Pirkko  Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Kunnan peruspalveluiden valtionosuusprosenttia ehdotetaan alennettavaksi, että se olisi 29,57 prosenttia vuonna 2014 ja näin ollen siis kuntien omarahoitusosuus 70,43 prosenttia. Tämä esitys liittyy aiempien vuosien kehyspäätöksiin, joissa valtiontalouden tasapainottamiseksi on päätetty nämä valtionosuutta koskevat leikkaukset.

Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vanhuspalvelulain toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ja myös muiden laajenevien tehtävien toteuttamisesta seuraavat kustannukset. Tämä on siis huomioitu lisäyksinä, samoin kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntöön tarkoitettu valtionosuuksien lisäys. Valtionosuusprosenttiin vaikuttavat myös kotikuntaa vailla olevien EU- ja Eta-alueen kansalaisten terveydenhuollosta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen kunnille.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä koskien jäteveron tuottoa vastaavan summan lisäämistä valtionosuuteen samoin kuin lisäyksen maksutapa. Tällä on tarkoitus vahvistaa kuntien veropohjaa, ja tämä tulisi olemaan 12,97 euroa asukasta kohden. Kunnille myös kompensoidaan veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset.

Hallintovaliokunta toteaa, että kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi, mutta todetaan samalla, että julkinen sektori on oleva mukana osana valtiontalouden tasapainottamisessa. Kunnan valtionosuusprosenttia esitetään leikattavaksi siten, että vaikutus asukasta kohti on yhtä suuri.

Tämä hallituksen esitys on ollut myös perustuslakivaliokunnan arvioitavana, ja se on todennut, että alennus on kuntatalouksien kannalta merkittävä kuntapalvelujen rahoituksessa mutta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Tätä leikkauksen merkittävyyttä valiokunnan mielestä korostavat kuitenkin aiemmat lyhyellä aikavälillä toteutetut valtionosuusprosentin alennukset ja muut kuntataloutta rasittavat toimenpiteet. Kuitenkin on katsottu, ettei esitys vaaranna kuntien mahdollisuutta päättää itsenäisesti taloudestaan, eli tämä leikkaus ei muodostuisi perustuslain vastaiseksi.

Parhaillaan on käynnissä kuntien valtionosuuslainsäädännön kokonaisvaltainen uudistaminen, ja hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntien taloudellinen kehitys vaihtelee kunnittain ja myös kuntakokoryhmien sisällä. Samoin yksittäisten kuntien väliset erot ovat suuret sekä tulo- että menokehityksessä. Hallintovaliokunta korostaa kuntavaikutusten seurannan välttämättömyyttä.

Tämä hallintovaliokunnan mietintö ei ollut yksimielinen, vaan siihen sisältyy kaksi hylkäysesitystä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntapolitiikkaa voi kaiken kaikkiaan luonnehtia yhdellä sanalla: käsittämätön. Historiallisen suuresta valtionosuusleikkauksesta huolimatta hallitus määrää kunnille joka vuosi uusia kustannuksia lisääviä velvoitteita edelleenkin. Vanhuspalvelulain toimeenpanoa lukuun ottamatta valtionosuus uusista tehtävistä on ollut tasan puolet laskennallisista kustannuksista, vaikka hallitusohjelmassa luvataan, että uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteitten lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Siksikään ei ole yllättävää, että kuntatalous on kriisiytymässä.

Valtionosuusleikkaukset sekä verotulojen tasausjärjestelmän murentaminen ovat eriarvoistaneet kuntia ja kokonaisia alueita. Ensi vuonna ero matalimman ja korkeimman kunnallisveroprosentin välillä on jo 6 prosenttiyksikköä. Tasasuuruisista valtionosuusleikkauksista huolimatta ja juuri niistä johtuen veronkorotuspaine on kunnasta riippuen jopa nelinkertainen johtuen asukkaiden verotettavien ansiotulojen suuruudesta. Eriarvoistuminen on jo maakunnittaista. Uudellamaalla keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 18,81 prosenttiyksikköä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa noin 19,7 prosenttiyksikköä ja muissa 15 maakunnassa yli 20 prosenttiyksikköä. Erot eivät kavennu hallituksen ajamilla suurkuntaliitoksilla. Hallitus ei ole tehnyt elettäkään eriarvoistumiskehityksen oikaisemiseksi, vaan hallituksen politiikkaa leimaa sumeilematon asumisen, palvelujen ja päätöksenteon keskittäminen. Se on näkynyt kuntapolitiikan lisäksi muun muassa Puolustusvoimain ja poliisihallinnon uudistuksissa, valtion työpaikkojen siirtona pääkaupunkiseudulle sekä vaalipiirijaon muuttamisessa.

