Arvoisa puhemies! EU:n huippukokous teki ilmastopolitiikan osalta hyvin kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, vahvisti ne. Suomi sai kuitenkin ilmaispäästöjä aikaiseksi metsä- ja terästeollisuudelle, mitä henkilökohtaisesti pidän hyvänä saavutuksena, koska näin ollaan estämässä hiilivuotoa eli suomalaisen teollisuuden siirtymistä maihin, joissa ei ole päästörajoituksia ollenkaan.

Mutta EU:n päästökaupassa on kuitenkin suuri ongelma. Liitettynä Oslon sähköpörssiin se tuottaa jättivoittoja sähköyhtiöille, perusteettomastikin, ja samalla sähkönhinnan kallistuessa pienituloiset kärsivät. Köyhät kärsivät tästä EU:n päästökaupasta tältä osin, tästäkin.

Oletteko te nyt valmis leikkaamaan näitä perusteettomia sähköyhtiöitten voittoja? Onko nyt rohkeutta, ministeri Pekkarinen, ruveta astumaan edes pikkuisen sinne Fortumien varpaille ja ottaa niitä rahoja valtiolle käytettäväksi ilmastonmuutoksen hillintään ja sähkönhinnan kohoamisesta kärsivien pienituloisten ihmisten aseman helpottamiseen?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannattaa muistaa, että Suomessa on läntisen Euroopan halvin sähkö edelleenkin. Monien mielestä se on ihan liian kallista, mutta toisaalta se on läntisen Euroopan halvin sähkönhinta, mitä ed. Esko-Juhani Tennilä, minä ja monet muut maksamme.

Mutta on ihan totta, että tämä päästökauppajärjestelmä aiheuttaa sen, että lähinnä ydinvoimatuotanto ja ennen vuotta 1997 rakennettu vesivoimatuotanto kerää suuria voittoja, satojen miljoonien eurojen sellaisia voittoja, sanon ansiottomia voittoja, jotka syntyvät sen seurauksena, että päästökauppajärjestelmä rasittaa lähinnä sitä hiilen ja muun fossiilisen sähkön tuotantoa, jonka hinnannousu vaikuttaa Pohjolan sähköpörssissä siihen, että kaiken sähkön hinta nousee.

Vaikka vain marginaalisen sähköntuotannon osan hinta nousee, se nostaa kuitenkin kaiken sähkön hintaa. Tämän ansiosta jotkut voittavat. (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) Minun tarkoitukseni on, että hallitus etsisi sellaiset keinot, joilla osa tästä hyödystä leikataan pois ja käytetään sähkönhinnan alentamiseen, johon paine on muuten aika suuri.

Arvoisa puhemies! Pienituloisten tulokehitys on ollut erittäin heikko. Tuloerot ovat Suomessa nyt ennätysmäisen isot. Tilastokeskuksen tämän päivän tilasto on järkyttävää luettavaa tältä osin. Tässä on nyt tilaisuus ottaa näiltä perusteettomien voittojen saajilta ja siirtää näitä rahoja tämän pienituloisen kansanosan hyväksi. Nyt kuulostaa, että te olette valmis toimiin, mutta onko se kokoomus tässäkin, joka ei köyhästä piittaa ollenkaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei ole olemassa erikseen kantaa keskustalla tai Pekkarisella tai kokoomuksella tällä hetkellä. On olemassa valmistelutyö, joka on annettu, yhteisesti päätetty, hallituksen sisällä työ- ja elinkeinoministeriölle ja minulle siellä. Mutta hallitus on vaan tänä päivänä käsitellyt alustavasti, tai talouspoliittinen ministerivaliokunta, niitä esityksiä, mitä meillä on. Hallituksella ei ole yhteistä kantaa ja näkemystä tästä, millä tavalla menetellään ja ylipäänsä leikataanko. Mutta minä ainakin tunnistan — ja sen katson virkavelvollisuudekseni, että minä tunnistan — että siinä on sellainen ansiottomien voittojen sauma ja jollakin tavalla siitä pitäisi kyetä saamaan niitten sähkönhinnan nousupaineitten alentamiseksi, jotka paineet muuten ovat olemassa.

