Arvoisa puhemies! Jouluaattoon on seitsemän yötä aikaa. Liian monessa suomalaisessa perheessä valmistaudutaan tänä vuonna jouluun hyvin epävarmoissa tunnelmissa. Isänmaassamme on tällä hetkellä lähes 300 000 ihmistä vailla työtä, ja uskon, että näissä kodeissa tärkein ja suurin joululahjatoive on työpaikka. Hallitus ei voi alkaa joulupukiksi ja täyttää jokaisen suomalaisen joululahjatoiveita, mutta hallitus voi omilla toimillaan olla vahvistamassa työllisyyttä. Kysyisinkin teiltä, työministeri Anni Sinnemäki:

Miksi hallitus ei käytä kaikkia olemassa olevia keinoja työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt elvyttävää talouspolitiikkaa, jolla on pyritty pehmentämään tämän kansainvälisen taantuman vaikutusta Suomeen. Työttömyys on kuitenkin kasvanut tänä syksynä voimakkaasti, ja ennusteiden mukaan ensi vuosi on vielä vaikeampi. Hallitus on elvyttänyt julkisilla investoinneilla helpottamalla rakennusalan tilannetta ja satsaamalla myös tässä salissa kiisteltyyn veroelvytykseen, jonka vaikutuksista varmasti olemme eri mieltä, mutta josta voi todeta sen, että yksityinen kulutus on kuitenkin pysynyt kohtuullisen korkealla tasolla verrattuna siihen, kuinka paljon taantuma on vaikuttanut vientiteollisuuteemme. Elvytystoimet jatkuvat ensi vuonna, ja ne tulevat omalta osaltaan luomaan työpaikkoja. Talouden käänteeseen tarvitsemme kuitenkin terveitä yrityksiä, yrityksiä, (Puhemies: Minuutti!) jotka pystyvät toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Tämän lisäksi satsaamme aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työtä vailla olevien ihmisten koulutukseen.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on myös keskeinen syy köyhyyteen Suomessa tänä päivänä. Lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt, ja mikä pahinta, se on muuttunut myös entistä pysyvämmäksi tilaksi monessa suomalaisessa perheessä. Tämän hallituskauden aikana köyhien, noin 1 100 euroa kuussa tai sen alle tienaavien ihmisten määrä on lisääntynyt yli 100 000 hengellä. Meillä on tällä hetkellä noin 700 000 köyhää ihmistä Suomessa ja noin 150 000 köyhää lasta Suomessa. Itse näen, että meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on luoda uskoa tulevaisuuteen ja huolehtia yhteiskunnan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kysyisinkin teiltä, ministeri Sinnemäki:

Miksi hallitus ei välitä tuloerojen kasvusta ja suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuudesta ja köyhyydestä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! 1990-luvun lama opetti meille, että pitkäaikaistyöttömyys ja köyhyys kyllä kulkevat käsi kädessä. Sen takia hallitus on tehnyt nimenomaan tällä saralla erittäin paljon, jotta työttömien mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään olisi parempi kuin se 1990-luvun laman loppupuolella oli. Sosiaalitupossa yli 100 miljoonalla eurolla parannettiin hyvin pitkälti juuri työttömien asemaa hyvin monenlaisella tukipaketilla, työttömien koulutusmahdollisuuksia viime budjettiriihessä kymmenillä miljoonilla euroilla parannettiin. Sen lisäksi ensimmäistä kertaa historiassa nyt sekä peruspäivärahalla oleva että työmarkkinatuella oleva voi aktiivirahaa saada ensi vuoden alusta noin 100 euroa kuukaudessa lisää, ja uskon, että tämä on monen hyvin pienituloisen työttömän kohdalla mahdollistaa toimeentulotuesta poispääsyn. Samoin kun viittasitte moniin muihin köyhiin, niin meillähän on tulossa aika mittavat tulonsiirrot myöskin ja niitä on tehty jo tällä vaalikaudella.

Herra puhemies! Meidän perustuslakimme mukaan valtiovallan tehtävänä on pitää huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Pienimmät tulonsiirrot: toimeentulotuki on 400 euroa, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha 500 euroa. Nyt te, ministeri Hyssälä, juuri sanoitte, että hallitus on pitänyt huolta.

Katsotteko tosiaan, että näin pienillä summilla pystyy Suomessa tänä päivänä elämään ihmisarvoista elämää?

Pari oikein isoa epäkohtaa erikseen. Työmarkkinatuki on tarveharkintaista. Puolison pienetkin tulot estävät sen saamisen kokonaan. Lapsiperheiden osalta niiltä lapsiperheiltä, jotka saavat kunnallista toimeentulotukea, otetaan vielä lapsilisäkin pois.

