Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Lagförslaget om slopande av fastighetsskatt på privata vattenområden, som riksdagen nu står i beråd att godkänna, är en välkommen förbättring av lagen om fastighetsskatten. Svenska riksdagsgruppen aktualiserade frågan för precis ett år sedan då vi inlämnade en lagmotion med samma innehåll. På finansministeriet gjordes därefter en utredning om ärendet och resultatet ser vi nu i den proposition till lag som vi här behandlar.

Nuvarande beskattningspraxis har varit problematisk på grund av att den har varit både otydlig och ojämlik i flera olika hänseenden. Beskattningen av vattenområden har inte varit lika för alla. Beskattningsvärdet har varierat kraftigt mellan olika kommuner, vilket gjort det svårt för fastighetsägarna att kunna förutse fastighetsskatten. Dessutom har det varit svårt för beskattaren att bestämma rätt värde för respektive vattenområde.

Skatteförvaltningen har nödvändigtvis inte heller känt till alla privatägda vattenområden, eftersom skatteförvaltningen får kännedom om dem i samband med fastighetsaffärer. Registren över ägarna har alltså inte varit tillförlitliga. (Hälinää)

Kiitos! — Beskattningspraxisen beträffande privata vattenområden har därför varit ytterst slumpmässig inom kommunerna. Den nuvarande beskattningen har varit orättvis också av en annan orsak. I samband med att spinnfiskelagen kom till blev privata vattenområden i skärgården i större utsträckning allmän egendom. Samtidigt som fritidsfiskarna fått rätt att fiska med handredskap på privata fiskevatten har en del av vattenägarna varit tvungna att betala skatt för sina vattenområden även om de inte längre inbringat något ekonomiskt mervärde.

Genom att nu slopa fastighetsskatten på privata vatten förbättras verksamhetsförutsättningarna för näringsidkare i skärgården.

Nykyinen verotuskäytäntö on ollut ongelmallinen, koska se on ollut monessa suhteessa epäselvä ja epätasa-arvoinen. Vesialueiden verotus ei ole ollut kaikille samanlainen. Verotusarvo on vaihdellut paljon eri kuntien välillä, mikä on tehnyt kiinteistöveron arvioimisen vaikeaksi kiinteistön omistajalle. Lisäksi verottajan on ollut vaikea määritellä kunkin vesialueen oikea arvo. Verohallinto ei ole myöskään välttämättä tuntenut kaikkia yksityisiä vesialueita, koska verohallinto saa tiedon näistä kiinteistökauppojen yhteydessä. Omistajarekisterit eivät siis ole olleet aivan luotettavia. Yksityisten vesialueiden verotuskäytäntö on tämän vuoksi ollut hyvin sattumanvaraista kunnissa.

Nykyinen verotus on ollut myös monesta muusta syystä epäoikeudenmukainen. Viehekalastuslain synnyn myötä saariston yksityisistä vesistä tuli yhä suuremmassa määrin yleistä omaisuutta. Samalla kun vapaa-ajan kalastajat saavat harjoittaa viehekalastusta yksityisillä vesillä, eräät vesien omistajat ovat joutuneet maksamaan veroa vesialueistaan siitä huolimatta, etteivät ne tuota taloudellista lisäarvoa. Kiinteistöveron poistamisen ansiosta yksityisillä vesillä paranevat saariston elinkeinonharjoittajien toimintaedellytykset.

Lagändringen är en logisk följd av att allmänna och samfällda vatten är befriade från fastighetsskatt, likaså jord- och skogsbruksmark som brukas för att ge inkomster. För yrkesfiskarna är fastighetsskatten besvärlig och har på sikt hotat hela fiskeriets lönsamhet. Eftersom fast egendom som används för jord- och skogsbruk har undantagits från skatteplikten är det med hänvisning till jämställdhetsaspekter också befogat och skäligt att även vattenområden som brukas av yrkesfiskare nu befrias från den här skatteplikten.

Som det framkommer av betänkandet är skatteintäkterna på vattenområdena så små att de kan beskrivas som helt betydelselösa. Faktum är att då vi i svenska riksdagsgruppen började utreda frågan ifjol och tog kontakt med finansministeriet fick vi beskedet att man aldrig egentligen räknat ut vad intäkterna är, eftersom de är för små för att ens räknas ut. Frågan är om inte uppbörden av skatten har varit dyrare än det som de här skatteintäkterna har inbringat. Skatten har alltså fiskalt sett haft en mycket liten betydelse, men kostnaden har varit stor för den enskilda vattenägaren och för den lilla grupp som den här skatten har berört.

