrityksen
kysynnän merkittävästi heikentyessä,
todennäköisesti tilapäisesti, emme päästä sitä yritystä kuitenkaan
konkurssiin, vaan erilaisin järjestelyin yrittäisimme
antaa sellaiset edellytykset, että yritys voisi jatkaa
luottaen siihen, että tulee joku kerta parempi päivä ja
että silloin sillä on markkina jnp. Tähänkin
liittyy riski. Jos tämä pitkittyy — niin
kuin herra Krugman saadessaan Nobelin palkinnon arvioi, että tämä voi
pitkittyä hyvin paljon — tähän
liittyy riski, että ei tulekaan sieltä pohjalta
sitä nousua, jossa mennään kohti parempaa,
mutta myöskin tätä tällä hetkellä mietitään.
Mitä tulee vielä näihin erilaisiin
muihin keinoihin, me mietimme täällä näitä bondeja.
Se on yksi vaihtoehto, kun suuret yritykset, jotka eivät ole
olleet näitten tavallisten pankkien, suomalaisten rahoituslaitosten
asiakkaita, nyt kaatuvat niitten niskaan; nyt, kun ulkomaiset rahoittajat ovat
häipyneet, nämä suuretkin tulevat näitten meidän
normaalien rahoittajien asiakkaiksi. Me yritämme katsoa,
voitaisiinko niitä siirtää vaikka tämän
bondijärjestelmän kautta pois tästä asiakkuudesta
ja tätä kautta raivata tilaa tavallisille pienille
ja keskisuurille yrityksille. Myös poisto-oikeuksien lisäämistä mietitään,
mutta poisto-oikeudet auttavat vain niitä, jotka ovat hyvässä kunnossa
olevia yrityksiä, koska eihän huono voi tehdä poistoja.
Mutta voi olla, että tämäkin on tarpeen,
koska ne eivät ole kohta hyvässä kunnossa,
elleivät ne saa näitä poistoja käyttääkseen jnp.
Kaikkia tämän tyyppisiä toimia tässä on
tarkoitus miettiä.
Se, mitä Antti Tanskanen on tässä,
ei nyt tarkoita sitä ... Minusta ministerillä pitää olla
itsetuntoa riittävästi siihen, että hän
tunnustaa sen, että on hyvä, että on
joku hänen avustajanaan ja edelleen tällä jollakin
vielä avustaja, ja heidän kanssaan käydään...
(Ed. Skinnari: Ministeri on pois täältä!) — Ed.
Skinnari, viime kädessä se olen minä,
joka teen ne esitykset loppujen lopuksi kuitenkin kaikista niistä toimista.
Minä teen ne esitykset, jotka liittyvät yritysten
rahoitukseen, siihen lääkitykseen, jota me katsomme
yritysten tarpeista lähtien. Mutta minulla pitää olla
roh- keutta konsultoida ja keskustella niitten Suomen parhaitten
asiantuntijoitten kanssa, jotka pystyvät antamaan minulle
... (Ed. Skinnari: Ei se voi pankkiasioista tehdä!) — Se
voi tehdä, tämmöinen ulkopuolinen selvittäjä.
Jos me kuuntelemme vain yhtä yksityistä pankkia
emmekä yhtä aikaa yritysten menestyksen kannalta
kaikkia niitä intresantteja, joilla on jotain annettavaa
tämän tilanteen helpottamiseksi ... On tärkeää,
että me kuulemme kaikkia yhtä aikaa ja kuulemme
nimenomaan niin, että sitten se lääkepurkitus
pannaan prioriteettiin ja sitä kautta säännöstellään.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä pari kolme muuta asiaa.
Ensinnäkin minunkin mielestäni Tekesin rahoitukseen
tai ylipäänsä innovaatiotoiminnan rahoittamiseen
pitää hallituksen panna entistä enemmän
voimavaroja. Tässä hallitus lisäyksessään
lisää 15 miljoonaa ja nimenomaan käyttää vielä ed.
Tynkkysenkin ja ed. Rajamäen täällä toivomalla
tavalla. Se käytetään nimenomaan ympäristö-
ja energiateknologiaan, siihen, mihinkä nyt on jo muutenkin
käytetty; viime vuonna käytettiin 115—118
miljoonaa euroa näihin asioihin. No, se oli nyt sattumaa,
että niin paljon käytettiin, mutta me pääsemme
sinne lähelle 100 miljoonan euron tasoa, joka on kyllä aika
hyvä taso verrattuna mihin tahansa maahan maailmassa, mihin
tahansa maahan maailmassa.
Mitä tulee muutoin asiaan, kun sanottiin, että olisi
nyt hyvä, että edes päästäisiin
siihen 4 prosenttiin, niin maailmassa muuten siihen 4 prosenttiin
päässeitä ei taida olla kuin Israel.
Ei oikein tiedä, miten se Israelin luku lasketaan. Se voi
nyt olla, että he pystyvät näyttämään,
että se on 4 prosenttia, mutta Ruotsissakin, jossa se oli jo
yli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, viimeinen luku taisi olla
aavistuksen verran alle 4 prosenttia. Elikkä se on hyvä asia
ja hyvä tavoite, mutta ei pidä väheksyä,
jos me pääsemme yli 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta,
koska silloin me mitä todennäköisimmin
olemme maailman tapissa, maailman ykkönen tai kakkonen.
Israelista me tiedämme, mihinkä menee merkittävä osa
siitä t&k-rahasta, jota ne käyttävät
siellä. (Eduskunnasta: Mihin se menee?) — No,
en minä sano ääneen sitä, mihin
se menee.
Mitä, arvoisa puhemies, vielä tulee siihen, millä tavalla
(Puhemies: 5 minuuttia!) näihin koulutustarpeisiin pystytään
reagoimaan, niin — nyt huomaan, että juuri 5 minuuttia
meni yli — hallitus valmistelee toimia niillä rahoilla,
vielä kertaalleen, mitkä nyt on jo budjetoitu.
Niillä pystytään tämä lähimpien
kuukausien tarve hyvin hoitamaan.
Mitä tulee vielä näihin julkisiin
töihin, niitten rahoittamisiin, niin kyllä hallitus
tulee siinä tammi—helmikuun vaihteessa varmasti
rahoittamaan myöskin tällaisia perinteisempiä työllisyysinvestointeja.
Ne tulevat osin eri ministeriöiden, liikennehallinnon,
sosiaali- ja terveyshallinnon, opetushallinnon ja ehkä myöskin
ja todennäköisesti myöskin sitten näitten
työllisyysperusteisten investointiavustusten kautta. Mutta siinäkin
niillä rahoilla, jotka budjettiin on laitettu, päästään
eteenpäin monta kuukautta, ja sen jatkon osalta sitten
tammi—helmikuu on ihan hyvä ajankohta. Pitää olla
järjestys, missä edetään, ja
minusta Suomen hallitus on valinnut aika oikean järjestyksen
edetä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Olen rekisteröinyt tähän ensimmäiseen
pitähköön aaltoon 26 vastauspuheenvuoropyyntöä.
Jos ne pystyvät minuutissa, alle sen, niin otamme kaikki
ne, mutta jos ei pysytä, niin sitten tehdään
uusia päätöksiä.
Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian käyttöä tulee
lisätä kaikin mahdollisin tavoin sekä lämmityksessä,
energiantuotannossa että liikenteessä. Monet kuluttajat
ovat kuitenkin sitä mieltä, että uusiutuvan
energian käytön lisääminen kaupungeissa
ja taajamissa on yksityistalouden kannalta melko hankalaa tai jopa
vaikeaa, kun monissa omakoti- tai rivitaloissa ei kerta kaikkiaan löydy
varastointitilaa säilyttää suurempia
määriä raaka-ainetta, ja esimerkiksi
hakkeen tai pelletin toimittajat sijaitsevat maaseudulla.
Kysyisinkin ministeriltä: Onko mitään
sen suuntaisia hankkeita tai esityksiä, joilla voisi lisätä uusiutuvan
energian käytön mahdollisuuksia kaupungeissa esimerkiksi
perustamalla huoltamoiden tyyppisiä myyntipisteitä,
joista kuluttajat voisivat ostaa raaka-ainetta pienemmissä erissä,
aivan kuten Keski-Euroopassa tapahtuu?
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus on kyllä tällä kertaa
onnistunut tekemään kaiken sen, mitä sen käytössä olevat
mahdollisuudet ovat olleet. Se on tehnyt elvyttävän
budjetin, se antaa pankeille tukea, jos ne tarvitsevat, se nostaa
laina- ja takausvaltuuksia, jos niitä tarvitaan
ja kun niitä tarvitaan. Mutta yhdelle asialle me emme tietenkään
voi mitään. Jos meidän vientimarkkinamme,
vientimahdollisuutemme, tyrehtyvät, niin kyllä Suomen
talous silloin on jumissa. Me tiedämme, mitä esimerkiksi
Venäjällä tapahtuu, mutta onneksi tilanne
ei ole läheskään niin paha kuin se oli
15—18 vuotta sitten, jolloin Neuvostoliiton romahtaminen
romahdutti myös Suomen talouden. Siihen ei pidä mennä,
että meillä on yksipuolinen vienti ja yksipuolinen
tuonti. Täytyy olla monipuolista vientiä,
monipuolisiin maihin monipuolista
vientiä, ja sitä meillä onneksi on. Mutta,
kuten sanoin, jos muualla maailmassa globaali kriisi (Puhemies:
Minuutti on täyttynyt!) äityy, niin silloin me
emme mahda mitään sille.
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta professori, ministeri Antti Tanskasen
nimittäminen selvitysmieheksi selvittämään
meidän rahoitusongelmiamme oli oikea ratkaisu. Nyt on tietysti
ladattu hyvin paljon odotuksia, minkälaisia ehdotuksia
häneltä tulee ja mitä sitten ministeri
ja hallitus tuovat eteenpäin. Mutta kyllä se on
semmoinen kysymys ja alue, joka pitää kyllä selvittää,
ja tuskin maasta löytyy kovinkaan montaa yhtä pätevää henkilöä kuin
professori Tanskanen on tähän tehtävään.
Mutta menisin vähän toiseen asiaan, ja se
on tuottavuusohjelma, jota on käsitelty nyt joka pääluokan
osalta. Te, ministeri Pekkarinen, erittäin näyttävästi
julkisuudessa riitautitte tuottavuusohjelman oman ministeriönne,
oman hallinnon-alanne osalta. Annoitte kuvan ja käsityksen
kansalle ja meille kansanedustajille, että nyt tuottavuusohjelman
henkilöstövähennykset torpataan. Kuitenkin
te olitte itse Ahon kakkoshallituksen alkuvaiheessa nostamassa (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) tuottavuusohjelman henkilöstövaikutuksia
50 prosentilla, lähes 5 000 ihmisellä. Tämä on
pikkuisen ristiriitaista. Miten te selitätte tämän?
Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Meitin perukassa isäntämiehet
on kyllästyneet jatkuvaan sähkönhinnan
nousuun ja laittavat nyt omia tuulimyllyjä testausten osoitettua,
että virtaa tönöön riittää. Olen
ymmärtänyt, ettei yksityishenkilö saa
tukea tällaiselle hankkeelle, mutta yritys saa. Korjataanko
tällainen asia, jotta kansalaiset voisivat olla aktiivisia
niin ympäristön kuin energian säästämisenkin
suhteen?
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin ed. Tynkkynen
jäi. Pitää paikkansa, että Suomen
kannalta keskeiset toimialat, kuten terästeollisuus ja
massa- ja paperiteollisuus täyttävät
nyt EU-ehdot, ja ne on määritelty hiilivuotoriskille
alttiiksi teollisuusaloiksi, jotka ovat oikeutettuja ilmaisiin päästöoikeuksiin.
Valitettavaa on vain se, että samalla moni muukin muille
Euroopan maille tärkeä teollisuudenala määriteltiin
samalla tavoin. Se tarkoittaa jatkossa joka maassa tiukkaa seulontaa
eri teollisuuslaitosten energiatehokkuuden arvioinnissa, jotta tilanne
olisi se, että tehokkaimmat laitokset saavat ilmaisia päästöoikeuksia
enemmän kuin ne energiaa tuhlaavat laitokset.
Kysynkin ministeriltä: Kun vuoden päästä nähdään,
miten arviointityö Euroopan unionissa sujuu, pitäisikö tällä perusteella
ja kokemuksella päätöstä arvioida
vuoden kuluttua uudelleen?
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri totesi tuossa puheessaan,
yritysten taseet ovat tällä hetkellä vahvoja,
mutta jos kassavirrat loppuvat, niin kyllä taseetkin aika
nopeasti menevät huonoon suuntaan, sen me kaikki tiedämme.
Julkisuudessa olleitten tietojen mukaan ennen kaikkea pk-yritykset
ovat tällä hetkellä ongelmissa saada
pankeilta lainaa, ja tämä saattaa muodostua aika
isoksi ongelmaksi.
Kysynkin, mitä erilaisia tukielementtejä pk-yrityksille
hallituksessa ollaan miettimässä, koska tiedämme
sen, että on aika vaikeata löytää semmoisia
tukielementtejä, että ne olisivat tasapuolisia
eivätkä vääristäisi
kilpailua.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täydentävä budjettiesitys
sisältää esityksen siitä, että rakennerahasto-ohjelmien
myöntämisvaltuuksia joiltakin osin, lähinnä työllisyyden
ja kilpailukyvyn ohjelmia, voitaisiin aikaistaa. Nyt pitkin vuotta
on käyty keskustelua siitä, että EU:n
rakennerahaston maksupäätökset ovat viivästyneet,
ja tämä on aiheuttanut alueella ongelmia. Tietojärjestelmäongelmia
on ollut, ja rahat alueella ovat jääneet joiltakin
osin saamatta. Tilanne on esimerkiksi Itä-Suomessa hyvin
valitettava, sillä rahastojen merkitys alueiden kehittämistyössä ja
osaamistyössä on merkittävä.
Tähän on myös valtiovarainvaliokunta
mietinnössään kiinnittänyt huomiota.
Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, mikä on tämän
hetkinen tilanne. Päästäänkö päätöksiä ja maksuja
nyt tekemään täydellä teholla,
ja onko nämä tietojärjestelmäongelmat
jo voitettu?
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän
yritystoiminnan elvyttämiseen. Kaikki keinot täytyy käyttää,
jotta yritykset eivät joutuisi pistämään riippulukkoa
oveen eivätkä lomauttamaan työntekijöitään
pitkäksi aikaa. Valtiovarainministeri Katainen on useissa
haastatteluissa sanonut, että kannattaa vasta sitten helmikuussa
ryhtyä miettimään suurempia elvytystoimenpiteitä.
Hän sanoo, että hintojen täytyy laskea,
vasta sitten kannattaa valtion tulla mukaan. Näitten hintojen
laskua odotellessa moni yritys keikahtaa tässä välillä,
ja tahtoisinkin tietää teidän mielipiteenne
siitä, mitä te tästä suunnitelmasta
ajattelette. Tuntuu jotenkin näin sivusta katsoen aika
koh-tuuttomalta näitä yrityksiä kohtaan,
että valtio jää odottamaan sitä,
mitä tapahtuu yhteiskunnassa, jos yrityksiä ja
toimijoita ei tueta.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, te annoitte teollisuudelle
onnellisuuspillereitä. Teollisuus sekä Suomessa
että EU:ssa sitten Brysselin Eurooppa-kokouksen jälkeen
hykertelee tyytyväisenä, mutta näillä onnellisuuspillereillä on
sivuvaikutuksensa. Se nähtiin ja kuultiin Poznanin kokouksessa,
jossa nimenomaan kehittyvät maat katsoivat varsin karsaasti
sitä, että rikas EU jakoi nämä ilmastonmuutoksen
hillinnän kannalta tärkeät päästöoikeudet
ilmaiseksi teollisuudelle.
Arvoisa ministeri, voisitteko kommentoida, oliko tällä päätöksellä kielteinen
vaikutus siihen tiehen, millä meidän pitäisi
olla kohti Kööpenhaminaa ja siellä tehtävää kansainvälistä vaikuttavaa
ilmastosopimusta?
Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Onneksi meillä on innovatiivinen
ministeri, joka rohkenee katsoa asioita vähän
uudestakin näkövinkkelistä. Innovatiivisuus
on myös hyvän koulutuksen tarjoamista siinä vaiheessa,
kun irtisanomisuhka saattaa olla yrityksessä päällä.
Toivoisin, että ammattikorkeakouluverkostoa käytettäisiin
paremmin hyväksi siinä tilanteessa, kun kuilu
on tulossa. Siltaa pitää rakentaa sen koulutuksen
avulla, koska väki on yhä paremmin koulutettua.
Myöskin toivoisin, että niille alueille, jotka
eivät ole niin sanottuja rakennekehityspaikkakuntia ja joilla
työllisyys on vielä hyvää, niin
sinnekin suunnattaisiin pk-sektorille ennakoivia toimenpiteitä.
Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Pekkariselle tästä vihreästä valosta
poistojärjestelmän kehittämiselle. Olen
useita kuukausia sitten jo tuonut esiin, että energiatehokkuusinvestoinnit pitäisi
nyt tässä taloudellisessa tilanteessa saada nopeasti
kertapoistona poistettua, jolloin saisimme sekä energiatehokkuutta
että investointeja yritykseen. Toivonkin nyt, kun olen
jättämässä siitä juuri
lakialoitetta, että tämä lakialoitteeni saa
nyt myötätuulta myös teidän
puoleltanne.
Kysyisin kuitenkin enemmän tästä työllisyys- ja
yrittäjyyspolitiikasta: Onko meillä näköpiirissä sellaisia
keinoja, joilla kannustettaisiin yrityksiä mieluummin lomauttamaan
kuin irtisanomaan? Eli lomauttaminen olisi se lievempi vaihtoehto,
ja yrityksien kannattaisi tähän toimeen ryhtyä mieluummin
kuin irtisanomisiin.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maailmantalouden syöksykierre on
jyrkkyydeltään nopeampi kuin 1930-luvulla, ja
sehän on siinä mielessä hyvin huolestuttava seikka.
Sen takia, tuossa kun ministeri Pekkarinen puhui lääkepurkeista,
niin onkohan hän löytänyt lääkepurkkia
ymmärtämisen puutostautiin, eli tarkoitan työllisyyspolitiikan
osalta, koska tässä budjetissa vedetään
työllisyysvaroja vähemmäksi. Se ajatus,
kun työministeri puhui siitä, että laitetaan
yrityksiin nämä ihmiset töihin, niin
eihän se toteudu tässä tilanteessa, kun
siellä lomautetaan ja pois potkitaan porukkaa. Silloin pitäisi
etsiä niitä keinoja, miten korvata sitä,
ja esimerkiksi näissä valtion tutkimuslaitoksissa
ja tuolla kunnilla sitten on niitä ihmisiä, jotka
ovat työttöminä, niin miten sinne voisi
työllistää lisää.
Toinen asia on nämä työllisyysperusteiset
investointituet, jotka tässä ovat tulleet esille.
Niihin pitäisi vaan nyt laittaa rahaa, koska, niin kuin ed.
Mustajärvi totesi, on osoitettu, että ne ovat
tehokkaita. Sehän riippuu siitä valvonnasta, ettei anneta
semmoiseen tehtävään, joka ei tuota pysyvää työtä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Jos lähtee näistä päästöoikeuksista
liikkeelle, tällä kertaa näinpäin.
On ihan totta, että ilmaisten päästöoikeuksien
piiriin lopulta tuli paljon enemmän toimialoja kuin alkuperäinen
komission esitys indikoi. Sehän ei selvästi sekään
sanonut, mitkä toimialat pääsevät
ilmaisten päästöoikeuksien piiriin, mutta
se indikoi jotain, ja paljon laajempi oli se lopputulos. No, se
oli meidän kannaltamme sillä tavalla hyvä,
että meidän kannaltamme kaikki keskeiset toimialat
pääsivät ilmaisten päästöoikeuksien
tai siis oikealla termillä ilmaisen alkujaon piiriin.
Ed. Tiusasen puheenvuoroon siitä, mitä tämä tarkoittaa,
tarkoitetaanko tässä nyt sitä, että EU jotenkin
niin kuin tinkii niistä tavoitteista, mitä se
itselleen oli asettanut: No, eihän se sitä tarkoita,
eihän se sitä tarkoita. Nyt tämä tarkoittaa
sitä, että se hallinnollinen ilmainen alkujako
tapahtuu vaan niin, että kaikille niille, jotka saavat
näitä päästöoikeuksia,
se saantotaso on alhaisempi kuin se olisi ollut muutoin niille,
jotka olisivat päässeet ilmaisen alkujaon piiriin.
Tavallaan sen ideahan, että toiset joutuvat ostamaan
ja toiset pääsevät ilmaisen alkujaon
piiriin, mikä oli komission alkuperäinen esitys,
oli se, että tiettyjä toimialoja tavallaan priorisoidaan EU:n
sisällä niin, että ne saavat ilmaisen
alkujaon ja että toiset joutuvat sen ostamaan. Mutta nyt kun
suurin osa tuli ilmaiseksi, kaikki saavat vähän
vähemmän näitä päästöoikeuksia
kuin se alkuperäinen esitys olisi käytännössä sisällään
pitänyt. Näin tämä minun mielestäni
pitää tulkita, ja suoraan sanottuna näin
tämä juttu kaiken kaikkinensa onkin. Tämä ei
merkitse sitä, että EU tinkisi siitä 20
prosentin tavoitteesta, minkä se oli aikanaan jo maaliskuussa
2007 ensimmäisen kerran itselleen tavoitteeksi asettanut.
Mitä tulee vielä siihen, miten uusiutuvaa
energiaa kaupungeissa ja vähän taajemmin asutuissa yhteisöissä voitaisiin
edistää, kyllä kaukolämpöjärjestelmä on
se pääasiallinen juttu ja siinä nimenomaan
uusiutuvat raaka-aineet. Sillä kuitenkin päästään
laajempaan käyttöön. No, toinen on tämä edustajan
tarkoittama idea elikkä, että rakennetaan myöskin
kaupunkeihin, ja meillä on nyt jo markkinoilla myös
kaupunkien pientaloihin soveltuvia järjestelmiä.
Tämä pelletin käyttö esimerkiksi
ei vaan ole niin houkuttavaa meillä vieläkään
kuin se on esimerkiksi Ruotsissa, ja tässä pitää varmasti
parantaa houkuttavuutta.
Mitä tulee tuottavuusohjelmaan, ed. Laitinen, minä en
nyt tiedä, miten te puhutte 1990-luvun alusta, se oli ihan
erilainen. (Ed. Laitinen: Vanhasen kakkoshallitus!) — Anteeksi,
Vanhasen kakkoshallitus. — Ahon hallitus oli ihan erilaisessa
tilanteessa, kun se teki omia ratkaisujaan.
Mitä tulee Vanhasen kakkoshallitukseen, tähän
hallitukseen, niin minä olen sanonut asiasta julkisuudessa.
En pitänyt erillistä tiedotustilaisuutta, vaan
pidin tiedotustilaisuuden näitten rakennerahasto-ohjelmien
osalta, että ne nyt toimivat — Ed. Toivakalle:
ne nyt toimivat, Eak-raha on toiminut jo pitempään,
nyt saatiin vihdoin viimein myös Esr:kin toimimaan. — Kun
siinä yhteydessä minulta kysyttiin, kerroin, että minä voin
erikseen kertoa nyt sitten näistä, ja kerroin, että minä en
pidä järjellisenä sitä, että työ-
ja elinkeinotoimistoja ajetaan alas, niin kuin alkuperäiset
ideat olivat. Pidän edelleenkin siitä kiinni. Olen
ilman muuta edelleenkin samalla kannalla. Ei minun mielipiteeni
siitä mihinkään ole muuttunut. Jos epäilette
sitä, niin turhaan epäilette. (Ed. Skinnari: Se
oli oikein televisiosta!) Minun mielipiteeni ei siitä asiasta
muutu yhtään mihinkään, se on
ihan ilman muuta selvää.
Mitä tulee sähkön hintaan, muistutan
siitä, että kyllä se vielä tällä hetkellä meillä kuitenkin
on ehdottomasti Euroopan halvinta, mutta meilläkin kaikkien
niiden toimien seurauksena, kun me rakennamme likaavan sähkön
tilalle uutta puhtaampaa energiaa, puhtaampaa sähköä ja
puhtaampaa muutakin energiaa, niin kyllä se puhtaampi tällä hetkellä vielä on
kalliimpaa jonkun verran kuin tämä likaisen markkinahinta
konsanaan on. Tästä syystä meillä joudutaan
varautumaan siihen, että jatkossakin hinta voi nousta.
