Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tällä lainsäädännöllä laitetaan voimaan ensi ohjelmakauden elikkä ensi vuoden alusta tulevan uuden Euroopan unionin ohjelmakauden Manner-Suomen maaseutuohjelman toteuttaminen siltä osin kuin kysymys on maaseudun yritysten ja hanketoiminnan tukemisesta. Tämä asia on oleellisen tärkeää saada päätökseen, jotta me saamme sujuvasti uuden ohjelmakauden käyntiin. Me olemme jo useamman ohjelmakauden opetelleet toimintaa, ja joka kerta — siitä huolimatta, että me olemme opetelleet tätä toimintaa — on jonkunlainen ylimenokausi näissä rahoitusmekanismeissa tullut, ja toivon mukaan se jää nyt mahdollisimman lyhyeksi.

Tämän esityksen mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että kansallisen lainsäädännön avulla joustavoitetaan sekä tukivarojen käyttöä että menettelyjä ja ohjataan varoja kohteisiin, joiden avulla erityisesti on mahdollista edistää niin uusien yritysten syntymistä maaseudulle kuin vahvistaa jo toimivia yrityksiä. Tavoitteena tulee olla, että tällä tavoin luodaan uusia työpaikkoja ja vähennetään olemassa olevien työpaikkojen poistumista, ja tämä kaikki tietysti lisää maaseudun elinvoimaa, niin kuin tämän lakiesityksen tarkoituksena on. Ja jälleen kerran valiokunta tähdentää, että on erittäin tärkeää, että yksinkertaistetaan menettelyjä, jotta nämä toimijat ja toimijaryhmät voivat keskittyä olennaisimpaan tehtäväänsä elikkä paikallisyhteisöjen aktivointiin. Tämä on oleellisen tärkeä asia. Tässä tullaan sähköisiin hakumenettelyihin myöskin ja muihin prosessien sisäisiin menettelyihin ja byrokratian vähentämiseen — byrokratiaa on aivan tarpeettoman paljon.

Puhemies! Kahteen asiaan valiokunta on aivan erityisesti näissä lakipykälämuutosehdotuksissaan kiinnittänyt huomiota. Toinen on sivutoimisen yrittäjyyden tukeminen, ja tästä asiasta on olemassa myöskin sitten pykälävastalause, joka täällä myöhemmin sitten esitellään. Tähän tuli myöskin lisätäsmennys valiokunnalta, samoin kuin siihen, miten maksatukset voidaan aloittaa, elikkä valiokunta esittää, että hankkeet voidaan aloittaa välittömästi, kun hakemukset on vireille laitettu, ja tämä on myöskin muutos tähän hallituksen esitykseen.

Puhemies! Jälleen se sama teksti kuin äskeisessäkin, tässä oikeastaan vielä pahemmin, niin että täältä puuttuu paljon viittauksia EU-lainsäädäntöön, jota ei siis ole vielä hyväksytty, ja kyseiset viittaukset ovat puutteellisia, ja ne ovat myöskin virheellisiä, ja tämän täytyy mahdollistaa se, että niitä täytyy voida muuttaa, jos ne oleellisesti muuttuvat tästä nykyisestä oletetusta. Äskeiseen päiväjärjestyksen asiaan liittyen se ero tähän on se, että äsken ne olivat teknisiä mutta tässä ne viittaukset ovat myöskin sisällöllisiä. On vielä vakavampi asia se, millä tavoin me nyt tässä kohdin teemme päätöksiä: tietämättä niiden viittausten täsmällistä sisältöä. Tämä toiminta on kyllä erittäin huonoa lainsäädäntöä, ja siksi tällaista toimintatapaa — sanon uudelleen äskeisen lauseen — ei pidä meillä täällä Suomessa ja eduskunnassa olla.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän sinällään erinomaiseen, myönteiseen lakiesitykseen tuli yksi vastalause koskien lähinnä näitten sivutoimisten yrittäjien tukemista.