Också med tanke på den svåra situation som Finlands kustnära yrkesfiske befinner sig i är den här lagändringen en god nyhet. Den innebär en börda mindre att kämpa med för yrkesfiskarna i en tid då verksamhetsförutsättningarna för fiske på många sätt är besvärliga.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on todella eräitä enemmän teknisluontoisia korjauksia. Ehkä tärkein koskee juuri tätä kiinteistöverolakia vesialueiden osalta. Kiinteistöverohan on hyvä vero, ja sen takia on tärkeätä, että sen pohja on tarkalleen oikein määritelty. Tällä esityksellä edistetään verotuksen yhdenmukaisuutta, sillä vesialueiden kiinteistöverotukseen liittyvät epäkohdat johtuvat verohallinnon puutteellisesta tietopohjasta ja vesialueiden arvostamisen vaikeudesta. Valiokunta piti tätä hallituksen esitystä perusteltuna. Se ei vaikuta vesivoiman verotukseen, ja tämä esitys ei myöskään vaikuta kuntien verotuottoihin merkittävästi, varmasti puhutaan alle miljoonan euron verotulokertymästä.

Puhemies! Tämäkin hallituksen verolakiesitys on siis linjakas.

Seppo  Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Gestrin puheenvuorossaan toi erinomaisen hyvin esille ne ongelmat, mitkä liittyvät nimenomaan tähän vesialueitten kiinteistöverottamiseen ja tähän yksityisen kansalaisen vapaaseen nautintaoikeuteen toisen mailla. Mielestäni tässä tämä kalastusoikeus, mikä viehekalastukseen liittyy, on rinnastettavissa tavallaan marjastusoikeuteen. Pidän tätä viestiä siinä mielessä hyvänä, että hallitus on näin esittänyt, ja valiokuntakin on suuressa viisaudessaan tähän esitykseen yhtynyt niin, että sellaisella alueella, mikä ei ole tonttia eikä kiinteistöä, ei ole myöskään kiinteistöverollista arvoa.

Mutta sen sijaan, herra puhemies, ed. Ala-Nissilän, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan, äsken käyttämästä puheenvuorosta, että kiinteistövero on hyvä vero, sanoutuisin jyrkästi irti. Otan esille semmoisen esimerkin, mikä nyt sitten syntyy, kun on suuri uutinen käynyt tästä pääomaverosta vapautumisesta, mikä koskettelee vain muutamaa tuhatta ihmistä. Kyllä kiinteistövero koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, ja kaikki niin sanotut ryöstötoimenpiteet ja tämän veron korottamiseen johtavat toimenpiteet pitää jyrkästi torjua. Kuntien talous pitää saattaa muuten oikealle järjestykselle eikä tätä kautta. Mietintö sekä hallituksen esitys on hyvä. Näin menköön eteenpäin.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta sekä hallituksen esitys että mietintö ovat erittäin kannatettavia. Kun aikanaan tehtiin tämä viehekalastuslaki, minusta se oli erittäin hyvä laki. Tämän lain puitteissa nyt sitten myös yhtenäistetään näiden vesialueiden omistajien verokohtelua, ilman että sillä olisi olennaista vaikutusta kiinteistöverotuottoihin. Minusta tämä on erittäin hyvä mietintö, ja näin pitää lakia viedä eteenpäin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Varmasti, niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, on selkeä pohja oltava kiinteistöverotuksessa myös. Haluaisin tässä, kun veroasioista puhutaan, kuitenkin todeta, kun on väitetty, ettei nykyhallitus, Vanhasen hallitus, toimi perheiden hyväksi, niin nyt on toki osoitettu, että hyvin toimii, nimittäin suurten perheyritysten hyväksi, kun varallisuusvero poistetaan. Se on hyvää perhepolitiikkaa ilmeisesti, jota hallitus toteuttaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle voisi todeta, että hallitushan on perhetukia lisäämällä — meillähän on perhebudjetti täällä käsittelyssä — lisännyt kyllä ostovoimaa merkittävästi perheille. Se on hyvä asia.