Herra puhemies! On hyvä, että ministeri Pekkarinen on näiden windfall-voittojen osalta aktiivinen.

Kysyn: Onko harkittu sellaista mahdollisuutta, että windfall-voittoja leikattaisiin rahastoon, josta rahastosta niitä käytettäisiin uusiutuvan energian edistämiseen ja vähävaraisten ihmisten energiakorjausten — ei ihmisten korjausten vaan heidän asuntojensa — toimenpiteisiin, tuettaisiin tällä tavalla ja leikattaisiin kuitenkin näitä ansiottomia voittoja? Tämä rahastomalli voisi olla parempi kuin vero, joka tulee yleisenä valtion kassaan.

Toiseksi kysyn: Kun metsäteollisuus ja metalliteollisuus saivat nämä vapaudet, niin kuin hyvä on meidän vientimme ja yleensä teollisuuden kannalta, niin johtaako tämä nyt siihen, että entistä raskaamman laskun maksavat kotitaloudet ja ehkä julkinen sektori tästä energian hinnannoususta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ollaan todella vähän hankalassa tilanteessa, koska hallituksella ei ole yhtä yhteistä kantaa. Hallitus ylipäänsä ei ole edes vielä pyrkinyt muodostamaan yhtä kantaa. Mutta niissä valmisteluissa, joita on tehty ja joissa on katsottu, mikä olisi se ansioton voitto, mikä pitäisi ottaa ja minkä tyyppisiin tarpeisiin siitä saadut rahat voitaisiin käyttää, yksi asia, joka on tunnistettu, on tuleva syöttötariffi. Kun me joudumme tuulivoimaa rakentamaan, uusiutuvaa energiaa, erittäin paljon, ellei jotain tukimuotoa sille tule, niin tuo tuleva tuulivoiman rakentaminen nostaa merkittävästi sähkön hintaa. Ottamalla nyt näistä ansiottomista arvonnousuista ja käyttämällä se raha tämän kalliin tuulivoiman kustannusten kompensoimiseen voitaisiin estää sen seurauksena sähkön hinnannousu. Tämä on mahdollisuus, tartutaanko siihen, tartutaanko johonkin muuhun mahdollisuuteen vai eikö tehdä mitään, tämä kaikki on tässä vaiheessa (Puhemies: Minuutti täyttyy!) kuitenkin vielä auki.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun huippukokouksesta saatiin hyvät päätökset tuoreeltaan, niin tänään oli talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa nyt ensimmäisen kerran tämä windfall-käsittely Temmin valmistelun pohjalta. Siellä on useita erilaisia vaihtoehtoisia malleja olemassa, ja siksi hallituksella ei vielä ole kantaa siihen, miten edetään. Se jätettiin tänään pöydälle lisäselvitysten saamiseksi. Mutta asia on prosessissa, ja katsotaan, löytyykö ratkaisu. Uskon, että kaikki haluavat tarkastella tätä kysymystä siitä lähtökohdasta, että jos joku järjestely löytyy, sen pitää mekanismiltaan olla sellainen, että sähkönhinta ei nouse. Se ei saa johtaa nousuun, silloin mentäisiin ojasta allikkoon. Tämä on ensimmäinen perusedellytys sille, että malli voitaisiin löytää. Siellähän syntyy, niin kuin kaikki tuntevat, voi sanoa, perusteettomia voittoja niille yhtiöille, joilla on vanhaa vesivoimaa ja vanhaa ydinvoimaa. Sieltä tulee niin kuin manulle illallinen nyt ylimääräisiä voittoja. (Ed. Tennilä: Ja todella suuria!) Siksi tätä (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) tarkastellaan niin meillä kuin aika monissa muissakin maissa.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että jotenkin tämä keskustelu tuntuu kovin tutulta, siis tätähän on käyty jo puolitoista vuotta. Viime syksynä ministeri Pekkarinen sanoi, että se on demarit ja Heinäluoma, jotka vastaavat siitä, että tätä ei voida päättää, kun kuulemma tämä on jäänyt hoitamatta edellisessä hallituksessa, jossa asiaa valmisteltiin, niin että olisi voitu hallitusneuvotteluissa sopia tämä asia. Olen lukenut nyt ministeri Pekkariselta noin neljän viikon välein aina lehtilausunnon, jossa lukee, että asia on tulossa päätökseen ja tämä on valmis ja mallit ovat olemassa.