Aivan viimeinen kommentti liittyy näihin rakennemuutosalueisiin,
joihin täällä parissa puheenvuorossa
on viitattu. Huomenna valtioneuvosto tulee tekemään
todennäköisesti päätöksen, jossa
tällä hetkellä äkillisten rakennemuutosten kohteena
olevista seuduista vielä kuusi seutua jää tuon
menettelyn ulkopuolelle. Ne ovat olleet sen kaksi vuotta eivätkä ne
jatka, ja kolme uutta rakennemuutosaluetta tulee tämän
menettelyn piiriin. Rahaa on yhteensä näihin tarkoituksiin
lisäbudjetissa ja varsinaisessa noin 60 miljoonaa euroa
käytettävissä, ja ne kyllä hyvin
riittävät aika pitkäksi aikaa siihen
akuuttiin tarpeeseen. Vielä tämän menettelyn
toimivuudesta voi sanoa, että kaikilla niillä seuduilla,
jotka ovat olleet tähän saakka tämän äkillisen
rakennemuutosmenettelyn piirissä, työllisyystilanne
on parantunut tämän kahden vuoden aikaan. (Puhemies:
Aika!) Yhdelläkään se ei ole mennyt huonompaan
suuntaan. Kaikkialla se on parantunut näitten taakse jääneiden
kahden vuoden aikaan.
Ensimmäinen varapuhemies:
Käydään vielä yksi pitkähkö vastauspuheenvuorokierros,
minkä jälkeen ministeri vastaa.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täytyy myöskin osaltani kiittää hallitusta
ja ministeriä nopeasta reaktiosta ja vaikuttavista toimenpiteistä,
joita on tehty haasteellisen taloustilanteen osalla. Ne ovat oikeaan osuneita,
ja niin kuin kuultiin, lisää on vielä tulossa.
Itse kuitenkin myös haluan kiinnittää huomiota,
niin kuin täällä muutamat edustajat ovat
tehneet, näihin rakennerahastoratkaisuihin. Oli hyvä kuulla,
että nyt ne vihdoin viimein ovat toiminnassa. Tässä kyllä pitää hallinnon
jumpata edelleenkin. Se ei ole hyvää hallintoa,
että melkein kaksi vuotta, puolitoista vuotta, menee, kun
ohjelmakausi vaihtuu, ennen kuin nämä liikkeelle lähtevät.
On hyvä kuulla, että ne ovat nyt vihdoin viimein
lähteneet.
Puhemies! Toinen asia, huolestuttavaa on kotimaisen energian
osuus tällä hetkellä: Turpeen varastot
ovat loppu, metsähakkeen käyttö on vähentymässä.
Elikkä me tarvitsemme uusia toimenpiteitä, jotta
me pystymme saamaan meidän lisääntyvästä puuraaka-aineestamme
enemmän energiaa, ja näitä toimenpiteitä tarvitaan
pikaisesti. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Yksi kysymys varmuusvarastoista:
Mikä on mahdollisuus kantoenergian varmuusvarastointiin?
Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aion nostaa nyt esiin naisyrittäjyyden
silläkin uhalla, että ministeri Cronberg ei ole
paikalla. Naisyrittäjyyden edistämiseksi, sen
edellytysten luomiseksi ja vahvistamiseksi, meillä toimii
useita organisaatioita, muun muassa te-keskukset, Maa- ja kotitalousnaiset,
Naisyrittäjyyskeskus ja Yrittäjänaisten keskusliitto.
Mielestäni on erittäin tärkeää,
että näiden toimivien, olemassa olevien organisaatioiden
rahoitusta turvataan. Toisin sanoen mielestäni ei tulisi
sallia sitä, että rakennetaan päällekkäisiä organisaatioita
saman asian eteenpäinviemiseksi.
Olen nyt kuitenkin ymmärtänyt näin,
että julkisella rahoituksella halutaan tukea niin sanottuja
resurssikeskuksia, jotka ovat aikaisemmin toimineet ikään
kuin projektiluontoisesti muun muassa Esr-rahoituksella. Minun mielestäni
tämä on nimenomaan päällekkäisten
rakenteiden luomista ja (Puhemies: Minuutti täyttyi!) uusien
organisaatioiden luomista. Onkohan tämä nyt sitä pienten
resurssien järkevää käyttöä?
Minun mielestäni ei.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Rakennemuutosalueille on myönnetty
erillisiä tukia, ja juuri ministeri viittasi siihen, että huomenna
tehdään uusia päätöksiä.
Se on aivan oikein. Kuitenkin maassamme löytyy monia paikkakuntia,
joilla varsin lyhyellä ajalla työpaikat ovat vähentyneet
sillä lailla, että suhteellinen työpaikkojen
vähentymä vastaa lähes näitä rakennemuutosalueilla
tapahtuneita työpaikkojen vähentymisiä.
Puhun hitaan rakennemuutoksen paikkakunnista.
Kysynkin arvoisalta ministeriltä: Kun menetettyjen
työpaikkojen korvaaminen uusilla on erittäin vaikeaa,
onko mietitty ministeriössä ja onko valmiuksia
tämän tavallaan rajan ylittämiseen, jos
ollaan lähellä sitä niin sanottua rakennemuutosaluetta,
tai voitaisiinko erillisiä tukia (Puhemies: Minuutti täyttyy!)
kohdentaa näille paikkakunnille avainteollisuuslaitoksille,
jos ovat yritykset vaikeuksissa?
Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille erinomaisen hyvistä vastauksista.
Minua askarruttaa eräs asia liittyen uusiutuviin energialähteisiin.
Hallitus on tehnyt varsin hyviä toimenpiteitä sen
suhteen, miten selviämme laskusuhdanteesta. Eräs
niistä on kotitalousvähennyksen laajentaminen
ja korottaminen. Kotitalousvähennystähän
voi nyt käyttää myös pientalojen
energiaremontteihin. Se on myös erinomaisen hyvä asia
ilmastotalkoon näkökulmasta.
Mutta olisiko pohdinnan paikka siinä, pitäisikö kotitalousvähennysmahdollisuutta
kohdentaa paremmin siten, että energiaremonteissa tulisi
toteuttaa uusiutuvia energiamuotoja, sillä muutoin saattaa
käydä niin, että pientalo vaihtaa öljykattilan
uuteen öljykattilaan eikä välttämättä sitten
käytäkään (Puhemies: Minuutti
on mennyt!) ilmaston näkökulmasta parhaimpia menetelmiä.
Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaivostoiminnan merkitys on erittäin
tärkeä juuri heikomman talouden alueille. Maailmanmarkkinahinnat
vaikuttavat näihin hankkeisiin ulkoapäin. Tätä mahdollisuuksia
tarjoavaa elinkeinoa ei pitäisi itse tyrehdyttää lainsäädännön
avulla. Kaivosteollisuusalalta on tullut pelkästään
huonoa palautetta valmistelussa olevasta kaivoslaista. Miten ministeri
aikoo huomioida alan toimijoiden jyrkät näkemykset
varsinkin tässä taloustilanteessa?
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että lomautukset
ovat lisääntyneet lyhyessä ajassa yllättävänkin
voimakkaasti, vielä lokakuussa tämmöisestä ei
saanut puhua mitään. Ministeri myös totesi,
että taloustieteen nobelisti Paul Krugman varoittaa, että maailma
voi vajota kymmeneksi vuodeksi deflaation leimaamaan talouskriisiin,
ja Krugman perää voimakkaita elvytystoimia. Mutta
istuva hallitus on kuitenkin, niin kuin täällä on jo
todettu, omaksunut tämmöisen hyvin pienten askelten
elvytyspolitiikan. Säästetään
paukkuja vielä pahan päivän varalle.
Muun muassa Esko Aho on ottanut tähän kantaa ja
sanonut, että täytyy elvyttää ja
sitten pitää elvyttää todella
voimakkaasti.
Ministeri Katainen otti kantaa, että rakennetaan vasta
sitten, kun hinnat ovat tarpeeksi alhaalla. Valtiovarainministeri
Katainen mainitsi, että elvytyssumma on 100 miljoonaa euroa.
Toimiiko oikeistohallitus nyt samalla tavalla kuin porvarihallitus
teki 90-luvun laman koittaessa? Rahat laitettiin pankkien tukemiseen,
ja aktiiviseen elvyttämiseen ei sitten rahaa riittänytkään. Juuri
ministeri Pekkarisen ministeriö on avainasemassa elvytyksen
ja sen elvytyksen purevuuden suhteen.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ministeri
Pekkarista siitä, että talousarvioesityksessä on
otettu huomioon ilmasto- ja energiapoliittiset haasteet ja erityisesti
energiatuen rahoitusta on lisätty. Mutta niin kuin ed.
Leppä sanoi, kaikilta osin ei kehitys ole mennyt kauhean
hyvin, esimerkiksi hakkeen osalta. Olisin kysynyt sitä,
miten elinkeinopoliittisesti tärkeää asiaa,
pienten voimalaitosten asiaa, voidaan edistää nyt
tämmöisen taantuman aikana, pysähtyykö se
nyt täysin. Syöttötariffien perään
viimeksi kyseltiin Juupajoella, kun olin siellä tuuraamassa
ministeriä puhetilaisuudessa. Eli siirtyvätkö nämä bioenergiahankkeet
nyt tämän taantuman vuoksi, kun nyt on isoja asioita
tietysti tuettavana, näitä vientifirmojen resursseja
ja muuta, vai tapahtuuko tällä sektorilla kuitenkin
edistymistä?
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on taistellut ansiokkaasti
uusien työpaikkojen puolesta. Innovaatiopolitiikka ja yrityspolitiikka
on ollut erittäin tuottoisaa, ja sen jäljet näkyvät
uusina työpaikkoina joka päivä keskuudessamme.
Totta kai tämä finanssikriisi on vienyt meiltä vähän
terää pois, mutta siihenkin on jo valmistauduttu
ministerin työllä ja ministeriön avulla
erittäin tehokkaasti, kiitos siitä.
Näitä vaikeita rakennemuutosalueita on Suomessa
paljon, ja niihinkin on varauduttu, aivan oikein, mutta monessa
tapauksessa työllisyysperusteinen investointituki on kuitenkin
se instrumentti, jolla pystytään nopeasti vaikuttamaan monella
paikkakunnalla ja tekemään hyvää jälkeä valtiovarainvaliokunnan
lausunnon mukaan. Kysynkin: miten nopeasti työ- ja elinkeinoministeriö aikoo
reagoida siihen, että meillä on todella mahdollisuuksia
työllisyysperusteisessa investointituessa ja tämä olisi
apu, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joka olisi todella nopea ja
tehokas ensiapu?
Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hienoa, että Suomella on energinen
ja uusiutuva ministeri, joka tuo uusia ideoita ja näkemyksiä ja
kuuntelee myös asiantuntijoita. Tämä budjettiesitys
on hyvä osoitus siitä.
Nostan esille energiapolitiikan, lähinnä sen, että kun
nyt tavallinen pientaloasuja tai maatalousyrittäjä tai
muu yrittäjä pohtii lämmön tai jonkun
muun energian tuottamista, niin on hyvin vaikea saada opastusta,
toisaalta saada tietoon myöskin vaihtoehtoja, millä tavalla
voisi muuttaa lämmöntuotantoa. Kysyn ministeri
Pekkariselta, kun energiatukeen ja uusiutuvan energian edistämiseen
lisätään merkittävästi
rahaa, lähes kolminkertaisesti tämän
vuoden summa, ja energian säästön ja
uusiutuvan energian käytön edistämiseen
ja tiedottamiseen laitetaan rahaa: Millä tavalla pystytään
varmistamaan, että semmoiset ihmiset, jotka haluavat muuttaa
tehokkaammaksi energiantuotantoa, saavat opastusta, (Puhemies: Minuutti
on mennyt!) samoiten yrittäjät, jotka haluavat
tuottaa bioenergiaa?
Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka nyt ministeri Cronberg onkin tänään
pois, niin jatkan tästä ed. Laitisen mainitsemasta
tuottavuusohjelmasta. Nopeasti huonompaan suuntaan muuttuvassa taloudellisessa
tilanteessa on kiinnitettävä huomiota etenkin
työttömyystilanteen muutoksiin, ja tuottavuusohjelmaan
vedoten ollaan sulkemassa useilta paikkakunnilta työvoimatoimistoja
ja näin keskitetään palveluita suurempiin
yksiköihin. Olisinkin kysynyt ministeri Pekkarisen mielipidettä:
Miten tämä sopii tämänhetkisiin
haasteisiin työelämää ajatellen?
Toisekseen koen erittäin ongelmallisena suunnata työllistämisvaroja
pitkälti yritysten tukityöllistämiseen,
kun samalla näitä varoja ollaan leikkaamassa julkiselta
puolelta. Jos ollaan realistisia ja rehellisiä, niin loppujen
lopuksi tämä johtaa siihen, että kaikkein
vaikeimmin työllistettävät jäävät
oman onnensa nojaan vailla minkään näköisiä mahdollisuuksia
päästä aktivoivien työllistämistoimenpiteiden
piiriin.
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! TEMin osalta budjetissa on paljon hyvää.
Muun muassa työllisyysmäärärahojen
kohdentaminen yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen
ja yrityksissä tapahtuvan työn palkkatukeen on
viisasta. Yhdessä hyvin toimivan työvoimahallinnon
kanssa hyötymään pääsevät
niin ihmiset kuin yrityksetkin. Sen sijaan monet menestyvät vientiyritykset
ovat nyt taantuman kourissa todella vientitakuiden tarpeessa. Kysynkin
ministeri Pekkariselta: Tuleeko tämä apu ajoissa,
kun yritykset itse kiirehtivät näiden takuiden
saamista, näin muun muassa vieremäläinen
Ponsse, jonka keskeinen viesti oli juuri näiden takuiden
pikainen saaminen?
Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen tunnetaan nopeasta reagoinnistaan,
ja on hyvä, että myös hallitus on oppinut
häneltä sen saman ominaisuuden. Hallitus reagoi
nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen, ja rakennemuutospaikkakuntia
saattaa vielä tulla tässä lisää.
Siksi pidän tärkeänä, että työvoimapoliittisiin
toimiin tarkoitettuja määrärahoja suunnataan juuri
niille alueille. Niistä on hyviä kokemuksia Kymenlaakson
alueella muun muassa Voikkaan tilanteen hoitamisesta.
Toinen tärkeä asia on täällä esille
tullut valtion tuottavuusohjelma. Mielestäni se on arvioitava
uudelleen ja sille asetetut tavoitteet ovat liian suuria työvoimahallinnon
tehtäviin nähden tässä vaikeassa
tilanteessa.
Kolmantena, on hieno asia, että tämän
ilmaisen alkujaon piiriin pääsivät kaikki
Suomelle tärkeät toimialat, siitä kiitos
ministerille.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että Suomi
todellakin saadaan pysymään liikkeellä.
Huomenna on ylimääräinen valtiovarainministereitten kokous,
jossa mietitään muun muassa Kansainvälisen
valuuttarahaston Imf:n rahoitusedellytyksiä. Jos valtiosihteerin
selostuksesta suuressa valiokunnassa sai oikean kuvan, niin Suomi
joutuu panostamaan noin 340 miljoonaa euroa tähän
rahoitukseen. Se on paljon enemmän kuin se, mitä on
puhuttu helmikuussa hallituksen panostavan.
Olisin kysynyt: Kuinka paljon nämä kansainväliset
rahoitukset haittaavat nyt sitten tätä Suomen
rahoitusta?
Sitten olisin kysynyt tästä, mikä tänään
tuli myös esille: Miten kaukolämmön,
joka on yksi Suomen merkittävimmistä energiamuodoista, asema
nyt sitten turvataan tässä energiapaketissa, koska
se on (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) kunnallisille
energiayhtiöille ja kunnille tärkeä asia?
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suurella tyytyväisyydellä on
pantava merkille se, että hallituksen ja etenkin ministeri
Pekkarisen reagointikyky talouden kriiseissä on ollut erittäin
vahva niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Alueellisesti
näissä rakennemuutossokeissa toimenpidepaketit
on tehty erittäin määrätietoisesti,
ja valtakunnallisesti elvyttävät toimenpiteet
on tehty nopeasti portaittain, ja valmius uusiin toimenpiteisiin
on myös olemassa.
Mutta toiseksi on tietysti selvää, ettei näitten rakennerahastojen
toimivuudessa jatkossa saa olla näin suuria toiminnallisia
viiveitä, ja on myös aivan välttämätöntä kiinnittää erityishuomiota
näitten rakennerahastojen käytön aika
suureenkin byrokratiaan ja yleensäkin tähän
hanketoiminnan erittäin vahvaan ja suureen byrokratiaan.
Tämä byrokratia estää aika monessakin
tapauksessa tai ainakin hidastaa näitten hankkeitten tehokasta
hyväksikäyttämistä.
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt on aivan oikea aika, ministeri,
investoida tutkimus- ja kehitystoimintaan, uuteen teknologiaan,
erityisesti ympäristö- ja energiateknologiaan.
Nyt otan esiin tämän rakennusaineteollisuuden.
Puhutaan paljon siitä, millä tavalla me lämmitämme
taloja, mutta puhumme tavattoman vähän, mistä talot tehdään.
Rakennusteollisuus tuottaa 5 prosenttia päästöistä,
ja vihreiden rakastama betonirakentaminen on yksi pahimpia päästöjen
tuottajia tässä maassa. Teräsrakentaminen
tuottaa myöskin niitä. Puurakentaminen toimii,
ministeri, puunieluna. Oletteko tietoinen esimerkiksi siitä,
että Metsähallitus suunnittelee Nuuksion kansallispuiston
luontokeskusta rakennettavaksi betonista? Ja uuden Helsingin musiikkitalon
verhoiluun suunnitellaan betoniseiniä sen sijaan, että maailmankuulu
arkkitehti Toyota haluaa sinne samanlaiset puuseinät kuin
Lahden Sibelius-talossa on. Hän teki Marinski-teatterin
puusta. Ministeri, tämä on hölmöläisten
hommaa. Tiedättekö tämän? Aiotteko
puuttua tähän ja ohjata, että julkista
rakentamista tullaan lisäämään
merkittävällä tavalla nimenomaan puurakentamisen
suuntaan, joka toimii hiilinieluna ja on äärimmäisen (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) kokonaisvaltaisesti, taloudellisesti tehokasta
ja on uutta teknologiaa, jota voimme viedä sitten myöskin
massiivisesti maailmalle ja samalla aikaansaada ilmastotavoitteiden
kannalta merkittäviä tuloksia?
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oli täysin välttämätöntä saada
tämä puheenvuoro kiittääkseni
ministeri Pekkarista siitä, että hän
tämän te-toimistojen alasajon lupasi nyt katkaista
ja estää, mikä oli uhkaamassa tämän
järjettömän yksioikoisen tuottavuusohjelman
takia. Kiitos siitä. Kun nämä äkillisen
rakennemuutoksen alueet on määritelty kahdeksi
vuodeksi ja esimerkiksi Keuruun seudun ja Saarijärven—Viitasaaren
seudun kaudet ovat nyt päättymässä ja
tilanne kuitenkin lomautusten ja elinkeinoelämän
näkökulmasta ei näytä kovin
hyvältä, päinvastoin, niin kysyn, onko mahdollista,
että kahden vuoden aikaa jatkettaisiin niiden osalta, missä siihen
on perusteluita.
Herra puhemies! Tähän elvytyskeskusteluun sen
verran totean, että en oikein ymmärrä vasemmisto-opposition
linjauksia siitä, että nyt vaaditaan, kun vuodenvaihde
on vasta edessä, niin valtavasti panostuksia tässä vaiheessa.
(Puhemies: Minuutti päättyy!) On katsottava äärettömän tarkkaan,
mihin ne kohdennetaan. Ministeri Tanskanen tekee tämän
työn, ja sen jälkeen on syytä katsoa,
mitä päätöksiä tehdään.
Ensimmäinen varapuhemies:
40 vastauspuheenvuoroa tässä yhteydessä käytettiin.
Nyt, ministeri Pekkarinen, tähän yhteyteen yhteenveto,
4 minuuttia.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen: Minä olen sanonut
jo kauan aikaa aikaisemmin julkisuudessa, että tämän
nyt meneillään olevan tuottavuusohjelman tiimoilta
ei työvoima- ja elinkeinotoimistoja lakkauteta. Siellä on
uudistus meneillään, mutta niitä ei lakkauteta.
Tämä on sanottu jo monesti aikaisemmin. Tämä ei
tarkoita sitä, ettei työ- ja elinkeinoministeriö ole
mukana näissä tuottavuustalkoissa, mitä valtioneuvosto
on päättänyt. Me olemme niissä mukana,
me kannamme kohtuudella oman vastuumme, mutta emme tee sitä niin,
että me panemme näitä tällä hetkellä vielä ympäri
maakuntia tarvittavia toimistoja kiinni. Se tapa, millä me
hoidamme oman vastuumme, on vähän toisenlainen.
Mitä tulee tähän Antti Tanskasen
rooliin, vielä kertaalleen, hän ei ole mikään
selvitysmies. Hän ei tee mitään erillistä raporttia.
Hän konsultoi minua ja minun virkamiehiäni, ja
me yhdessä teemme ne esitykset, jotka sitten aikanaan toimitan
koko muun hallituksen yhteisesti käsiteltäväksi.
Ed. Elsi Katainen kyseli, riittäväkö nämä takauslimiitit.
Kyllä ne riittävät. Noin 4 miljardin euron
limiitti on käyttämättä pelkästään
vientitakuissa. Sitten me otamme myöskin korontasaussopimukset,
miljardi tulee lisää sinne. Eli korontasaussopimus
tarkoittaa sitä, että yritys itse hankkii avustajansa
kautta rahoituksen jostakin ja valtio tulee mukaan ja ottaa kannettavakseen sen
vastuun, mikä korkomuutoksen seurauksena saattaa olla.
Meillä on näitä instrumentteja, joilla päästään,
niin kuin alussa sanoin, pitkän aikaa eteenpäin
vielä vuoteen 2009, mutta uusia toimia aivan taatusti tarvitaan.
Nämä toimet, mitä nyt on päätetty
tai päättämässä tässä,
eivät riitä. Me tarvitsemme monen muunlaisia,
ja mitä ne ovat, sitä paraikaa katsotaan ja aika
näyttää.
Mitä vielä tulee bioenergiaan — sekä ed.
Karpela että ed. Kaltiokumpu hivenen eri näkökulmasta
kysyivät samaa asiaa — ensinnäkin saattaa
olla, että nyt minä en ole ajan tasalla, mutta ymmärtääkseni,
jos teet kotitalousremontin, muutat öljystä öljylle,
et voi saada tätä tukea. Kyllä se on
niin kuin uusiutuvan energian, minun mielestäni ... (Ed.
Tiusanen: Ei ole!) — No sitten minä olen väärässä.
Minun täytyy varmistaa se, (Ed. Tiusanen: Kotitalousvähennys!)
mutta jos ei ole näin kuin tässä sanon,
niin sitten teen kaikkeni, että mahdollisimman nopeasti
säädökset muutetaan. Tuohan on ihan höperö tapa,
jos se todellakin on noin. Nyt on kysymys siitä, että se
ei ole minun vastuullani oleva asia, minä en tiedä niin
tarkkaan, mutta olen olettanut, että se toimii tällä tavalla,
ja niin sen pitää, herra paratkoon, tämän
järjestelmän toimia. Ilman muuta teen kaikkeni,
jos on näin, kuin ed. Tiusanen täältä huusi.
Mitä tulee vielä siihen, miten julkinen valta
on mukana yksittäisen kansalaisen energiaratkaisuissa tai
sitten isompien yhteisöjen, niin nythän me tuemme
niitä investointeja, mitkä merkitsevät
siirtymistä esimerkiksi puhtaampaan kaukolämpöön,
kun se käyttää raaka-aineena päästöttömiä energialähteitä.
Me tuemme niitä investointituin, ja sitä rahaa
nyt on riittävästi, aika hyvin tällä hetkellä.
Ihan eri tasossa, niin kuin täällä on monta
kertaa sanottu, kuin aikaisemmin. Mitä tulee kotitalouksiin,
niin kotitaloudet tarvitsevat niitä houkuttimia. Nyt on
tämä kotitalousvähennys, mutta kyllä me
tarvitsemme jatkossa todennäköisesti enemmänkin.
Mitä tulee taas, ed. Laukkanen, siihen teidän huoleenne
tästä puun käytöstä,
minä jaan tämän näkemyksen.
Tarvitaan toimia, joilla pitää kannustaa puhtaitten
raaka-aineitten käyttöön myöskin
rakentamisessa. Silloin puu on se puhdas, kestävä raaka-aine,
niin kuin me kaikki tiedämme. Minusta olisi perin oudoksuttavaa — jos
lainaan erästä puhujaa — jos Musiikkitalon
sisustusmateriaalina käytettäisiin jotain muuta
kuin puuta. Yritän tehdä kyllä tässä kaiken
voitavani. Minusta se ei nyt ihan ole mikään kansallinen
häpeä, mutta ei se kyllä kovin kaukana
siitä ole, jos siellä jonkunlainen betoniratkaisu
on se lopullinen ratkaisu, jota siellä käytettäisiin.
En ole ollenkaan tämän akustiikan asiantuntija,
mutta musiikista olen kiinnostunut ja sitä olen harrastanut. Pitäisin
sitä aivan kauhistuttavana asiana, jos noin kävisi.