Ed. Seppo Lahtela mielestäni puhui vähän asian sivusta. Kyllä kiinteistövero on hyvä, kunnollinen veromuoto, ja sitä pitää nykypohjalla käyttää kuntaperuspalvelujen rahoittamiseen. Sen sijaan varallisuusverohan oli katoavaa kansanperinnettä. Siitä kaikkialla luovutaan, ja sitä oli helppo kiertää. Minusta tällä tavalla voitiin edistää suomalaista yrittäjyyttä, suomalaista omistajuutta. SAK ja STTK:kin kannattivat sen poistamista. Te olette, ed. Tiusanen, tässäkin veroasiassa kaksi kierrosta jäljessä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään aamuradiossa kello 8.10 alkavassa Ylen ykkösen lähetyksessä nimenomaan SAK:n edustaja, SAK:n puheenjohtaja, toistuvasti, painokkaasti toisti, että he eivät millään lailla ole olleet mukana hyväksymässä tätä varallisuusveron lopettamista, koska se kuulemma hänen kertomansa mukaan, ed. Ala-Nissilä, ei ollut lainkaan mukana tässä tuponeuvottelussa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mitä tuohon varallisuusveroon nyt tulee, niin tietysti on hyvä, että maksukyvyttömiä rikkaita autetaan — sehän on selvä — siinähän tulee vaan mielenrauhaa. Sehän aiheutti vain pahaa mieltä hyville ihmisille ja sillä siisti, kun satojatuhansia työllistävätkin.

Arvoisa puhemies! Kun ed. Gestrin viittasi viehekalastusasiaan, niin totean vain siitä lyhyesti sen, että aivan niin kuin eduskunta yksimielisesti edellytti, on selvitetty joka ikinen vuosi sen toimivuus eri puolilla Suomea. Niissä paksuissa raporteissa, mitkä eduskunnalle on tullut, ei ole ollut huomautettavaa tässä asiassa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensin tästä varallisuusveron poistamisesta.

Herra puhemies! Olen juuri siihen tulossa. Tämä varallisuusveron poistaminen on järkevä ratkaisu, ja on mielenkiintoista olla havaitsemassa, miten vasemmiston ja keskustan kansanedustajat pystyvät omilleen kertomaan, että sekin tehdään tavalla, joka suosii pieni- ja keskituloisia.

Mutta tämä liittyy, herra puhemies, tähän kiinteistöveroon sitä kautta, että ed. Ala-Nissilä täällä sanoi, että kiinteistövero on hyvä vero. Eilen ministeri Kalliomäki puhuessaan tästä varallisuusveron poistamisesta myös, jollen väärin muista, toi esiin, että kiinteistöveroa tulisi vastaavasti pyrkiä kehittämään.

Tästä, herra puhemies, saan aiheen hyvin konkreettiseen kysymykseen: Onko hallituksella aikeita kiinteistöveron selvään korottamiseen?

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kiinteistöveron piiristä pitäisi myös vakituiset asunnot ottaa pois. Suomessa ovat asumiskustannukset erittäin korkeat. Tässä olisi ollut mainio tilaisuus asumiskustannuksia laskea.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Oikein sydäntä hyytää, kun ed. Ala-Nissilä täällä kehuu kiinteistöveroa hyväksi veroksi. Onko nyt tarkoitus hallituksella ruveta nostamaan kiinteistöveron ylärajaa? Entäs maa- ja metsätalousmaa, pistetäänkö se kiinteistöverolle, kun se on niin hyvä vero? Sitäkö keskusta ajaa? Tai kun veteraani asuu rintamamiestilalla talossa, jossa tontti on suhteellisen iso, vaikkapa Espoossa, ruvetaanko tätä tonttia verottamaan niin, että veteraanilla ei ole varaa asua siellä? Tai mummo ei voi välttää kiinteistöveroa muulla tavalla kuin menemällä kuntarajan yli, sitä mökkiä hän ei voi pistää taskuun. Mitä te oikein tarkoitatte tällä, että kiinteistövero on niin hyvä vero?

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Palaan tähän ensimmäisessä käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön, jossa nimenomaan poistetaan, vapautetaan, tämä kiinteistövero vesialueilta. Minun mielestäni tämä on yhdenmukainen sen kanssa, mikä käytännössä tilanne on tuolla maakunnissa, koska vesialueitten omistussuhteet ovat aika epämääräiset. On erilaisia jakokuntia jne. Eli sieltä ei kyllä autuutta varmasti valtiontalouden kassaankaan ole tulossa eikä kuntien.