Kuka ihme tätä siellä hallituksessa oikein hankaloittaa? (Ed. Tennilä: No Katainen se on!) Tässä on nyt jo menetetty viime vuoden osalta ja ensi vuoden budjetin osalta 700—800 miljoonaa euroa, joilla olisi ollut tosi paljon käyttöä hyviin hankkeisiin, 700—800 miljoonaa euroa on mennyt, eikä vieläkään tiedetä, tekeekö hallitus tälle yhtään mitään.

Ministeri Pekkarinen, koska saamme lukea seuraavan haastattelun, että tämä on juuri tulossa eduskuntaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan hauska puheenvuoro! Kuitenkin minusta on, arvoisa puhemies, ihan kohtuullista ja paikallaan, että esimerkiksi ministeri Katainen ja ministerikollegat voivat kunnolla perehtyä niihin vaihtoehtoisiin malleihin, joita me olemme valmistelleet tämän asian ratkaisemiseksi. Tänä päivänä ensimmäisen kerran talouspoliittinen ministerivaliokunta asiasta keskusteli ja sovittiin, että tammikuun lopussa palataan seuraavan kerran tähän asiaan jatkovalmistelun pohjalta. Minusta on kohtuullista, että kollegani saavat aikaa.

Mitä tulee tämän asian viivyttelyyn, minä voin antaa lehtihaastattelun ja minä voin siinä kyllä palauttaa mieleen, että 10.6.2006 silloinen energiapoliittinen ministerivaliokunta teki päätöksen, että tämä windfall-voittojen leikkaus toteutetaan, ja silloin se siirrettiin, kun päädyttiin veromalliin, silloisen valtiovarainministerin ja -ministeriön valmisteltavaksi mutta sitä esitystä koskaan ei tullut. (Ed. Heinäluoma: Tulihan se sieltä!) 10.6. lähtien vaaleihin asti oli vielä (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) muistaakseni kahdeksan tai yhdeksän kuukautta aikaa, mutta esitystä koskaan ei tullut.

Arvoisa puhemies! Euroopan päättäjien saavuttamaa sopua on syytä tervehtiä ilolla, ja onnittelut pääministerille ja myös elinkeino- ja ympäristöministereille, jotka olette ponnekkaasti ilmastopolitiikkaa ajaneet! Ani harva uskoi, että tänä vuonna tuo sopu olisi ollut synnytettävissä. Suomi uskoi, Suomi ajoi sitä, sopu on nyt käsissä. Talouskriisin myötä nousi myös epäileviä tuomaita, muun muassa SDP:n ex-pääministeri Lipponen vaati, että ilmastotavoitteista täytyy tinkiä. Vanhasen johdolla Suomi piti päästövähennystavoitteista kiinni ja sopu saavutettiin näissäkin.

Suomella oli myös monia erityiskysymyksiä neuvotteluissa, ja kysyisinkin pääministeri Vanhaselta arviota tuosta paketista kokonaisuutena, toisaalta ilmastotavoitteitten kannalta ja toisaalta sitten Suomen tavoittelemien (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) ohjelmien kannalta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomelle oli tärkeätä se, että saadaan kunnianhimoinen, uskottava, toteuttamiskelpoinen kokonaisratkaisu, jonka avulla EU-maat voivat mennä sitten Kööpenhaminan neuvotteluihin neuvottelemaan kansainvälistä ilmastosopimusta. Tämä on selkeästi kunnianhimoisin ja konkreettisin paketti, mitä on tehty. Tämän jälkeen Australiasta tuli ilmoitus, että siellä sitoudutaan 5—15 prosentin päästövähennyksiin. Ensinnäkin taso on matala, ja tällainen haarukka luo suurta epäluottamusta siihen, mitä siitä tulee. Mutta oli tärkeää, että tulee selkeä sitoumus 20 prosentin päästöleikkauksiin.