Pidättekö tätä tosiaan hallituksen hyvänä tekona ja ihmisarvoisena elämänä tämän päivän Suomessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme sosiaalisia tulonsiirtoja kyenneet tällä vaalikaudella lisäämään noin 500 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi yli 500 miljoonalla eurolla on eläkeläisten verotusta korjattu. Siellä on paljon sellaisia eläkeläisiä, joilla ei ole mitkään suuret eläkkeet. Sen lisäksi ruuan arvonlisäveron alennus 500 miljoonaa euroa on varmasti täsmäkohdennettu nimenomaan niihin eläkeläis- ja lapsiperhetalouksiin, joilla ruuan meno suhteessa tuloihin on iso.

Sen lisäksi Sata-komiteasta on jo tullut noin 20 esitystä, jotka ovat jo menneet läpi täällä tai ovat menossa eduskunnassa läpi, joilla nimenomaan on korjattu erilaisia sosiaalisia väliinputoamistilanteita. Hallitus on koko vaalikauden erityistä painoa pannut pienituloisten asemaan. Takuueläke on tulossa, ja se korjaa pienimpien eläkeläisten asemaa, kun se on noin 700 euroa kuukaudessa. (Puhemies: Minuutti!) Sen lisäksi äi-tiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin, kotihoidon tukeen ja lapsilisiin on tullut korotukset ja on tulossa indeksit elikkä ne pysyvät sitten kulutuskehityksen mukana.

Arvoisa puhemies! Perustuslaissa sanotaan myös, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä ja julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Kuitenkin valtio vähentää työpaikkoja tällä tuottavuusohjelmalla, joka tuli hyvän taloustilanteen aikana organisaatiomuutoksilla eikä valtio estä työpaikkojen menetyksiä silloin, kun se pystyisi siihen valtionyhtiöissä, valtion organisaatioissa. Nyt, ministeri Sinnemäki, te olette vastuussa siitä, että tämä perusoikeus toteutuisi Suomessa silloin, kun valtiovalta voi siitä päättää. Te edustatte uutta puoluetta, jonka pitäisi uskoa perustuslakiin. Nämä vanhemmat ovat liian kyynisiä siihen. Nyt toivoisin ja kysyisin:

Ettekö te voisi toimia nyt sen hyväksi, että tämän laman aikana valtiovalta yrittäisi pitää ne työpaikat voimassa, jotka ovat sen omassa päätösvallassa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Valtiovalta ei ole pystynyt takaamaan kaikille suomalaisille mahdollisuutta työpaikkaan. Tässä ei ole onnistuttu. (Ed. Gustafsson: Eikä edes omille työntekijöille!) Mutta valtiovalta on toiminut parhaansa mukaan edistääkseen tuota tavoitetta sekä elvyttävällä talouspolitiikalla tässä taloustilanteessa että turvaamalla julkisen sektorin toiminnan. On totta, että valtiosektorilla työpaikkojen määrä on vähentynyt. Toisaalta julkisella sektorilla kokonaisuudessaan työllisten määrä on kasvanut, koska nimenomaan kunnissa ihmisiä on palkattu lisää.

Arvoisa herra puhemies! Ei ole vaikea kuvitella, minkälainen ilmapiiri vallitsee sellaisessa lapsiperheessä, missä molemmat huoltajat ovat työttöminä, tai yksinhuoltajaperheessä, missä yksinhuoltaja on työtön. Minä en puhu euroista. Minä totean, että tämä on kauhea tilanne.

Eikö hallitus voisi antaa sellaiset ohjeet, että jokaiselle lapsiperheelle, jossa ei ole työssäkäyvää, taattaisiin yhdelle työpaikka. Jos sellaista yleisohjetta ei voi antaa, niin kertokaa, miksi ei sellaista annettaisi?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme lähtee siitä, että jos ihminen ei pysty työn puutteen tai sairauden takia ansaitsemaan elantoaan, niin sosiaaliturvajärjestelmät tulevat sitten vastaan. Ei tietenkään se turva ole silloin sen veroista kuin mikä ansiotulo olisi, mutta sosiaaliturvajärjestelmät on kehitetty tätä varten ja viimesijaisena tietysti toimeentulotuki. Meillä vuosittain kuitenkin toimeentulotuessa käy yli 300 000 ihmistä, ja minusta se on paljon. Nyt täytyy ensisijaisten tukimuotojen korotukseen kiinnittää nykyistäkin parempaa huomiota, jotta ne auttaisivat ihmistä niin, ettei tarvitsisi turvautua siihen viimesijaiseen. Hallitus on korottanut ensisijaisia tukia erityisesti äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen osalta ja pienintä sairauspäivärahaa 171 euroa kuukaudessa. Lapsilisiä on korotettu, yksinhuoltajan lapsilisää (Puhemies: Minuutti!) ja kotihoidon tukea. Näin ihmisiä on saatu pois toimeentulotuelta.