Siitä, mitä ed. Ala-Nissilä totesi: Aika hämmentävä on hänen mielipiteensä yleisesti kiinteistöverosta. Kyllä kannattaisi kuunnella hieman niitä pienituloisia mökinomistajia siellä omassa kunnassannekin.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän kiinteistöveropohjaa kavennetaan, ei lisätä. Tehdään tekninen muutos. Minä tarkoitin sitä, että kiinteistövero on teknisesti hyvä vero. Sitä ei voida sillä tavalla, esimerkiksi niin kuin varallisuusveroa, kiertää. Tämä kohdistuu oikeudenmukaisesti. Kiinteistöverosta tulee kyllä tuloa, esimerkiksi Helsingissä suuret liikeyritykset maksavat kiinteistöistään kiinteistöveroa merkittävästi. Se on omalta osaltaan turvaamassa peruspalveluja kunnille. Tämä on kunnallinen vero, ja kuntien päätettävissä on kiinteistöverotaso. Kun me haluamme turvata kunnille peruspalvelut tulevaisuudessa, niin tämäkin on yksi väline, jota kohtuullisesti voidaan kunnissa käyttää. Kaikki muu puhe on muuta.

Mutta ed. Zyskowiczille, arvoisa puhemies, mielelläni kuitenkin sanoisin, että hänkin on pari kierrosta ja kokoomus oli viime vaalikaudella pari kierrosta jäljessä, kun nämä yritysverojutut kaikki makasivat pöytälaatikoissa ja pysyivät siellä.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eikö ole ihmeellistä, että kun ihminen säästää rahaa, ostaa kiinteistön tai asunnon, niin siitä sitten valtio kuitenkin pistää vielä kiinteistöveron? Mutta jos vähän fiksumpi on, pistää rahat pankkitalletustilille, ei mene veroa ollenkaan ja asuu vuokralla ja vuokra on vähennyskelpoinen esimerkiksi yrittäjälle näistä yritystiloista, niin lopputulos on parempi. Kysyn ed. Ala-Nissilältä, tätäkö te haluatte, että kiinteistöveron alarajaa tulette nostamaan todennäköisesti, koska kuntien talous on kaatumassa veronmaksajain syliin. Minusta se on väärä signaali yrittäjille, kiinteistönomistajille ja asunnonomistajille. Tehkää nyt jotain viisasta, keskustapuoluekin!

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmasen puheen loppuosa oli täyttä asiaa. Sen sijaan alkuosa ei ollut. Vuokralla asuvat maksavat aivan yhtä lailla kiinteistöveroa kuin omistusasukkaat. Se on vain siellä vuokrissa ja se ei näy, mistä se on peräisin. Se menee ikään kuin vuokranantajien syyksi.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmaselle täytyy todeta, että yrittäjille kiinteistövero on vähennyskelpoinen vielä kaiken lisäksi.

Mutta silloin aikanaan meillä oli katumaksu, meillä oli manttaalimaksu, meillä oli asuntotulon verotus. Ne olivat kaikki huonoja veroja. Ne korvattiin teknisesti selvästi paremmalla kiinteistöverolla. Kunnallehan aiheutuu kustannuksia kiinteistöistä. Kysymys on juuri siitä, että tällä voidaan niitä hoitaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jos kuuntelen oikein ed. Ala-Nissilää, kun hän kertoo, kuinka tärkeä kiinteistövero on turvaamassa kuntien tuloja ja kuinka voimakkaasti hän painottaa sitä, että yrityksille kohdistuva kiinteistövero on vähennyskelpoinen, ja kokemukseni pohjalta näitä asioita ajattelen, tämä on minulle samanlainen vastaus, että näyttää ilmiselvästi siltä, että nykyinen punamultahallitus on seuraavaksi käymässä kiinteistöveron noston kimppuun. Nyt on oiva tilaisuus sanoutua siitä irti. Jos valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa, että kiinteistöveroa ei tulla korottamaan, se kannattaisi nyt myöskin ääneen sanoa. Mutta tällainen epätietoisuus, joka velloo tämän alarajan nostamisen kohdalta, jatkuu ja jatkuu.

