Täysistunnon pöytäkirja 13/2013 vp

PTK 13/2013 vp

13. PERJANTAINA 22. HELMIKUUTA 2013 kello 13.02

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2011

 

Tapani  Tölli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2011 käynnistyi hallitusohjelman mukaisesti historiallisen suuri rakenneuudistus, kuntauudistus, ja tämä prosessi on tällä hetkellä mitä parhaimmassa käynnissä.

Tähän liittyen pyydettiin noin vuosi sitten kunnilta lausunto prosessista ja sen sisällöstä, ja tähän liittyen tehtiin oikeuskanslerille kantelu tämän prosessin etenemisestä, siitä, minkälaiset vastausajat kunnilla on, minkälaiset mahdollisuudet kunnilla oli perehtyä tähän sisältöön, mitkä tiedot olivat käytettävissä ja oliko lausunnolla todellista merkitystä.

Vastineessaan oikeuskansleri kiinnitti huomiota muun muassa vastausaikoihin ja niiden todelliseen merkitykseen ja siihen, että kunnilla on todellinen mahdollisuus paneutua asiaan. Tässä yhteydessä nousi esille myös, että myöhemmin tulee toinen lausuntokierros kunnille ja siinä yhteydessä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta, sen järjestämisestä, on riittävästi tietoa. Nyt tämä toinen kierros on meneillään, ja vastausaika kunnilla tähän lausuntopyyntöön on edelleen erittäin lyhyt, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ole selkeitä linjaustietoja kunnilla käytettävissä.

Kiinnitän huomiota myös siihen prosessiin, että kun kunnat ja muut tahot, muun muassa maakuntaliitot jne., ovat vastanneet, niin minkä verran jää aikaa näiden lausuntojen käsittelyyn, jos siitä aikataulusta pidetään kiinni, mikä on suunniteltu lakiesitysten antamiseen.

Tähän liittyen tiedustelen oikeuskanslerilta, aikooko oikeuskansleri seurata tämän prosessin etenemistä hallintomenettelylakiin, hyvään hallintoon ja muuhun asiaan liittyvään lainsäädäntöön perustuen.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän huomiota aivan toiseen asiaan. Täällä oikeuskanslerin kertomuksessa, muun muassa sivulla 83, kiinnitetään huomiota siihen, miten tärkeätä oikeuden toteutumisen kannalta on se, että oikeus toteutuu kohtuullisessa ajassa eli saadaan asia ratkaistuksi kohtuullisessa ajassa. Suomessa on aivan aiheellisesti kiinnitetty paljon huomiota siihen, että meillä oikeusprosessit eräissä tapauksissa viipyvät aivan liian pitkään, ja tästä olemme saaneet kielteisiä tuomioita myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

Henkilökohtaisesti toivoisin, että kun oikeusministeriössä on istumassa kansliapäällikön johtama työryhmä, jossa mietitään oikeusturvan kehittämistä myös tältä kannalta, niin kiinnitettäisiin aivan erityistä huomiota siihen, ovatko kaikki ne valitusmahdollisuudet ja käytännössä juttuja pitkittävät valitusmahdollisuudet ja muutoksenhakumahdollisuudet, mitä meillä tänä päivänä on olemassa, todella oikeusturvan kannalta tarpeen. Jos näitä valitusmahdollisuuksia ja pitkittämismahdollisuuksia karsittaisiin, voisi se merkitä sitä, että joutuisammin voitaisiin käsitellä loppuun ne jutut, jotka ratkaistaviksi tulevat. Toivon myös oikeuskanslerin tähän huoleen kiinnittävän huomiota.

Olen esimerkinomaisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että jos Suomessa päätetään karkottaa rikollinen ulkomaalainen, poliisi tekee siitä ensin esityksen ja Maahanmuuttovirasto päätöksen. Sen jälkeen siitä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Onko se tarpeen?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Todettakoon edustaja Zyskowiczille, että hänellähän on lakialoitteen paikka, jos hän on sitä mieltä, että liian paljon on valitusportaita Suomessa.

Arvoisa puhemies! Ottaisin esille tässä oikeuskanslerin kertomuksessa olleen tapauksen sivulta 77, jossa on otsikkona "Kysymys ministerin järjestämästä edustustilaisuudesta". Tämä asiahan sai alkunsa ihan kansalaisen tekemästä valituksesta. Hän kanteli oikeuskanslerille siitä, että valtion omistamia tiloja käytettiin vaalirahoittajien kestitsemiseen, sellaiseen tilaisuuteen. Eli kansalaisvaikuttamisella voidaan todella saada aikaiseksi muutoksia.