Mitä tulee vielä kaivostoimintaan, josta ed. Karvo
täällä puhui, niin nyt kun tämä lain
valmistelu on vielä kesken, niin tässä on
erilaisia äärilaitoja. Kaivosteollisuus kauhistelee,
että nyt ollaan kiristämässä niin
ja näin ja tällä tavalla. Eivät
ne puheet pidä paikkaansa ihan lyhyesti sanottuna. Ei olla
kiristämässä sillä tavalla.
Kaivostoiminta on tavattoman suuri mahdollisuus merkittävälle
osalle Suomea ja koko Suomelle. Sen edellytyksistä pidetään
huolta, mutta ei vanhanaikaisella tavalla, että sinun kotipihallesi
voi tulla kuka tahansa kaivelemaan, eikä tarvitse edes
ilmoittaa sille maanomistajalle. Ei näin. Me otimme uuden
hallintolain tarjoamat mahdollisuudet käyttöön
2006 ja nyt jo noudatamme erittäin laajaa kuulemista, asianomaisten
ja intressitahojen kuulemista, silloin, kun näitä valtauksia myönnetään.
Nyt täytyy kyllä tästä pöntöstä sanoa,
että toinen puhuja toisesta pöntöstä,
elikkä piispa kirkossa puhuessaan tästä asiasta
ei ollut nyt ihan ajan tasalla siitä, mitä menettelyä tällä hetkellä jo
noudatetaan. Jos on joku valtaaja, joka pyrkii tekemään
valtauksen, ei se pääse enää tulemaan
toisen takapihalle noin vaan. Siinä tarvitaan ympäristöviranomaisen
lausunto, (Puhemies: 5 minuuttia!) siinä tarvitaan asianomaisen maanomistajan
ja muiden intresanttien näkemys, ennen kuin voidaan ajatella,
voitaisiinko valtauspäätös tehdä vai
ei.
Arvoisa puhemies! Mieluusti tähän muun muassa
hitaan rakennemuutoksen kysymykseen palaan sitten hivenen myöhemmin.
Heli Järvinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensin kommentti ed. Laukkaselle: Vihreät
eivät missään tapauksessa ole edistämässä valtakunnallisesti
betonirakentamista vaan päinvastoin puurakentamista. Yksittäisiin
asioihin en tietenkään voi ottaa kantaa, mutta
tämä on ehdoton yleislinja.
Mutta koska työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen on
puhunut vahvasti tuottavuudesta, haluan ottaa varsinaiseksi aiheekseni
sen. Tuottavuusohjelma, josta on tullut aivan kirosana, on viime
hallituksen tekemä pakkoratkaisu tilanteessa, jossa siis
jo viime hallituskaudella nähtiin väestön
ikääntymisen aiheuttamasta eläköitymisestä ja
nuorten ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat
ongelmat työntekijöiden riittävyydessä ja
ryhdyttiin toimiin.
Viime hallitus päätti leikata valtionhallinnosta
vuoteen 2011 mennessä runsaat 9 000 työpaikkaa,
ja tämä hallitus on pitänyt tavoitteen
ennallaan. Sen lisäksi vuoden 2011 jälkeen vuoteen 2015
mennessä tavoitteena on vähentää valtion työntekijöitä lähes
5 000:lla. Tuottavuusohjelma kuulostaa raa’alta,
mutta vielä raaempia ovat henkilöstön
poistumaennusteet erilaisten eläkkeelle jäämisten
ja muun vaihtuvuuden takia. Siihen suhteutettuna tuottavuustavoitteet
ovat jatkossa vain noin kolmasosa vapautuvista työpaikoista — jos
sitäkään. Siitä syystä on
selvää, että tuottavuusohjelmaa tarvitaan,
vaikka sitä työttömyysohjelmaksi tai
vähennysohjelmaksi nälvitäänkin.
Tuloksia ohjelmasta on myös saatu. Tilastokeskuksen
mittauksen mukaan valtionhallinnon työn tuottavuus on parantunut
vuosina 2005—2007 vajaan prosentin vuodessa. Ministeriöt,
virastot ja laitokset ovat saavuttaneet asettamansa tulostavoitteet.
Hankintatoimessa on saavutettu säästöä 95
miljoonaa euroa vuosittain ja mikä parasta: kansalaisten
mielestä valtion palvelujen laatu on entisellä hyvällä tasolla
samoin kuin työelämän laatu. Eläkkeelle
siirtyminen on myöhentynyt, ja työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyminen on vähentynyt. Nämä eivät
ole omia arvioitani, vaan VM:n julkisten palvelujen laatubarometrista.
Nämä kaikki ovat siis toteutuneet kaikesta parjaamisesta
huolimatta.
Silti matkassa on monia ongelmia. Työvoimatoimistoilta
odotetaan työttömyyden kasvaessa yli 1 100
henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2015
mennessä, sosiaali- ja terveysministeriö ei ole
saanut 800 työpaikan vähennystavoitteestaan vielä mitään
esitystä. Erityisen ongelmallista on työsuojelupiireistä vähentäminen
jo neuvottelujen kannalta, sillä niistä neuvottelevat
myös työmarkkinajärjestöt. Merentutkimuslaitoksen
kohtalo näyttää vähintäänkin
omalaatuiselta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus onneksi sai vuoden
lisää harkinta-aikaa, kun työryhmä miettii asiaa,
mutta monia käytännön ongelmia tuottavuusohjelma
on tuonut tullessaan. On ymmärrettävää,
että näkyvin ja ongelmallisin osa sitä on työntekijöiden
määrän vähentyminen, mutta keskusteluun
toivoisi paljon enemmän näkökulmia siitä,
millaisia uusia työtapoja, rakenteita ja välineitä valtionhallintoon
on ohjelman myötä saatu. Samalla pitäisi
puhua paljon enemmän rahasta: siitä, millä summalla
muutoksia on varauduttu jatkossa rakentamaan.
Muitakin toiveita tuottavuusohjelman jatkolle on. Tuottavuudelle
kaivataan mittaristoa, jolla työn tehokkuutta voisi mitata
järjellisesti ja järjestelmällisesti.
Valtionhallintoon kaivataan parempaa johtajuutta ja henkilöstöosaamista,
siis tämän alan jatkuvaa koulutusta. Samalla tavalla kaivataan
kunnon kannustinjärjestelmää, joka voi
pitää sisällään niin
palkkaukseen, työaikoihin kuin työtehtävien
sisältöihinkin liittyviä osasia.
Myös tuottavuusohjelman väliarvioinnissa todetaan,
että ohjelman toteutuksessa henkilöstömäärän
osuus on liian korostunut ja ohjelma sisältää jännitteitä hallituksen
muihin tavoitteisiin. Siksi pitää miettiä entistä tarkemmin
ja pitkäjänteisemmin jo etukäteen sitä,
miten tuottavuus toimii alueellistamisen kanssa, miten se toimii
rakennemuutoksen kanssa ja miten se toimii laman torjunnan kanssa.
Itse näkisin, että jos tuottavuusmääristä ei
voi karsia, niin sitten pitäisi aikajännettä pohtia
uudelleen. Työ- ja elinkeinoministeriö itse esittää oman
tavoitteensa helpottamista 450 henkilötyövuodella,
ja monella muulla ministeriöllä on varmasti samansuuntaisia
toiveita.
"Valiokunnan mielestä työvoimahallinnolle asetettuja
tuottavuustavoitteita on arvioitava uudelleen, sillä asetetut
vähennystavoitteet ovat liian suuria työvoimahallinnon
tehtäviin nähden", lukee epistolassa. Mielestäni
tuottavuudesta pitäisi nyt nöyrästi ja
vakavasti kaikkien lomautusten ja irtisanomisten keskellä keskustella
osana talouden elvytyspakettia.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Matalasuhdannetilanteessa voidaan viedä eteenpäin ilmasto-
ja energiastrategiaa ja samalla lisätä kotimaisen
energiantuotannon osuutta. Käsittelen seuraavassa eräitä mahdollisuuksia,
joihin hallitus voi tarttua.
Hallitus lähtee strategiassaan siitä, että tuulivoiman
kokonaistehoa nostetaan merkittävästi vuoteen
2020 mennessä. Tuulivoima on teknologiateollisuutta, jolla
voitaisiin korvata vähenevää vientiä kotimaisella
kysynnällä. Onkin erittäin tärkeää,
että matalasuhdanteessa tuetaan määrätietoisesti
tuulivoimaloiden rakentamista. Esimerkiksi 500 miljoonan euron tuki
tuulivoiman rakentamiseen vuosina 2009, 2010 ja 2011 auttaisi merkittävästi
tuulivoiman osuuden lisäämistä maamme
energiantuotannossa monessa muodossa.
Suomessa viedään valtava määrä jätteitä vuosittain
kaatopaikoille, jotka puolestaan päästävät isot
määrät metaania ja muita myrkyllisiä kaasuja
ilmaan sekä lisäksi pidemmällä aikavälillä maaperään
ja pohjavesiin. Tämä ongelma on ratkaistavissa
jätteenpoltolla. Riippuen jätteenpolton teknisistä käytännön
ratkaisuista, tämän avulla voidaan saavuttaa noin
3 terawattitunnin määrä energiaa. Lisäksi
jätteenpoltto on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävää,
koska sen päästöt ovat vain noin 0,9
prosenttia kaatopaikkojen päästöistä.
Teknisesti kehittyneiden jätteenpolttolaitosten rakentamiseen
tarvitaan investointitukea. Kokonaisuudessaan Suomeen tarvittaisiin
noin kymmenkunta jätteenpolttolaitosta.
Arvoisa puhemies! Suomeen on suunnitteilla kolme uutta ydinvoimalaa.
Tiedetään myös, että 2020-luvulla
on pakko lopettaa vanhentunut ydinvoimala sekä joukko muita
vanhentuneita voimalaitoksia. Tämä synnyttää sähkönkulutuksen
kasvun lisäksi tarpeen rakentaa lisää ydinvoimaa.
Pitäisin hyvänä, että tämä hallitus
antaisi luvan vähintään yhden ydinvoimalan
rakentamiseksi. Myös julkinen tuki saattaisi olla tarpeen.
Edellä mainituilla keinoilla lisättäisiin
energiantuotannon kotimaisuusastetta merkittävästi
lyhyessä ajassa. Onkin tärkeätä,
että matalasuhdanteessa löydetään
sellaisia rakennusprojekteja, jotka vaativat korkeatasoista osaamista
ja antavat työtä suurelle joukolle suomalaisia.
Niinpä esimerkiksi rakenteilla olevan Olkiluodon kokemusten
perusteella on tärkeätä, että uusien
ydinvoimaloiden rakentaminen pyritään antamaan mahdollisimman
pitkälle suomalaisille, jotka osaavat tehdä laadukkaampaa
työtä kuin monet ulkomaiset toimittajat. Mielestäni
energian rakennushankkeista on tulevaisuudessa saatavissa suurempaa
taloudellista hyötyä kuin esimerkiksi talonrakennuksesta.
Myös väylien rakentamisessa on tarkasteltava ensi
sijassa tulevaisuudessa saatavaa taloudellista hyötyä.
Tämän takia onkin tärkeää katsoa,
minkälaisiin kohteisiin valtio käyttää velaksi
otettuja rahojaan.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Ministeri on poissa, mutta sanon
nyt kuitenkin: jos on keskustaväki kehunut ministeri Pekkarista,
niin samoin minäkin kehaisen hänen aktiivista
toimintaansa sarallaan.
Hannakaisa Heikkinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Elämme tällä hetkellä keskellä merkittäviä kansallisia
ja kansainvälisiä muutoksia. Talous- ja työllisyyskehityksen
näkymät ovat heikentyneet talousarvioesityksen
laatimisen jälkeen. Hyvin lyhyessä ajassa talouden
ja työllisyyden ylle on kasaantunut tummia pilviä,
joiden todellista voimakkuutta tai edes toteutumista on monelta
osin vaikea arvioida. Joka tapauksessa on selvää,
että pitkään kestänyt talouden
kasvu on päättynyt, mikä vaikuttaa yritysten
toimintaympäristöön ja mahdollisuuksiin.
Finanssikriisin vuoksi etenkin vienti- ja kasvuyritysten mahdollisuudet
rahoituksen saamiseen ovat heikentyneet tuntuvasti. Työllisyyden turvaamisen
kannalta onkin keskeistä, että yritysten toiminnalle
ja investointien jatkumiselle voidaan taata kilpailukykyiset puitteet.
Talousarvioesitystä annettaessa työttömyyden
ennustettiin laskevan ensi vuonna 5,9 prosenttiin, mistä johtuen
momentin määrärahaa vähennettiin
noin 77 miljoonalla eurolla.
Uusimpien ennusteiden mukaan työttömyyden
arvioidaan nousevan kuitenkin 7 prosenttiin. Väestön
ikääntymisestä johtuva eläköityminen hidastaa
omalta osaltaan työttömyyden kasvua, mutta uhkakuvana
on, että työttömyys voi nousta edellä esitetyistä lukemista
vielä ennakoitua selvästi korkeammaksi.
Tilanne ja nämä asetelmat vaativat hallitukselta
nopeaa reagointi- ja ennakointikykyä. Tällä hetkellä keskeiseksi
nousee se, millaisiksi hallitus arvioi vaadittavat kurssimuutokset
valtion tuottavuusohjelmaan ja esimerkiksi sen puitteissa työvoimahallinnolle
asetetut tuottavuustavoitteet. Työ- ja elinkeinotoimistojen
henkilöstöön on päätetty
kohdistaa yli tuhannen henkilötyövuoden vähennystavoite
vuoteen 2015 mennessä. Työttömyyden lisääntyessä työvoimatoimistojen
asiakaskunta voi lähiaikoina kasvaa tuntuvasti nykyisestä.
Lisäksi työnhakijoina on jo pitkään
työttöminä olleita ja muutoin vaikeasti
työllistettäviä, joiden työllistäminen
vaatii aktiivista henkilökohtaista ohjausta, samoin kuin
lisääntyvä työperusteinen maahanmuuttajaryhmä.
Näin ollen työ- ja elinkeinokeskusten ja -toimistojen toimintakyky
nousee entistä tärkeämpään
ja oleelliseen rooliin erityisesti tulevien kuukau-sien aikana.
Valtio ei saa ainakaan tehdä yhtään uutta
työtöntä ulkoistamistoimillaan. Mutta
toisaalta yhtä räikeää on vaatia
koko tuottavuusohjelman pysäyttämistä.
Arvoisa puhemies! Kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa
vuosille 2007—2015 painotettiin uudistuvan ihmisläheisen
ja kansainvälisestikin kilpailukykyisen Suomen tärkeyttä,
visiona "Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa"
ja yhtenä kärkihankkeena työelämän
pelisääntöjen uudistaminen sekä johtamisen
ja esimiestyön kehittäminen.
Muun muassa vuorineuvos, professori Kari Neilimo on painottanut
yrityksen keskeisenä menestystekijänä hyvää johtamista.
Yrityksen ollessa samanaikaisesti niin liikeyritys kuin ihmisten yhteisö yrityksen
menestymisen välttämätön ehto
on, että kahden edellä mainitun välillä vallitsee
tasapaino. Neilimo on puhunut myös niin sanotuista ihmiskasvoisista
markkinatalousyrityksistä, jotka tulevaisuudessa tiedostavat
entistä paremmin arvot, yhteiskuntavastuunsa ja hyvän
johtajuuden edellytykset. Huomioiden monet murheelliset lomautus-
ja irtisanomisuutiset eri alojen yrityksissä ympäri
Suomea työttömyyden lisääntymisen
estämisen rinnalla on kuitenkin samanaikaisesti huolehdittava
toisaalta ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta myös
tuleville vuosille.
Kokonaan oman haasteensa muodostaa työ- ja perhe-elämän
yhteensovittaminen. Lapsiperheiden ohella myös keski-ikäinen
väestö joutuu ottamaan yhä enenevässä määrin
vastuuta omista vanhemmistaan, mikä edellyttää myös
työelämältä uuden tyyppisiä joustoja
sekä ylipäänsä työn
ja muun elämän välisten suhteiden periaatteellista
uudelleen miettimistä.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työelämässä ei
kaikki ole kohdallaan. Siitä kertoo muun muassa se, että työelämästä jää vuosittain
4 000 ihmistä sairaseläkkeelle masennuksen
takia. Tietoyhteiskunnassa työntekijältä vaaditaan
koko ajan uudenlaisia vahvuuksia sekä taitoja. Työssä jaksamisen
merkitys korostuu entisestään työn luonteen
muuttuessa entistä enemmän tietointensiivisemmäksi,
töiden reunaehtojen tiukentuessa ja työn henkilöityessä.
Käsillä oleva talouden alamäki ei
poista sitä tosiasiaa, että iso osa työvoimastamme
siirtyy lähivuosina eläkkeelle ja että ihmisten
työhyvinvointia ja työmenetelmiä on kehitettävä.
Jotta työuria voitaisiin esimerkiksi pidentää menestyksekkäästi,
työntekijät tarvitsevat työuransa varrella
myös eräänlaisia satamia ja huokoisempia
hetkiä. Näitä vaihtoehtoja voisivat tarjota
esimerkiksi etätyö tai ylipäänsä erilaisten
työmuotojen ja -mallien yhdistäminen. Tietotekniikan
ja sen hyödyntämisen rinnalle avainasemaan ja merkittäväksi
kilpailutekijäksi täytyy mielestäni nostaa
myös entistä enemmän juuri osaavat ihmiset
ja hyvä johtaminen.
__________
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.
__________
Arja Karhuvaara /kok:
Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa ensi vuonnakin aika paljon
syrjäytymisen ehkäisyyn muun muassa vankeinhoitoa
ja erityisopetusta resursoimalla. Haluaisinkin tässä muistuttaa,
että vankien työllistymiseen vaikuttaa koulutustason
lisäksi olennaisesti paitsi päihteettömyys
myös asiakasrekisteritietojen ajantasaisuus. Se, että luottotiedot ovat
kunnossa ja esimerkiksi velkasaneeraus on onnistuneesti lopussa
ja vankila-aikana on hankittu jopa loppututkinto, ei vielä riitä,
jos luottoasioiden asiakasrekisterissä osoite on vielä kymmenen
vuotta vapautumisen jälkeenkin Keskusvankila.
Sähköisten rekisterien ja sähköisen
tiedonsiirron lisääntyessä on oikeus-
ja liikenneministeriössä kiinnitettävä vakavaa
huomiota rekisterien ajantasaisuuteen, jotta vanhentuneilla rekisteritiedoilla
ei vaikeuteta yksittäisen kansalaisen elämää.
Yleensäkin työn hintalappu ja palkat verrattuna
talouden yleiseen tuottavuuteen ovat Suomessa poikkeavan surkeat
verrattuna muuhun EU-alueeseen. Julkinen sektori heikentää edelleen
koko maan talouden tehokkuuslukuja. Ehkä talouden tasanne
on osaltaan kuitenkin työkaluna kuntarakenteiden ja palvelujärjestelmien
sekä niiden rakenteiden uudistamisessa. Talouskasvun ja
palvelujenkin taloudellisen saatavuuden keskeinen tekijä on
edelleen talouden paremmat toimintatavat ja teknologinen kehitys.
Tuottavuuden kannalta on myös tärkeää,
että työmarkkinoiden rakennemuutosta ei estetä vaikeuttamalla
työsuhteiden solmimista ja purkamista tai rajoittamalla
erilaisia työsuhdemuotoja. Talouden perusedellytys on työvoiman
sekä ammatillinen että alueellinen siirtyminen
ja nopea reagointi koulutus- ja osaamistarpeisiin. Julkisella puolella
tuottavuutta ei paranneta irtisanomalla työvoimaa, vaan
organisoimalla työnjako osaamisen mukaan, kilpailuttamalla
ja val- vomalla palveluiden laatua. Mahdollistamalla myös
työaikojen itseohjausta ja kouluttamalla johtajat tähän
päivään orientoituneiksi lisätään myös
työn viihtyvyyttä, kuten ed. Heikkinenkin äskeisessä puheessaan
mainitsi.
Työvoiman liikkuvuus edellyttää myös
hinnaltaan kohtuuhintaista asuntorakentamista ja vuokra-asuntojen
saatavuutta työllisyysalueilla. Hallituksen tukitoimenpiteet,
joilla edistetään kohtuuhintaista asumista, ovat
erittäin kannatettavia, mutta niiden näkymistä myös
käytännön rakentamisessa pitää edelleen
seurata ja lakiin ja lainsäädäntöön
tehdä muutoksia tarvittaessa. Yksityistä rakentamista
voisi taantumassakin helpottaa, mikäli tonttien rakennusoikeuteen
ei laskettaisi porraskäytäviä,
hissitiloja eikä varastotiloja. Vuokra-asuntorakentamisessa
sallitaan vuokratuotoksi asumistuottojen lisäksi uusimmassa
laissa maksimissaan 20 prosenttia. Voisiko ajatella muidenkin kuin
asumisvuokrien sallimista 30 prosenttiin saakka? Näin voitaisiin asuinalueille
rakentaa lisää yhteistiloja esimerkiksi liikunnan
ja palveluiden tarpeeseen myöskin elinkaaripalveluja silmälläpitäen.
Ulla Karvo /kok:
Arvoisa puhemies! Talouden tilanne heijastaa vaikutuksensa jokaiseen hallinnonalaan
ja varsinkin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.
Kansainvälisessä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailussa
Suomi on ollut maailman huippua. Menestyksen takana on monia tekijöitä,
ja näiden tekijöiden ylläpitäminen
on nyt jos koskaan ajankohtaista.
Yrittäjyys ja varsinkin pieni ja keskisuuri yrittäjyys
on työllistämisen kannalta avainasemassa. Näiden
yrittäjien olosuhteita on tuettava. Erilaisia kokeiluja
ja toimenpiteitä on tehty ja tullaan tekemään,
mutta byrokratian vähentämisessä on varmasti
edelleen parantamisen varaa.
Naisyrittäjyyteen panostaminen on ollut erittäin
hyvä asia. Finnvera Oyj myöntää erityislainoja
naisyrittäjille. Nämä on mahdollista
myöntää yrityksille, joissa naiset ovat
enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista
johtaa päätoimisesti. Ensi vuonna arvellaan näitä lainoja
myönnettävän 20 miljoonan edestä.
Myös naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmän
vakinaistamiseen ja laajentamiseen tähtääminen
on erittäin hyvä asia. Kiitos näistä toimenpiteistä.
Ylipäätään yrittäjyyteen
kannustaminen on tärkeää. Siinä osaltaan
auttaa yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, ja hallitus
on ryhtynyt valmistelemaan asiaa.
Talouden huolestuttavaan kehitykseen on pyritty vastaamaan myös
talousarviota täydentävällä esityksellä.
Yritysten vientikauppaa pyritään edesauttamaan
uudella toimintamallilla, jossa Vientiluotto jälleenrahoittaa
luotto- ja rahoituslaitoksen kautta Suomesta tapahtuvan vientikaupan
edellyttämää luotonantoa. Ongelma vain
on se, että kansainväliset markkinat näyttävät
nyt huonoilta. Vastaava järjestelmä on käytössä muuallakin,
ja siksi myös meillä on tätä kokeiltava.
Arvoisa puhemies! Alueiden kehittäminen tapahtuu pääasiassa
EU:n rakennerahastojen osarahoituksella. Huolestuttavaa on, että uusi
rakennerahastokausi alkoi kaksi vuotta sitten, mutta ohjelmat ovat
vasta nyt päässeet käyntiin. Edellä kuultiin
ministeri Pekkarisen selvitys asiasta, ja siihen on tullut jo parannusta.
Monia muitakin aloja voisi tässä mainita,
mutta nostan esille pelkästään matkailuelinkeinon kehittämisen,
johon on myös kiinnitetty huomiota ensi vuoden budjetissa.
Mutta ennen kaikkea nyt tarvitaan kaikkien hallinnonalojen vahvaa
sitoutumista talouden kohentamiseen, ja ensi vuonna on kriittisesti
seurattava toimenpiteiden vaikutuksia ja reagoitava nopeasti, mikäli
olosuhteet muuttuvat edelleen.
Jari Larikka /kok:
Arvoisa puhemies! Suomi on tulevaisuuden vision mukaan kestävän
talouden, taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja
korkean työllisyyden maa sekä kansainvälisessä vertailussa
maailman huippu. Menestyksen avaimiksi kirjataan huippuosaaminen,
innovaatiot, yrittäjyys, luovuus, toimivat työ-
ja hyödykemarkkinat, määrätietoinen
energia- ja ilmastopolitiikka, alueiden elinvoimaisuus sekä kansainvälisyys.
Suomen menestyminen edellyttää korkeaa osaamista,
erikoistumista, tuottavuuden lisäämistä sekä liiketoimintasuhteiden
ja viennin edistämistä kehittyvien talouksien
kuten Venäjän, Kiinan ja Intian markkinoille.
Haasteita tässä yhtälössä todella
riittää, ja siksi on äärimmäisen
tärkeää tarkoin miettiä, millä keinoin
tähän tavoitteeseen päästään.
Innovaatiopolitiikka on noussut yhdeksi keskeiseksi kokonaisuudeksi.
Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen nykyistä enemmän
innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia, kansainvälisesti
suuntautuvia yrityksiä. Rahoitusta onkin suunnattava erityisesti
nämä tuntomerkit täyttäville
pk-yrityksille. Yhtä lailla toimintaympäristöä täytyy
kotimaassa kehittää siihen suuntaan, että ulkomaalaiset,
jopa maailmanluokan yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tänne
tutkimus- ja kehittämistoimintojaan.
Yhdeksi keskeiseksi ongelmakohdaksi muuten varsin mainion innovaatiopolitiikan
tavoitteiden saavuttamiseksi on noussut, yllätys, yllätys, tarpeeksi
riittämätön rahoitus. Kuitenkin tämän päivän
onnistunut ja oikein mitoitettu panostus innovaatiopolitiikkaan
on avain tulevaisuuden menestykseen. Nyt kuitenkin näyttää siltä,
että emme saavuta itse itsellemme asettamiamme tavoitteita
rahoituksen osalta.
Tutkimus- ja kehityspanosten voimakas kasvattaminen jatkossa
tarkoittaa mielestäni Suomen osalta myös selkeää rahoituksen
lisäämistä. Muuten vaarana on, että hyvät
tavoitteet valuvat hiekkaan. Luovuus liittyy olennaisesti innovaatioon
ja sen takana ovat ihmiset ja yksilöt, joilla täytyy
olla puitteet, mahdollisuudet sekä aikaa itse luovaan työhön
ja ajatteluun.
Arvoisa puhemies! Työllisyyden heikentyessä oikean
koulutuksen ja ammattitaidon ylläpitämisen merkitys
korostuu entisestään. Tähän
sekä kansainvälisempään Suomeen
liittyy tiiviisti myös maahanmuuttajien tervetulleeksi
toivottaminen ja kotouttamiseen panostaminen. Maahanmuuttajilla
on Suomeen tullessa yleensä hyvin korkea motivaatio. Tätä motivaatiota,
tekeviä käsiä sekä ajattelevia
aivoja Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän.
Tätä tosiasiaa on turha yrittää kieltää.
Siksi työllistymisen esteiden poistamisen tulee olla yksi
kotouttamisen painopisteitä. Kotoutumis- ja kielikoulutuksen ohessa
maahanmuuttajien saaminen mahdollisimman nopeasti mukaan työelämään
on tärkeää ja oikeastaan edellytys siihen,
että työura uudessa maassa ylipäätään
alkaa ja jatkuu. Se on järkevää kaikkien
kannalta.
Kielikoulutus on toinen olennainen asia. Sitä tulee
parantaa siten, että Suomeen työn perusteella
muuttavat perheenjäsenineen saavat mahdollisuuden kielen
opiskeluun. Se on edellytys sopeutumiselle sekä tasavertaiselle
edellytykselle elää ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Nuorten
osalta puolestaan tulee huolehtia siitä, että he
pääsevät sisälle koulutusjärjestelmään
ja pysyvät mukana siinä. Työttömyysturvalaki
taas kaipaa muutosta siinä suhteessa, ettei kielikoulutukseen
hakeutuminen olisi esteenä työttömyysturvalle.
Loppupelissä tästä hyötyvät
kaikki, suomalainen yhteiskunta mukaan lukien.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Saadun palautteen perusteella suomalainen
ihannetyöntekijä on alle kolmikymppinen varustettuna
60-vuotiaan työkokemuksella, kolmella koulutuksella ja
mielellään kolmella aikuisella lapsella, etteivät
ainakaan äitiys- ja isyyslomat katkaise työputkea.
Tämän prototyyppityöntekijän
lisäksi työllistämisen kentältä kuuluu
varsin kummia asioita. Karenssikirves tuntuu heiluvan jatkuvalla
syötöllä.
Sain puhelinsoiton, jossa reilu viisikymppinen, lähes
kuusikymppinen mies kertoi tehneensä yli 40 vuoden työuran
metsurina lähinnä, ja hän oli sitten
jäänyt tässä suhdannetilanteessa työttömäksi
ensimmäistä kertaa elämässään.
Hänellä oli matkaa kylän keskustaan 35
kilometriä. Hänellä ei ollut omaa ajokorttia
eikä autoa eikä hänellä olisi
ollut mahdollisuutta osallistua hänelle tarjottuun viiden
päivän työnhakukoulutukseen. Perusteluksi
ei riittänyt se, ettei hänellä ollut
ajokorttia eikä autoa. Työvoimatoimistossa oli
sanottu, että mene autokouluun ja hanki auto. Jäin
miettimään, tällainenko on meidän
kannustava työllisyysjärjestelmämme.
Toinen esimerkki: Oli 25-vuotias nuorimies, jolla oli atk- ja
markkinointipuolen koulutus. Hänelle oli tarjottu samaista
viiden päivän työnhakukoulutusta, jota
oli markkinoitu atk-taitojen ja oman työn työnhakumarkkinoinnin
nimissä. Nuorimies oli kysynyt, kuinka hänen,
atk-ammattilaisen, tarvitsee tulla opiskelemaan atk-taitoja ja miettiä omaa
markkinointia työmarkkinoille. No, siitäkin oli
paukahtanut kahdeksan viikon karenssi. Tämä jos
mikä lisää motivaatiota käydä työvoimatoimistossa
ja hankkia työtä työvoimatoimiston kautta.
Tulospalkkausjärjestelmä työvoimatoimistoissa
näyttää ajaneen toimistojen toimijat
aivan järjettömään toimintaan
ja tarveharkinta ja terve harkinta on kadonnut. Onko työvoimahallinnolle tärkeintä
kurssipisteet,
koulutusbonukset ja tilastosiivoukset vai kansalaisten aito työllistäminen ja
aito kouluttaminen, kurssittaminen sellaisilla koulutuksilla, joilla
on aidosti jotain merkitystä näille ihmisille?
Toisena asiana, arvoisa puhemies, haluan nostaa esiin Suomessa
jo asuvien maahanmuuttajien suurimmaksi esteeksi, kotoutumisen esteeksi, muodostuneen
puutteen suomen kielen taidossa. Tietysti tähän
vaikeuteen liittyväksi kotoutumisen esteeksi nousevat myös
asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä kiinnittyminen työelämään.
Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien osalta erot siinä,
kenelle muun muassa tarjotaan kielikoulutusta, riippuvat liikaa
myös siitä, millä statuksella maahanmuuttajat
ovat Suomeen tulleet ja Suomessa elävät.
Puuttuva kielitaito hankaloittaa viranomais-asiointia, karsii
alan ammattilaisia työnhakutilanteissa jo ennen haastattelua
ja ylläpitää maahanmuuttajien syrjäytymistä.
Kansalaisuuslaki edellyttää myös suomen
tai ruotsin kielen taitoa, ja tältä osin kielitaidon
puute tekee maahanmuuttajasta osattoman ja ulkopuolisen meidän
maassamme.
Työllistymisen, kotoutumisen ja sitoutumisen kannalta
onkin keskeistä lisätä maahanmuuttajille
annettavan kieli- ja kotouttamiskoulutuksen määrää ja
samalla myös laajentaa sitä maahanmuuttajien joukkoa,
joka on oikeutettu kyseistä koulutusta saamaan.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Suomea pitkään kirittänyt
talouden kasvu on taittunut jyrkästi, ja synkkiä pilviä on taivas
tummanaan. Hyvien vuosien taustalla yhtenä osatekijänä on
ollut onnistunut ja pitkäjänteinen tiede- ja teknologiapolitiikka.
Vaikka Suomen on syksyn aikana todettu pudonneen tietoyhteiskuntakehityksestä jopa
hävettävän alhaiselle tasolle, innovaatiojärjestelmämme
kokonaisuudessaan on kuitenkin toimiva ja osaaminen korkeatasoista.
Vanha osaaminen ei riitä, kun Kiina ja muut kehittyvät
maat kurovat kiinni teollisuusmaiden etumatkaa. Tiede- ja teknologianeuvosto
on halunnut vahvistaa osaamista ennen kaikkea Suomen perinteisillä menestysalueilla
ja on valinnut strategisen huippuosaamisen keskittymiksi energian
ja ympäristön, metallituotteet ja konerakennuksen,
metsäklusterin, terveyden ja hyvinvoinnin sekä tieto-
ja viestintäteollisuuden ja -palvelut.
Isot suomalaisyritykset ovat yhdessä tutkimuslaitosten
ja yliopistojen kanssa kartoittaneet aiheita, joilla huippuosaamista
voi ja kannattaa ryhtyä kehittämään.
Innovaatiopolitiikan edistämistä sekä osaamispohjan
ja tutkimuksen laatua on vahvistettava entistä painokkaammin
myös suhteessa kasvuhaluisiin ja kasvukykyisiin yrityksiin.
Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään
toteaa, laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tulee löytää uusia
välineitä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
vauhdittamiseen sekä kyseisten yritysten tunnistamiseen.
Ensi vuoden budjetti on kaiken kaikkiaan vastuullinen mutta myös
elvyttävä. Esimerkiksi juuri yritysten innovaatiotoimintaa
tuetaan avustuksin ja lainoin.
Ed. Karjula omassa esittelypuheenvuorossaan korosti, että meidän
on käytettävä riittävästi
eri välineitä uusien kansainvälistyvien
yritysten tukemiseen. Kansainvälistymiseen osoitetut avustukset
ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan osoittautuneet tehokkaaksi
tavaksi tukea yritysten ulkomaille suuntautuvaa toimintaa. Talousvaikeuksien
aikana myös pk-yritykset ovat entistä riippuvaisempia
julkisesta tuesta, minkä myös valiokunta on määrärahan
lisäyksen myötä todennut tärkeäksi.
Heikentuneessa taloudellisessa tilanteessa panostuksia tulee osoittaa
etenkin työllisyyttä turvaaviin toimenpiteisiin,
joilla yritysten kilpailukyky ja elinvoimaisuus turvataan.
Finanssikriisi on jo tässä vaiheessa vaikuttanut
etenkin vienti- ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksiin. Hallitus
vastaa haasteisiin muun muassa osoittamalla Suomen Vientiluotto Oy:lle
250 miljoonaa niin sanotun jälkirahoitusmallin toteuttamiseen,
korottamalla Finnveran takausvaltuuksia ja useilla pääomittamistoimenpiteillä Finnveraan,
Aloitusrahasto Veraan, Veraventureen ja Teollisuussijoitukseen.
On aivan selvää, että esitettyjen ratkaisujen
riittävyyttä tulee aktiivisesti seurata ja tarvittaessa
on ryhdyttävä lisätoimiin niin työllisyyden
kuin yritystoiminnan tukemiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos on vakavasti otettava
asia, ja se saattaa olla Suomelle myös mahdollisuus nousta
maailman kärkimaaksi uusien teknologioiden ja innovaatioiden edelläkävijänä.
Julkisen rahoituksen tärkeyttä on tässä yhteydessä turha
korostaa, niin itsestäänselvä sen merkitys
on. Maailman pahimman laman aikaan 1930-luvulla keksittiin muun
muassa ilmastointi, televisio, tietokone ja pesukone. Erään innovaatiogurun
mukaan maailmantalouden epävakaan tilan vuoksi tämä on
parasta mahdollista aikaa uusille innovaatioille. Toivottavasti
hän on oikeassa.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Yhdysvalloista reilu vuosi sitten alkanut talouden
alamäki on laajentunut nopeasti mittavaksi kansainväliseksi
talouskriisiksi. Myös meillä Suomessa talous-
ja työllisyyskehitykseen on tullut lyhyessä ajassa
uhkakuvia, joista kaikkia on edelleen vaikea etukäteen
tunnistaa ja ennustaa.
Se on kuitenkin jo selvää, että pitkään
kestänyt talouskasvu on meilläkin päättynyt.
Yritysten toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet, ja yritykset
ovat lomauttaneet jo kymmeniä tuhansia työntekijöitä ja
irtisanoneet tuhansia. Kriisin syveneminen ja siihen varautuminen
vaatii nopeita toimenpiteitä, ja näin on hallitus
myös toiminut. Erilaisten toimenpiteiden lisäksi
hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen käsittelyssä olevan
talousarvioesityksen täydentämisestä, jossa
on huomioitu heikentyneen taloustilanteen aiheuttamat muutokset tarpeellisiin
menonli-säyksiin
ja muuttuneisiin tuloarvioihin.
Valtion ensi vuoden budjettiesityksessä työ- ja
elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja
lähes 360 miljoonan euron täydentävän
esityksen jälkeen noin 2,68 miljardia euroa. Määrärahat
kohdistuvat suurimmaksi osaksi työllisyys- ja yrittäjäpolitiikkaan,
innovaatiopolitiikkaan sekä alueiden kehittämiseen
ja rakennerahastopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjäpolitiikan
painopisteenä on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin
vastaaminen, uuden yrittäjyyden lisääminen
sekä yritysten toimintaympäristön edellytysten
parantaminen kriisitoimenpiteiden lisäksi. Innovaatiopolitiikassa
tavoitteena on jatkaa pitkäjänteistä tiede-
ja teknologiapolitiikkaa, joka on tuonut Suomelle talouskasvun aikana
menestystä ja hyvinvointia. Alueiden kehittämistyötä tehdään
puolestaan merkittävältä osin EU:n rakennerahastojen
osarahoituksen kautta.
Hallitus on reagoinut nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen
muiden muassa lisäämällä valtion
erityisrahoituslaitosten toimintamäärärahoja
sekä luotto- ja takausvaltuuksia. Innovaatiotoiminnan tutkimus-
ja kehittämispanoksia lisätään
merkittävästi. Näiden toimien osalta
on helppo yhtyä valiokunnan näkemykseen, jonka mukaan
esitettyjen ratkaisujen riittävyyttä on seurattava
ja hallituksen on ryhdyttävä tarvittaessa lisätoimiin
työllisyyden ja yritystoiminnan tukemiseksi.
Yrityspolitiikan arkipäivän toimenpiteet kriisitoimien
lisäksi ovat yritysten rahoitusta, neuvonta- ja kehittämispalveluja
sekä sääntelytoimia, jotka kohdistuvat
esimerkiksi teollisoikeuksien suojaustoimiin. Rahoitusta suunnataan sellaisiin
kohteisiin, joilla vallitsee markkinapuute eli joita yksityiset
rahoitusmarkkinat eivät ole halukkaita rahoittamaan.
Rahoittajina toimivat tällöin ministeriö,
te-keskukset, Finnvera Oy ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Rahoitusta myönnetään
pääomasijoituksina, suorina tukina, lainoina ja
takauksina.
Yhtenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena hallinnonalan
piirissä on yrittäjyyden lisääminen.
Tämä tavoite on tässä ajassa
edelleen tärkeä ja keskeinen. Uusien ja aloittavien yritysten
määrää pyritään
lisäämään vuoden 2007 toteutumasta,
9 000 yrityksestä, 10 100:aan vuonna
2009. Samoin kasvuyrityspalvelun asiakaskunnassa olevien yritysten
ja uusien kasvuyrityspalveluun tulevien yritysten määrää tavoitellaan
kasvatettavaksi. Osana elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä on
välttämätöntä huolehtia
yritysten toimintaympäristöstä. Toimivat
markkinat mukaan lukien toimivat työmarkkinat ja kilpailu
ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa
tehokkaasti tavaroita ja palveluita.
Arvoisa puhemies! Nykyisessä taloustilanteessa on erityistä huomiota
kiinnitettävä myös työllisyystilanteeseen.
On syytä reagoida nopeasti työllisyyskehityksen
heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisia
toimia, niihin tarkoitettuja määrärahoja
ja äkillisten rakennemuutosten alueille suunnattuja tukia.
Talousarvioesitystä laadittaessa talouskasvun arvioitiin
olevan ensi vuonna 1,8 prosenttia ja työttömyysasteen
arvioitiin laskevan 5,9 prosenttiin. Suhdanteiden heikennyttyä ennusteita
korjattiin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä siten,
että ensi vuoden talouskasvun ennustetaan jäävän
0,5 prosenttiin ja työttömyyden arvioidaan nousevan
7 prosenttiin.
Hallitusohjelman mukaista valtion työvoimapolitiikan
uudistamista on jatkettava vaikeasta tilanteesta huolimatta siten,
että työnhakijan ja työpaikkojen kohtaantoa
parannetaan, edistetään uusien työpaikkojen
ja yritysten syntymistä sekä vähennetään
työttömyyttä ja osaltaan estetään syrjäytymistä.
Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi työvoimavarojen
tehokasta käyttöä on pyrittävä edistämään
muun muassa työnhakijoille tehtävillä työhönosoituksilla
ja tarjoamalla julkisia työvoimapalveluja siten, että työttömyys
ei pitkittyisi liikaa. Työnhakijoiden palveluissa on panostettava
vahvaan alkupalveluun ja työn aktiiviseen tarjoamiseen.
Tavoitteena on oltava mahdollisimman nopea työllistyminen.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Täytyy tässä ensin
kiittää ministeri Pekkarista siitä, että nyt
varmasti ollaan oikean suuntaisia toimenpiteitä tekemässä sen
suhteen, että suomalaiset vientiyritykset saavat tukia
ja takauksia, että pystytään saamaan
myös rahoitus kuntoon silloin, kun rahoitusta tarvitaan
näinä tiukkoina aikoina. Sen verran sanottakoon,
että on se hyvä, että ollaan euroalueessa
kuitenkin, mutta toisaalta Ruotsin teollisuus nyt voittaa hieman
kyllä tässä valuuttojen kellunnassa.
He ovat tavallaan tekemässä sitä devalvaatiota
eli vanhaa samaa keinoa, mitä ennen Suomessa harrastettiin
varsinkin puunjalostusteollisuuden hyväksi.
Innovaatiopolitiikan rahat nousevat kuluvan vuoden talousarviossa,
ja se on hyvä asia. T&k-panostukset eivät
tietenkään voi olla kuitenkaan veden kantamista
kaivoon, vaan myös tuloksia on tultava, ja Suomen t&k-panostukset
ylittävät tänä vuonna EU:n asettaman
kokonaistavoitteen. Tärkeää on tosiaan,
että innovaatiot myös johtavat kannattavaan yritystoimintaan.
Mitä tulee suomalaisten pk-yritysten menestymiseen,
niin tulevaisuudessa niille luodaan mahdollisuudet nimenomaan tällä kansainvälistymisavustuksella,
sillä, että olemme kielitaitoisia ja koulutettuja.
Valtiovarainvaliokunnan linja on oikea, että yritysten
kansainvälistymisavustusta lisättiin miljoonalla
eurolla. Summaahan voisi kasvattaa enemmänkin, jos järjestelmään
kytkettäisiin jonkinlainen takaisinmaksuvelvoite.
Suomen Vientiluoton ja Finnveran saamat summat vientiyritysten
rahoitusmahdollisuuk-sien parantamiseen ovat suuria, ja näiden
miljoonien todella soisi tuottavan tulosta. Toisaalta vienti- ja
kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat tosiaan
heikentyneet, ja nyt sitä sitten onneksi ministeriö tulee
parantamaan, kunhan selvitysmies tai konsultti on työnsä tehnyt.
Työ- ja elinkeinoministeriö on nyt ensimmäisen
suuren haasteen edessä, kun talouskasvu ei jatku samanlaisena
kuin aikaisemmin. Nyt kaivataan myös niitä todellisia
synergiaetuja, kun työ ja elinkeino ovat samassa ministeriössä.
Valiokunta on huomioinut, että budjettiraamia tehtäessä tilanne
näytti valoisammalta. Rahaa tarvitaan perinteisiin työvoimapoliittisiin
toimiin sekä äkillisen rakennemuutoksen alueiden
tukiin.
Budjetissa on pienennetty talous- ja velkaneuvonnan määrärahaa
ensi vuodelle, mutta tällainen linjaus ei ole mielestäni
oikea tässä suhdannetilanteessa, koska varmasti
tulee olemaan myös konkursseja ja vaikeuksia pienilläkin
yrityksillä ja vähän suuremmillakin ja
tätä neuvontaa myös varmasti tullaan
tarvitsemaan.
Mitä tulee maakunnan kehittämisrahoihin, niin
budjetissa on niitä puolitoista miljoonaa vähemmän
kuin kuluvana vuonna. Onneksi valtiovarainvaliokunta on palauttamassa
edes miljoonan. Nämä ovat tietenkin pieniä rahoja,
kun vertaa niihin toiveisiin, joita maakunnassa on erityisesti kehittämisrahan
sitomattoman osuuden suhteen. Mutta todellakin voitaisiin lisätä maakunnalle
tätä vapautta ja vastuuta myös, koska
siellä alueella tiedetään, mihinkä tätä rahaa
kannattaa sijoittaa. Aivan samoin kuin maakunnan kehittämisrahat,
on saatava reilusti käyttöön ja hyödynnettyä myös
EU:n rakennerahastojen ohjelmarahat. Nykyisin tilanne on aivan liian
hidas. Hallituksen ehdotus, että rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuuksia
aikaistetaan 44 miljoonan euron verran, on tarpeellinen.
Ja lopuksi energiapolitiikkaan. Tosiaankin on hyvä,
että talousarvioesityksessä on jo otettu huomioon
ilmasto- ja energiapoliittisia haasteita ja erityisesti energiatuen
rahoitusta on lisätty. Uusiutuvan energian edistämiseen
on tulossa hyviä kannustimia. Nyt ehdotettu myöntövaltuus on
30 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden talousarviossa.
On hyvä, että on reagoitu, sillä velvoitteet
energiankäytön tehostamisesta ja uusiutuvan energian
lisäämisestä ovat hyvinkin nopealla aikataululla
aktivoitumassa.
Syöttötariffien perään kyselen,
ja tuossa jätinkin ministerille kysymyksen siitä.
Elinkeinopoliittisesti olisi hyvä asia, että meillä olisi
myös pieniä voimalaitoksia, voimayhtiöitä,
ja totta kai me tarvitsemme maaseudulla energiaa ja lämpölaitoksia,
pienempiä sellaisia, hakevoimaloita jne. Toivon mukaan
nämä eivät nyt sitten jää tähän
taantuman jalkoihin vaan saadaan edelleen tämä bioenergian
käytön lisääminen jatkumaan, vaikka
tiedänkin, että isoja ongelmia on nimenomaan tällä hetkellä näitten
suurten vientiyritysten tukemisessa ja se vie kovasti tietysti myös ministerinkin
aikaa.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitän ministeriä siitä erinomaisesta
työstä, mitä hän on uuden elinkeino-
ja työministeriön johdossa tehnyt. Työ on
ollut erittäin hyvää ja osasyy siihen,
että emme ole ihan taipuneet ja vaipuneet taantumaan.
Suomessa on pitkään jatkunut talouskasvu, joka
suurelta osilta johtuu osin onnistuneesta ja pitkäjänteisestä tiede-
ja teknologiapolitiikasta ja hyvin toimivasta innovaatiojärjestelmästä.
Jatkossa tähän pitää panostaa
entistä enemmän ja panostetaanhan entistä enemmän.
Meille tulee Aalto-yliopisto ja yliopistouudistus kokonaisuudessaan.
Kun nämä saadaan toimimaan ja voimaan, niin ne
edistävät Suomen kilpailukykyä ja innovaatiovoimaa.
Kaikesta hyvästä huolimatta meillä on
edelleenkin pula kasvukykyisistä yrityksistä.
Innovaatiopolitiikan tehtävänä onkin jatkossa
löytää uusia välineitä yritysten
kasvun ja kansainvälisyyden vauhdittamiseen.
Etenkin Oulun seudulla on pitkään nautittu teknologiapolitiikan
hedelmistä. Valitettavasti on todettava, että muutaman
vuoden aikana vauhti on hieman hiipunut, mutta onneksi ei lakannut,
päinvastoin, olemme nyt pääsemässä uuteen
alkuun ja uuteen vauhtiin. Oulun yliopisto ja kaupunki yhdessä yritysten
kanssa ovat tehneet hyvää rakennustyötä,
niin että kasvuvauhti saadaan potkaistuksi tehokkaaseen
yläluisuun, jahka päästään
tästä taloustaantumasta eroon. Toivottavaa on
tietenkin, että myös Oulun seudun muut kunnat
tulevat mukaan, ja tässähän meillä onkin
Oulun seudulla paljon tehtävää, koska
jostain syystä Oulun seudun kunnat karsastavat Oulua. Ehkä me
olemme liian suuria tai sitten me olemme liian ylpeitä.
Alueiden kehittäminen on kokonaisuudessaan Suomen tasapainoisen
kehityksen kannalta elintärkeää. Siksi
alueiden kehittämisrahat tulevat enemmän kuin
tarpeeseen. Hallitus kuitenkin budjettiesityksessään
supisti määrärahoja, mikä on
selkeästi vastoin hallitusohjelmaa. Niinpä on syytä kiittää valtiovarainvaliokuntaa,
että se lisäsi miljoona euroa maakunnan kehittämisrahan
ei sidotun osan korottamiseen.