Arvoisa puhemies! Jokaisen köyhyyden näkyvänä muistutuksena voi pitää ruuanjakopisteitä ja joulurahakeräyskampanjaa köyhyydessä eläville lapsiperheille. 70 euroa perhettä kohti on tavoitteena. Järjestöt ja vapaaehtoistyössä olevat suomalaiset ihmiset ovat ottaneet suurta vastuuta vähäosaisten ihmisten auttamisessa. Vaikka toisen auttaminen on ihmisen ominaispiirteistä ehkä se kaikkein paras, on pakko kysyä, onko tämä olemassa oleva tilanne oikein. On pakko kysyä hallitukselta:

Mitä te ensi vuonna haluatte tehdä, jotta tämä vapaaehtoisen auttamisen työn tarve edes puolittuisi, ministeri Katainen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vapaaehtoistyö on erittäin merkittävä osa hyvinvointia. Se ei korvaa palveluja tietenkään eikä myöskään tulonsiirtoja. Mutta ihmiset tarvitsevat paljon muutakin kuin palveluja ja tulonsiirtoja. Monesti vapaaehtoissektori pystyy pureutumaan itse kunkin meistä hätään tai huonoon oloon paljon notkeammin ja nopeammin kuin julkinen viranomainen. Mitä tälle voidaan tehdä? Me voimme pitää järjestöjen toimintaedellytykset hyvässä kunnossa. Tämän takia on esimerkiksi ollut työryhmä, joka etsii uusia keinoja verotuksellisten ongelmien ratkaisuun, niin että verotus ei muodostuisi vapaaehtoistyön ongelmaksi, niin kuin se joissakin tapauksissa valitettavasti on viime vuosien aikana näyttänyt olevan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, te esititte todella komean listan, mutta yksi siitä puuttui, työmarkkinatuki. Se on se ensisijainen tuki, jolla työttömyyden aiheuttamaa köyhyyttä pystyttäisiin parhaiten leikkaamaan. Valtaosa työmarkkinatukea saavista saa myöskin toimeentulotukea, kuten me molemmat hyvin tiedämme. Miksi te ette halua käyttää tehokkainta keinoa tässä tapauksessa, työmarkkinatuen korotusta, jota ei ole korotettu vuoden 2001 jälkeen, jolloin vasemmistoliitto hallituksessa sai sen aikaan?

Sata-komitea on käsitellyt tätä asiaa ja toteaa, että on aivan välttämätöntä korottaa näitä pienimpiä työttömyysetuuksia, ja sitten ei kuitenkaan esitä mitään, koska pitää noudattaa kestävyyden periaatetta myöskin tässä. Kumpi teistä määrittelee kestävyyden perusteen tältä osin, ministeri Katainen vai te, ministeri Hyssälä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Sata-komitean piirissä on käyty neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, olisiko mahdollista purkaa sitä kytköstä, joka on ansiosidonnaisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen välillä, joka on tällainen historiallinen kompromissi. Nyt näin ei ole ollut mahdollista. Se, että korotetaan kaikkia näitä etuja, ei ole mielestäni sillä tavalla sen kipupisteen kannalta ensisijaista, koska se kipupiste on peruspäivärahassa ja työmarkkinatuessa, ja nyt, kuten sanoin, me korotamme niitä aktiivituella, 100 eurolla kuukaudessa. Voin vakuuttaa teille, arvoisat kansanedustajat, että 100 euroa sosiaaliturvassa kertakorotuksena kuukaudessa on historiallinen. Se on niin korkea, koska ei meillä ole sellaisia korotuksia ollut. Nyt on tämä hallitus niitä tehnyt ja vielä isompia, mutta katson, että kyllä on ihan kohtuullisen hyvin nyt korotettu näitä pienimpiä päivärahoja.