Tässä uutisessa, jonka kesällä 2009 julkaisi Iltalehti, kerrottiin, kuinka kokoomuksen johto kestitsi Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen liikemiehiä eduskuntavaalien 2007 jälkeen Santahaminassa järjestetyssä tilaisuudessa. Kyseistä saunailtaa isännöivät kokoomuksen puheenjohtaja, silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen, puolustusministeri Jyri Häkämies ja hänen erityisavustajansa Mikko Kortelainen sekä hallintopäällikkö Jarmo Pekkala. Vieraaksi saapui vaalirahoittajien ydinporukka eli Ideapark-yrittäjä Toivo Sukari, Tokmanni-ketjun johtaja Kyösti Kakkonen, Suomi-Soffan omistaja Harri Toivainen ja Motonet-ketjun ex-johtaja Lauri Juntunen sekä kiinteistöyhtiö Nova Groupin Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki. Samat miehet osallistuivat keskustan toukokuussa 2007 järjestämään kiitoskaronkkaan, josta Helsingin Sanomat uutisoi. Kokoomuksen elokuinen saunatilaisuus oli luonteeltaan samanhenkinen. Iltalehden mukaan ohjelmaan kuului saunomisen lisäksi pistooliammuntaa. Kehittyvien maakuntien Suomi myönsi 12:lle kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaalle tukea yhteensä liki 100 000 euroa, ja tukea myönnettiin juuri eduskuntavaalien alla.

Tämän informaation kansalainen toimitti Oikeuskanslerinvirastoon, ja nyt sivulla 77 käsitellään tätä tapausta. Kantelukirjoituksen ja sen liitteenä olleen sanomalehtiartikkelin pohjalta käynnistetyn selvityksen perusteella ilmeni, että puolustusministeri Jyri Häkämies oli järjestänyt illanvieton vaalirahoitukseen osallistuneen Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen avainhenkilöille vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Tilaisuus järjestettiin 14. päivä elokuu- ta 2007 Santahaminassa puolustusministeriön edustusmajassa ja ministeriön laskuun.

Edelleen todetaan, kuinka ratkaisussaan oikeuskansleri totesi, että valtion varojen käytöstä vierailutilaisuuden järjestämiseen ei ole laintasoisia säännöksiä. Vieraanvaraisuuden osoittamisesta sisältyy tarkempia määräyksiä valtioneuvoston päätökseen talousarvion yleisistä soveltamismääräyksistä, ja lisäksi puolustusministeriön tiliviraston taloussäännössä on ohjeita. Vaikka nämä määräykset ovat muodoltaan väljiä eikä niistä saa suoraa vastausta siihen, millaisia edustustilaisuuksia on luvallista ja mahdollista järjestää, niin oikeuskanslerin mielestä määräysten sanamuodosta kuitenkin ilmenee, että käytettäessä ministeriön ja sen alaisen hallinnon voimavaroja sidosryhmäyhteistyöhön on huomiota kiinnitettävä käyttötarkoitukseen eli siihen, palveleeko se hallinnonalan toiminnan tavoitteita. Muunlaisiin päämääriin tähtäävä sidosryhmäyhteistyö olisi hyväksyttävän käyttötarkoituksen vastaista.

Sittemmin oikeuskansleri viittasi ministeriön kansliapäällikön allekirjoittamaan lausuntoon, jossa ilmoitettiin seuraavaa, siis ministeriön kansliapäällikkö oli antanut kirjallisen lausunnon, jossa todetaan, että "Santahaminassa 14.8.2007 järjestetty tilaisuus, jonka yhteydessä on esitelty ja käsitelty myös puolustusmateriaalia, on tukenut hallinnonalan toiminnalle asetettuja tavoitteita. Edustuksessa on pitäydytty tavanomaiseen vieraanvaraisuuteen, menettely on puolustusministeriön taloussäännön mukaista eikä poikkea hallinnonalalla noudatetusta käytännöstä". Näin siis kansliapäällikkö on kirjallisesti vahvistanut.

