Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on tarkoitus saattaa ulkomaalaislainsäädäntö vastaamaan nykyistä paremmin unionilainsäädäntöä ja siinä maasta poistamista koskevaa Schengenin rajasäännöstöä. Elikkä maahantulon edellytyksiä ulkomaalaislaissa täsmennetään niin, että siitä käy selkeästi ilmi, milloin sovelletaan Schengenin rajasäännöstöä ja milloin ulkomaalaislakia. Käännyttämisen määritelmää tarkennetaan ja lakiin lisätään pääsyn epäämisen käsite. Lisäksi täsmennetään viranomaisten välisiä toimivaltasuhteita.

Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan unionissa valmisteilla olleeseen Schengenin rajasäännöstön muutokseen. Tällä muutoksella on merkitystä erityisesti kolmen kuukauden oleskeluaikojen laskemisen kannalta, ja selvityksen mukaan muutos on tullut voimaan lokakuussa 2013. Valiokunta ehdottaa, että esitetty ulkomaalaislain pykälä muutetaan vastaamaan Schengenin rajasäännöstön muuttunutta 5 artiklaa.

Viranomaisten välisiin toimivaltasuhteisiin valiokunta sai hallituksen esityksen mukaisen selvityksen maasta poistamisen täytäntöönpanoa valvovasta viranomaisesta, ja tässä esitetään nyt siis vähemmistövaltuutettua. Esillä oli myös vaihtoehto, että tehtävästä vastaisi eduskunnan oikeusasiamies, mutta alustavien keskustelujen jälkeen oikeusasiamies katsoi, ettei hänellä tässä vaiheessa olisi valmiutta ottaa tehtävää hoitaakseen, jolloin valiokunta toteaa, että aikataulusta johtuen tämä valmistelu oikeusasiamiehen tehtäväksi vaatisi laajempaa ja perusteellisempaa valmistelua. Näin ollen ehdotetaan säädettäväksi vähemmistövaltuutetun toimivallasta valvoa palautusten täytäntöönpanoa. Samoin esitetään 3. lakiehdotuksessa säädettäväksi muun muassa vähemmistövaltuutetun oikeudesta vierailla säilöönottoyksikössä ja keskustella luottamuksellisesti säilöön otettujen ulkomaalaisten kanssa. Vähemmistövaltuutetulla on oikeus vierailla säilöön otetun luona myös silloin, kun tätä säilytetään poliisin tai Rajavartiolaitoksen tiloissa. Tämä on poliisin ohjeistuksen mukaan mahdollista jo nykyisin, mutta nyt tämä on siis kirjattu lakiin.

Valiokunta toteaa myös, että tämän valvonnan toimeenpanon kannalta tulee varmistua siitä, että vähemmistövaltuutetulla on valvontatehtävänsä hoitamiseksi asianmukaiset voimavarat, ja selvityksen mukaan näitä resurssitarpeita parhaillaan arvioidaan.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota säilössäpitoa koskevan sääntelyn kehittämiseen ja erityisesti viitannut alaikäisten säilöön ottamiseen, ja myös hallintovaliokunta pitää tärkeänä alaikäisten säilöönoton kieltämistä ja säilöönoton vaihtoehtojen kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti. Tästä on myös selvityshanke meneillään, ja on tarkoitus valmistella eduskunnalle keväällä siitä sitten 2014 annettava hallituksen esitys.

Hallintovaliokunta ehdottaa siis 1. lakiehdotukseen muutosehdotuksen ja 2. ja 4. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina. Tämä mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy pykälämuutoksen sisältävä vastalause ja samoin hylkäysesityksen sisältävä vastalause.

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muiden asioiden ohella vähemmistövaltuutetun toimivaltuuksien muuttamista ja laajentamista. Vähemmistövaltuutettu muun muassa valvoisi tilanteita, joissa poliisi poistaa maasta ulkomaalaista henkilöä.

Vähemmistövaltuutetun ensisijaisia tehtäviä ovat hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä syrjintätapauksiin puuttuminen ja niistä raportoiminen. On vaikea nähdä, miten maasta poistettavat henkilöt liittyvät asiallisesti tähän tehtäväkuvaukseen — paitsi tietenkin siten, että maasta poistettavat ulkomaalaiset ovat vähemmistö ulkomaalaisten keskuudessa.

Kyseessä on viranomaistoiminnan lainmukaisuuden valvonta. Tällainen valvontavastuu kuuluu Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehelle. Itse asiassa hallituksen esityksen esivalmisteluissa todettiin, että maasta poistamisen valvonta soveltuisi parhaiten nimenomaan oikeusasiamiehelle, jolla on jo valmiiksi hyvin laajat toimivaltuudet. Mikä lystikkäintä, sekä oikeusasiamies että vähemmistövaltuutettu itse olivat samaa mieltä. Valvontatehtävää päädyttiin esittämään vähemmistövaltuutetulle lähinnä siksi, että oikeusasiamies ei halunnut sitä itselleen vedoten lyhyeen valmistautumisaikaan sekä resurssien puutteeseen. Perustelu ontuu, koska tämä pätee yhtä lailla myös vähemmistövaltuutettuun, mikä myös todetaan hallituksen esityksessä ja hallintovaliokunnan mietinnössä. Lisäksi on huomautettava, että tällä asialla ei ole EU-lainsäädännöstä johtuvaa kiirettä.

Ei voi olla niin, että valtion viranomainen määrittelee itse tehtäväkenttänsä. Tehtävät osoittaa lainsäätäjä eli eduskunta mielellään objektiivisin kriteerein niin, että tehtävät tulevat parhaalla mahdollisella tavalla hoidetuiksi.