Arvoisa puhemies! Suomessa on paheneva kansantauti, lisääntyvä köyhyys. Vaikka täsmälääkkeet köyhyyden nujertamiseksi ovat olleet sekä Lipposen että Vanhasen hallitusten tiedossa, ovat päättäjät tarjonneet vain lumelääkkeitä, lumepuheita ja lumekomiteoita. Hallitukset ovat täysin tarkoituksella kasvattaneet tuloeroja niin, että köyhyys moninaisine ongelmineen on pahentunut. Köyhyysrajan alapuolelle jää ensi vuonna lähes 800 000 suomalaista. Jos nämä ihmiset pantaisiin jonoon Rovaniemeltä tänne Helsinkiin, niin se jono ylettyisi Rovaniemeltä tähän puhemiehen korokkeeseen saakka. Kansaneläkkeiden, työttömien peruspäivärahojen, työmarkkinatuen, opintorahan, lasten kotihoidon tuen, lapsilisien ja toimeentulotuen tasoa on leikattu kymmeniä prosentteja reaaliansioihin nähden 1990-luvulta. (Puhemies: Minuutti!) Ajatelkaa! Nykyisen hallituksen kylmyyttä osoittaa se, että ensi vuonna pitkäaikaistyötön ja kansaneläkeläinen saa alle 10 senttiä päivässä lisää. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Miksi näin?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minähän olen kertonut tässä aika laajasta sosiaaliturvapaketista, joka tällä hallituskaudella on jo toteutettu ja ollaan toteuttamassa. Kun me saamme indeksit, mikä on historiallista, kaikkiin perhepoliittisiin etuuksiin, jotka vielä ovat olleet indeksejä vailla, kuten kotihoidon tuki, lapsilisä, pienimmät isyys- ja äitiys- ja vanhempainpäivärahat ja pienin sairauspäiväraha, niin me olemme saaneet sosiaaliturvaa sille tasolle, jolle se todellakin kuuluu. Nythän Sata-komitea luovuttaa mietintönsä perjantaina elikkä huomenna, ja silloin siinä linjataan yhteisymmärryksessä — siinä ovat olleet työmarkkinajärjestöt, siinä on ollut laaja valmistelukoneisto — myöskin tuleville vuosille niitä kehittämistarpeita, joita meillä sosiaaliturvassa on. Ne täytyy kaikki mitoittaa tietenkin olemassa oleviin valtiontalouden puitteisiin. Mutta huolimatta siitä, että meillä on taloustaantuma, me olemme (Puhemies: Minuutti!) kyenneet etenemään sosiaaliturvan kehittämisen alueella. Meillä on runsaasti tasokorotuksia jo tehty.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin teitä, ministeri Hyssälä, niin minulle tuli sellainen olo, että teidän puheenvuorostanne tulee kuva, että kaikki Suomessa on jo hoidettu ja hyvin. Olisin toivonut, että hallitus olisi osoittanut, myös ministeri Sinnemäki, hieman empatiaa niitä todella köyhiä perheitä kohtaan, jotka tällä hetkellä ovat suurissa vaikeuksissa ja valmistautuvat jouluun. Te olette alentaneet veroja lähes 4 000 miljoonalla eurolla, joten siihen nähden nuo teidän parannuksenne ovat kyllä hyvin vaatimattomia.

Mitä tulee Sata-komiteaan, jonka raportti toivottavasti huomenna on meidän kaikkien saatavilla, tietojemme mukaan sekin on jäämässä varsin torsoksi ja rahaa todellisen perusturvan parantamiseen ei ole varattu.

Kaikesta huolimatta, vaikka vastauksenne ei meitä tyydytäkään, niin haluan kuitenkin toivottaa hallituksen jäsenille, kuten kaikille suomalaisille, hyvää joulua.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Olen nyt aika pitkään ollut tällä alalla niin sanotusti ja totean niistä leikkauksista, joita sosiaaliturvaan tehtiin 1990-luvun puolivälissä, jotka koskivat perusturvan ydintä, että kestää kauan, ennen kuin niitä saa parannettua. Tämä hallitus on historiallisen paljon parantanut kansalaisten perusturvaa ja sosiaaliturvaa, mutta en väitä, että maailma on valmis ja etteikö tuleville vuosille jää kehittämistarpeita. Mutta minkä tahansa hallituksen kanssa kestää vertailun tämän hallituksen sosiaalipolitiikka. (Ed. Rajamäki: Varsinkin Ahon hallituksen!) Se on ollut siinä mielessä historiallista, että niitä kansalaisryhmiä, jotka ovat olleet kaikkein heikoimmassa asemassa, on eniten turvan muodossa muistettu ja tasokorotuksia on sinne kaikkein köyhimpään päähän tullut. (Ed. Gustafsson: Miksi lapsiköyhyys lisääntyy?)