Sittemmin oikeuskansleri lähetti ratkaisun liiteasiakirjoineen tiedoksi Valtiontalouden tarkastusvirastolle, joka lain mukaan tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista, ja ilokseni sain todeta, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on ollut aktiivinen asiassa eli asia ei jäänyt sillensä. Olen saanut ihan nyt pari viikkoa sitten selvityksen tarkastusvirastosta siitä, mitä he tekivät. Valtiontalouden tarkastusvirastossa harkittiin oikeuskanslerin ratkaisun ja tarkastusten perusteella heidän käsityksensä ja tarkastuksen yhteydessä eri ministeriöissä käydyistä keskusteluista syntyneen tuntuman perusteella tarpeelliseksi muistuttaa kaikkia valtioneuvoston jäseniä ja valtiosihteereitä hyvän hallinnon periaatteita toteuttavista säännöksistä ja määräyksistä, jotka koskevat edustustilaisuuksien järjestämistä.

Tarkastusvirastossa laadittiin ja hyväksyttiin esittelystä kirje ja toisena liitteenä oleva muistio, jotka toimitettiin valtioneuvoston kanslialle jaettavaksi kaikille valtioneuvoston jäsenille ja valtiosihteereille sekä myös tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille. Sitten tämä Valtion edustusmenoja koskevat periaatteet -kirje on allekirjoitettu 26.7.2011, ja siinä todetaan oikein selkeällä suomen kielellä, että valtion varoja voidaan käyttää edustustarkoituksiin vain tavanomaisen vieraanvaraisuuden tai huomaavaisuuden osoittamiseksi viraston tai laitoksen tehtäväalueilla toimiville sekä koulutus-, juhla- tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa viraston tai laitoksen omalle henkilökunnalle. Edustamisen, johon valtion varoja tai omaisuutta, esimerkiksi valtion tiloja, käytetään, tulee liittyä valtion ja asianomaisen ministeriön toimintaan ja tehtäväalaan ja palvella näitä tehtäviä ja tavoitteita. Muunlainen edustaminen ja sidosryhmäyhteistyö on valtion varojen ja omaisuuden hyväksyttävän käyttötarkoituksen vastaista. Edustusmenoon sitoutuminen ja edustusmenot tositteineen hyväksytään virkavastuulla valtion talousarviosta annetun asetuksen säännösten mukaisesti.

Vielä lopuksi täytyy todeta, että on hienoa, kuinka Valtiontalouden tarkastusvirasto lopetti tämän muistutuskirjelmän toteamalla, että valtioneuvoston kansliaa pyydetään myös informoimaan Valtiontalouden tarkastusvirastoa siitä, miten tämä tieto välitettiin ministereille ja valtiosihteereille ja tiedoksi oikeuskanslerille. Eli nähdään, että tässä ketjussa kansalaisen oma aktiivinen toiminta johtaa oikein positiiviseen lopputuloksen. Toivon mukaan nytten näitä uusia pelisääntöjä noudatetaan silloin, kun järjestetään erilaisia edustustilaisuuksia valtion omistamissa tiloissa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Edellä tuli esille tietysti rahavallan tunkeutuminen kansanvallan pöytiin tavalla, joka on herättänyt monella tavalla keskustelua, ja myöskin talousrikollisuuden toimijoiden tulemista politiikan ydinpöytiin, joihin kansa ei tiennyt heitä kyllä valita. Itse asiassa Arto Merisalohan 2008 totesi Apu-lehdessä, että tärkeä tavoite oli syrjäyttää sosiaalidemokraatit, ja tässä oli tämä poliittinen puoli.

Mutta, herra puhemies, haluaisin oikeuskanslerin suuntaan myönteisesti kiittää hänen puuttumistavoistaan asioihin, jotka poliittisessa keskustelussa useasti painuvat vähemmälle, ja olisin tiedustellut ensinnäkin hätäkeskusjärjestelmän toimintakykyyn liittyviä asioita, jotka hallitusohjelmassakin on kirjattu huolella ja joihin oikeuskansleri 2008 oma-aloitteisesti puuttui seurantamielessä. Onko siltä osin tapahtuvaa jatkuvaa seurantaa?

