Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hanke on saanut alkunsa jo vuoden 2007 lopulla. Valtioneuvosto asetti suunnitteluhankkeen koskien julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta, ja tämän tehtävänä on ollut suunnitella tietoliikenneverkko ja verkkopalvelut hallinnolle ja erityisesti turvallisuusviranomaiselle.

Lyhyesti tässä on kyse siitä, että turvallisuusverkko varmistaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden edellyttämän viestinnän häiriöttömyyden ja jatkuvuuden ja turvaa päätöksenteossa ja johtamisessa tiedon käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden. Turvaverkosta käytetään lyhennettä Tuve. Elikkä tämä Tuve koostuu viestintäverkosta, laitetiloista, laitteista sekä yhteisistä tieto- ja viestintäpalveluista. Tietoliikenneverkkotoiminnot siirtyisivät puolustushallinnolta Suomen Erillisverkot Oy:lle, ja laitetiloja ja laitteita hallinnoi sen tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko Oy. Ne ovat sataprosenttisesti valtio-omisteisia yhtiöitä, ja tämä on kirjattu lakiin.

Tieto- ja viestintäteknisiä palveluja tuottaa Haltik, mutta myöhemmässä vaiheessa Tori, toimialariippumaton palvelukeskus, joka on nyt perustettu tällä kaudella. Palvelutuotanto jaetaan verkko- ja infrastruktuuripalveluihin, yhteisiin tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin ja integraatiopalveluihin, jotka määritellään siis tässä Tuve-laissa — ja myös palvelujen tuottajat.

Käytön periaatteista lyhyesti se, että Tuvea käytetään jokapäiväisessä työssä kaikissa oloissa. Valtiovarainministeriö päättää normaalioloissa ja niiden häiriötilanteessa Tuven palvelutuotannon ja käytön tärkeysmäärittelyssä. Poikkeusoloissa noudatetaan valmiuslain säännöksiä ja puolustustilan aikana puolustustilalain säännöksiä.

Osa viranomaisista velvoitettaisiin Tuven käyttöön, ja myös muut viranomaisten keskeiset yhteistyötahot voivat käyttää sitä tietyin edellytyksin. Tämä käyttövelvoite koskee myös kunnallisia toimijoita, kuten ensihoitopalvelua ja pelastustoimea. Tässä on siis lukuisia viranomaisia, supo, ulkoasiainministeriö EU-turvaluokitellun tiedon käsittelyä koskien, ja muittenkin ministeriöitten kohdalla on määritelty näitä, jos on suojaustarvetta koskevia tietoja ja niiden käsittelyä, mukaan lukien siis pelastustoimi, Hätäkeskus ja sitten Kyberturvallisuuskeskus.

Turvallisuusverkon omistaa siis sataprosenttisesti valtio, ja se on sataprosenttisesti hallinnassa. Ohjaus ja valvonta kuuluvat valtioneuvoston kanslialle Suomen Erillisverkkojen yhteydessä, ja yleishallinnollinen, strateginen ja taloudellinen ohjaus keskitetään valtiovarainministeriölle. Sitten lisäksi perustetaan tämmöinen strateginen neuvottelukunta ohjaamaan Tuven toimintaa.

No, hallituksen esityksen mukaan ohjausvastuun jakautumisen on nähty voivan muodostua haasteelliseksi, minkä johdosta tarvitaan selkeät periaatteet, joilla varmistetaan toiminnan tehokas ohjaus ja johtaminen kaikissa olosuhteissa, eli silloin, kun toimintaa tarvitaan välittömästi, on näitten johtamis- ja organisaatiohierarkioiden oltava selviä.

Rahoituksesta: Rahoitus katetaan asiakkailta perittävillä käyttömaksuilla, ja valtiontalouden kehyksissä on tähän varattu myöskin lisärahoitusta ja talousarvioesityksessä myöskin välttämättömiä lisärahoitustarpeita. Toiminnan keskittämisellä pyritään saamaan mahdollisimman hyvä palvelujen yhteentoimivuus ja kustannustehokas toimintatapa. Rahoituksessa myöskin on sitten valiokunta kiinnittänyt huomiota siihen, että saadaan kokonaiskustannustaso avoimeksi, kustannushyödyt toteutetuiksi, ja että lisärahoitus talousarvioesityksessä katetaan riittävästi elikkä saadaan korkealaatuinen ja turvallinen verkko.

Henkilöstön asemasta: Henkilöstön ja toimintojen siirto toteutetaan liikkeen luovutuksena turvaten nykyisen toiminnan ja siirtyvien henkilöiden palvelussuhteiden jatkuvuuden. Valtiolta eli Puolustusvoimilta siirtyy Suomen Erillisverkot Oy:n palvelukseen noin 150 henkilöä, ja eläkkeet turvataan yhtiön ottamilla lisäeläkevakuutuksilla. Haltikista ei siirry Erillisverkot Oy:hyn henkilöitä, ja mahdolliset toimintojen henkilöstön siirrot Haltikista tähän toimialariippumattomien ict-toimintojen virastoon ratkaistaan ja vaikutukset arvioidaan tehtäessä päätöksiä niiden palveluntuottajista. Tästä ovat myös henkilöjärjestöt antaneet sitten lausunnon koskien elä-kevastuita. On pohdittu henkilöturvallisuutta, muun muassa että henkilöstön luotettavuus voidaan selvittää turvallisuusselvityksillä.

Liikkeen luovutuksesta: Puolustusvoimat on käsitellyt lausunnossaan hallintovaliokunnalle laajasti verkkoratkaisun vaikutuksia ja on todennut, että liikkeen luovutus tulee toimeenpanna vasta sitten, kun on varma käsitys siitä, että turvallisuustoimet ovat riittävät ja operatiivinen toiminta ei vaarannu.

No, sitten tämä toimialariippumattomien ict-toimintojen ja Tuven yhteys. Elikkä uusi Tori-laki mahdollistaa sen, että se voisi tuottaa Tuven tieto- ja viestintäteknisiä palveluja, mutta Tuve-laki on erityislaki suhteessa Tori-lakiin. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on, että Tori-palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon perustason ja korotetun ja korkean tietoturvan ja varautumisen tason toimialariippumattomat ict-tehtävät mutta pois lukien ne tehtävät, jotka olisivat Suomen Erillisverkot Oy:llä.

Tähän ovat myös perustuslakivaliokunta ja puolustusvaliokunta antaneet lausuntonsa, ja hallintovaliokunta on ottanut huomioon sitten mietinnöissään näiden esittämät muutosesitykset, ja tämä mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy hylkäysesityksen sisältävä vastalause.