Samoin monet maa- ja metsätalousmaata omistavat henkilöt odottavat tällä hetkellä, ovatko nämä huhut paikkansa pitäviä, kun kerrotaan, että kiinteistöveroa tullaan laajentamaan myös maa- ja metsätalousomaisuuteen. Nämä asiat kiistäkää, ed. Ala-Nissilä, tässä salissa, niin nämä pulinat tuolla kentällä vähenevät.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinteistövero on vuodesta 98 lähtien noussut. Silloin se oli 460 miljoonaa euroa. Se oli pitkään 2000-luvulla noin 600 miljoonaa euroa per vuosi. Nyt vuonna 2004 kiinteistöveron loppusumma on 710 miljoonaa euroa. Minun mielestäni kun on keskustelua siitä, että kiinteistöveroa vielä nostettaisiin, niin kun viimeisen kymmenen vuoden aikana se on melkein tuplaantunut, se on aika epätodennäköistä, koska se summa on tullut jo niin suureksi, ja samanaikaisesti hallituksesta on tulossa Jan-Erik Enestamin esittämä esitys, jossa tulisi uudestaan katumaksu käyttöön, eli entisestään lisättäisiin ihmisten menoja kuntapuolella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kunnat ovat yleensä ottaen nostaneet jo veroprosenttinsa maksimaalisesti tai hyvin lähelle sitä, mutta samalla kiinteistövero on ollut se, josta ainakin valtion hallinto on ilmoittanut, että sitä tullaan tulevaisuudessa enemmän käyttämään kuntien taloudellisen pohjan ylläpitämiseksi, samoin kuin potilas- ja muiden asiakasmaksujen korottamista. Näin ollen vaikuttaa valitettavasti siltä, että kiinteistöveroa tullaan siihen käyttämään. Tällä hetkellä on olemassa voimalaitoksille oma kiinteistövero, joka poikkeaa yleisestä kiinteistöverosta ylöspäin. Mielestäni jos jatkossa näihin asioihin hallitus puuttuu ja tarkastelee kiinteistöveron jakaumaa uudelleen, pitäisi ehkä enemmän kiinnittää huomiota nimenomaan sen tyyppisiin kiinteistöihin ja laitoksiin, jotka aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle, niitä ulkoistamalla, kuten esimerkiksi voimalaitokset ja erityisesti hiilivoimaa käyttävät laitokset, ja niiden kiinteistöveroa voitaisiin ajatella tarkastettavan ylöspäin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! On mielenkiintoista, että nyt samanaikaisesti voidaan keskustella varallisuusveron poistamisesta ja kiinteistöveron korottamisesta. Hallituksella näyttää olevan suunnitelma kiinteistöveron alarajan ja ylärajan korottamisesta, ja se on tietysti todella mielenkiintoinen asia.

Täällä perustellaan varallisuusveron poistamista sillä, että sitä on helppo kiertää. Se on hyvä peruste sinänsä, mutta kyllä mielenkiintoista on kuunnella ed. Ala-Nissilän puhetta, että kun kiinteistöveroa ei voi kiertää, niin sitä on syytä korottaa tai pitää sitä hyvänä ja varallisuusvero poistaa, koska se on helppo kiertää. Kyllä on mielenkiintoiset perustelut, joita haja-asutusalueilla elävät eläkeläiset ja monet muut ajattelevat, kun maksavat kiinteistöveroa ja entistä enemmänkin jatkossa, kun hallitus sitä määrää korotettavaksi, kun ei ole, millä kiertää sitä ja todeta, että rikkaille annetaan verot anteeksi, kun he voivat kerran sitä kiertää. Nyt tämä tilanne johtaa siihen, että todellakin haja-asutusalueilla erityisesti kiinteistöveroa vastaan ihminen ei saa minkäänlaisia palveluja. Itse pitää tiensä auki, hoitaa kulunsa. Siellä on muun muassa keskustan äänestäjiä aika paljon, ja heille on nyt luvassa ... (Ed. Salo: Oli!) — Oli, joo. — Heille on nyt luvassa sitten kiinteistöveron korotus.

Ed. Soinille totean, että ei sitä pääse pakoon naapurikuntaan muuttamalla, kun hallitus alarajaa nostaa. Se on vähintään sen alarajan mukainen myös siellä naapurikunnassa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä täsmensi, mitä hän tarkoitti sanomalla, että kiinteistövero on hyvä vero. Hän tarkoitti, että se on teknisesti hyvä vero, ja ymmärrän tämän näkemyksen. Esimerkiksi kiinteistöjä on paljon vaikeampi viedä ulkomaille kuin esimerkiksi osakeomistusta tai muuta pääomaa.

