Antti Kaikkonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan viime vuoden toimintakertomuksen keskustelu. Pidän tämän esittelypuheenvuoron valtuuskunnan viimevuotisen varapuheenjohtajan roolissa. Uutta valtuuskuntaahan ei ole vielä nimetty, emmekä tiedä, keitä siihen kuuluu — eipä täällä taida kovin moni muukaan tietää, mitä tässä talossa nyt vaikkapa tällä viikolla tai ensi viikolla tasan tarkkaan muutenkaan tapahtuu. Mutta käsitellään tämä asia joka tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 2010 vuosikertomus osoittaa, että paljon on tehty mutta että paljon on kuitenkin vielä tehtävä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseksi Euroopassa. Kertomuksessa käsitellään parlamentaarisen yleiskokouksen viime vuonna hyväksymiä raportteja järjestön toimintaan liittyvistä aiheista. Euroopan neuvosto jää usein Euroopan unionin varjoon, ja joskus käsitteet menevät sekaisinkin, varsinkin Eurooppa-neuvoston kanssa. Siitä huolimatta Euroopan neuvosto on tehnyt hyvää ja tärkeää tehtäväänsä ja pysynyt ajan hermolla.

Euroopan neuvoston vuonna 2010 käsittelemissä raporteissa pohditaan laajalti yhteiskunnan asenteiden kovenemista ja ääriliikkeiden nousua Euroopassa, ihmisten eriarvoistumista yhä globalisoituneemmassa maailmassa ja sananvapauden toteutumista tietoyhteiskunnan mullistuksen seurauksena. Kertomuksessa todetaankin, että Eurooppa elää murrosvaihetta, jonka myötä perinteisiä arvoja koetellaan. Perinteisten demokratiatoimijoiden rinnalle on esimerkiksi tullut erilaisia lobbausjärjestöjä, joiden toimintaa ei välttämättä ole rajoitettu lainsäädännössä. Tämä saattaa vaarantaa demokratiaperiaatteen toteutumista.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna etenkin romanien oikeudet olivat vahvasti esillä keskusteluissa sekä Euroopan neuvostossa että myös Suomessa, ja keskustelu jatkuu. Lokakuussa Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland järjesti korkean tason kokouksen romanien asemasta. Myös yleiskokous pohti aihetta useassa raportissa. On kuitenkin todettava, että kahdenkymmenen vuoden ponnistelun tuloksena romanien asema ei ole oleellisesti parantunut Euroopassa ja romanien kokema syrjintä on jopa lisääntynyt äärimielisten asenteiden tiukentuessa.

Suomen valtuuskunta on aktiivisesti seurannut Euroopan neuvostossa käytyä keskustelua, ja Suomen valtio on tukenut romanien asemaa parantavia erityishankkeita. Vuoden 2010 kesäkuussa yleiskokous hyväksyi romanien asemaa koskevan raportin, jonka päätöslauselmassa todetaan kaikilla jäsenmailla olevan moraalinen ja oikeudellinen velvollisuus parantaa romanien asemaa ja varmistaa heidän oikeuksiensa toteutuminen. Romanien heikko asema konkretisoituu Suomessakin, jonne kerjäämisilmiö on rantautunut. Ihmiset eivät voi Skandinaviassakaan sulkea silmiään tämän kansanosan kohtalolta.

Romanien asemaa on parannettava aivan erityisesti heidän lähtömaissaan. On pyrittävä siihen, että he käyvät peruskoulunsa loppuun ja hakeutuvat jatkokoulutukseen tai työhön. Romanien koulutusta ja työllisyyttä edistävät projektit ovat tärkeimpiä keinoja romanien tilanteen kohentamiseksi. On myös kitkettävä ihmiskauppaa, jota esiintyy romanien kerjäämisilmiön taustalla.

Arvoisa puhemies! Myös naisten ja miesten välinen tasa-arvo, lasten ja nuorten oikeudet, vähemmistökielten asema ja talouskriisin vaikutukset yhteiskuntaan olivat esillä yleiskokouksessa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen toteutuminen on joka vuosi yksi yleiskokouksen puhutuimmista aiheista. Eurooppa ei kaikista toimenpiteistä huolimatta ole lähelläkään tasa-arvotavoitteitaan, ja eri maiden välillä on edelleen suuria eroja. Vastuu asenteiden, käytäntöjen ja lainsäädännön muuttamisesta kuuluu kansallisille parlamenteille.