Ensinnäkin tuon 17 §:n mukaan muita kuin maataloutta harjoittavia yrityksiä voitaisiin tukea, jos ne ovat mikroyrityksiä tai enintään pieniä yrityksiä. Sen sijaan yrityksiä, jotka harjoittavat maataloustuotteitten jalostusta ja kaupan pitämistä, voitaisiin joissain tilanteissa tukea silloinkin, kun ne ovat suurempia kuin pienet yritykset mutta kuitenkin enintään keskisuuria, noudattaen yrityskoon arvioinnissa komission suositusta.

Sitten tämän 18 §:n osalta hallitushan ehdottaa kiristettäväksi tuen saajaa koskevia edellytyksiä siten, että osa-aikaiset yrittäjät eivät pääsisi tuen piiriin. Mietinnössä tuo 18 § ollaan kirjaamassa sillä tavalla, että tuettavan toiminnan on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle yrityksessä toimivalle yrittäjälle tai työntekijälle. Pääasiallinen toimeentulo voi muodostua myös hakijan harjoittamasta alkutuotannosta tai sen yhteydessä harjoittamasta yhden tai useamman muun tuotannonalan yritystoiminnasta.

Eli tällä siis kiristetään nykyisin voimassa olevaa sivutoimisten yrittäjien tukemista, ja kun kuitenkin lähtökohtana on se, että maaseudulle, elävälle maaseudulle, jokainen yritys, jokainen maaseudulla asuva ihminen on äärettömän tärkeä, niin totta kai meidän pitää pyrkiä mahdollistamaan myös monipuolinen yritystoiminta.

Arvoisa puhemies! Sen takia tästä on tehty vastalause, ja kun olemme nyt ensimmäisessä käsittelyssä ja täällä on esitetty muutosta kahteen pykälään, niin esitänkin, että tähän mietintöön kirjatun vastalauseen mukaiset lakiehdotukset otetaan käsittelyn pohjaksi.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Korhosen tekemiä vastalauseen mukaisia pykälämuutoksia.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt tulee vähän semmoinen ajatus, että kun me olemme nyt Euroopan unionissa jonkun aikaa olleet ja meillä on hyvää kokemusta, mikä on karttunut näitten toimijoitten kautta tähän hankemaailmaan, niin aina, kun me lähdemme uutta ohjelmakautta tekemään, tuntuu, että nämä virkamiehet ovat aina unohtaneet täysin sen, mitä hyvää kokemusta ollaan saatu, ja sitä kokemusta ei välttämättä aina oteta sinne hallintoon mukaan. Eli palataan tavallaan vuoden 94 tasolle.

Eli näkisin, että virkamiestenkin kannattaisi nyt lukea ne viimeiset kehittämistoimenpiteet, mitä yhdessä on tehty esimerkiksi Leader-toimintaryhmien ja muitten toimintaryhmien kautta, mitkä ovat joustavoittaneet näitä toimintoja.

Tässä on hyvä ele taas jälleen kerran, että sitä byrokratiaa vähennettäisiin, ja toivon todellakin, että se tulisi onnistumaan. Hankebyrokratia sinänsä on ihan riittävä, ja kun se on vielä moneen osaan rahoituksen, neuvonnan, tarkastuksen ja monen muun osalta hajotettu, niin sen yhteistoimintaan on satsattava.

Eli itse katson myös täältä toimintaryhmäohjelmapuolelta, että tuen vuosittainen hakeminen olisi kyllä ihan hyvä tulla poistamaan sieltä, ja tässä sivutoimisessa yrittäjyydessä, kuten tässä vastalauseessakin tuli esille, tulee olla mahdollista, että sivutoiminen yrittäjä voi olla myös hankehakijana. Yritystuen hakijan ei pidä joutua odottamaan tukipäätöstä ennen kuin toiminta voidaan aloittaa, eli tämä on ihan turhaa ajan haaskausta siinä mielessä, ja moni tukihanke viivästyy.

Sitten toimintaryhmien osalta tämä toimintaraha tulisi säätää samalla lailla kuin tekninenkin apu. Eli tässä on sitten, kun toimintaryhmät sitä omaa toimintaansa pyörittävät, erilainen hallinto- ja rahoitusmenettely kuin sitten taas hankkeilla. Nämä tulisi katsoa yhteen.