Tämän ratkaisun saavuttamiseksi piti huolehtia siitä, että eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky säilyy hiilivuodon takia, ja se tehtiin. Sitä on arvosteltu hyvin paljon ja sanottu, että tämä vesittää jollain tavalla tämän päätöksen. Ei vesitä. Päästöoikeuksia tullaan leikkaamaan. Se, missä ennen muuta menetetään, on se, että valtiot, EU:n jäsenvaltiot, (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) eivät peri niin paljon huutokauppatuloja teollisuudelta kuin muuten olisi peritty, eli meiltä jäävät tulot vähäisemmiksi mutta päästöoikeuksia tullaan leikkaamaan. Tämä paketti on uskottava. Tämä tulee lisäämään valtavasti uusiutuvan energian käyttöä Euroopassa ja Suomessa, ja seuraava askel on se, että Kööpenhaminassa pitää saada sitova kansainvälinen sopimus.

Arvoisa puhemies! Aivan erinomaista, että olemme keskustan kanssa samaa mieltä siitä, että sähkönhinnan pitää olla Suomessa kohtuullinen. Olemme samalla asialla.

Mutta kyllä hieman ihmettelen, mistä johtuu tämä yksipuolinen tarmokkuus windfall-tulon verottamisen johdosta. Ettekö lainkaan seuraa, mitä hallituksessa tapahtuu? Ministeri Katainen on nimittänyt työryhmän, joka valmistelee Suomelle kilpailukykyistä verotusta. Siellä huomioidaan myös ekologiset verotuksen näkökohdat, ja tämä windfall-tulon verottaminen voidaan aivan hyvin käsitellä siinä työryhmässä kokonaisuutena. Minä pidän, ministeri Pekkarinen, huolen siitä, että tällä työryhmällä tulee olemaan myös jotain muuta mietittävää (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) kuin tämä teidän windfall-tulon verottamisenne. Siellä tulee olemaan paljon fiksumpiakin ehdotuksia.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

(Hälinää — Puhemies: Kuunnellaanpas!) Arvoisa puhemies! Minä tietysti tuen kaikin tavoin ministeri Kataisen asettaman työryhmän työtä ja toivon, että sieltä löytyy järjellisiä ratkaisuja muun muassa liikenteen ja energian verotukseen yleisestikin, ja uskon siihen. Mutta se työryhmä elää omaa aikatauluaan, sillä on oma fokus ja oma tehtävä. Tämä juttu, mistä nyt puhutaan, jonka keskustelun ed. Tennilä avasi, on siitä erillinen asia, ja se pitää ratkaista siitä erillisenä, ja näin tullaan myöskin tekemään.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset! Fortum yksityisenä tekijänä on tämän maan masentavin, sairastuttavin ja inflatorisin yksityinen tekijä. Kun me olemme menossa lamaan, me olemme menossa huonoon aikaan, niin Fortum koko ajan puhuu puppua, vääristää koko ajan kilpailutilannetta. Vaikka valtio on suurin omistaja siinä, ei käytetä mitenkään oikeutta. Tavallaan valtio näyttää impotenssinsa siinä, että Fortumia ei saada kuriin. Sataa vettä enemmän kuin koskaan, öljy on halvempaa kuin kymmeneen vuoteen, mutta Fortumin johto puhuu meille, että seurataan näitten hintakehitystä. Nyt Aamulehdessä oli, että sähkönhinta nousee taas 28 prosenttia ja muutamassa vuodessa noin 50 prosenttia. Te vaan ette laita Fortumia kuriin. Miksette te laita? Lakatkaa höpöttämästä siitä windfallista, koska Katainen kuitenkin tulee sanomaan, (Puhemies: Minuutti on täysi!) että se täytyy panna sitten hintoihin. Miksette te laita sitä kuriin valtion oikeudella?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Totuus on se, että sähkönhinta Suomessa on kilpailijamaihin, naapurimaihin verrattuna vielä kohtuullisella tasolla. Hyvä on myöskin muistaa, missä sähkönhinta muodostuu: se muodostuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Edelleen on hyvä muistaa, että esimerkiksi Vattenfallin, joka on puhtaasti Ruotsin valtion omistama sähköyhtiö, energiayhtiö, myymä sähkö markkinoille määräytyy juuri tämän markkinamekanismin mukaan.