Yleiskokouksen mielestä jäsenmaiden tulisi hyödyntää edistyksellisimpiä tasa-arvonormeja liittyen naisiin kohdistuvan väkivallan, ihmiskaupan ja seksististen stereotypioiden kitkemiseen sekä naisten politiikkaan osallistumisen edistämiseen. Yleiskokous tulee myös laatimaan kansanedustajille tarkoitetun käsikirjan, jolla on tarkoitus edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Edustaja Krista Kiurun raportti naisten roolista konfliktien ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa hyväksyttiin kesäkuussa. Naisten asema konflikteissa on raportin mukaan erityisen heikko muun muassa heidän kohtaamansa seksuaalisen väkivallan vuoksi. Naisilla on miehiä suurempi riski joutua konfliktien yhteydessä myös pakotetun prostituution ja ihmiskaupan uhreiksi.

Naisia ei kuitenkaan tulisi nähdä vain uhreina vaan myös aktiivisina toimijoina niin rauhanneuvotteluissa kuin yhteiskuntien jälleenrakentamisessa konfliktien jälkeen. Haluan tässä kohtaa nostaa esille sen, että naiset olivat poikkeuksellisen näkyvästi esillä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän menneiden kuukausien poliittisissa myrskyissä, etenkin Egyptissä. Naiset toimivat yhteiskuntaluokistaan riippumatta muun muassa Tahririn aukion mielenosoitusten yhteydessä. Monille naisille aukesi uusi maailma mielenosoitusten myötä. He tulivat tietoisiksi oikeuksistaan omiin mielipiteisiinsä ja oikeuteensa äänestää.

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta on yksi yleiskokouksen aktiivisimmista ja osallistuu järjestön työhön monella eri tasolla. Vuoden alussa valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Sinikka Hurskainen valittiin yleiskokouksen varapresidentiksi kahden vuoden toimikaudelle, ja hän toimi myös Valko-Venäjän tilapäiskomitean puheenjohtajana. Myös muut valtuuskunnan jäsenet olivat vahvasti mukana toiminnassa ja ovat toimineet esimerkiksi raportoijina.

Oma raporttini Itämeren alueen sosioekonomisesta potentiaalista käsiteltiin lokakuussa, edustaja Kimmo Sasin raportit Bosnia ja Hertsegovinasta ja oikeusjärjestelmän korruptiosta tammikuussa, edustaja Krista Kiurun raportti kesäkuussa ja edustaja Jaakko Laakson raportti Albaniasta tammikuussa. Valtuuskunnan jäsenet osallistuivat myös aktiivisesti komiteatyöskentelyyn ja vaalitarkkailuun.

Vuoden aikana edustaja Hurskainen valmisteli Valko-Venäjä-raporttia, joka hyväksyttiin tämän vuoden ensimmäisessä istunnossa. Valko-Venäjä on Kosovon lisäksi ainoa Euroopan neuvoston alueella oleva maa, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsen ja jossa kuolemantuomio on vielä voimassa. Maassa tapahtuneen ajoittain myönteisen kehityksen myötä Euroopan neuvosto on viime vuosina lähestynyt maata erityisvieraan aseman myöntämisen toivossa, mutta 2010 tapahtuneiden teloitusten jälkeen Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne on taas huonontunut, eikä erityisvieraan asema ole tällä hetkellä ajankohtainen. Viimevuotisten presidentinvaalien jälkeen Valko-Venäjällä pidätettiin ihmisoikeusaktivisteja ja journalisteja ja presidentti Lukašenkan vastustajia pahoinpideltiin. Media on täysin maan hallituksen kourissa ja kontrollissa. On tärkeää, että Euroopan neuvoston jäsenmaat pitävät suhteita yllä erityisesti Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Arvoisa puhemies! Yksi Euroopan neuvoston tärkeimmistä tehtävistä on jäsenmaiden demokratiatilanteen monitorointi. Kymmenen jäsenmaata — Albania, Armenia, Azerbaidzhan, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Serbia, Ukraina ja Venäjä — on edelleen monitorointikomitean listalla, ja näistä maista raportoidaan säännöllisin väliajoin. On huolestuttavaa, että osa näistä maista on ollut monitoroinnin kohteena yli kymmenen vuotta. Euroopan neuvostossa pohditaankin, miten jäsensitoumusten ja -velvoitteiden täyttymistä voisi parantaa. Euroopan neuvoston peruskirjaan ja ihmisoikeussopimukseen on kirjattu maiden jäsenvelvoitteet ja -sitoumukset. Näin ollen monitoroitavien maiden puutteet liittyvät näiden sitoumusten noudattamiseen. Suurimpia puutteita näissä maissa löytyy muun muassa riippumattoman oikeusjärjestelmän toimivuudessa, vaalilainsäädännössä ja -toimituksissa sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamisessa.