Toinen ikävä piirre puheena olevassa lakiesityksessä on, ettei perustuslakivaliokunta päässyt ottamaan kantaa perustuslaista johtuvan niin sanotun rahoitusvastuun periaatteen toteutumiseen kunta—valtio-suhteessa, koska hallituksen esitys ei sisältänyt vaikuttavuusarvioita, ei kuntatalouden eikä yksittäisten kuntien osalta. Jälleen kyseessä oli lakiesitys, jonka lainvalmistelun taso on todella heikko. Toisin sanoen tulevaisuudessakin puutteellisesti valmisteltu lakiesitys, josta puuttuvat valtionosuusleikkausten kuntakohtaiset vaikuttavuusarviot kuntien talouteen, niiden kykyyn tuottaa palveluja, estäisi perustuslaista johdetun rahoitusvastuun periaatteen toteutumisen arvioinnin. Tuolloin valtionosuusleikkausten suuruus riippuisi pelkästään hallituksen poliittisesta harkinnasta, joka taas alkaisi määritellä perustuslain toteutumista. Perustuslaista johdettu rahoitusvastuun periaate politisoituisi, vaikka perustuslain perustarkoituksena on luoda yhteiskunnallista vakautta huolimatta poliittisten voimasuhteitten aiheuttamista muutoksista.

Nyt tarvitaankin pikaisia ja konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkiksi kiinteistöveron palauttaminen tasausjärjestelmään kaventaisi tuloeroja sekä vahvistaisi kuntien yhdenvertaisuutta ja kykyä tuottaa asukkailleen palveluja. Hallituksen ei pidä enää määrätä kunnille uusia velvoitteita, ellei se kykene osoittamaan niihin täyttä rahoitusta. Umpikujaan ajautuneet kunta- ja sote-uudistukset on keskeytettävä ja ne on linjattava uudelleen parlamentaarisesti.

Arvoisa puhemies! Keskustan valiokuntaryhmä on päätynyt tekemään tästä lakiesityksestä hylkäysesityksen, vaikka tässä esityksessä toki on myös pieniä vastaantuloja kunnille, muun muassa jäteveron tuoton osalta.

Arvoisa puhemies! Näillä edellä mainituilla perusteilla tulen tekemään vastalauseen mukaisen hylkäysesityksen seuraavassa käsittelyssä.

Arto  Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustan vastalause-esitys on erittäin kannatettava, sitten kun aikanaan se tulee esitettyä.

Kaikkinensa tässä jotenkin hallitukselta puuttuu tilannetaju siitä, missä pihdeissä ja ahdingossa kunnat ovat ja varsinkin kasvukeskusten ulkopuoliset kunnat. Tällä hetkellä siellä eletään, sanotaan, verotulotasoa, joka on vuosien 2006—2007 tasoa; tällä hetkellä meillä kuitenkin kustannukset ovat kohta vuoden 2014 tasoa. Ei ole siis huomioitu tätä, missä ahdingossa on tulopuoli. Nyt hallitus on käyttänyt häikäilemättömästi niin sanotusti Siperia opettaa -nuppia ja on leikannut rankasti kuntien valtionosuuksia ja tulee sitä edelleen tekemään.

Lisätehtäviä on tullut, muun muassa te-toimistouudistuksen osalta kunnat ovat ottaneet isompaa roolia, edelleen työllistämisasioissa, pitkäaikaistyöttömissä, ja sitä kautta on tullut lisätehtäviä. Yhtä lailla tämä sote-sotku, sote-sotkun selvittäminen ja yhteistyö, on hajottanut kuntien välistä yhteistyötä ja tuonut lisäkustannuksia. On elinkeinotoimeen liittyvät toimenpiteet — tässäkin salissa on tehty päätös siitä, että kunnille ei myönnetä enää yritystukia maaseutualueille, muun muassa teollisuushallien rakentamiseen. Aluekehittämisrahojen osalta meillä elinkeinopoliittiset tuet ovat vähentyneet, niin että siellä ne pelimerkit, millä me teemme uutta työtä, elinkeinoa, uutta yritystoimintaa kunnissa, ovat tulleet vähentymään. Eli kaikella tapaa tässä nyt kurjistetaan, niin kuin sanotaan, kasvukeskusten ulkopuolisia kuntia.

Lisäksi kun tässä rakennepaketissa, mikä nyt on ollut esillä, on hyvästi luvattu, että olisi miljardi valtion vastaantuloa ja miljardi olisi kuntien kevennystä, niin oikeasti se kuitenkin on näin, että kunnat sitouttavat sitten kuitenkin 1,7 miljardia itse vastuuta. Ehkä valtio ottaa sitten sen 300 miljoonaa tästä paketista omaa osuuttaan.

Eli kaikkinensa, kun nyt ollaan kyllä niin kuin pakkoliitosten tiellä, hallitus painaa meillä kuntia ja pieniä kuntia yhteen, tässä tulee kyllä rumaa jälkeä, jos ei tätä suuntaa käännetä.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jättivät sosiaali- ja terveysvaliokunnassa eriävän mielipiteen nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen.