EU:n rahastot ovat aina olleet minulle suuri arvoitus. Kuka
niitä myöntää, kuka hallinnoi, kuka
valvoo, että rahat menevät juuri oikeisiin, järkeviin
kohteisiin? Minusta on ollut erinomainen asia, että juuri
TEM on ottanut vastuun EU:n rakennerahojen käytöstä ja
jakamisesta. Näin siksi, että maaseudun ja alueiden
kehittäminen kokonaisuudessaan tapahtuu pääasiassa
ohjelmaperusteisesti EU:n rahoituksella. TEM:in tulee valvoa jatkossa
entistä tiukemmin sitä, että rahoille
todella saadaan vastinetta eli rahat hyödyttävät
aluetta, sen elinkeinoa, yrityksiä ja yliopistoa. Mutta
jos rahat käytetään pitkospuiden rakentamiseen
erämaahan, kuten on joskus tehty menneinä vuosina,
niin eihän tämmöisessä rahan jakamisessa
tietenkään mitään tolkkua ole.
Sitten sanoisin vielä sen, minkä sanoin äsken omassa
vastauspuheenvuorossani, että tämä hallitus
todella on tehnyt kaiken sen, mikä sen vallassa on tehdä,
jotta me selviäisimme tästä taantumasta
jokseenkin vaurioitta ja kuivin jaloin. Me selviämme. Yksi
syy siihen selviämiseen on juuri se, että meillä ei
ole enää määräenemmistösäännöksiä.
Meillä on sellainen järjestelmä, että hallitus
hallitsee ja oppositio vikisee. Sille nyt ei voi mitään.
Oppositiossa ovat aina eri puolueet kuin hallituksessa, vikinän
määrä riippuu sitten siitä,
ketkä siellä oppositiossa ovat.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Täytyy tuossa edelliselle puhujalle, ed.
Ukkolalle sen verran sanoa, että kyllä ne pitkospuut
ovat joskus ihan perusteltuja sinne erämaahan.
Kuten me kaikki tiedämme, lomautukset ja irtisanomiset
ovat olleet ikävän yleistä kuultavaa tämän
syksyn aikana ja pahin on kaiketi vielä edessä.
Tässä tilanteessa on ongelmallista, että leikataan
työllisyyspoliittisia määrärahoja,
joiden merkitys Lapille on suuri.
Vuosi sitten hallitus esitti rajua leikkausta työllisyyspoliittisiin
määrärahoihin. Stora Enson tehtaiden
lakkauspäätösten vuoksi hallitus joutui kuitenkin
lisäämään investointimäärärahoja
kyseisillä rakennemuutosalueilla. Myös eduskunta oli
huolissaan leikkausten vaikutuksista ja korotti investointimäärärahoja.
Siitä huolimatta hallitus jatkaa aiempaa leikkauslinjaansa,
sillä hallituksen esityksen mukaan myöntövaltuutta
ollaan jälleen supistamassa, ja ilmeisesti tarkoituksena on
ennen pitkää ajaa määräraha
kokonaan alas.
Työllisyyspoliittisilla investoinneilla on ollut erittäin
suuria myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän
kehittämiseen varsinkin vaikeilla työttömyysalueilla
ja rakennemuutospaikkakunnilla. Työllisyysperusteiset investointimäärärahat
ovat olleet erityisen merkittäviä Lapissa, sillä niiden avulla
on rahoitettu lukuisia matkailu-, liikenne- ja ympäristöhankkeita.
Tuen avulla on edistetty parhaiten juuri pysyvää työllistymistä ja
monipuolistettu elinkeinorakennetta. Määrärahan leikkausten
myötä kuntien mahdollisuudet tukea esimerkiksi
matkailu- ja kaivannaisteollisuuteen liittyviä investointeja
heikkenevät. Tähän meillä Lapissa
olisi edelleen kipeästi tarvetta.
Edellisen vastineeksi haluan kuitenkin kiittää ministeri
Pekkarista työttömien tarpeiden puolustamisesta
eli kiinnitän huomiotanne tuottavuusohjelmaan. Todelliselle
tuottavuusohjelmalle on valtionhallinnossa aito tarve. Kun suuret ikäluokat
siirtyvät eläkkeelle, työvoima supistuu.
Silloin on tärkeää, että kansantaloudessa henkilöstöresursseja
pystytään kohdentamaan eri aloille mahdollisimman
järkevästi ja tehokkaasti. Viime kuukausien valossa
tilanne näyttää kuitenkin aika toisenlaiselta.
Erityisesti tässä tilanteessa voi perustellusti
sanoa, että suunniteltujen henkilöstöleikkausten
määrä on ylimitoitettu. Esimerkiksi työvoimatoimistoista
on ollut suunnitelmia laittaa kilometritehtaalle 1 000
pienipalkkaista työntekijää. Tämä on
aivan järjetöntä aikana, jolloin työttömyys
uhkaa kasvaa. Lisäksi hallituksessa valmistellaan sosiaalipolitiikan
uudelleenlinjausta, jossa keskeisessä asemassa on työttömäksi
joutuvan ihmisen mahdollisimman nopea henkilökohtainen
palvelu. Tätä on kyllä aika vaikea toteuttaa,
jos ei ole työntekijöitä antamassa sitä henkilökohtaista
palvelua. Siksi tuottavuusohjelma pitäisikin tältä osin
pistää jäihin.
Yhdyn ed. Kähkösen huoleen velkaneuvonnasta
ja pikavipeistä. Pikavippien osalta on hyvä huomioida,
että holtittomien baarissa humalassa otettujen pikavippien
osuus niiden kokonaismäärästä on
pieni. Sen sijaan työttömät, yksinhuoltajat
ja alle 1 500 euroa kuussa tienaavat käyttävät pikavippejä enemmän
kuin muut. Pikavippejä käytetäänkin
yleensä vain välttämättömimpään ruokaan,
vuokraan, muiden velkojen ja niiden korkojen takaisinmaksuun ja
kännykkäkuluihin. Pienituloisille ovat usein syynä myös
yllättävät terveydenhuolto- tai liikennekulut.
Pikavipit eivät kuitenkaan ole ainoa suuri ongelma. Muutkin
maksuhäiriöt ovat jo pidempään
olleet kasvussa. Siksi velkaneuvonnan resurssit ovat edelleen kovin
tarpeellisia.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Juuri eilen uutisoitiin selkeästi,
miten hallitus aikoo pysyä paljon keskustelua herättäneessä tuottavuusohjelman
tavoitteessa. Tämän myötä valtion
henkilöstömäärä laskee
4 200:lla vuosina 2012—2015. Hallituksen jalo
pyrkimys on, että irtisanomisilta vältytään,
mutta vähän vaikeaa on tähän
uskoa. Tuottavuusohjelma on muuttunut henkilöstön
vähentämis- ja leikkausohjelmaksi, eikä sillä pyritäkään
tosiasiassa tuotanto- ja palveluprosessin todellisen tuottavuuden
parantamiseen.
Me sosialidemokraatit olemme omassa ohjelmassamme esittäneet,
ettei tuottavuutta tavoiteta puhtailla vähennyksillä ja
leikkauksilla. Henkilöstön paikoitellen äkillinen
mittava vähentäminen heijastuu kielteisesti työyhteisön
työssäjaksamiseen ja pahimmillaan palveluiden
laatuun. Yksi suuri auki oleva ongelma on kysymys työvoimatoimistojen
henkilöstön vähennyksistä. Tuottavuuden
nimissä ollaan sulkemassa useilta paikkakunnilta työvoimatoimistoja
ja keskittämässä palveluja suurempiin
yksiköihin. Tästä kärsivät
niin työvoimatoimistossa työskentelevät
kuin työtä hakevatkin. Olen iloinen siitä,
että ministeri Pekkarinen on ottanut kriittisen kannan tämän
tuottavuusohjelman henkilöstöleikkauksiin, ja
toivon totisesti, että hän pitää myös
kiinni puheistaan päätöksenteossa.
Arvoisa puhemies! Työttömyyden noususta on
selvät merkit, mutta hallitus hieman vähättelee
asiaa ja on haluton tekemään mitään
syöksyn estämiseksi. Talouskriisin seurauksena
suomalaiset yritykset ja asiakkaat ovat rahoitusongelmien seurauksena
joutuneet perumaan tai siirtämään aiemmin
sovittuja toimituksia. Myös uu-sien tilausten määrä on
ehtynyt. Tämä on johtanut tuotannon leikkauksiin
ja vaikeaan lomautus- ja irtisanomiskierteeseen. Tässä esityksessä hallitus
leikkaa määrärahoja työvoimapoliittisista
toimenpiteistä, valmentavasta koulutuksesta ja valtion
ja kuntasektorin tukityöllistämistä merkittävästi
ja vähentää näin työvoimapolitiikan aktiivitoimiin
osallistuvien määrää lähes
10 000 hengellä. Käsillä olevassa
taloustilanteessa tällaiset leikkaukset ovat täysin
virheellinen toimenpide. Nykyisellään työvoimapoliittiseen koulutukseen
pääsee vain puolet halukkaista. Erityisen huolestuttavaa
on, että nuorten työttömyys on kääntynyt
nousuun. Tässä tilanteessa työllisyysmäärärahojen
leikkaukset olisi lopetettava ja työllisyysmäärärahat
olisi osoitettava irtisanottavien ja lomautettavien työntekijöiden työllistämismahdollisuuksien
tukemisen lisäksi työvoimakoulutuksen tarjonnan
parantamiseen sekä valtion ja kuntien tukityöllistämiseen.
Työllisyystilanteen heikentyessä työvoimakoulutusta ja
ammatillista aikuiskoulutusta sekä julkisen sektorin työllistämisresursseja
tulee lisätä, ei vähentää.
Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa esiin toimeentulotukikysymyksen.
Siitä on muodostunut täydentävä toimeentulon
lähde monelle työmarkkinatukea saavalle työttömälle.
Olemme esittäneet, että toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi
tulisi työmarkkinatuen tasoa nostaa. Peruspäivärahan
ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan ollessa kytkettynä työmarkkinatukeen
nostaisi korotus myös näitä etuuksia. Työmarkkinatuen
ja asumistuen korottaminen yhdessä poistaisi ihmisiä toimeentulotukiluu- kulta.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi on levinnyt Eurooppaan
ja ravistelee jo Suomen reaalitaloutta. Kun kuuntelee elinkeinoelämän
edustajia, hallituksen ministereitä, voi todeta, että ministereiksi
on valikoitunut poikkeuksellisen optimistista porukkaa. Ministerit
tarrautuvat toivoon kuin terrieri sukkaan vanhassa "Sidoste-sukka kestää"
-mainoksessa. Täytyy kuitenkin sanoa tämäniltaisen
debatin perusteella, että ministeri Pekkarinen ilmeisesti
edustaa kuitenkin kaikista realistisinta jäsentä tässä ministeriryhmässä.
Sen verran tämän reaalitalouden ongelmat ovat
nyt tulleet ihan julkiseen keskusteluun hänen kauttaan.
Suomen vienti on painottunut investointitavaroihin. Niihin maailmantalouden
hiipuminen iskee ensin. Goldman Sachs ennustaa, että maailmantalouden
kasvu painuu 1,3 prosenttiin. Tilauskannan pienentyminen ja rahoituksen
järjestämisen vaikeutuminen vähentävät
myös yritysten omia investointihaluja. Tästä seuraavat
työntekijöiden lomautukset ja irtisanomiset, niin
kuin on Suomessa jo nyt tapahtunut.
Teollisuuden ja rakentamisen luottamusindikaattorit ovat olleet
vapaassa pudotuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoittaa,
että lomautusten piirissä tätä nykyä on
ilmeisesti 40 000 henkeä, niin kuin ministeri
Pekkarinen totesi. SAK on esittänyt, että yt-neuvottelujen
piirissä on jopa 50 000 palkansaajaa. Irtisanomisten
välilliset vaikutukset ovat todella merkittävät.
Parinsadan ihmisen irtisanominen heijastuu jo pariintuhanteen välillisesti,
ja se taas on merkittävä tekijä pienten
kaupunkien verotulojen kannalta.
Tuore taloustieteen nobelisti Paul Krugman varoittaa, että maailma
voi vajota kymmeneksi vuodeksi deflaation leimaamaan talouskriisiin, ellei
tavara mene kaupaksi, ja tavaraa ei mene kaupaksi edes halvalla.
Tästä syystä Krugman perää erittäin
voimakkaita elvytystoimia. On mietittävä, ovatko
nämä hallituksen elvytystoimet sitten todella
sellaisia, joita Krugman peräänkuuluttaa. Istuva
hallitus on nimittäin omaksunut hyvin varovaisen elvytyspolitiikan
ja ilmoittaa, että säästetään
paukkuja myös pahan päivän varalle, ja
valtiovarainministeri kertoo lehtihaastattelussa, että rakennetaan
vasta sitten, kun hinnat ovat tarpeeksi alhaalla. Valtiovarainministeri
on nimennyt elvytyssummaksi 100 miljoonaa euroa, SDP on ehdottanut
984 miljoonaa euroa. Herää kysymys, toimiiko oikeistohallitus samalla
tavalla kuin porvarihallitus teki 1990-luvun laman koittaessa. Rahat
laitettiin pankkien tukemiseen, niin kuin nytkin on tehty paljon
erilaisia tukijärjestelyjä ja pääomitettu
pankkeja, ja tällöin aktiiviseen elvyttämiseen
ei sitten rahaa riittänytkään. Tuntuu
kovin samalta kaavalta.
Kohtuuhintaisen rahan runsaus markkinoilla ja johtajien palkkiojärjestelmät
ovat ruokkineet riskinottoa ja piiskanneet tavoittelemaan entistä suurempia
voittoja. Ideaalitilanteissa markkinoiden tulisikin toimia niin,
että ne rankaisevat liiallisesta riskinotosta. Nyt näin
ei ole tapahtunut. Sijoittajilla ja tallettajilla sen enempää kuin
varsinaisilla rahalaitoksillakaan ei ole ollut riittävää tietoa
otetun riskin laajuudesta ja luonteesta. Valvontaa on ehdottomasti
parannettava ja erityisesti kansainvälistä yhteistyötä valvonnassa
lisättävä. Tämä on
suuri haaste työ- ja elinkeinoministeriölle.
Pankkien pelastaminen julkisilla varoilla näyttää aiheuttavan
markkinoilla moraalikadon. Onko niin, että pankit voivat
nojata siihen, että ne ovat liian suuria kaatumaan ja valtio
lopulta pelastaa ne? Tällöin myös pankinjohtajien
bonukset innoittavat entistä suurempiin riskinottoihin,
jotka sitten ovat nyt ilmeisesti realisoituneet. Valtion mittavat
tukitoimet kertovat pyrkimyksestä varmistaa talletusten
säilyminen suomalaisissa pankeissa, kasvattaa pankkien
välistä luottamusta ja saada pankit luotottamaan
yrityksiä. Kaikista toimista huolimatta pankit eivät
ole ryhtyneet luotottamaan yrityksiä. Tällöin
vakavaraistenkin yritysten toiminta alkaa vaarantua. Onko niin,
että pankijohtajat eivät uskalla antaa lainoja,
jotta eivät joutuisi sitten mahdollisissa konkursseissa
vahingonkorvausvelvollisiksi ja vastuuseen, kuten 1990-luvulla kävi?
Tämä on aika syvä kriisi, joka myös
pitäisi nostaa keskusteluun.
Hallituksen toiveikkuudesta kriisin keston suhteen kertoo se,
että lähes kaikki takuut ja toimet on säädetty
määräaikaisiksi. Kriisi ei kuitenkaan
mene ohi vuoteen 2010 mennessä. Mitä tällöin
tapahtuu? Istuuko talousvaliokunta sitten erinäisiä kokouksia
jatkamassa näitä takuita, vai tuleeko suurempia
takuita pöydälle?
Ministeri Pekkarinen, oletteko nyt aivan varma siitä,
että elvytykseen käytettävä rahamäärä ja
aikataulu ovat realistiset ja saavat Suomen todella takaisin tälle
kasvu-uralle?
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Karjula ei olekaan salissa, niin
haluan kiittää työ- ja elinkeinojaoston
puheenjohtajaa. Ed. Karjulan johdolla työskentely jaostossa
on ollut hyvin rakentavaa ja hyvähenkistä ja jaoston
tuottama teksti on mielestäni hyvä. Jaosto on
myöskin pystynyt tekemään monia hyviä parannuksia budjettiesitykseen.
Tässä tilanteessa, kun talous on suuntaamassa
kohti taantumaa ainakin Suomen Pankin viimeviikkoisen ennusteen
mukaan, työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteet
ovat strategisesti äärettömän
tärkeitä. Ministeriön toimin voidaan vaikuttaa
muun muassa työttömyyden lieventämiseen
ja yritysrahoituksen saatavuuteen. Nämä ovat tällä hetkellä hyvin
akuutteja haasteita.
Jokin aika sitten käydyssä debatissa totesin, että ministeri
Pekkarinen on ottanut aktiivisen otteen yritysten rahoitusten turvaamiseen.
Tällaista samanlaista aktiivista otetta kaipaisi tässä tilanteessa
monilta muiltakin ministereiltä. Ensi vuoden tulo- ja menoarvion
täydennysosassa lisättiin muun muassa Finnveran
valtuutta sekä Teollisuussijoitus Oy:n ja Vera Oy:n pääomitusta.
Pidän myöskin selvitysmies Tanskasen asettamista
tässä tilanteessa ihan hyvänä ratkaisuna.
Sen sijaan tässä debatissa minun korvaani
hieman särähti se, että eräiden
määrärahojen osalta te, ministeri Pekkarinen,
totesitte, että ne riittävät muutamaksi
kuukaudeksi. Eli jos tällä hetkellä on
tiedossa, että joku määräraha
ei riitä kuin muutamaksi kuukaudeksi, niin eikö budjetin
täydellisyysperiaate edellyttäisi, että se
määräraha otettaisiin budjettiin sen
suuruisena, että se riittäisi suurin piirtein
koko vuodeksi? Tiedän kyllä, että monien
määrärahojen osalta tänä päivänä tilannetta
on hyvin vaikea arvioida.
Tänä päivänä erittäin
huolestuttavaa on se, että yritysten konkurssit ovat selkeässä kasvussa.
Ne ovat lisääntyneet tammi—lokakuussa
14 prosenttia viime vuodesta, ja voisin kuvitella, että nyt
kun ollaan menossa yhä huonompaan suuntaan, niin tämä vauhti
tulee lisääntymään. Yrityskentältä tulee
myöskin jatkuvasti viestiä siitä, että monen
yrityksen rahoitustilanne on niin sanotusti veitsenterällä,
erityisesti käyttöpääomasta
on puutetta. Meillä on myöskin alettu perustaa
eri puolilla Suomea yrittäjien kriisiryhmiä, ja
kriisin torjuntaa tarvitaankin, vaikka yritysten maksuhäiriöt
eivät vielä tänään
olekaan läheskään sillä tasolla
kuin ne olivat 1990-luvun alussa. Joka tapauksessa nyt on kuitenkin
tehtävä kaikki mahdollinen, että terveitä yrityksiä ei ajeta
konkurssiin tilapäisten rahoitus- tai vakuutusongelmien
vuoksi.
Nyt, kun pankkien rahoitus ei kaikilta osin toimi, niin on selvää,
että katseet ovat kääntyneet valtion
puoleen ja erityisesti valtion erityisluottolaitosten suuntaan.
Näissä epäilemättä tarvitaan lisäpanostuksia.
Sosialidemokraatit esittävätkin lisämäärärahoja
yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen,
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen
sekä Vera Oy:n pääomittamiseen.
Työvoimapolitiikan osalta hallitus on tuntuvasti vähentämässä määrärahoja.
Tässä talous- ja työllisyystilanteessa
pidän tätä kovin ristiriitaisena. Eikö työvoimapoliittisiin
toimiin, valmentavaan koulutukseen sekä valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämiseen
tarvittaisi tässä tilanteessa lisää panostuksia?
Sosialidemokraattien mielestä työllisyystilanteen
heikentyessä työvoimakoulutusta, ammatillista
aikuiskoulutusta sekä tukityöllistämistä tuleekin
lisätä. Siksi esitämme työllistämis-,
koulutus- ja erityistoimiin lisää määrärahoja.
Työllisyysperusteiset investoinnit ovat hyvänkin
talouden aikana olleet tärkeitä eri maakunnissa
monien tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi. Erityisen
tärkeitä ne ovat mielestäni nyt, kun
irtisanomiset ja lomautukset lisääntyvät.
Budjettivaihtoehdossamme esitämme työllisyysperusteisiin
investointeihin 28 miljoonan euron lisäystä.
Arvoisa puhemies! Katsomme myös, että nyt on
tärkeää nopeasti käynnistää energiahankkeita,
erityisesti energian säästöä tehostavia
ja uusiutuvien käyttöä edistäviä.
Niinpä energiatukeen esitämme 25 miljoonan euron
lisäystä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Sekä ed. Kallion että joissakin
muissakin puheenvuoroissa on tullut esille kysymys, miksei esitetä nyt kaikkea
sitä, mitä kenties tarvitaan vuoden 2009 aikaan
täällä yritysten tarvekentässä.
Oikein jos sen ihan avoimesti sanoo, me emme tiedä riittävän
selkeästi vielä tämän taudin
etenemisen kuvaa. On hyvä saada siitä parempi
selvyys, ja kun se käsitys on siitä vähän
selkeämpi, mitoittaa ja myöskin laaduttaa ne lääkkeet,
mitä käytetään sen tilannekuvan
ja sen tilanteen kehittymiskuvan mukaisesti, minkä arvioidaan
olevan tässä edessä. Ihan rehellisesti
sanottuna, koko ajan tämä tilanne muuttuu niin,
että se kehityskuva tarkentuu kaiken aikaa. Ja kun olen
sanonut, että rahat riittävät toistaiseksi,
se tarkoittaa ihan sitä, että sekä takauslimiitit
että rahoituslimiitit ovat niin mittavia, että niillä päästään
vielä todella pitkästi eteenpäin. Jatkossa
kyllä uskon, että tarvitaan myös monia
uusia keinoja, sellaisia, mitkä tällä hetkellä eivät
ole käytössä.
Petri Pihlajaniemi /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt, kun saamme kuulla päivittäin
uusista lomautuksista ja irtisanomisista ja samanaikaisesti tarvitsisimme
lisää energiaa, että olisimme omavaraisia
energian suhteen, olisi mielestäni tärkeää kiirehtiä ydinvoimalahankkeita.
Tässä tilanteessa olisi järkevää tehdä päätös
kahden uuden voimalan suhteen. Tämä tukisi vahvasti
työllisyyttä. Ja olisi tärkeää,
että vähintään toinen voimala
sijoitettaisiin uudelle paikkakunnalle. Myös uusiutuvaa
energiaa käyttävät hankkeet ovat tärkeitä,
mutta pelkillä tuulimyllyillä ja risuilla emme
ratkaise meidän energian tarvettamme.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä pitää kyllä kiittää tuota
enerkistä, terrierimäistä ministeriä hyvästä työstä.
Sitä on tänä päivänä kiitelty
jo muutenkin ihan tarpeeksi, mutta yhret kiitokset on vielä paikalla
vähän jykevämmältä taholta
eli Pohojammaalta, minkä takia tällä sanonnalla
alootan.
Pohojammaallahan ei oo paljon järviä, mutta siel
on soita sitäkin enemmän, ja nyt kun EU:sta tuli
lieventävä signaali siitä, että myös
turve pikkuhiljaa luokitellahan uusiutuvaksi luonnonvaraksi, niin
se on hieno asia. Nimittään Suomen turvevarat
ovat suuremmat ku Pohojammeren öljyvarat, eli enerkiaa
piisaa. Pitää ottaa se huomioon, että jos
nämä turpeet olis Saksas tai Ranskas, niin se
on ihan selevä asia, jotta nämä olis
jo enerkiakäytössä ja kirkkaasti uusiutuvien
joukossa. Pitää muistaa, että kylymän
rauhallisesti suo kasvaa Länsi-Suomessa kahdeksan milliä vuodessa.
Se kasvaa vähimmillään Suomessa millin,
eli silloinhan se on ihan selvällä faktalla uusiutuva.
Toisin sanoen turpeesta voirahan tuottaa eri muodoissa erimoista
enerkiaa, bioenerkiaa niin liukuvassa muodossa ku erimoista poltettavaa
energiaa ja varmahan myös hyöryllisiä niin sanottuja
turveseoksia, mitä käytetähän
eri muoroissa hevostalleilla, kukkapenkeissä, eli tämä on Suomen
tulevaisuuren voimavara, tämä turve.
Vielä lähretähän siitä,
että meillähän on Suomessa huippututkijat
ja huipputeknolokia, annetahan signaali sinne. Ne rupiaa innolla
tutkimahan, kehittämähän laitteita. Mä väitän,
että siitä tuloo samalla meille vientituote ja
meille kehitetähän sellaaseet laitteet, millä turpeella
tuotetahan eri muoroissa enerkiaa. Se on yhtä puhurasta kuin
makuuhuoneesta lähtevä löyhkä aamuyöstä.