Sitten yhtä lailla tätä tuen alarajaa, mikä tällä hetkellä on, ei missään mielessä tulisi nostaa vaan ennemminkin alentaa, että myös pienet ja hyvät kehittämishankkeet tulevat.

Mutta kun kaiken kaikkiaan tämmöisen yritystoiminnan aktivoimisessa maaseutualueella täytyy monet kivet ja kannot kääntää, että saadaan sieltä yrittäjyyttä esille, niin näkisin juuri tämän sivutoimisen yrittäjyyden mahdollistamisen ilman muuta, että saataisiin sinne uutta alkua ja uusia startupeja.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi kannatan tätä edustaja Korhosen tekemää esitystä, että vastalauseen mukainen ehdotus otetaan asian jatkokäsittelyn pohjaksi.

Samalla tavalla haluan kiinnittää huomiota siihen, että kun hallituksen esityksessä halutaan tukea maaseudun yrittäjyyttä, puhutaan elinvoimaisesta maaseudusta, nimenomaan puhutaan mikroyritysten tukemisesta, niin kuitenkin sitten pykälässä rajataan pois tietty osa yrityksistä aivan selkeästi. Näkisin, että se lakiesityksen säilyttäminen ennallaan olisi ollut se, mitä tässä olisi tullut vähintäänkin ottaa huomioon. Minusta se on juhlapuheita maaseudun elinvoimasta, jos sitten toisella kädellä otetaan pois.

Samaten haluan kiinnittää huomiota siihen, mitä valiokunnan puheenjohtaja painokkaasti ja ansiokkaasti toi esille tästä sisällön puutteesta näissä lakiesityksissä. Tämä on taas yksi asia valitettavasti omiaan murentamaan Euroopan unionin arvovaltaa, ja itse se näköjään sen itseltänsä tekee.

On myös hyvä, että valiokunta on yksimielisesti kiinnittänyt huomiota tähän hankkeitten hallinnointiin ja niihin kuluihin ja että ne on tänne kirjoitettu täysin, voisiko sanoa, raadollisesti auki. Elikkä keskimäärin yhdestä tuesta aiheutuu kustannuksia yleensä vähintään 2 000 euroa koko tukihakemuksen käsittelyn ajalta. Loogisesti myös valiokunta on ottanut kantaa niin, että prosesseja on myös ruvettava tarkastelemaan nimenomaan tämän hallinnoinnin keventämiseksi.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! Tämän lakiesityksen alkuperäiset perustelut ovat hyvä osoitus siitä, millä tavoin on kiinnitetty vain viranomaisnäkökulmaan huomiota, vain hallinnointinäkökulmaan huomiota ja jätetty taka-alalle se varsinainen tuettava toiminta, se yritystoiminta, se hanketoiminta. Täällä sanotaan perusteluiksi muun muassa se, että ei voida tukea pieniä yrityksiä ja pieniä hankkeita, koska niiden hallinnointi tulee kalliimmaksi, voi tulla kalliimmaksi kuin se hanke. No, silloin kyllä pitää hälytyskellojen soida ja mitoitukset hallinnon osalta pitää asettaa sellaiselle tasolle, että ne ovat järkeviä. Kysymys on siitä prosessista, että ei ylihallinnoida, niin kuin meillä nyt Suomessa valitettavasti on tapana vähän yhdessä ja toisessa asiassa. Meillä on säädöstä kyllä joka lähtöön. Tämä lakiesitys on alkuperäisessä muodossaan hyvä esitys tästä. Elikkä ei pidä mennä siihen, että me katsomme hallinnon ja hallinnoinnin näkökulmasta ja viranomaisen näkökulmasta, vaan näkökulmaa pitää säätää ja siirtää enemmän sinne käytännön tekijän, yrittäjän ja hankkeen näkökulmalle. Tästä ja tätä myöskin valiokunta erittäin voimakkaasti painottaa.