Arvoisa herra puhemies! Vähemmistövaltuutettu on käytännössä omaksunut äänekkään roolin sallivamman maahanmuuttopolitiikan puolestapuhujana. On kyseenalaista, onko hänen toimintansa edistänyt hyviä etnisiä suhteita, mutta selvää on, että hän on lähinnä poliittinen toimija. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kyseiseen virkaan valittiin erityisjärjestelyillä ohi pätevämpien hakijoiden henkilö, jolla ei ole lainopillista tai mitään muutakaan tutkintoa, on kyseenalaista, ollaanko laillisuusvalvontatehtävää antamassa parhaisiin ja neutraaleimpiin mahdollisiin käsiin.

Edellä esitetyistä syistä esitän hallituksen esitykseen sisältyvään 1. lakiehdotukseen vastalauseesta ilmeneviä pykälän muutoksia. Toisessa käsittelyssä tulemme esittämään 3. ja 4. lakiehdotuksen hylkäämistä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä, mitä edustajat Mattila ja Halla-aho tässä edellä todistivat, oli mielestäni tärkeä asia. Olen kyllä erittäin huolestunut ja hämmentynyt, miten tällaiseen ratkaisuun on todella voitu joutua tai on päädytty, että vähemmistövaltuutettu oikeusasiamiehen sijaan olisi tämä valvoja näissä maasta poistamisissa. Oikeastaan herää vähän kysymys, kun ottaa huomioon sen, että todella on ollut tiedossa tämä resurssien vähyys vähemmistövaltuutetun osalta ja toisaalta ehkä myös nämä kompetenssikysymykset, ovatko ne kaikki syyt, mitkä liittyvät tähän prosessiin, olleet julkisuudessa esillä. Sellainen oikeastaan aika iso kysymysmerkki tässä nyt on, ja oikeastaan toivoisi, että mikäli jollakin hallituksen edustajalla on tästä nyt parempaa tietoa tai jotakin sellaista, mitä ei ole tuotu tai jostain syystä haluttu tuoda esille, niin nyt tässä istunnossa sitten toisi sen esille. Mutta ei tässä nyt muuta voi tehdä kuin kannattaa edustaja Halla-ahon tekemää esitystä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin osaltani kannan pienen huolen siitä, miksi oikeusasiamies ei ottanut tätä asiaa hoitaakseen, tätä valvontaa, koska oikeusasiamies on instituutiona vanha ja kunnioitettu ja Suomen kansa siihen lähtökohtaisesti luottaa, noin pääsääntöisesti. Se olisi ollut semmoinen hyvä ulkopuolinen valvoja. En sano, että vähemmistövaltuutettu on epäluotettava, mutta se ei kuitenkaan nauti instituutiona samanlaista luottamusta kuin oikeusasiamies. Ja todella oikeusasiamiehen toimistosta löytyy semmoinen juridinen ammattitaito ja objektiivisuus, se on huomattu.

Sitä kautta, kun tässä todetaan, että oikeusasiamiehellä ei tässä vaiheessa ollut valmiutta ottaa tehtävää hoitaakseen, toivoisin, että oikeusasiamiehen toimistossa sekä ehkä muuallakin pohdittaisiin sitä, onko mahdollisuutta siirtää tämä valvontatoiminta myöhemmin oikeusasiamiehelle, koska minun mielestäni se sinne ehdottomasti kuuluu.

Sitten voidaan toki olla montaa mieltä siitä, että ehkä tämmöinen sitten tarvitaan. Poliisihan kyllä raportoi näistä asioista, ja poliisilla on oma laillisuusvalvonta ja kanteluteitse asioihin voi puuttua. Ehkä tätä tarvitaan, mutta kuitenkin Suomessa viranomaiset ovat lähtökohtaisesti erittäin luotettavia. Jotenkin kummeksun sitä lähtökohtaa, että nyt heitetään tämmöinen leima, että viranomaiset olisivat epärehellisiä, että sinne pitää joku ulkopuolinen valvoja tulla. Olemmeko me kohta siinä tilanteessa, että kun viranomainen tekee toimenpiteen, niin siinä on kohta seurakunnallinen ihmisiä valvomassa, ettei tämän poloisen oikeuksia poljeta? On hän sitten rikoksesta epäilty tai maasta poistettava, niin minun mielestäni tämä nyt ei ihan oikea kehityssuunta ole. Kyllä suomalaisiin viranomaisiin voi luottaa ja heidän toimintatapoihinsa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat ovat käyttäneet järkeviä puheenvuoroja. Kiinnitän osaltani huomiota vielä siihen, että vähemmistövaltuutetulla on siis jo tälläkin hetkellä mahdollisuus vierailla säilöön otetun luona, kun hän on poliisin tai Rajavartiolaitoksen tiloissa. Niiltä osin ei mielestäni olisi tarvetta tähän lain kirjaukseen, mikä 3. lakiehdotukseen on tehty.

Haluaisin korostaa myös sitä, että meillä on erittäin korkeatasoisia, hyvin toimivia järjestöjä, jotka vapaaehtoisesti tai osittain vapaaehtoisesti hoitavat tätä tehtävää. Olisin nähnyt hyvänä myös sen, että olisi jätetty aikaa valmistella, kun sitä valmisteluaikaa kerran pyydettiin tähän, että mahdollisesti oikeusasiamies nämä tehtävät olisi ottanut hoitaakseen.