Toisin sanoen meirän ei tartte peljätä sitä,
että me saastutetahan maailmaa, jos me ruvetahan turvetta
tosissaan käyttämään. Eli minä kyllä satsaisin
tähän turpeen käyttöön,
totta kai bioenerkiaan myös puumassasta, puusta ja muustakin
materiaalista. Mutta tietenkin, jos ajatellahan maailman mittakaavassa
ihimisiä, niin nälänhätä tuloo jossain
vaiheessa, eli kyllähän maatalousmaat pitää olla
ruuan tuottamiseen.
Sitten haluaasin kiinnittää huomiota myös
tähän, että ku tämä on
täysin kotimainen hanke, kaikki laitteet, kaikki tuotteet,
materiaalit on kotimaista, niin kaikki eurot pyörii Suomes.
Yhtäkään euroa ei tartte tämän
tuotteen takia tuora ulkoa. Eli se on samalla kansallinen voimavara.
No, nyt on paljon puhuttu, ku eletähän tätä lama-aikaa
tai taantuma-aikaa — ei saa vielä kuulema lamasta
puhua mitään — mutta kuitenki oppositio
kovasti jo pistääs miljardit elvytykseen liikkeelle.
Ma oon kyllä valtiovarainministeri Kataisen kans samaa
mieltä siinä, että otetahan ensin vähän
rauhallisesti, tutkitahan, mihinkä elvytykseen me ne eurot
pannahan. (Ed. Kallio: Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa!) — Ei, kyllä me
jaksetahan yks kuukausi orottaa, että tuloo hyöryllisempi
paikka, ja sen jälkehen lähetähän
rytinällä liikkeelle. Mä luulen, että hinnatkin materiaaleillekkii
pikkuisen halpenoo, eli se on koko kansan hyöryks.
Enkä voi lopuksi olla ottamatta tällaasta
esille, ku puhutahan koulutuksesta. Se on tärkeä.
Puhutahan paljon yliopistokoulutuksesta. Totta kai huippuyliopistokoulutus
on tärkeä. Mutta onneksi 1990-luvun lama pisti
ammattikoulut, nykyiset ammattioppilaitokset, arvaamattomaan suosioon,
ja kärentaitajia meillä tarvitahan muuten jatkossaki.
Nyt me huomatahan, että kärentaitajille aina löytyy
töitä, jotenka Suomi nousuhun!
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Keskustan johtaman hallituksen talouspolitiikka on
perustunut merkittäviin yrittäjyyden edistämistoimiin
sekä oikein ajoitettuihin, kohdistettuihin ja mitoitettuihin
veroratkaisuihin. Vanhasen hallituksen talouspolitiikan seurauksena työllisyyden
parantumisen lisäksi tuottavuus on kasvanut. Tuottavuuden
parantaminen on välttämätöntä,
koska eläkkeelle on siirtymässä yhä suurempi
osa suomalaisista. Väestön kasvava eläkkeelle
siirtyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen on otettava talouspolitiikassa
huomioon.
Työ- ja elinkeinoministeriön perustehtävänä on
huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä,
työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta,
työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden
tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.
Maailmantalouden globalisoituminen, väestön ikääntyminen,
teknologian kehitys, kestävä kehitys ja erityisesti
ilmastonmuutoksen hillitseminen heijastuvat yhä selvemmin
elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön.
Suomen pitkään jatkunut talouskasvu on perustunut
suurelta osin onnistuneeseen ja pitkäjänteiseen
tiede- ja teknologiapolitiikkaan sekä hyvin toimivaan innovaatiojärjestelmään.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan ensisijainen
painopiste on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa keskeistä on
myös uuden yrittäjyyden lisääminen
ja yritysten toimintaympäristön edellytysten parantaminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden
edistäminen on keskeisessä roolissa, ja se on
erittäin hyvä asia. Finnvera myöntää naisyrittäjille
lainoja tulevanakin vuonna noin 20 miljoonan euron verran.
Talous- ja työllisyyskehityksen näkymät
ovat nyt heikentyneet. Pitkään jatkunut talouskasvu on
päättynyt. Yritysten toimintamahdollisuudet ovat
heikentyneet, ja yritykset ovat joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan
työntekijöitään. Työttömyyden
arvioidaan nousevan 7 prosenttiin ensi vuonna.
Matti Vanhasen toinen hallitus varautuu epävarmoihin
suhdanteisiin elvyttämällä. Elvytyksessä on
kyse määräaikaisista ja harkitusti suunnatuista
toimista, joiden aikataulu on suunniteltu ja jotka käynnistetään
ripeästi. Verotusta kevennetään 1,8 miljardilla
eurolla, lapsiperheille ja pienituloisille suunnattuja etuuksia
parannetaan sekä asuntojen uudis- ja korjausrakentamista
tue-taan. Tärkeää onkin reagoida nopeasti
työllisyyskehityksen heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisiin
toimiin tarkoitettuja määrärahoja ja äkillisten
rakennemuutosten alueille suunnattuja tukia.
Yhteishankintakoulutusta työnantajien kanssa tulee
toteuttaa entistä enemmän. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden
järjestämisestä maksettava valtion korvaus
on pienentynyt velkahallintaohjelman päätyttyä vuonna
2004, ja se kattaa nykyisellään noin kaksi kolmasosaa
velkaneuvonnan kuluista. Kunnat rahoittavat loppuosan kustannuksista,
mutta kuntien taloudellisesta tilanteesta riippuen rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat
huomattavasti ja osa kunnista ei rahoita toimintaa lainkaan. Viime
vuosien hyvästä talouskehityksestä huolimatta
velkaneuvonnan kysyntä ei ole vähentynyt. Nyt
taloustilanne on heikentymään päin ja
vaarana on, että velkaneuvonnan tarve kasvaa entisestään.
Työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut
tilanteeseen ja asettanut selvitysmiehen tekemään kokonaisarviota
talous- ja velkaneuvonnan toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
Selvityksen määräaika loppuu ensi vuoden
tammikuun lopussa. Olen huolissani maakunnan niin sanotun sitomattoman
kehittämisrahan vähenemisestä, sillä se
on ollut joustava ja nopea rahoitusinstrumentti osaamis- ja innovaatioympäristöjen
vahvistamiseen sekä elinkeinoelämän avainhankkeiden vauhdittamiseen.
Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan tavoitteena on edelleen työpaikkojen
turvaaminen ja työttömyyden vähentäminen.
Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työ on myös
keino estää yhteiskunnallista syrjäytymistä.
Työllisyyden ylläpitäminen on avain julkisten
palveluiden ja yhteiskunnan suojaverkon kestävään
parantamiseen. Tärkeää on, että yhteiskunnan
turvaverkot ja perusturva ovat kunnossa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Näinä aikoina vuodesta
opposition kansanedustajien kuuluu olla syvästi huolissaan
maan hallituksesta, ja ihan oikeasti nyt pitääkin
olla. Minua huolestuttaa se, että ainakin ulospäin
näyttää siltä, että ikään
kuin tässä hallituksessa vain yksi ministeri olisi
oikeasti ottautunut tähän vakavaan tilanteeseen,
eikä lohdutukseksi riitä edes se, että kyseessä on
ministeri Pekkarinen. Mutta näin se todellakin on.
Ministeri poistui tuosta, silti äskeisestä sanomastani
huolimatta on kuitenkin oltava hieman tyytymätön
ministerin vastaukseen tuossa debatissa kysymykseeni nimenomaan
työvoimakoulutuksesta. No, se ei ole varsinaisesti hänen
reviiriään, mutta pelkkä raha siihen
ei riitä. Me tarvitsemme nyt tässä tilanteessa
ennen kaikkea lomautus- ja muutosturvakoulutusta. Siihen tarvitaan
lisää rahaa, mutta siitä rahan lisäämisestä syntyy
se ongelma, että kun koulutus pitää kuitenkin
järjestää, se pitää kilpailuttaa,
ja tällä hetkellä te-keskusten ja työvoimatoimistojen
virkamiehet, jotka sitä hommaa tekevät, ovat jo
nyt ilman näitä odotettavissa olevia lisätehtäviä siinä määrin
rasitettuja, että inhimillisesti on mahdotonta, että he
pystyisivät omaa panostustaan enää lisäämään.
Siihen siis tarvitaan ihmisiä eikä suinkaan ihmisiä pois,
kuten tuottavuusohjelma on tässä viime aikoina
elinkeinoministeriöltäkin edellyttänyt.
Siinä suhteessa kannustan kyllä ministeri Pekkarista
voimallisesti jatkamaan sitä julkisuudessa esittämäänsä linjaa,
jossa hän on suhtautunut kielteisesti työvoimatoimistojen
ja toivon mukaan myöskin te-keskusten virkamiesten vähentämiseen
etenkin tässä tilanteessa.
Muutosturva- ja lomautuskoulutukseen tarvitaan myöskin
porkkanoita sekä koulutettaville että työnantajille.
On nimittäin niin, että kun kysymys on lomautetuista,
niin ei ole ollenkaan selvää, että koulutus,
joka on välttämätöntä ja
tarpeellista, kuitenkaan yksilöitten subjektiivisella tasolla
muodostuisi sellaiseksi, että tulijat tulisivat ikään
kuin automaattisesti. On syytä panostaa siihen, että houkutuksia,
lainausmerkeissä tai ilman, riittää.
Mutta sama pätee myöskin työnantajiin,
koska tämän koulutuksen pitää tietenkin suuntautua
ikään kuin yrityksiin myös.
Lisäksi tarvitaan ohjaavaa koulutusta, koska tässä tilanteessa
monet ihmiset välttämättömyyden
pakosta tulevat sen tilanteen eteen, että he joutuvat etsimään
uutta ammattia itselleen, ja siinä tilanteessa tarvitaan
ohjaavaa koulutusta, jota on annettu jo nytkin, mutta tämä tilanne
tulee asettamaan siihen aivan uuden määrällisen
ja ehkä laadullisenkin tason vaatimuksia. Sen lisäksi
myöskin koulutuksen opintososiaalisia etuja on parannettava.
On olemassa kohtuullisen suuri vaara, että lomautetut tai
irtisanotut — toivon mukaan mieluummin lomautetut kuin
irtisanotut, jos joudutaan valinta tekemään — tulevina koulutettavina
joutuvat helposti kohtuuttomaan tilanteeseen, koska työvoimakoulutuksen
opintososiaaliset etuudet tällä hetkellä ovat
riittämättömiä.
Arvoisa puhemies! Totean lisäksi, että olen sekä ministerin
että muutamien muittenkin täällä puhuneitten
kanssa samaa mieltä siitä, että Antti Tanskasen
nimittäminen tähän selvitystehtävään on
paikallaan. Suomalaisen yritysrahoituksen ongelma ei ole ollut se,
että suomalaiset pankit olisivat lopettaneet lainanannon,
päinvastoin, nehän ovat lisänneet sitä erittäin
voimallisesti. Jol-len nyt aivan väärin katsonut
tilastoista, niin se on tänä vuonna kasvanut yli
20 prosenttia, mikä on huikea kasvu. Mutta kun muu rahoitus
on tyssääntynyt, niin sitten ollaan tilanteessa,
jossa yritykset ovat vaikeuksissa. Tästä syystä minusta Antti
Tanskasen tehtävä on paikallaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Olemme tilanteessa, jossa kaikki
toimenpiteet ovat tarpeellisia, välttämättömiä ja
kiireellisiä. Siksi kannustan hallituksen muitakin ministereitä seuraamaan
eteenpäin ministeri Pekkarisen viitoittamaa tietä.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.
Reijo Laitinen /sd:
Herra puhemies! Täytyy pöytäkirjaan
korjata debatissa käyttämäni puheenvuoron
sisältöä siltä osin kuin ministeri
Pekkarista haastoin tuottavuusohjelman osalta keskusteluun. Mainitsin
siinä erheellisesti Ahon kakkoshallituksen — semmoista
hallitusta koskaan ei onneksi ollutkaan. Totta kai kysymyksessä oli
Vanhasen kakkoshallitus, jossa tuottavuusohjelman osalta tehtiin
sellaisia ratkaisuja, että noin 5 000 henkilöllä tuottavuusohjelman
henkilöstövaikutusta vuoteen 2015 saakka lisättiin.
Minä toivon niin, että ministeri Pekkarisen täällä ilmoittama
ja julkisuuteen esittämä kanta myöskin
pitäisi niin, ettei työ- ja elinkeinotoimistojen
määrää eikä ennen kaikkea
niissä työskenteleviä työntekijöitä vähennetä.
Toivon mukaan näin, ja toivon mukaan niin, että ed.
Kankaanniemen kiitokset eivät olleet ennenaikaisia. Aika näyttää,
miten tulee tapahtumaan. Mutta tuottavuusohjelman osalta ylipäätään
on pakko se sanoa, että kyllä siinä vaan
nyt on niin, että hallituksen olisi otettava tämä asia
kyllä nyt erittäin tarkkaan syyniin ja mietittävä sitä tähän
aikaan, voidaanko sen mukaisesti edetä.
Sitten erityisesti tähän pääluokkaan:
Totta on se, mitä täällä ministeri
Pekkarinen sanoi, että yritysten taseet ovat kohtalaisen
hyvässä kunnossa ja yritykset ovat toimineet sillä tavalla,
että eivät ole lähteneet alasajoihin
siinä määrin kuin tilanteen vakavuus
ehkä jopa saattaisi peläten odottaa eivätkä ole
toteuttaneet sillä tavalla irtisanomisia. Toki niitäkin
on tullut joka päivä ja tulee varmasti lisää.
Mutta ennen kaikkea on käytetty sitten tuotannon rajoittamistoimenpiteenä lomautusta
ja varaudutaan siihen tulevaan työmarkkinoilla tapahtuvaan
isoon muutokseen, että työvoiman kysynnän
tarve kasvaa.
Yritysten lukumäärä on valtakunnallisesti, Keski-Suomessa
erityisesti Jyväskylän seudulla, korkeampi kuin
koskaan aikaisemmin. Yritykset ovat pieniä, keskisuuria
yrityksiä. Uudet syntyvät yritykset ovat 1—5
henkilön yrityksiä. Meillä on aivan liian
vähän kasvuyrityksiä, ja siinä mielessä on
positiivinen asia se, että Tekes on käynnistänyt
nuorten innovatiivisten yritysten tukijärjestelmän,
mikä tarkoittaa sitä, että eri toimialoilta
haetaan sellaisia yrityksiä, joilla on todellakin edellytyksiä kasvaa
ja työllistyä ja kansainvälistyä,
totta kai. Suurten yritysten määrä on kaiken
aikaa valitettavasti vähentynyt, ja tässä suhteessa,
jotta me pystyisimme kilpailukykyä vahvistamaan ja kansainvälistymään,
me tarvitsemme kasvuyrityksiä. Tässä suhteessa
panostukset hallitukselta voisivat olla vielä suurempia.
Jaoston puheenjohtaja Karjula on näistä asioista
puhunut erittäin pitkään. Minulla oli
mahdollisuus olla parikin vaalikautta kauppa- ja teollisuusjaostossa,
ja jo silloin näitä asioita otettiin esille. Mutta
näihin panostukset ovat välttämättömiä.
Kyllähän tämmöisessä tilanteessa
t&k-panostukset ovat tärkeitä juttuja,
ja nyt se pitää tehdä. Niinhän
tehtiin silloin 1990-luvun puolenvälin kieppeissä.
Silloin merkittävästi satsattiin yritysten tutkimus-
ja kehittämistoimintaan, mikä mahdollisti sen,
että kasvu lähti hyvinkin nopeaan vauhtiin ja
on kantanut meitä hyvin pitkälle, ja mahdollisti
sitten sen, että kansainvälisesti ajatellen me
olemme olleet kärkimaita tässä suhteessa.
Tätä asemaa missään tapauksessa
ei pidä luovuttaa, vaan tutkimukseen, kehittämistoimintaan
panostaminen tässä tilanteessa on äärettömän
tärkeätä.
Tässähän esitetään
nyt Suomen Teollisuussijoituksen pääomittamista
50 miljoonalla eurolla. Tämähän menee
nyt sitten kokonaisuudessaan itse asiassa tämän
rahastojen rahaston perustamiseen, mistä on keskusteltu
ja neuvoteltu useita vuosia niin, että eläkeyhtiöt
tulevat siihen mukaan.
Nyt kun ministeri Pekkarinen tuli paikalle, niin on kysyttävä myöskin
sitä, että kun tiedän sen, että te
esititte muistaakseni Tesin pääomittamiseen 100
miljoonaa euroa, niin onko mahdollista, että kun tilanne
muuttuu myöskin täällä pääomasijoittamisen
alueella — yksityinen sijoitustoiminta ei ole niin vilkasta — ja
toisaalta kun Tesin osalta tiedetään se, että exitiä ei
juuri tule ja kassa joutuu aika koville, niin onko mahdollista, että jo
tuossa ensimmäisessä lisätalousarviossa tai
viimeistään kevään korvilla
tulisi sitten Tesin pääomittamiseen lisää rahaa.
Tässä talousarvioehdotuksessa on paljon positiivisia
asioita. Mutta kyllä se aika, mitä me nyt elämme,
vaatii vähän järeämpiä toimenpiteitä sen
talouden ja rahoitusmarkkinoitten kuvan kautta, minkä me
nyt tiedämme, kuin mitä hallitus esittää.
Minulla on tässä päivitetty rakennusalan
suhdanne- ja työvoimanäkymät, joka tänä päivänä meille
eräille kansanedustajille jätettiin, jossa on
suhdannebarometrin kautta kuvattu sitä, mihinkä on
rakennusala menossa. Kyllä tämä syöksy
on aika kova. Se on valitettavan kova. Täällä esitetään
myöskin liuta toimenpiteitä siitä, mitä pitäisi
nyt poliitikkojen tässä tilanteessa tehdä.
Kas kummaa, kun tätä kävin yksityiskohtaisesti
läpi ja vertasin tätä meidän
budjettiehdotukseemme ja elvytyspakettiimme, niin täältä löytyy
samoja asioita. Emme me ruiski, niin kuin täällä monta
kertaa on todettu tämän budjetin käsittelyn
yhteydessä, rahoja sinne sun tänne, ei, vaan ne
ehdotukset, mitä me teemme, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on
tehnyt, ovat erittäin harkittuja ja tukeutuvat muun muassa
rakennusalan esittämiin näkemyksiin, tukeutuvat muun
muassa siihen, mitä infran osalta eri toimijat ovat esittäneet.
Erittäin harkittuja.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Joudun aina välillä käymään
puhelimessa, myönnän sen. Oma äitini
on parhaillaan leikattavana sairaalassa, ja haluan kuulla uutisia
sieltä.
Mitä tulee tähän ed. Laitisen kysymykseen
ensinnäkin tästä rahastojen rahastosta,
niin mehän olemme yhdessä työeläkelaitosten
kanssa saaneet sitten sen nyt aikaiseksi. Se oli kova ponnistus,
siihen on käytetty vuosia aikaa. 135 miljoonaa euroa saatiin
nyt kasaan, ja siitä tämä yksityinen
puoli maksaa kuitenkin 60 prosenttia ja Suomen Teollisuussijoitus
maksaa noin 40 prosenttia. Se oli todella hyvä asia.
Me alun perin tavoittelimme todella pääomasijoitukseen
100:aa miljoonaa euroa, ja nyt tämä jako vaan
tapahtui niin, että 50 miljoonaa menee Suomen Teollisuussijoitukselle
ja 30 miljoonaa menee Finnveralle, sen kahdelle tytäryhtiölle. Mitä jatkoon
tulee, niin minä uskon, että näitä monia
eri instrumentteja tullaan käyttämään.
Vielä yhden asian sanon: Jos teitä ketä tahansa
vastaan tulee ensimmäinenkin sellainen yritys, joka sanoo,
että ei ole saanut takauksia sen takia, että valtuuksia
ei ole julkisilla takaajilla, tai ei ole saanut rahoitusta sen takia,
ettei ole rahaa, tulkaa heti kertomaan. Minä takaan, että sellaisia ei
ole.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Uusi työ- ja elinkeinoministeriö todella aloittaa
alkukautensa ehkä vaikeimman testin, miten tästä vaikeasta
ajasta selvitään. Ministeri Pekkarinen on ansiokkaasti
entisen kauppa- ja teollisuusministeriön aikana ajanut
teollistamista, innovaatiota, tutkimusta, tuotekehitystä tähän maahan,
ja nyt sitten uuden työ- ja elinkeinoministeriön
puitteissa saman tahdin on syytä jatkua, ja varmastihan
se jatkuu, siitä ei liene ministeri Pekkarisen kyseessä ollen
minkäännäköistä epäilystä.
Siihen eduskunnallakin on täysi luottamus.
Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat tällaiselle
pienelle maalle, kuten Suomi, aivan elintärkeitä.
Ensi vuoden budjetissa, vuoden 2009 talousarviossa, tätä samaa
kehityslinjaa jatketaan, ja on välttämätöntä,
että me pystymme luomaan uutta työtä,
uutta toimeentuloa ja ennen kaikkea sitä koko maan hyvää kehitystä ylläpitävää hyvinvointia
tähän maahan.
Innovaatiopoliittinen selonteko, joka tulee ensi keväänä käsittelyyn
ja hyväksyntään tässä talossa,
on meidän kannaltamme todella välttämätön
ja tärkeä asiakirja. Siinä selonteossa
linjataan se kehityssuunta, millä Suomi suuntaa huipputeknologian
maana tulevaisuuteen. Tässä uskon, että saamme
sellaisia linjauksia aikaan, joilla Suomi pärjää seuraavalle
vuosikymmenelle saakka mahdollisimman hyvinvoivana valtiona. On
tärkeää, että Euroopan unionin
mittapuussa pystymme tätä samaa asiaa viemään
eteenpäin, että Eurooppa, vanheneva manner, ei
tässä kilpailussa tule jäämään
muiden mantereiden jalkoihin maailman kilpailussa.
Hallitus on reagoinut ensi vuoden talousarvioesityksessään
ihan oikein myös tähän edessä olevaan
ja parhaillaan päällä olevaan finanssikriisiin.
Viennin kannalta tärkeitä yritysten tukemisen
instrumentteja on vahvistettu, kuten vientiluottoa, Finnveraa, aloitusrahasto
Veraa ja Veraventurea, joiden rahoitusmahdollisuuksia on lisätty
tässä budjetissa merkittävästi.
Tässä työ- ja elinkeinoministeri Mauri
Pekkarinen on todella ansiokkaasti ollut esillä ja pitänyt
talousvaliokuntaa ajan tasalla kiitettävästi.
Tästä lämmin kiitos ministerille.
Maakuntiemme kannalta erittäin tärkeä työllisyysperusteinen
investointituki on mielestäni kehittynyt väärään
suuntaan. Se on monen pienen maakunnan kannalta aivan välttämätön
tuki, jolla pystytään pienellä valtion
panoksella käynnistämään pienten
yritysten toimenpiteitä, investointeja, joilla luodaan
helposti paikkakunnille kymmeniä työpaikkoja.
On muistettava, että tällä hetkellä Suomessa
on saatu aikaan määrätietoisella innovaatio-
ja teollistamispolitiikalla paljon pieniä yrityksiä,
joissa ajasta huolimatta on erittäin paljon patoutuneita
investointitarpeita, ja näiden tarpeiden esille saamiseksi
työllisyysperusteinen investointituki on oivallinen instrumentti.
Toivon hartaasti, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön
ottaman kannan mukaan tämä tukimuoto otetaan ensi
vuoden alussa uuteen käsittelyyn ja nimenomaan niin, että näitä määrärahoja
lisätään. Tämä on se
keino, jolla pienellä rahalla saadaan paljon hyvää aikaan.
Sijoitettu 10 miljoonaa helposti poikii 30—40 miljoonan
euron investoinnit sille paikkakunnalle, minne niitä kohdistetaan.
Toivon, että tässä edetään
ravakkaan aikatauluun.
Energiapolitiikasta sen verran, arvoisa puhemies, että turve
kotimaisena energiamuotona on otettu myös hallituksen politiikassa
vakavasti huomioon. Uusiutuviin energioihin, erilaisen energian — sähköenergian,
lämpöenergian — tuottamiseen budjetista
löytyy hyviä investointeja, hyviä määrärahoja.
Ministeri Pekkarinen on leijonan lailla taistellut EU:ssa turpeen
statuksen, aseman, paremmaksi saamisessa. On välttämätöntä,
että samaa työtä jatketaan. Euroopan unionin
tänään hyväksymässä ilmasto-
ja energiapaketissa on turve saanut pienen myönnytyksen
niin, että siitä voidaan todella valmistaa puun kanssa
yhdessä tavallaan uusiutuvan statuksen saanutta uutta liikennepolttoainetta.
Tällä tiellä Suomen pitää pystyä jatkamaan.