Olemme erittäin huolissamme kuntien valtionosuuksiin tehtävistä leikkauksista. Kunnat eivät pysty toteuttamaan peruspalveluitaan leikkausten jälkeen. Tällä hetkellä kuntien tehtävät ja käytettävissä olevat rahat eivät ole tasapainossa. Monet tärkeät hankkeet ja parannukset ovat vaakalaudalla, sillä kunnilla ei ole varaa niiden toteuttamiseen. Paineita kuntatalouden sekä peruspalveluiden tulevaisuuteen luo myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen epäselvä ja kestämätön tilanne, jonka vaikutus ja kustannusarvioinnit ovat puutteelliset ja toteutuminen sekä aikataulu hyvin epävarma.

Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että julkiset palvelut vaikuttavat eriarvioisuuteen tällä hetkellä jopa enemmän kuin 90-luvulta lähtien kasvaneet tuloerot. Julkisten palveluiden saatavuus on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen tasa-arvon mittareista, ja Suomen terveydenhuolto on viime vuosina luisunut OECD:n tutkimuksen mukaan kohti suurempaa epätasa-arvoa.

Kuntien palveluita eniten tarvitsevat vähäosaiset, lapset, nuoret ja vanhukset. Hallitus päätöksillään tietoisesti vaikeuttaa heidän asemaansa tietäessään, että kunnilta loppuvat vaihtoehdot talouspaineiden edessä.

Hallituksen toimet käytännössä pakottavat kuntia liittymään yhteen. Pakkoliitokset ja liiallinen keskittäminen vievät sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisilta yhä kauemmaksi, eivätkä perussuomalaiset tue tällaista palvelujen heikentämistä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Päivä aloitettiin telkkarilähetyksestä ja rakennepaketeista. Tämä asia, kun kuntien valtionosuuksia leikataan — vaikkakin tämä kohta pikkasen sitä korottaa, mutta kokonaisuudessa leikataan — osoittaa sen, että koko päivällinen keskustelu ilman merkittävää kuntien valtionosuuksien korjausta oli pelkkää populismia sen negatiivisessa mielessä.

Pahoin pelkään, että hallitus ei tule korjaamaan kuntien valtionosuuksia siihen tasoon, mitä ne — sinänsä osa on hyviä hankkeita — vaatisivat, joten nyt huomio ehdottomasti kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja rahoituksen riittävyyteen. Mutta pahoin pelkään, että tämän takana on enemmänkin ideologinen asia, jolla kuntien talous ajetaan niin alas, että kunnat ovat pakkoliitoksen edessä. Eli vaikka hallitus sanoo, että "me emme käytä kuntien pakkoliitoksia kuntauudistuksen yhteydessä", niin taloudellisin keinoin hallitus käyttää pakkoliitosta ja kurjuuttaa kuntalaisten olotilaa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ei todellakaan perussuomalaisiakaan tyydyttänyt, niin kuin ei myöskään oppositiokaveri keskustaa. Molemmat puolueet ovat esittäneet omat varjobudjettinsa, ja niihin ei sisälly mitä ilmeisimminkään tällaisia valtionosuuksien leikkauksia, ja sen voi tietysti myös perussuomalaisten vastalauseesta lukea.

Hallintovaliokunnan kanssa voi olla mietinnöstä samaa mieltä juurikin niin, että on todettu kuntien eriytyvä tilanne. Eli sellaiset kunnat, jotka aiemmin eivät ole olleet tällaisella eriytymislistalla, erikokoiset, eri puolilla Suomea, myöskin kaupunkiseudut, vakavaraiset kaupunkiseudut, ovat nyt ongelmissa. Se on uutta, ja se on myös huolestuttavaa. Kuntien verotulopohja on pettämässä, ja muutenkin kuntien tulopohja on kaventunut. Siitä tulee olla huolissaan. En minäkään vastusta sitä, että kuntatalous olisi osana valtiontaloutta tasapainottamassa, mutta ihan näin suurta paradigmaattista muutosta kuntakentässä ja kuntien tehtävässä, kuntien itsehallinnossa en olisi uskonut näkeväni Paras-hankkeen tullessa sivuutetuksi ja vaihtuessa sitten tähän kuntarakenneuudistukseen, niin kuin hallitus sitä nyt vie.

Mutta toivon kuitenkin, että kuntatalous ei kunnissa ajaudu eikä sitä ajeta siihen tilanteeseen, että se syyttä suotta muodostuisi sitten kuntaliitosten vauhdittajaksi. Samoin toivon, että hallitus nyt kykenisi antamaan sellaisen sote-lakiesityksen, että siinä vielä kuitenkin kunnille sitä valinnan mahdollisuutta muun muassa vapaaehtoiseen yhteistyöhön jää.