Haluaisin kuitenkin, arvoisa puhemies, korostaa, että Euroopan neuvosto edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa Euroopassa tarkkailemalla kaikkia jäsenmaitaan. Uusia jäsenmaita autetaan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta tärkeiden uudistusten implementoinnissa. Euroopan valtiot kohtaavat globalisaation myötä uusia ilmiöitä esimerkiksi maailmanlaajuisen talouskriisin ja ääriliikkeiden suosion kasvun muodossa. Valtiot ovat enenevässä määrin riippuvaisia toisistaan. Uusiin haasteisiin valmistautuessaan ja niihin vastatessaan valtioiden täytyy kuitenkin kunnioittaa ihmisoikeussitoumuksiaan ja oikeusvaltioperiaatetta. Täytyy myös muistaa, että Euroopan neuvoston eri toimielinten raportit auttavat myös Suomea kehittämään omaa lainsäädäntöään tarjoamalla ulkopuolisen näkemystä käytäntöihin ja muistuttamalla kansainvälisistä sitoumuksista.

2010 oli poikkeuksellinen vuosi siinä mielessä, että Suomessa vierailivat sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland että EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Mevlüt Cavusoglu. Jagland kävi Suomessa keskustelemassa etenkin Euroopan neuvostossa vaadittavista uudistuksista. Reformien tavoitteena on järkeistää järjestön toimintaa sen perusarvojen ympärille sekä lisätä Euroopan neuvoston poliittista painoarvoa. Kahden viikon päästä pidettävässä täysistunnossa yleiskokous käsittelee Euroopan neuvoston uudistamista pohtivan raportin. Cavusoglu puhui Upin seminaarissa Euroopan neuvoston roolista ihmisoikeuksien puolustajana.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä lopuksi tässä erikseen mainita, että 2010 oli merkittävä vuosi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannalta, kun Venäjän duuma tammikuussa vihdoinkin ratifioi Eit:n työtä ja oikeustapaustaakkaa helpottavan 14. pöytäkirjan. Venäjän pitkään odotettu sitoumus lähetti tärkeän viestin myös ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta pohtivalle Interlakenin kokoukselle, joka järjestettiin kuukautta myöhemmin. Eit on pitkään kärsinyt tehottomuudesta ja liiallisesta työtaakasta, mikä on vahingoittanut sen mainetta ihmisoikeuksien toteuttamisen takaajana. Eit:n uudistamisprosessia jatketaan myös tänä vuonna.

Eit:n viimevuotisten tilastojen mukaan myös Suomella olisi peiliin katsomisen paikka, sillä esimerkiksi pohjoismaisessa vertailussa Suomi on tällä hetkellä Eit-valitusten kärkimaa. Suurin osa Suomen langettavista tuomioista on koskenut oikeudenkäynnin kohtuutonta kestoa, mutta myös sananvapauden toteutumisen puutteet olivat esillä viime vuonna. Eurooppalaisella tai kansainvälisellä tasolla vertaillen olemme varmasti parhaasta päästä monessa asiassa, mutta, arvoisa puhemies, ei pidä kuvitella, että yhteiskuntamme olisi tästäkään näkökulmasta, ihmisoikeuksien, demokratian tai oikeusvaltion näkökulmasta, täydellinen. Vaikka paljon on tehty, on paljon vielä tehtävää, opittavaa ja parannettavaa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Työskentely Euroopan neuvostossa on ollut erittäin avartavaa, se on ollut näköalapaikka eurooppalaiseen kehitykseen. Isoja kysymyksiä olemme päässet pohdiskelemaan aina istuntoviikon ajankohtaisessa osuudessa, ja niistä jo varapuheenjohtaja Kaikkonen hyvin kertoi. Suomen valtuuskunta on ollut erittäin aktiivinen kuluneella kaudella, ja olemme osallistuneet aktiivisesti myös valiokuntatyöskentelyyn ja vaalitarkkailuun.

Olen tyytyväinen siitä, että Euroopan neuvosto on olemassa, sillä sille on tilausta. Meidän jäsenmaiden tilanne on oikeastaan aika huolestuttava, sillä meillä on vielä 10 maata, jotka ovat jatkuvan tarkkailun alla. Oikeusvaltiokehitys, ihmisoikeudet ja demokratia ja niiden valvonta Euroopassa ovat osoittaneet, että sille on kysyntää, koska puutteita ja ilmeisiä puutteita on. Suomikaan ei ole päässyt puhtain paperein, vaan ihmisoikeustuomioistuimessa pärjäämme pohjoismaisesti kaikkein huonoiten. On aivan selvää, että erityisesti pitkät oikeuskäsittelyajat ovat meille kaikkein isoin puute ja ongelma oikeusvaltiokehityksen kannalta. Tästä on myös tässä salissa paljon puhuttu.