Suomi on turpeen jättivaltio. Sitä on verrattu helposti
Norjan öljyenergiavaroihin. Ehkä se suurin piirtein
pitää paikkansa, mutta ilman, että niitä energiavaroja
käytetään, me olemme edelleen tuontienergiasta
riippuvainen maa. Emme tietenkään koskaan pääse
täysin riippumattomaksi öljystä, tai
ainakaan se ei ole lähitulevaisuuden asia, mutta sille
tielle pitää lähteä nyt, koska
niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, 10—12 biodieseltehdasta,
turvedieseltehdasta, pystyvät tuottamaan koko sen energiamäärän, dieselpolttoainemäärän,
mitä tämä maa tällä hetkellä tarvitsee.
Se päämäärä on todella
näin lähellä, ei sen kauempana.
Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä, että edessämme
on ensi keväänä tärkeän
lain käsittely, kun kaivoslaki tulee eduskuntaan. On tärkeää,
että siitä laista saadaan toimiva ja sillä pystytään
turvaamaan tämän maan kaivosteollisuuden hyvä jatko
ja huippuosaaminen. Myös parhaillaan vireillä olevien
hankkeiden osalta toivon, että arvoisa ministeri ottaa
niihin aivan saman tyyppisen jämäkän
otteen kuin muihinkin asioihin on ottanut ja vie näitä asioita
eteenpäin, että uusia työpaikkoja saadaan
maakuntiin syntymään.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Työttömyyden noususta on
selvät merkit, vaikka talousarvio on laadittu vielä melko
optimistisissa merkeissä. Marraskuussa työ- ja
elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies arvioi, että todellinen
työttömyystilanne on synkempi kuin viralliset
luvut kertovat. Tämä arvio on helppo uskoa todeksi,
koska päivittäin kuulemme uutisia uusista lomautuksista
ja irtisanomisista.
Vaihtoehtobudjetissamme sosialidemokraatit esitämme
keinoja muun muassa yritysrahoituksen polttavimpien ongelmien lieventämiseksi, sillä
nyt
on suunnattava voimavaroja työllisyyden ylläpitämiseen.
Samalla meidän on pidettävä huolta työttömien
toimeentulosta. Tällä hetkellä työttömyysturvan
taso on niin matala, että osa työmarkkinatuen
saajista joutuu turvautumaan myös viimesijaiseen toimeentuloturvaan eli
toimeentulotukeen.
Työttömien aseman parantamiseksi sosialidemokraatit
ovat esittäneet työmarkkinatuen korottamista 1,5
eurolla päivässä. Työmarkkinatuen
ja muun työttömyysturvan keskinäisen kytkennän
vuoksi työmarkkinatuen korotus nostaisi myös työttömän
peruspäivärahan tasoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Jatkossa työmarkkinatukea tulee nostaa asteittain niin, ettei
työttömän henkilön tarvitsisi
nostaa toimeentulotukea, vaan työmarkkinatuki turvaisi ihmisen
toimeentulon.
Työmarkkinatukeen tehtävän tasokorotuksen lisäksi
on oltava mahdollisuus riittävään määrään
aktivointitoimenpiteitä, jolloin pitkäaikaistyöttömiä voidaan
auttaa työllistymään uudelleen. Pitkäaikaistyöttömien
työllistäminen edellyttää monesti
muun muassa valmentavaa koulutusta, sillä ilman sitä pitkään
työttömänä olleen on vaikea
päästä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään.
Siksi olemme esittäneet lisäystä myös
työllistämiskoulutuksen ja erityistoimien määrärahoihin.
Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan vuonna
2005. Sen mukaan nuorelle tulee tarjota koulutusta, työharjoittelu-
tai työpajapaikkaa viimeistään kolmen
kuukauden työttömyyden jälkeen. Yhteiskuntatakuun
on arvioitu lisänneen nuorten aktivointia ja edistäneen
työllistämistä. Tilanne työmarkkinoilla
on kuitenkin muuttunut nopeasti. Haluan kiinnittää hallituksen
huomiota siihen, että työvoimahallinnon voimavarat
ovat riittävät nuorten työllistämistoimiin
ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen myös näissä muuttuvissa
olosuhteissa.
Arvoisa puhemies! Tässä aiemmin ed. Laukkanen
käytti hyvän puheenvuoron, jossa hän
nosti esille puurakentamisen ja sen lisäämisen
nimenomaan asuntotuotannossa.
Arvoisa puhemies! Kun on paljon puhuttu tänään
innovaatioista ja uusista ideoista, niin mieleeni tuli, onko mahdollisuus
ehkä yhteensovittaa innovaatiopolitiikka ja asuntorakentaminen ja
niin, että se toteutetaan puusta ja sitten vielä mukana
ilmastomuutoksen asettamat haasteet: matalaenergistä rakentamista
ja lähelle raideliikennettä, lähelle
joukkoliikennettä jne.
Olisin vielä kysynyt, kun kuusi Kuuma-kuntaa — Tuusula,
Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi
ja Pornainen — ovat allekirjoittaneet valtion kanssa asuntopoliittisen
ohjelman, jossa ovat lupautuneet toteuttamaan tietyn määrän
uusia asuntoja omille alueilleen: Olisiko mahdollista, että tämmöinen
uusi innovaatio, puurakenteinen asuntoalue, toteutettaisiin Kuuma-kuntien alueelle?
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä on käyty
hyvää keskustelua työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalasta. Omalla tavallaan ajankuva on se, että kun
nyt on saanut kuudennen kerran käyttää tämän
hallinnonalan esittelypuheenvuoron, niin tämän
päivän keskusteluun ja erityisesti debattiin osallistui
vähintäänkin kaksinkertainen määrä,
rohkenisin sanoa kolminkertainen määrä,
teitä arvoisia edustajia verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Elikkä tämä aika todellakin haastaa meitä etsimään
uusia keinoja, joilla varmistetaan hyvän työllisyys-
ja yrityspolitiikan rakentuminen.
Arvoisa puhemies! Puutun pariin kolmeen asiaan.
Ensinnäkin esittelypuheenvuorossa tämä energiapolitiikka
jäi hyvin ohueksi, ja kuitenkin tällä hetkellä ilmasto-
ja energiapolitiikan EU:n sisällä vahvistetut
yhteiset tavoitteet haastavat myös meitä merkittävällä tavalla,
ja tämä on otettu ensi vuoden talousarviossa huomioon.
Nimittäin energiatukiin ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen käytettävä määräraha
on noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin tänä vuonna,
elikkä kysymys on erittäin merkittävästä määrärahalisäyksestä.
Täällä muun muassa ed. Karimäki
kyseli tämän energiatiedotuksen perään.
Siis nythän jaostossa siirrettiin ihan puhtaasti energiatiedotukseen
500 000 euroa, ja sen lisäksi näistä muista energiamäärärahoista
on mahdollisuus hyödyntää jotain vielä lisäksi
tänne energiatiedotuksen alueelle.
Ehkä kaikkein tärkeimpänä asiana
otan tämän suomalaisen puun hyödyntämisen.
Tässä on muutamissa puheenvuoroissa tähän
asiaan tartuttu. Mutta kun ministeri Pekkarinen on toiminut aloitteellisesti
yritysrahoitusongelman monipuoliseksi kartoittamiseksi varaamalla
professori Tanskasen asiantuntijaresurssin käyttöön,
minä jollakin tavalla hakisin analogiaa siihen, löytyisikö nyt
samanlainen asiantuntijapanos, vastaava asiantuntijapanos, jolla
paneuduttaisiin hiilen sidonnan kokonaisilmiön rakentamiseen.
Nimittäin minusta meidän pitäisi löytää selvästi
vahvempi perusta suomalaisen puun kansainväliseen hyödyntämiseen
ja me jossain määrin olemme pitäneet
nyt kynttilää vakan alla. Jos ajatellaan kaikkia
muita rakennusmateriaaleja, ne tuottavat hiilidioksidipäästöjä,
mutta puu on se, joka sitoo. Nyt ei ole vain kysymys kasvavien met-sien
hiilinieluista, vaan on erittäin tärkeää nähdä se,
että puu rakennusmateriaalina merkitsee vuosikymmenten,
vuosisatojen aikana materiaalia, joka sitoo hiiltä.
Tässä mielessä tavoite on, että me
tekisimme kokonaisvaltaisemman, syvällisemmän,
arvion, jolta pohjalta me löytäisimme tavallaan
kestävän perustan sille ponnistukselle, jolla
mennään seuraavaan merkittävään
vaiheeseen, jossa suomalaisen puun käyttö kansainvälisesti
saa selvästi nykyistä vahvemman pohjan.
Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi haluan
vielä lyhyesti pysähtyä kuljetustukeen.
Tämä on ollut siinä mielessä harvinainen
keskustelu, että kuljetustuesta ei juurikaan ole käytetty
puheenvuoroja. Jos me vertaamme nyt Suomen käytäntöä esimerkiksi
Ruotsiin, siellä kuljetustuella on huomattavasti suurempi
merkitys. Nyt kun arvioidaan niitä välineitä,
niitä instrumentteja, joilla voidaan elvytyksessä tulla
yrityksiä vastaan, minä toivoisin, että ehkä pienimittainen
selvitys myös kuljetustuen alueella olisi ensi vuoden osalta
paikallaan, jolloinka saataisiin vähän parempaa
vastausta ja ehkä vielä toimivampia käytäntöjä,
jolloinka voitaisiin jossain määrin tätä jo pitkään
käytössä ollutta yritystuki-instrumenttia vahvistaa
ja erityisesti vahvistaa tähän haasteelliseen
kehitysvaiheeseen.
Kaiken kaikkiaan lopuksi tutkimus- ja kehitysrahoitukseen. Niin
kuin esittelypuheenvuorossa jo totesin, ensi vuoden budjettihan
vahvistaa merkittävällä tavalla nimenomaan
valtion panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Siellä tämä Tekes-rahoitus
on merkittävin kanava, mutta nyt äärimmäisen
tärkeää on se, että varmistetaan
se, että yritykset tulevat myös omilla panoksillaan
mukaan näihin hankkeisiin. Nokian rooli siis kaiken kaikkiaan
tutkimus- ja kehitysrahoituksissa on ollut jo pitkään
erittäin merkittävä, ja ehkä Nokian
panos tulee jossakin määrin ohenemaan.
Sen vuoksi on tärkeää, että me
löydämme uusia potentiaalisia yrityksiä,
jotka itse sijoittavat, mutta myös niin, että valtiovalta
tulee riittävästi mukaan. Siksi kysynkin: Onkohan
paikallaan, että arvioidaan nyt sitä osuutta,
millä valtio osallistuu erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin? Jos
vaaditaan puolta rahoituspanostuksesta yrityksiltä, voi
olla, että hyviäkin hankkeita jää käynnistymättä.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä korostaisin ministerille, ja
varmasti ministeri sen ymmärtääkin, miten
tärkeää kuljetustuki on Pohjois-Suomen teollisuudelle
ja siellä oleville yrityksille. Kun me korostamme sitä,
että pitää saada Ouluun kaksoisraide,
se ei johdu pelkästään siitä,
että meidän matkustajien pitää matkustaa — totta
kai matkustajienkin pitää matkustaa, kansalaisten — vaan
se on tarkoitettu lähinnä Pohjois-Suomen tuotantoelämän
tarpeisiin, tavaroiden vientiin. Ilman rautateitä ja kunnon
yhteyksiä tavarat eivät mene pohjoisesta etelään
eivätkä sieltä ulkomaille.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Maailmantalouden tilanne on todella vakava,
jopa huolestuttava. Uutiset kertovat vain sen vaikeutumisesta niin
Yhdysvalloissa kuin Euroopassa, ja sitten se heijastuu myös
meille Suomeen. On todella myönteistä se, että meidän
taloutemme on monilta osin kestävämmällä pohjalla
kuin muiden. Mutta ei se ehkä hirveän paljon lohduta,
jos voidaan todeta, että olemme siellä uppoavan
laivan ylimmällä kannella eli viimeisinä uppoamme,
jos uppoamme kuitenkin. Toivottavasti näin ei käy.
Mutta nyt todella tarvitaan viisaita ratkaisuja. En halua politisoida
tätä tilannetta, kun eduskuntaan ei nyt politiikkaa
tarvitse tuoda, se on täällä, mutta hieman
ihmettelen sitä, että täällä on
käyty jossain määrin miljardihuutokauppaa
siitä, kuka eniten elvytykseen lupaa. Sen aika ei nyt ihan välttämättä ole.
Olen siinä mielessä hallituksen linjoilla
aika pitkälle, että nyt on selvitettävä äärimmäisen
tarkasti se, mihin tarvitaan varoja, mihin ne kannattaa kohdentaa.
Tässä voi tulla sen verran pitkä ja vaikea
jakso meille eteen, että joudumme etsimään
rahaa niin kuin vajaa 20 vuotta sitten, ja jos niin käy,
että rahat on käytetty vähän
niin kuin huutokauppameiningillä liian aikaisin ja huonosti
perusteltuihin kohteisiin, olemme entistä syvemmissä vaikeuksissa.
Tässä mielessä totean, että tämä aikataulutus on
sittenkin oikea, olkoonkin että se voi olla tiukkaan budjettilakia
lukien vähän sen lain kanssa ristissä,
koska kyllä me nyt tänä päivänä tiedämme,
että ensi vuonna tarvitaan enemmän varoja kuin
mitä budjettiesitys sisältää,
mutta kuinka paljon ja voiko eduskunta hyväksyä sellaisia könttäsummia,
joita ei ole perusteltu edes kohtuullisesti, sitäkin voimme
kysyä.
Eli on aivan viisasta menetellä näin, että nyt varataan
nämä määrärahat, mitä on.
Kun koko ensi vuosi on elämättä, ne kyllä riittävät
alkuvuodesta varsin pitkälle tai ainakin jonkin aikaa kaikilta
osin. Eduskunta on koolla helmikuun alusta lähtien ja on
tarvittaessa jopa tammikuussa mahdollista kutsua koolle, jos tilanne
sitä vaatii. Eduskunta voi tehdä milloin tahansa
näitä tarvittavia päätöksiä.
Ehkä sen verran menneisyyteen palaan, että veronkevennysten
kohdentamisen osalta en kyllä hallitusta kiitä.
Mielestäni vieläkin ihan vakavasti ottaen totean,
että eräiltä osin veronkevennysten kohdennus,
ehkä tasokin, oli huonosti harkittu tätä elvytystarvetta
ja tilannetta ajatellen, mutta se on mennyt.
Nyt on tilanne Suomessakin se, että meillä on lukuisa
määrä erikokoisia yrityksiä,
jotka ovat likviditeettiongelmissa, ovat sinänsä terveitä, hyvin
hoidettuja, johdettuja yrityksiä, mutta likviditeettikriisi
on päällä ja uhkaa kaataa näitä yrityksiä.
Tähän kuitenkin hallitus on varautunut kohtuullisesti.
Tosin rahoituspuolen asiantuntijat valiokunnassa totesivat, että ei
riittävästi, ja saattaa hyvin nopeasti jo tulla
eteen se, että nekään sinänsä aika
isot rahat, jotka on nyt varattu, eivät riitä.
Yritykset odottavat, että on mahdollisimman varhain
tiedossa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen se rahoitus,
mitä tarvitaan, jotta voidaan suunnitella turvallisin mielin
yritysten toimintaa eteenpäin, niin turvallisin mielin
kuin tässä tilanteessa voidaan ajatella.
Eli tämän likviditeettikriisin ratkaiseminen käytettävissä olevin
keinoin on tavattoman tärkeää. On ensiarvoisen
tärkeää, että olemassa ole-vien
terveiden yritysten toiminta turvataan ja ne työpaikat,
mitä niissä on, turvataan. Sen lisäksi tietysti
tarvitaan esimerkiksi äkillisen rakennemuutoksen alueilla
panostuksia uusien työpaikkojen luomiseen, mutta sanoisin,
että ehkä tässä tilanteessa
on vielä ensisijaisempaa se, että olemassa olevat
yritykset turvataan.
Herra puhemies! Maakuntien kehittämisrahasta täällä on
käyty laajaa keskustelua, ja totean, että siitä on
tehty talousarvioaloitteita. Meillä on esimerkiksi Keski-Suomessa
ed. Palonie- men ensimmäisenä allekirjoittama
ja kahdeksan muun keskustan edustajan allekirjoittama aloite sen
lisäämiseksi. Kun ed. Paloniemi ei ole aloitettaan
aktivoinut, niin olen sen tehnyt hänen puolestaan, ja niin
pääsemme siitä huomenna äänestämään.
Tavattoman tärkeää on tämän
maakunnan kehittämisrahan sitomattoman osan tason korotus
niin, että voidaan sillä hoitaa maakunnissa ilmeneviä kriittisiä tilanteita,
joita siellä on, hoitaa järkeviä hankkeita
nopeasti, ilman että koko valtavaa koneistoa tarvitsee
sen tähden pyörittää.
Herra puhemies! Ilmasto- ja energiapolitiikastakin voisi jotakin
sanoa, mutta se tällä kertaa ehkä aikataulusyistä on
jätettävä. Totean siitä kuitenkin,
että metsä- ja metallisteollisuuden pääseminen
päästökaupassa ilmaisten päästöoikeuksien
piiriin on positiivista. Mutta kysyn ministeriltä: Merkitseekö tämä sitten
kovinkin kohtuutonta taakkaa esimerkiksi kotitalouksille ja julkiselle
sektorille, kun teollisuus, joka on tavattoman tärkeä asia,
pääsee lähes vapaaksi? Jos taakka siirtyy
raskaasti kotitalouksille, siihen pitää kyllä löytyä myös
ainakin vähävaraisimpien ihmisten osalta helpotusta,
että he selviävät sähkön
ja muun energian hinnan rajusta noususta.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän päivän
kuumat puheenaiheet ovat näkyneet tässä keskustelussa
ja näkyvät myös työ- ja elinkeinoministeriön
budjetissa ensi vuodelle. Isona kysymyksenä budjetti ottaa
vahvasti kantaa ja kantaa myös vastuuta energiapolitiikalla, tarttuu
työllisyyshaasteeseen niin lomautusten, rakennemuutosalueiden
kuin myös kohtaanto-ongelman ja koulutuspolitiikankin näkökulmasta
sekä tarttuu oikealla tavalla hyödyntämään myös
yrittäjyyttä tässä tilanteessa.
Näistä täytyy ehdottomasti antaa kiitosta.
Olen äärimmäisen tyytyväinen,
että ministeri Pekkarisen johdolla kansallisen innovaatiostrategian
vaikutus näkyy jo nyt tekoina tässä budjetissa
ja pian myös vahvasti ihmisten arjessa ja tulevaisuudessa.
Se on maamme menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Kiitollinen täytyy myös olla siitä, että holhoavasta
otteesta ollaan siirtymässä entistä vahvemmin
myös tällä sektorilla kysyntä-
ja asiakaslähtöiseen lähestymiseen. Se
on myös 2000-lukua. Lähes 54 miljoonaa euroa lisätään,
ja se tulee tarpeeseen ja tulee näkymään
muun muassa kasvuyrittäjyyden mahdollisuuksissa ja yritysten
kansainvälistymisessä.
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuuksia
lisätään ensi vuodelle reilulla 31 miljoonalla,
ja itse toivon, että Tekesissä nämä rahat
saadaan tehokkaasti käyttöön. Uusien
hankkeiden kanssa täytyy olla entistä tarkempana
ja hereillä. Nyt on syytä etsiä järkeviä ratkaisuja
ja uusia toimia ja olla valmis tarttumaan myös uusiin ideoihin.
Arvoisa puhemies! Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden
noin 37 miljoonan euron myöntämisvaltuudesta varataan
muistaakseni noin vajaa kolmannes käytettäväksi
valtioneuvoston nimeämien äkillisten rakennemuutosten alueiden
tukemiseen. Se on aivan oikea ratkaisu tässä taloudellisessa
tilanteessa. Samaan aikaan työllisyysperusteisten investointien
valtuudesta varataan 5 miljoonaa äkillisten rakennemuutosten
alueiden tukemiseen, ja lisäksi rakennerahasto-ohjelmien
rahoituksesta on tarkoitus käyttää myös
ensi vuonna osa näiden rakennemuutosalueiden tukemiseen.
Arvoisa puhemies! Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan
painopisteitä ensi vuonna ovat myös työmarkkinoiden
kohtaanto-ongelmiin vastaaminen, työttömyyden
vähentäminen sekä uuden yrittäjyyden
lisääminen ja yritysten toimintaympäristöjen
parantaminen. Onkin äärimmäisen tärkeää ja
haastavaa osata hoitaa nyt näitä asioita oikealla
tavalla. Uskon, että tähän meillä on
osaava ministeri, joka on tänäänkin oikeastaan
koko tämän keskustelun ajan paikalla ollut seuraamassa.
Haasteelliseksi tämän työn tekee
ennen muuta se, että alueelliset erot ovat Suomessa varsin
suuria jopa puhuttaessa Etelä-Suomesta, jopa yksittäisten
maakuntienkin sisällä samaan aikaan. Esimerkkinä voisin
mainita vaikkapa Kanta-Hämeen, missä Forssan seutu
painii aivan toisenlaisten ongelmien kanssa kuin vajaan 70 kilometrin
päässä sijaitseva Riihimäen
seutu. Tarvitaan siis hyvinkin tarkkoja täsmätoimia
jopa maakuntien sisällä.
Onkin hyvä, että esimerkiksi työvoimapoliittista
aikuiskoulutusta räätälöidään
nyt entistä paremmin vastaamaan yritysten ja myös
näiden erilaisten haasteiden kanssa painivien alueiden
tarpeita. Samaan aikaan, kun toinen alue näinkin eteläisessä Suomessa
ja näinkin lähellä toista painii rakennemuutoksen
kourissa, toinen alue on kaikesta huolimatta, tästä taloudellisesta
tilanteesta huolimatta, kovan työvoimapulan taikka vähintäänkin
lähestyvän työvoimapulan haasteen edessä.
Olenkin äärimmäisen tyytyväinen, että näihin
toimiin ollaan nyt tarttumassa.
Aivan viimeisenä asiana nostan tuon naisyrittäjyyden
sijaispalvelujärjestelmän esille, johon nyt ollaan
varaamassa 300 000 euroa. Mielestäni meidän
täytyy ymmärtää nyt yrittäjyyden
haasteet oikealla vakavuudella. Ei olla kateellisia yrittäjille,
vaan ollaan reiluja ja kannustavia. Tämä koskee
muun muassa ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän
palkkaamisen helpottamista, johon myös ollaan ensi vuoden
budjetissa, aivan oikein, tarttumassa.
Sinikka Hurskainen /sd:
Arvoisa puhemies! Työvoima- ja elinkeinoministeriön
pääluokan tavoiteasettelu on hyvä. Budjettitekstissä sanotaan,
että uutta yritystoimintaa syntyy, kansalaisten hyvinvointi
lisääntyy, työllisyys paranee, tasa-arvo
työelämässä lisääntyy
jne. Todellisuudessa kuitenkin toimenpiteet ja rahoitus näyttävät
joiltain osin vähenevän tässä budjetissa
verrattuna edellisvuoden budjettiin.
Tämän budjettiesityksen mukaan esimerkiksi naisyrittäjyyden
edistäminen on keskeisessä asemassa. Silti Finnveran
myöntämiin naisyrittäjien erityislainoihin
tarkoitettuja varoja on budjetissa leikattu 5 miljoonalla eurolla,
kun vertaamme viime vuoden summaan, joka oli ihan kohtuullinen.
Yrittäjänaisten asema on kauan ollut mielestäni
lapsenkengissä. Olen tehnyt useiden vuosien aikana aloitteita
yrittäjänaisten aseman parantamiseksi ja yrittänyt
sitä edistää. Yksi ehdotus oli sijaisten
palkkaaminen yrittäjän äitiysloman ajaksi.
Sama koskee myös sijaisuutta lasten sairauden vuoksi. Nyt
olen tyytyväinen, että viimein tämä asia
on edennyt ja budjettiin on va- rattu 300 000 euroa sijaispalvelujärjestelmään, mutta
ymmärrettävästi raha ei ole kuitenkaan riittävä.
Siitä voi tämän suuruisena olla hyötyä vain
harvoille, vaikka tarvetta sijaispalveluille olisi yrittäjänaisten
keskuudessa paljon enemmän.
Hallitus leikkaa määrärahoja paljon
myös työvoimapoliittisista toimenpiteistä,
niin että työvoimapolitiikan aktiivitoimiin osallistuvien
määrä vähenee 10 000
hengellä. Käsillä olevassa taloustilanteessa
tällaiset leikkaukset ovat täysin virheellinen
toimenpide. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten työttömyys
on kääntynyt nousuun. Se on kasvanut vuoden takaisesta
yli 7 prosenttia. Tällä hetkellä maassamme
on 21 000 alle 25-vuotiasta työnhakijaa työttömänä.
Eurooppalaisessa mittakaavassa tämä on todella suuri
ja valitettava luku.