Toinen asia on työkyvyttömyyseläkkeiden ja vakuutuslääkäreiden päätöskäytäntöihin liittyvät vakavat ilmiöt, joissa ihmiset syöksyvät inhimilliseen ja taloudelliseen mustaan aukkoon, ja kiistatta myös taloudellinen tilanne näkyy vakuutusyhtiöiden ja Kelan ratkaisuissa jopa 30—40 prosentin hylkyjen kasvuna rajusti viime aikoina. Tämä on asia, jota on käsitelty Kelan valtuutetuissa ja myöskin sosiaali- ja terveysministeri Risikon suuntaan kiirehditty toimenpiteitä. Tätä ei pidä haudata nyt johonkin ministerin työryhmään vuodeksi, vaan tämä on todella arjessa oleva vakava asia. Useiden erikoislääkäreidenkin ammattitaito kyseenalaistetaan potilasta näkemättömän Kelan lääkärin tai muun toimesta, ja tästä aiheutuu erittäin vakavia ei pelkästään fyysisiä vaan myös henkisiä vakavia seurauksia kyseiselle potilaalle ja myös hänen läheisilleen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Aikataulusyiden takia tiedustelen, käyttääkö edustaja Brax puheenvuoronsa paikaltaan vai puhuja-aitiosta. (Tuija Brax: Paikalta.) — Edustaja Brax, olkaa hyvä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Eurokriisi on pistänyt myös valtionhallinnon koetukselle. Se on tietysti paljon monimutkaisempi ja hankalampi prosessi ylipäätänsä, mutta yhtenä sivukysymyksenä oikeuskanslerikin on useissa tilanteissa joutunut hyvin nopealla aikataululla roolissaan oikeudellisena neuvonantajana antamaan apua valtioneuvostolle erityisesti EU-minvaan liittyvissä kysymyksissä, mutta kun Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti sitten eduskunnan tiedonsaantioikeutta, niin siinä yhteydessä myös yhteistyö oikeuskanslerin kanssa on käsittääkseni ollut hyvin aktiivista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on nyt aika tuoreessa raportissaan kertonut, että pääsääntöisesti kaikkien alkukommellusten ja selvien virheiden jälkeen, joista ehkä hurjimpia oli, että kokonainen hallituksen esitys piti kirjoittaa uudelleen, hallitus ja erityisesti valtiovarainministeriö on saanut tämän prosessin erittäin hyvin toimimaan. Resursseja on riittävästi, ja eduskunta on sittemmin saanut aika hyvin tietoa. Raportti kuitenkin kertoo, että riskianalyyseistä ei ole raportoitu, ja on syytä olettaa, että tämä sama, mitä he kertovat eduskunnan tiedonsaantioikeudesta, koskee myös ministerien tiedonsaantioikeutta ja EU-ministerivaliokunnan toimintaa tältä osin.

Kysymykseni kuuluukin, onko aikomuksia Oikeuskanslerinvirastossa katsoa tätä osuutta vielä tiedonkulussa ja -saannissa, kun valitettavasti eurokriisi ei ole ohi ja tiedämme, että jatkossakin saatamme hyvinkin olla tilanteissa, joissa sekä valtioneuvoston jäsenet, jotka viime kädessä vastaavat jopa valtakunnan oikeudessa toimistaan, että myös sitten kansanedustajat hyvin nopealla aikataululla pakotetaan tekemään valtavan merkittäviä ja taloudellisesti suuria ratkaisuja.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Entä edustaja Pekkarinen, paikaltaan? — Olkaa hyvä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhtyen siihen, mitä edustaja Tölli täällä jo aikaisemmin sanoi, kunta- ja palvelurakenneuudistus on todella iso uudistushanke hallituksen omissa prioriteeteissa. Se myllää koko tätä alueellista ja paikallista hallintoa, ja on kyllä tavattoman tärkeää, että kaikille niille, joilla on intressiä ja oikeastaan velvollisuuskin päästä sanomaan kaikesta siitä uudistuksesta, heille todellinen tilaisuus tähän järjestyy. On erittäin hyvä, että kanslerinvirasto on seurannut, ja on erittäin tärkeää, että virasto jatkossakin seuraa sitä, että kaikki tämä ihan oikein toteutuu.

Kiinnitän vain huomiota siihen, että nyt kun ollaan lausuntoa antamassa — 7. päivä päättyy lausuntoaika — ei tästä sote-uudistuksesta, sen linjasta, oikeastaan ole mitään varsinaista tietoa tällä hetkellä vielä olemassa. Olen itse maakunnan liiton puheenjohtajan ominaisuudessa sitä katsonut, ja eilen siellä on jo annettu lausunto tietämättä, mitä sotessa tarkkaan ottaen tapahtuu. Selvityshenkilöitten selvitysraportit valmistuvat vasta helmikuun viimeinen päivä, ja jo 7.3. pitää lausuntojen olla perillä, eli ei asiallisesti ottaen edes sen selvityshenkilöiden raportin sisältö ole tiedossa silloin, kun lausuntoja annetaan. Toivon siis, että jatkossakin tarkalla silmällä seurataan, miten se vaikuttaminen, mikä demokratiaan kuuluu, käytännössä voi toteutua.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Entä edustaja Sasi, käytättekö puheenvuoron paikalta? (Kimmo Sasi: Paikalta lyhyesti.) — Olkaa hyvä!