Arvoisa puhemies! Ihmisoikeustuomioistuimen toiminta, sen roolin vahvistaminen ja sen riittävä resursointi ovat varmasti myös tulevaisuudessa isoja Euroopan neuvoston alaan liittyviä kysymyksiä. Myös muita kysymyksiä tulee nousemaan jatkossakin esiin: miten me paremmin vielä kehittäisimme Euroopan neuvoston työtä uudistuksen ja reformin kautta — tätä raporttia käsitellään nyt tulevalla istuntoviikolla. On selvää, että painoarvoa tulee poliittisesti lisätä entisestään ja pidättäytyä perustehtävien hoitamisesta. Se osoittaa sen, että myös valiokuntatyöskentelyn arviointi on jatkossa tärkeää.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on ainoa todella yleiseurooppalainen organisaatio. Siihen kuuluvat kaikki muut eurooppalaiset maat paitsi Valko-Venäjä, Valko-Venäjä siitä syystä, että se ei täytä ihmisoikeusstandardeja tällä hetkellä eikä ilmeisesti ihan lähiaikoinakaan tule täyttämään. Ja mielestäni on ihan hyvä, että silloin jos se ei täytä niitä alkuunkaan, on turha tulla Euroopan neuvostoon, ja vaikka järjestö sinänsä ohjaakin ja pyrkii ohjaamaan demokraattista kehitystä, niin Valko-Venäjällä sillä ei ole tällä hetkellä näkymiä.

Ehkä kaikkein tärkein tehtävä, joka Euroopan neuvostolla on, on nimenomaan uusien jäsenmaitten demokraattisen ja ihmisoikeusjärjestelmän kehittäminen, ja tätä varten meillä on monitorointiprosessi Euroopan neuvostossa. Eli kaksi ihmistä arvioi kunkin maan osalta, mitä toimenpiteitä pitäisi maassa tehdä, jotta se panisi täytäntöön kaikki ihmisoikeussopimukset, jotta tässä maassa tehokkaasti noudatettaisiin demokraattisia periaatteita ja ihmisoikeussopimusta. Osa maista ottaa varsin tehokkaasti huomioon nämä annetut suositukset, joissakin maissa, useimmiten poliittisista syistä, tuo edistyminen on varsin hidasta, valitettavasti.

Kuitenkin kaikkein tärkein elin Euroopan neuvoston piirissä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Täytyy sanoa, että sillä on tietysti merkitystä oikeuskulttuurin kehittämisessä uusissa jäsenmaissa, mutta sillä on myöskin merkitystä nykyisten jäsenmaitten kannalta. Jos Suomea ajatellaan, niin olemme saaneet runsaasti ratkaisuja, jotka ovat olleet Suomea vastaan, siitä, että oikeudenkäynnit ovat venyneet meillä kohtuuttoman pitkään. Mutta yksi aivan äskettäin annettu tärkeä ratkaisu on se, että samasta asiasta ei saa antaa kahta rangaistusta, mikä meillä verotuksessa esiintyy siten, että voi saada veropetoksesta rangaistuksen mutta myöskin veronkorotuksen, ja tältä osin joudumme muuttamaan omaa järjestelmäämme.

Mielenkiintoista on se, kuinka tiukasti ihmisoikeustuomioistuimen pitää puuttua eri maitten oikeuskäytäntöön. Meillä on kaksi mielenkiintoista tapausta: Toinen koskee vapausrangaistuksiin pitkäksi ajaksi tuomittuja henkilöitä Britanniassa, voidaanko heiltä ottaa kansalaisoikeudet pois eli (Puhemies: 2 minuuttia!) oikeus äänestää vaaleissa, ja tältä osin on todettu, että se ei ole mahdollista. Toinen on niin sanottu Lautsin tapaus Italiassa, jossa todettiin lopulta kuitenkin, että krusifiksia saattoi traditioitten perusteella pitää italialaisissa luokkahuoneissa.