Arvoisa puhemies! Paljon yli 20 vuotta sitten tulin eduskuntaan
työvoimahallinnon suunnittelijan paikalta, missä tehtäväni
oli tuolloin suunnitella nuorten yhteiskuntatakuu ja toteuttaa se vuoden
kokeiluna Etelä-Karjalan alueella. Kokeilun tavoitteena
oli järjestää jokaiselle koulunsa päättävälle
nuorelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Uskallanpa
sanoa, että olin edellä aikaa tuolloin, sillä vasta
vuonna 2005 on nuorten yhteiskuntatakuu viimein otettu käyttöön,
vaikka yksi sen tärkeistä ja arvokkaista tavoitteista
oli ehkäistä ennalta nuorten syrjäytymistä työelämästä ja
sitä kautta myös muusta yhteiskunnasta. Ministeri
Cronberg totesi vastikään täällä salissa,
että nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on
nykyisellään toimiva, mutta sitä se ei
ole. Tilanne sen sijaan on erittäin huolestuttava. Vuonna
2007 kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä hieman
alle puolet oli aktiivitoimenpiteissä.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä nuorten
yhteiskuntatakuu ei siis toimi lähellekään
sillä tavalla kuin sen pitäisi. Hallitus ei ole
pitänyt huolta määrärahojen
riittävyydestä, ja mikäli tähän asiaan
ei saada pikaista muutosta, voi koko tämä järjestelmä joutua
alasajetuksi. Tähän meillä todella ei
ole varaa, arvoisa puhemies.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tällaisessa suhdannetilanteessa,
missä me nyt elämme, on ensiarvoisen tärkeätä,
että yritysten toimintaedellytyksistä pidetään
huolta, ja juuri työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala saattaa olla sellainen, että tulevaisuuden
ennustaminen on kaikkein vaikeinta, mitä minkään
nyt käsiteltävänä olevan pääluokan
osalta on. Ensi vuoden työllisyyskehitys saattaa esimerkiksi
olla aivan toista, mitä tässä hallituksen
budjettiesityksessä ja meidän budjettimietinnössämme
nyt arvioidaan olevan.
Yrityksillä, erityisesti pienyrityksillä,
on tällä hetkellä todellisia vaikeuksia
saada lainoja läheskään kohtuulliseen
hintaan. Vaikka keskuspankki on alentanut korkoja, niin uusien luottojen
korot ovat tosiasiallisesti nyt korkeammalla tasolla siksi, että pankit
ovat nostaneet rajusti marginaalejaan. Sen vuoksi olisi äärimmäisen
tärkeää, että elinkeinoministeriö ja
ministeri Pekkarinen henkilökohtaisestikin pyrkisivät
vaikuttamaan siihen, että tätä yritysrahoitusta
olisi edes kohtuulliseen hintaan ensi vuonnakin saatavissa.
Puhemies:
Täällä on nyt hivenen hämminkiä puhujalistan
kanssa. Mutta ed. Hänninen, joka nyt on tipahtanut sinne
viimeiseksi, ei ole kyllä puhunut vielä, että jos
käytätte nyt puheenvuoron.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Sopii erinomaisesti.
Kävin juuri läpi aktivoituja talousarvioaloitteita,
ja yhteenvetona rahaa esitetään koulutukseen,
tuotekehitykseen, kuljetustukeen, investointitukeen, energiamuotoihin,
yritysten toimintaympäristön kehittämiseen
sekä muihin erilaisiin tarpeisiin. Nämä ovat
aivan samoja kohteita, joihin budjetissa jo nyt on ihan kohtalaiset
määrärahat. Osa aloitteista rajoittuu
tietylle alueelle, ja rahasummat ovat todella suuria.
Arvoisa puhemies! Kuljetustuen kehittämisestä ja
vahvistamisesta olen ihan samaa mieltä ja kannatan lämpimästi
sen kehittämistä ja kasvattamista. Pitkien etäisyyksien
tilanteessa Ruotsin kuljetustuen taso voitaisiin ottaa kuljetustuen määrän
tavoitteeksi myös meillä jo vuonna 2010.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on illan
mittaan annettu ministeri Mauri Pekkariselle runsaasti tunnustusta
ministeriön vastuullisesta hoitamisesta ajassa, jossa tulevaisuutta
on vaikea nähdä. On varauduttu tilanteisiin, joissa
on pakko selviytyä, ja näin on hyvä.
Henkilökohtaisesti annan tunnustusta myös siitä,
että työ- ja elinkeinoministeriö on ministeri Mauri
Pekkarisen johdolla kiinnittänyt hyvin huomiota äkillisten
rakennemuutosalueitten tilanteeseen, näin muun muassa Keuruun
seudulla, missä vaneriteollisuus ja lastulevyteollisuus on
loppunut. Äkillisen rakennemuutoksen tuella on kuitenkin
toiveita katsoa myönteisesti eteenpäin, vaikka
kaikki eivät ole vielä työllistyneet
ja osa heistä, jotka olivat työssä, on
menetetty muualle.
Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja
myös liittyen puurakentamiseen, puun käytön
edistämiseen. Näen, että siinä on
maaseudun ja Suomen suuret mahdollisuudet hyödyntää ekologista
puumateriaalia entistä enemmän rakentamisessa
ja kehittää puurakennusteollisuutta uudella tavalla.
Näen, että tässä on vaihtoehto,
jolla voimme turvata puun käyttöä kotimaassa,
sahateollisuutta. Jos vientimarkkinat tilapäisesti, niin kuin
toivon, vain tilapäisesti, sinänsä valitettavaa,
että menettävät osuuttaan, niin silloin
pitää koettaa vahvistaa kotimaista kysyntää ja
sitä kautta luoda työtilaisuuksia. Minusta työ-
ja elinkeinoministeri Pekkarinen on tässä asiassa
toiminut kuten bioenergian eri muotojen edistämisessä erinomaisen
hyvin.
Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen nosti esille, että ministeri
Pekkarinen on tehnyt erittäin hyvää työtä rakennemuutostuen
eteen. Toki näin varmaan on, mutta olisi järkevää,
että hallitus puhaltaisi yhteen hiileen. Esimerkiksi Imatran
alue pääsi rakennemuutosalueeksi tässä taannoin,
mutta samanaikaisesti meidän alueeltamme eli Joutsenosta
Konnunsuon vankila lakkautetaan, mikä suoranaisesti vaikuttaa
työllisyyteemme ja välillisesti vaikuttaa erittäin
paljon. Toivoisinkin, että hallitus katsoisi myös
kokonaisuutena näitä asioita.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Muutamissa puheenvuoroissa, jotka työhuoneessani
kuuntelin, on viitattu tähän alueelliseen kuljetustukeen.
Kun me edustajat vierailemme maakunnissa eri yrityksissä,
niin ainakin itselläni erittäin monesti on tullut
vastaan tämä kuljetustuki yrittäjiltä,
myönteinen palautus. Me edustajat tiedämme, että useinkaan
näissä ei ole kyse merkittävistä euromääristä,
mutta sillä on myös henkistä merkitystä.
Aikoinaanhan tilanne oli se, että tämä kuljetustuki
vuosittain oli katkolla. Saimme sen sitten määräaikaiseksi,
mutta muistaakseni vuoden kuluttua on taas niin sanottu deadline.
Arvoisa ministeri Pekkarinen, mielelläni kuulisin sitten,
mitkä teidän ajatuksenne ovat tämän kuljetustuen
jatkolle. Niin kuin puheenvuorosta voi sen mieltää,
niin todella toivon sitä, että se jatkuisi, mutta
tuossa muutamissa puheenvuoroissa myös tuli esille se,
että jos ja kun olisi mahdollisuus sitä laajentaa
näihin kuljetuksiin, kun tuodaan raaka-aineita, se olisi
hyvin tähdellistä ja toki tämän
kokonaissumman kasvattaminen. Mutta vielä kerran toivomus,
että vähintään tällä tasolla
se säilyisi näillä alueilla. Me tarvitsemme
muitakin instrumentteja, mutta tämä kuljetustuki
on osoittautunut näitten vuosien aikana erittäin
merkitykselliseksi.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti ministeri Cronberg,
jonka toimialaan tämä puheenvuoro lähinnä kuuluisi, on
nyt sairaana, mutta on hienoa, että ministeri Pekkarinen
on niin ansiokkaasti ollut täällä koko illan
tämän asian tiimoilta.
Puutun omassa puheenvuorossani ainoastaan yhteen asiaan eli
osatyökykyisten ihmisten elämään
ja asemaan yhteiskunnassamme sekä niihin toimenpiteisiin,
jotka koskettavat näitä ihmisiä.
Meillä Suomessa suhtaudutaan edelleen tympeästi
ihmisiin, joilla todetaan olevan jonkun tason työkyvyttömyys
tai vajavaisuus. Jo sanat "vajaakuntoinen" ja "työkyvytön"
kertovat paljon. Suomalainen lähestymiskulma, ihmiskäsitys,
on jo lähtökohdiltaan negatiivinen, torjuva, ja
tarkastelemme ihmistä hänen vajavaisuutensa ja
tehokkuutensa perusteella, emme hänen vahvuuksiensa tai
jäljellä olevan työkyvyn tai voimavarojen
kautta. Mielestäni meidän tulisi käyttää sanaa
"osatyökykyinen". Tämä loisi jo heti positiivisemman
näkökulman asiaan.
Tämä ajattelutapa näkyy myös
meidän hallinnollisissa rakenteissamme, lainsäädännössä ja päätöksissä.
Ihmisiä helposti pallotellaan, eri hallinnolliset rakenteet
eivät keskustele riittävän hyvin keskenään.
Myönteistä on, että viime hallituskaudella
tähän pyrittiin vastaamaan perustamalla työvoimapalvelukeskuksia,
joissa tätä tavoitetta haetaan, työ on
vielä kesken. Ongelmana on edelleen, että lainsäädäntö tulee
monessa tapauksessa esteeksi, ettei aitoa kuntouttamista ja työllistämisen
prosessia saada aikaiseksi. Hallintoa ja lainsäädäntöä on
kehitetty hallinnon näkökulmasta, ei ihmisen.
Me olemme kyvyttömiä näkemään
ihmisten yksilölliset tarpeet ja tilanteet, kun kehitämme
lainsäädäntöä ja toimintamalleja
osatyökyvyttömille ihmisille. Työelämä vaatii
tehokkuutta ja tuloksia. Osatyökykyinen ihminen ei tätä tavoitetta
helposti täytä, joskus ei koskaan. Tästä syystä nämä ihmiset
tarvitsisivat vahvan ja toimivan lainsäädännön
tukemaan heidän elämäntilannettaan.
Ruotsin lainsäädäntö näkee
asian toisin. Ruotsissa lähtökohtana on vahvistaa
ihmisten mahdollisuutta työelämään.
Siihen puututaan myös aikaisemmin kuin meillä.
Kun ihmisellä todetaan olevan vaikeuksia työelämässä,
on se sitten sairauden, vammaisuuden tai muun syyn takia, noin 80
prosentille heistä taataan kuitenkin jonkunlaisia aktiivitoimenpiteitä,
kuntoutusta tai koulutusta, harjoittelua työelämään.
Ihmistä ei jätetä yksin. Aktiivitoimenpiteet
tehdään yksilöllisesti tavoitteena tukea
ihmisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä estää syrjäytymistä.
Suomessa vastaava luku on ainoastaan 20 prosenttia. Mielestäni
tämä kertoo jo paljon.
Lähestyvän kasvavan työttömyyden
myötä myös vajaakuntoisia ja vammaisia
ihmisiä jää työttömiksi.
Heidän uudelleentyöllistämisensä on
varmasti tulevaisuudessa vielä huomattavasti vaikeampaa
kuin meidän muiden ihmisten. Tästä syystä mielestäni
olisi erittäin tärkeää, ettemme
unohtaisi näitä ihmisiä. Me tulemme tulevaisuudessa
edelleen tarvitsemaan työmarkkinoille jokaisen ihmisen,
joka työhön vain pystyy ja kykenee. Tästä syystä on
ensiarvoisen tärkeää huolehtia myös
vaikeammin työllistettävien ihmisten työkyvystä,
nyt vaikeana aikana sekä myös tulevaisuudessa.
Tästä syystä ihmettelenkin ja minua hämmästyttää,
että tässä yhteiskuntatilanteessa hallitus
vähentää työllisyysmäärärahoja, juuri
kun niitä kipeimmin tarvittaisiin.
Tämän lisäksi meidän tulisi
rakentaa kaikkialle Suomeen toimiva työttömien
työterveydenhuolto, jonka lähtökohtana
on ihmisten työkyky ja voimavarat ja niiden vahvistaminen.
Tällä hetkellä vajaalla 20 prosentilla
kaikista kunnista on tarjota työttömille työterveydenhuolto.
Muualla käytännössä tilanne
on hyvin sekava ja sekalainen. Meidän tulisi parantaa eri
kuntoutusviranomaisten yhteistyötä, selkeyttää yleisestikin
kuntoutusjärjestelmän kirjoa, tehdä lainsäädäntöä, joka
mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen
kuntouttamisen ja työhön sijoittumisen ja työssä olemisen.
Työvoimapalvelukeskuksille tulee turvata riittävä ja
pitkäjänteinen rahoitus. Nykyinen rahoitusjärjestelmä pilkkoo
rahoituksen pieniin palasiin, jopa muutamiksi kuukausiksi kerrallaan. Työntekijät
eivät voi yhdessä asiakkaiden kanssa suunnitella
aktiivi- ja erilaisia toimenpiteitä kuin muutamiksi kuukausiksi
eteenpäin. Tämä vaikeuttaa myös
ihmisten sitoutumista oman elämänsä hallintaan
ja katsomaan tulevaisuutta pitemmälle.
Arvoisa puhemies! Me tulemme tarvitsemaan jokaisen ihmisen työhön,
vaikkakin lyhyempien työaikojen myötä.
Jokainen ihminen on tärkeä. Ainoastaan siten selviämme
tulevista haasteista vielä seuraavillakin vuosikymmenillä.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämän pääluokan
käsittelyn yhteydessä on varsin laajasti puhuttu
yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta ja on käyty
hyvää keskustelua. On hyvin tärkeätä,
että tässä ajassa käydään sitä keskustelua.
Haluan kuitenkin nostaa yhden alan, rakennusalan, tässä esille.
Me kaikki tiedostamme sen, että lomautusten ja irtisanottujen
määrä rakennusalalla on mittava, ja rakennusteollisuus
arvioi, että kolmen kuukauden päästä lomautettuja
ja irtisanottuja on yli 30 000. Tiedämme myöskin sen,
että rakennuksissa ja infrassa on hyvin merkittävä kansallisvarallisuus.
On tärkeää, että pidämme
tästä kansallisvarallisuudesta huolta ja peruskorjaamme
hyvissä ajoin nämä kiinteistöt kuntoon.
Se on varmasti pitkässä juoksussa myös kansantalouden
etu.
Nyt on puhuttu myöskin tässä salissa
siitä, että tällä hetkellä rakentaminen
olisi kallista ja ei kannattaisi nyt lähteä julkista
rakentamista toteuttamaan. Rohkenen kuitenkin väittää,
että normaalissa urakkakilpailussa olevien urakkakohteitten
hintataso on varmasti aika lähellä sitä normaalia.
On toki ymmärrettävää, että varmaan
rakennustarvikkeitten hinnan laskun myötä hinnat saattavat
jonkun verran laskea. Mutta eikö olisi kuitenkin paras
lähteä liikkeelle hyvissä ajoin, koska
kyllä tämä työllistettävien
määräkin on valtiontalouden kannalta
sellainen, että sekin maksaa? Se on aivan selvä asia,
ei ilmaiseksi hoideta sitäkään asiaa.
Kysynkin ministeriltä: Mihin toimenpiteisiin hallitus on
ajatellut ryhtyä, että voisimme torjua tämän
aika mittavankin rakennusalan työttömyyden tässä vaikeassa
talouden tilanteessa?
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tässä eduskunnassa
on tullut tavaksi nyt puhua niin, että tekoja tehdään
ajassa. Haluaisin viitata siihen, että avaruus on neliulotteinen
eikä voi mitenkään tehdä mitään
muuta kuin ajassa. Se on turha hokema. Avaruus on neliulotteinen
ja yksi ulottuvuus on aika.
Arvoisa puhemies, puutun vielä tähän — mikä oli
siis ed. Hurskaisen vaalilause vielä, oliko se niin — mitä ministeri
Pekkarisen kanssa puhuimme tässä debatissa, mitä siellä Brysselissä tapahtui
ja miten Pozanissa siihen suhtauduttiin ja miten se vaikuttaa Kööpenhaminaan,
tähän problematiikkaan. Siinä yksi tekijä ovat
nämä mekanismit, cdm eli kestävän
kehityksen mekanismit, ja sitten tämä yhteistoteutus,
joint implementation, niiden lisääminen Euroopan
unionin ilmastonmuutoksen hillinnässä yli 50 prosentin, mikä on
tämä vanha EU:n linja. Siihen varmasti suhtaudutaan
muualla hiukan penseästi siitä huolimatta, että cdm:stä menee
aina hiukan kehittyville maille. Tämä tiedetään,
ja siellä on oma rahasto. Tämän halusin
vielä täsmentää ja kyllä kiittää ministeriä,
että hän on istunut täällä koko tämän
pitkän keskustelun.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Täällä on ollut
monta puheenvuoroa nyt viimeisten kahden tunnin aikaan, joista jo
aiemmin keskusteltiin, mutta muutama uusi näkökulma.
Lähden tästä puurakentamisesta siitä näkökulmasta,
minkä ed. Karjula tässä esille toi. Kysymys
kuuluu, miten meidän pitäisi sen puun päästöttömyyttä ja
uusiutuvuutta edistää. Nyt ne toimet, mitä on
tähän saakka rakennettu, ovat Euroopan unionin
laajuisia. Jos on raaka-ainemateriaali, joka käyttää sementtiä,
sitä rasitetaan tällä hetkellä päästökauppajärjestelmän
kautta. Sitä kautta tavallaan siitä valmistettu
tuote, rakennusaine, saa jo tänä päivänä rasitteita
niskaansa. Tai jos on kysymys metallista, kun se metalli valmistetaan,
tällä hetkellä se on jo päästökauppajärjestelmän
piirissä ja tavallaan sen kilpailukykyä jonkin
verran rasitetaan suhteessa puuhun, johon ei kohdistu vastaavanlaisia
rasitteita.
Tätä kautta tavallaan se vaikuttavuus ei välttämättä vielä ole
riittävä sen puumateriaalin, sen puhtaan, kestävän
kehityksen mukaisen materiaalin suhteen. Ja tästä syystä paraikaa
jälleen kerran Euroopan unionin laajuisesti mietitään,
pitäisikö tätä ekologisen suunnittelun
direktiiviä laajentaa koskemaan ei vain niitä vempaimia,
jotka käyttävät sähköä,
vaan myös niitä vempaimia, jotka liittyvät
sähkön käyttöön, niin
että ei vain sähkölaitteilta vaan myöskin
esimerkiksi ikkunoilta tai ikkunan karmeilta edellytettäisiin
entistä enemmän tai siltä materiaalilta,
josta se rakennus on tehty, edellytettäisiin entistä enemmän.
Tämän tapaiset toimenpiteet nyt kyllä pääsääntöisesti
valitettavasti sitten tulevat, jos ovat tullakseen, koko unionin
laajuisesti, koska rakennustarvikekauppa on unionin laajuista kauppaa
ja siitä syystä me joudumme paljossa harmonisoimaan.
Siellä on ehkä joitakin toimia, jotka voidaan
kansallisesti tehdä, mutta aika monet toimet ovat sellaisia
kuitenkin, jotka pitää Euroopan unionin laajuisesti
tehdä. Tuohon suuntaan me pyrimme viemään
tämän direktiivin laajennusta, että se
huomioisi tämän sanotun puun uusiutuvuuden ja
kestävän kehityksen mukaisen luonteen.
Kuljetustuesta käytettiin erittäin monta puheenvuoroa.
Nyt kannattaa muistaa, että meillä tällä hetkellä,
jos nyt oikein muistan — en ole katsonut budjetista — noin
5 miljoonaa euroa suurin piirtein käytetään
vuodessa kuljetustukeen. Me mietimme koko ajan ja nyt tässä tilanteessa
erityisesti, missä ollaan, pitäisikö muuttaa tätä kuljetustuen
käyttöä. On kolme eri tapaa, joilla sitä voidaan
laajentaa. Ensimmäinen on se, että tukiprosentteja
nostetaan eikä tehdä mitään muuta.
Toinen on se, että sitä sovellusalaa, mitkä kaikki
tuotteet ovat kuljetustuen piirissä, laajennetaan. Nyt
edellisen kerran, kun tukea jatkettiin — ed. Kähköselle — sitä laajennettiin
muutamin tuoteryhmin.
Kolmas on sitten se, otettaisiinko kuljetustuen piiriin nyt — tämä on
nimenomaan Kemijärven tai joidenkin muiden, Kajaanin, näiden
kannalta tärkeää— myöskin
suurten yritysten kuljetustukitarpeet siinä huomioon. Nyt
tuki myönnetään vain pienille ja keskisuurille
yrityksille. Ja jos ajatellaan vaikkapa Kainuussa tai Itä-Lapissa suurien
yrityksien, mitä nämä selluyrityksetkin ovat
olleet, menestymistä, voisi olla, että sitä pitäisi
laajentaa, niin kuin Ruotsi on muuten tässä asiassa
toiminutkin, myöskin suurten yritysten kuljetustukitarpeisiin.
Me mietimme kaiken aikaa ja tämä koko kirjo on
tässä nyt pohdinnan alla juuri silloin, niin kuin ed.
Kähkönen sanoi, kun tätä nyt
seuraavan kerran sitten laajennetaan. Tämä on
tietysti osin budjettikehyksiin vaikuttava asia, niin kuin arvaatte.
Silloin se siellä ilman muuta näkyy.
Mitä tulee vielä muistaakseni ed. Kankaanniemen
kysymykseen näistä Brysselin ratkaisuista, miten
käytännössä nyt sitten kävi,
kun kävi niin, että aiemmin ajateltua useammat
toimialat pääsivät tämän
ilmaisen alkujaon piiriin, maksatetaanko tämä lasku
tai kenelle se siirtyy — nyt en muista enää,
miten se ed. Kankaanniemen kysymys oli — niin käytännössähän
tässä käy sillä tavalla minun
ymmärtääkseni, että entistä harvemmat
jäävät nyt tämän ostovelvollisuuden
piiriin. Toisin sanoen niiden, jotka jäävät
sen piiriin, kannettavaksi jää ehkä pikkuisen
enemmän tässä alkuvaiheessa tätä rasitetta.
Energiantuotanto on alun perin ollut tämän huutokaupan
piirissä, ja se on niitä harvoja aloja, jotka
nyt ovat tämän ostovelvollisuuden piirissä, ja
tavallaan se joutuu nyt vähän enemmän
maksamaan tämän ratkaisun seurauksena. Näin
tässä käy, lyhyellä tähtäyksellä tässä käy
tällä tavalla. Mutta koko tämän
päästökauppakauden osalta on vähän
vaikea sanoa, miten sitten lopulta käy.
Ihan viimeksi, jos puhemies vielä sallii, täällä olivat
nämä rakennemuutosalueet esillä. Ed.
Oinonen siihen tarttui. Nyt vielä kertaalleen minä selvennän,
että me tulemme huomenna tekemään päätökset
erittäin todennäköisesti valtioneuvostossa,
jolloin sen alkuperäisen valtioneuvoston päätöksen
mukaan sama alue on äkillisen rakennemuutosmenettelyn piirissä vain
kaksi vuotta. Varsinkin silloin, jos työllisyystilanne
on parantunut, kaikki ne seudut, jotka ovat olleet tämän
menettelyn piirissä, ilman muuta lähtevät pois.
Kaikki ne paikkakunnat, jotka ovat olleet tämän
kaksi vuotta, jäävät nyt pois, koska
kysymys on äkillisestä rakennemuutoksesta.
Meillä on Euroopan unionin aluerakennejärjestelyt,
sitten meillä on kansalliset aluetukijärjestelmät.
Nämä ja niiden muutokset pyrkivät reagoimaan
siihen, jos hitaasti tapahtuu kehitys huonoon suuntaan tai parempaan
suuntaan, mutta silloin jos on äkillinen, nopea rakennemuutos, pitää tiettyjä pelisääntöjä
noudattaa.
Ja tässä on oltu erittäin tarkkoja niin,
että kun aikanaan Varkaus ei täyttänyt
sitä kriteeriä, näitä normeja,
niin Varkaus ei päässyt tämän
menettelyn piiriin. Mutta kun Varkaudessa tuli lisää irtisanomisia, niin
Varkaus otettiin siihen mukaan. Aivan samalla tavalla tullaan menettelemään
siis Joensuun seudulla, joka nyt jää pois todennäköisesti huomenna
tehtävän päätöksen
jälkeen tämän menettelyn piiristä,
tai ed. Oinosen kysymä Keuruun seutu jää pois.
Nämä seudut eivät täytä tämän
kriteerin menettelyjä ja siitä syystä jäävät pois.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kiitän oikein kovasti. Tämä on
ollut ihan hyvä keskustelu, ja minä olen hyvin
mieluusti tätä kuunnellut. Kiitoksia oikein paljon.
Yleiskeskustelu pääluokasta 32 päättyi.