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz puhui jälleen täyttä asiaa. Suomen suurin ongelma on se, että meillä oikeudenkäynnit viivästyvät aivan liian pitkään. Tärkeätä on myöskin sitten päätösten seuranta, ja on toivottavaa, että Oikeuskanslerinvirasto tekee päätöksensä kanteluista mahdollisimman nopeasti, koska nopea reagointi on aina hyödyllistä.

Mitä tulee rikosjuttuihin, niin meillä on semmoinen hieman tsaarinaikainen perinne. Meillä pitäisi toimia amerikkalaisen tehokkaasti, että kun nuori tappelee kadulla, niin hänet otetaan yöksi säilöön, vankilaan, ja seuraavana aamuna viedään tuomioistuimeen ja siinä otetaan todistaja mukaan ja saman tien asia ratkaistaan ja asianomainen saa siitä sitten asianmukaisen rangaistuksen, eikä näin, että tutkitaan hitaasti ja vuoden kuluttua palataan sitten tuomioistuimessa asiaan ja sitten annetaan joku rangaistus. Nopeaa, tehokasta varsinkin rikosasioitten käsittelyä mielestäni oikeussalin pitäisi edistää.

Sitten myöskin palaan siihen asiaan, mistä edustaja Zyskowicz täällä sanoi, valittamiseen. Mielestäni on tärkeää, että tutkitaan ne asiat, missä pääsääntöisesti valitetaan vain täytäntöönpanon lykkäämiseksi. Ja kuten edustaja Zyskowicz sanoi, kun maasta karkottamisessa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, motiivi on se, että mahdollisimman myöhään voidaan panna täytäntöön tuo päätös, ja pitäisi tältä osin katsoa se, että kun ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen mukaisesti yksi valitusinstanssi riittää, niin näissä tapauksissa voisi poistaa mahdollisuuden valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ainakin katsoa, että tuo valitusmahdollisuus olisi valitusluvan takana, ja tällä tavalla nopeuttaa niitä prosesseja.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen oikeuskanslerin vastaus, ja jos runsaalla 5 minuutilla pärjättäisiin, niin sitten saataisiin suuri valiokunta alkamaan suurin piirtein ajallaan.

Valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Töllin kysymyksen johdosta totean, että kuntauudistuksen seuranta tapahtuu ainakin normaalin listatarkastuksen yhteydessä, mutta tarvittaessa, jos aihetta siihen ilmenee, myös muulla tavalla sitä tullaan seuraamaan.

Sitten täällä otettiin esille oikeudenkäyntien viipyminen, joka on ongelma monella tavalla, ja se näkyy myös Oikeuskanslerinviraston työssä. Meille tulee aika paljon kanteluita, ja muussa yhteydessä tulee tietoja näistä pitkistä käsittelyajoista, ja niihin puututaan niillä keinoilla, mitä meillä käytettävissä on. Osa näistä ongelmista on rakenteellisia ongelmia, jotka ovat lähinnä ehkä sitten lainsäädännöllisesti ratkaistavissa taikka näissä asianomaisissa elimissä työmenetelmiä kehittämällä, ja niihin Oikeuskanslerinviraston vaikuttamismahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät.

Hätäkeskusten toimintaan on varsin usein meillä myös jouduttu puuttumaan. Osa on ollut yksittäistapauksia, joissa on arvioitu pelkästään sitä kyseistä tapausta, mutta myös systemaattisiin ongelmiin on puututtu. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tällaisia systemaattisia ongelmia ei ainakaan meidän tietoomme ole enää tullut.

Edustaja Brax otti esille tämän eurokriisin, joka myös on meitä työllistänyt — ja paitsi meitä myös muita tahoja hyvin kiireellisellä aikatau-lulla — ja edelleen joudumme sitä tietysti seuraamaan. Edustaja Braxin esille ottama kysymys on myös sellainen, mihin perehdymme. (Kari Rajamäki: Työkyvyttömyys!) En tämänhetkistä tilannetta pysty ihan nyt sanomaan, siinä on kai ministeriössä jotain tapahtumassa, ja tällä hetkellä meillä ei ole tämmöistä systemaattista seurantaa olemassa. Kanteluita tietysti näistä kysymyksistä meille tulee. Niitä käsitellään sitten asianmukaisella tavalla.

Keskustelu päättyi.