Jouko Skinnari /sd:

Herra puhemies! Varmasti lähiaikoina ja tietysti jo nyt Pohjois-Afrikan tilanne asettaa Euroopan neuvostollekin suuria haasteita, ja ne demokratiatavoitteet, jotka siellä ovat, ovat varmasti yhtä tärkeitä kuin ne ovat olleet nyt näissä monissa maissa, jotka tässä ansiokkaasti ovat näitten valtuuskunnan jäsenten puheenvuoroissa tulleet esille. Kun nyt olen ensimmäinen, joka ei ole kuulunut tähän valtuuskuntaan, niin täytyy kiittää valtuuskunnan jäseniä siitä työstä. Ainakin tuo Antti Kaikkosen puheenvuoro osoitti laajuudessaan, että töitä on tehty.

Kun Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kertomuksen yhteydessä olen näihin kertomuksiin kiinnittänyt huomiota, koska ne ovat demokratian kannalta tärkeitä, ja arvostelin sitä suppeudesta ja informaation puutteesta, niin täytyy taas tässä yhteydessä kiittää valtuuskuntaa ja varmasti samalla myös sen virkamiehistöä siitä, että tämä kertomus on mielenkiintoisesti laadittu ja informatiivinen ja siinä mielessä hyvin tehty, mistä muitten kertomusten tekijöitten kannattaisi ottaa opiksi.

Lopuksi haluaisin kiinnittää huomiota nimenomaan tähän ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan ja siihen, että Suomestakin yllättävän paljon joudutaan valituksia tekemään. Ja ei se mitään, jos valituksia tehdään, mutta yllättävän paljon ihmisoikeustuomioistuin myös joutuu puuttumaan Suomen, joka itse pitää itseänsä edistyksellisenä oikeusvaltiona, tuomioistuinten tekemiin ratkaisuihin. Tämä olkoon nyt hallitusohjelman tekijöille yksi tällainen suuri haaste, miten näissä asioissa päästään eteenpäin, niin että Suomi saisi paremman aseman ihmisoikeustuomioistuimen päätösten valossa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus kiinnittää huomiota hyvin tärkeään asiaan, nimittäin lasten hyväksikäyttöön ja uhrien täyteen suojelemiseen. Kuten kertomuksessa sanotaan, aihe liittyy viime vuosina julkisuuteen tulleisiin tapauksiin, joissa lapsia on käytetty seksuaalisesti, psykologisesti tai fyysisesti hyväksi normaalisti turvallisiksi määritellyissä instituutioissa, kuten sisäoppilaitoksissa tai nuorisoseuroissa. Yleiskokous muistuttaa, että lasten ja nuorten oikeuksia voi turvata vain lainsäädäntöä kiristämällä.

Arvoisa puhemies! Toivoisinkin, että tuleva hallitus muodosta tai väristä riippumatta tuleekin parantamaan lainsäädäntöä lasten suojelemiseksi yleiskokouksen kehotuksen mukaisesti. Nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin, koska siihen on oikeastaan meidät myös haastettu.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyviä huomioita näissä edustaja Kiurun, Sasin, Skinnarin ja Niikon puheenvuoroissa. Tässä on ainakin kaksi semmoista isompaa linja-asiaa, missä Suomen on määriteltävä linjansa myös valtiona lähitulevaisuudessa.

Tämä Valko-Venäjä, siinä on kokeiltu erilaisia lähestymistapoja. Pitkään harrastettiin eristämispolitiikkaa: eristettiin Valko-Venäjä omiin oloihinsa ja odotettiin, että he parantavat standardejaan, ihmisoikeustilannettaan. Mitään ei tapahtunut. Sitten on koetettu vähän lähentyä tätä valtiota ja sitouttaa heitä eurooppalaisiin käytäntöihin. Sekään tie ei ole johtanut parempaan suuntaan, ja nyt täytyy kyllä huolella Suomessakin pohtia, mikä on linjamme jatkossa, millä saamme Valko-Venäjän toimivamman demokratian tielle.

Toiseksi tuo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Suomessa vieraili juuri, taitaa olla tälläkin hetkellä vielä, Euroopan neuvoston yleiskokouksen pääsihteeri Sawicki. Hän kertoi, että Strasbourgin istuimessa on noin 140 000 tapausta jonossa tällä hetkellä. Se on aivan huikea määrä, jonot ovat pitkät. Kuitenkin hänen mukaansa suuri osa näistä tapauksista on siinä mielessä turhia, että ne eivät kuulu tuon tuomioistuimen toimialaan. Voisi miettiä käytäntöjä, millä jotenkin voitaisiin heti päältä pois katsoa, mitkä eivät kuulu edes toimialan käsiteltäviksi asioiksi, se voisi purkaa tuota jonoa siinä päässä. Tietysti meidän ilman muuta Suomessa pitää miettiä, miten me korjaamme niitä asioita, mihin Eit on suomalaisessa oikeuskäytännössä kiinnittänyt huomiota.