Mutta, herra puhemies, todellakin eilen työhuoneessani kuunnellessani vähän huolimattomasti ministeri Kalliomäen puheenvuoroa olin ymmärtävinäni, että hän viittasi siihen, että hallitus olisi aikeissa kiinteistöveroa korottaa, joten kun ministeri Kalliomäki on paikalla, niin kysyn: Onko hallituksella tällaisia aikeita?

Ed. Ala-Nissilä moitti kokoomuksen veropolitiikkaa ja sanoi sen olevan jäljessä. Ainakin tässä tuloverotuksen keventämisessä keskusta on kyllä erinomaisesti jäljessä. Viime vaalikaudella te moititte tehtyjä veronalennuksia, vaalien alla te vastustitte tuloverotuksen keventämistä, hallitusohjelmaan te laitoitte runsaan miljardin ja nyt eilisillä päätöksillä, mistä kiitos ja onnittelut, ollaan menossa yli 2 miljardin. Hitaasti mutta varmasti tulette perässä tässä työn verotuksen keventämisessä. (Puhemies koputtaa) Tervetuloa! Hyvä niin.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! En laajenna tätä, mutta en malta olla sanomatta, että sellainen muutos tässä on, että viime vaalikaudella yritysverotusta kiristettiin, nyt sitä kevennetään. Tässäkin veroehdotuksessa on kysymys kiinteistöveron keventämisestä, veropohjan pienentämisestä. Puhuin siitä, että tämä on teknisesti hyvä vero, paljon parempi teknisesti kuin ne asuntotuloverotus ja katumaksu, jotka tällä kiinteistöverolla aikanaan korvattiin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa ei ole kiinteistöveropohjan laajentamista, eikä tämä hallitus kiinteistöveropohjaa laajenna. Se on ihan selvä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilän ensimmäiseen lausumaan, että kiinteistövero on hyvä vero, en suinkaan voi yhtyä. Mutta en voi yhtyä myöskään siihen täsmennykseen, että kiinteistövero on teknisesti hyvä vero. Pitää muistaa, että kiinteistöveroa on kehitetty monen vaiheen kautta katumaksusta ja sen veron tarkoitus on aikoinaan ollut aivan toinen kuin nyt on kiinteistöveron tarkoitus. Sen tarkoitushan on, että otetaan sieltä, mistä on mahdollisuus ottaa.

Kun hallitus heikentää kuntien taloudellisia mahdollisuuksia muun muassa leikkauslailla, niin se toisaalta on lisäämässä, nostamassa, tuloja kiinteistöverotusta kiristämällä. Koko kiinteistöverotus olisi mielestäni nostettava pöydälle ja käytävä se läpi, tehtävä siitä oikeudenmukainen. Kiinteistövero ei saa olla keino paikata tuloja, koska kiinteistövero on vero, joka nostaa asumiskustannuksia ja vaikuttaa tässä maassa erittäin suureen määrään kansalaisia.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilälle toteaisin, että hallitusohjelmassa lukee: "Osana kuntatalouden rahoituksen vahvistamista selvitetään kiinteistöverokannoissa tarvittavat muutokset." Jos sanotaan, että "osana kuntatalouden rahoituksen vahvistamista", niin kyllä tämä vähän siihen suuntaan viittaa, että jos aiotaan kiinteistöveron kautta kuntien rahoituspohjaa vahvistaa, niin kyllä sen etumerkki silloin on kiinteistöveroa lisäävä eikä vähentävä. Jos ajatellaan kuntataloutta suhteessa kiinteistöveroon, kaikista paras ja oikeudenmukaisin tapa turvata kuntien palvelut ja kuntien rahoitus on riittävät valtionosuudet, joita saadaan, kun peritään riittävästi progressiivista valtion tuloveroa. Toiseksi paras tapa on sitten kunnallisvero, joka on tasavero, ja kaikista huonoin tapa on sitten maksut ja taksat ja sitten tällaiset erikoisverot, kuten kiinteistövero siltä osin kuin se esimerkiksi asumiseen kohdistuu.