Myöskin tuohon äskeiseen keskusteluun: Ehkä lieventävänä asianhaarana on hyvä muistaa, että Fortum on valtionyhtiöistä ylivoimaisesti suurin osingonmaksaja valtiolle. Eivät ne kaikki voitot tuuleen mene, vaan osinkojen kautta ne ovat tulleet budjetin katteeksi käytettäväksi erilaisiin hyviin tarkoituksiin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos vielä saan jatkaa sen verran, että eihän Fortum määrittele itse sähkön markkinahintaa, ed. Pertti Virtanen, vaan Fortum on yksi siellä Nord Poolissa, siellä operoiva. Siellä Fortumin ja monien kymmenien muiden todellisten toimijoiden yhteisten operaatioiden kautta, niin kuin pörssissä hinta määräytyy, samalla tavalla se määräytyy tässä tapauksessa nyt sähköllekin. Me joko hyväksymme sen, että meillä on aito markkina Pohjoismaissa sähköllä, tai sitten me emme hyväksy. Emme voi määrätä erikseen, että muut toimivat markkinaehtoisesti mutta Fortumin pitäisi toimia jollain muulla tavalla kuin markkinaehtoisesti. Tämä periaate mielestäni on selvä. Toinen asia on kohtuuttomat voitot, ansiottomat voitot, ja niissä pitää operoida toisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että Suomi saavutti EU:n ilmasto- ja energiapakettineuvotteluissa useimmat tavoitteensa, mutta on kuitenkin todettava, että päätös ilmaisista päästöoikeuksista teollisuudelle ei ole täysin ongelmaton. Siinähän kävi niin, että Suomen rationaaliset tavoitteet toteutuivat mutta se myös laajeni niin, että 96 prosenttia teollisuudesta saa päästöoikeudet ilmaiseksi. Se voi johtaa siihen, että markkinamekanismi ei ehkä täysimääräisesti tuo päästöoikeuksille täysiä hintoja. Se voi vähentää yritysten insentiiviä panostaa ympäristöteknologiaan. Tässä benchmarking-järjestelmässä on syytä varmistaa sitten se, että aidosti suositaan ympäristöystävällisintä teknologiaa.

Tämän pohdinnan lisäksi haluaisin myös kysyä hallitukselta ja erityisesti ehkä pääministeriltä sitä, että kun muut Pohjoismaat ovat panostamassa nyt kovasti Poznanin neuvottelujen jälkeen kansainvälisen ilmastosopimuksen saamiseen Kööpenhaminassa ja järjestävät erilaisia tapaamisia vuoden aikana, niin tässä myös Suomen pitäisi olla (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) aloitteellinen esimerkiksi kehitysmaiden suuntaan, koska siinä meillä on esimerkiksi teknologian siirrossa ja metsäkadon torjumisessa osaamista, josta voi meille olla myös kaupallista hyötyä, että me olemme tässä altruistisesti pelastamassa maailmaa.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Noiden ilmaisten päästöoikeuksien osalta on tärkeää muistaa, että teollisuus ei saa niitä tarvetta vastaavasti vaan Euroopan laajuinen katto kyllä putoaa 20 prosenttia. Perustavoitteesta pidetään kiinni ja oikeudet jaetaan, niin kuin kysyjä totesi, eurooppalaisen benchmarkkauksen eli vertailun perusteella. Tämähän on se pääkannustin siihen, että teollisuuden on tähdättävä energiatehokkaisiin ja hiilitehokkaisiin prosesseihin.

Mitä tulee Poznanin jälkeisiin kansainvälisiin neuvotteluihin, niin kyllä Suomi pyrkii siellä olemaan aktiivinen ja erityisesti teemme myöskin Pohjoismaista yhteistyötä, jotta voimme tukea Tanskaa Kööpenhaminan ilmastokokouksen isäntänä ja Ruotsia, tuolloista Euroopan unionin puheenjohtajaa, kaikilla mahdollisilla tavoilla, mitä kuvitella saattaa. Mutta on totta, että näissä globaaleissa neuvotteluprosesseissa on tärkeää myös luottamuksen rakentaminen kehitysmaiden kanssa. Siltä osin esimerkiksi rahoituskysymykset ovat sellaisia, joihin Euroopassakin on syytä nyt vakavasti paneutua.