Pekka  Kuosmanen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen, jonka on minun lisäkseni allekirjoittanut 18 edustajaa. Kyseessä on laki tuloverolain 20 §:n muuttamisesta. Kyseinen pykälä määrittelee kokonaan tuloverosta vapaat yhteisöt, joita ovat muun muassa Suomen Pankki, Helsingin yliopisto, Oy Yleisradio Ab, Pohjoismainen investointipankki, Kansaneläkelaitos sekä valtakunnallinen työttömyyskassa. Aloitteeni mukaan tähän joukkoon tulisi lisätä ryhmä yksityishenkilöitä, nimittäin sotaveteraanit eli henkilöt, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelutunnus tai rintamatunnus. Näin ollen heidän ei tarvitsisi maksaa eläkkeestään veroa.

Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisia. Heillä on merkittävä osa maamme historiassa. He ovat puolustaneet isänmaamme itsenäisyyttä ja vapautta. Itsenäisyys säilyi, ja tie rauhaan avautui sotiemme miesten ja naisten työn ja uhrausten ansiosta. Veteraaneja kohtaan tunnemme kiitollisuutta ja arvonantoa. Hyväksymällä tämän lakialoitteen voimme osoittaa arvostuksemme ei vain sanoin vaan myös teoin. Voimme osoittaa, että me suomalaiset olemme valmiit edelleen ottamaan veteraanien asian omaksemme.

Veteraaneja on maassamme vajaat 150 000 henkeä. Heistä naisia on 42 000. Veteraaneista sotainvalideja on noin 23 000. Joukko on siis edelleen melko suuri, vaikka veteraanien lukumäärä vähenee joka vuosi noin 12 000 henkilöllä. Veteraanien keski-ikä on tänä päivänä yli 81 vuotta. Vanhimmat heistä ovat yli 90-vuotiaita ja nuorimmat ovat reilusti eläkeiän saavuttaneita. Kyseessä on siis varsin ikääntynyt ja pitkän elämäntyön tehnyt joukko. Samalla kun veteraanien joukko vanhenee ja harvenee, heidän kuntonsa heikkenee.

Rintamaveteraanit ovat tietysti oikeutettuja kaikkeen siihen sosiaaliturvaan, mihin muutkin kansalaiset. Tämän lisäksi veteraanien sosiaaliturvaa täydentämään on pääosin 1970- ja 1980-luvulla säädetty erityisetuuksia, joihin vain veteraaneilla on oikeus. Rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuksien saaminen edellyttää, että henkilö on saanut asianmukaisen tunnuksen. Tunnuksen olemassaolo on edellytyksenä myös tekemässäni lakialoitteessa. Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi 1994 vuoden lopussa.

Tunnuksia on kaikkiaan viittä eri lajia. Yleisin on miehille tarkoitettu rintamasotilastunnus. Rintamaolosuhteissa palvelleet naiset ovat saaneet oman tunnuksensa, rintamapalvelutunnuksen. Työvelvollisina linnoitustöihin osallistuneet miehet ovat saaneet erityisryhmänä oman tunnuksensa, rintamatunnuksen. Tunnuksista nuorin on ulkomaalaisten rintamasotilastunnus. Tämän tunnuksen on voinut saada Suomen joukoissa vapaaehtoisena palvellut ulkomaalainen henkilö. He ovat lähinnä ruotsalaisia ja virolaisia vapaaehtoisia, mutta myös inkeriläisiä ja muita entisen Neuvostoliiton alueella asuvia suomensyntyisiä miehiä. Tätä joukkoa en kuitenkaan ole ottanut mukaan aloitteeseen, sillä mehän säädämme lakeja, jotka ovat voimassa täällä Suomessa, emmekä näin ollen voi puuttua esimerkiksi Ruotsin tuloverotukseen.

Ennen eläkeikää veteraanit kuuluivat vuodelta 1971 peräisin olevan rintasotilaseläkelain piiriin. Ikääntymisen myötä kaikki veteraanit ovat käytännöllisesti katsoen siirtyneet yleisen eläkejärjestelmän piiriin. Kansaneläkettä saavat lähes kaikki veteraanit. He ovat oikeutettuja rintamalisään, josta on säädetty edellä mainitussa laissa. Sen määrä on tällä hetkellä 235 markkaa kuukaudessa. Se on verovapaata tuloa. Rintamalisää maksetaan vuonna 2001 noin 140 000 veteraanille. Tähän sisältyy myös ulkomailla asuvien vuosina 1939—1945 sotiin osallistuneille maksettava rintamalisä. Rintamalisää maksetaan enää vajaalle 2 000:lle ulkomailla asuvalle veteraanille.

Ylimääräistä rintamalisää alettiin maksaa vuoden 1986 marraskuusta lähtien. Ylimääräistä rintamalisää korotettiin huhtikuussa 2000. Sen suuruus on korotuksen jälkeen enintään 45 prosenttia kansaneläkkeen entisen lisäosan määrästä. Kun työeläketulo ylittää 1 000 markkaa kuukaudessa, ylimääräisen rintamalisän määrä on enimmillään 25 prosenttia. Ylimääräinen rintamalisä on tällä hetkellä vuositulosta riippuen 30—1 023 markkaa kuukaudessa. Etuus on verovapaata tuloa, ja sitä maksetaan kuluvana vuonna runsaalle 80 000 veteraanille.

Arvoisa herra puhemies! Vähiin käyvä sotaveteraanien joukko ansaitsee kaiken mahdollisen yhteiskunnallisen tuen. Vaikka veteraaneille maksetaankin verovapaata rintamalisää, olisi mielestäni vähintäänkin kohtuullista, ettei heidän tarvitsisi maksaa eläkkeestään ollenkaan veroa. Valtiolle ei tästä koituisi kovinkaan suuria taloudellisia menetyksiä, varsinkin kun ottaa huomioon, että veteraanien määrä vähenee vuosi vuodelta.

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt seuraavan sisältöisen lakialoitteen:

     "Eduskunnalle

Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisia. Heillä on merkittävä osa maamme historiassa. He ovat puolustaneet isänmaamme itsenäisyyttä ja vapautta. Itsenäisyys säilyi ja tie rauhaan avautui sotiemme miesten ja naisten työn ja uhrausten ansiosta. Veteraaneja kohtaan tunnemme kiitollisuutta ja arvonantoa. Veteraaneja on maassamme tällä hetkellä vajaat 150 000. Heidän keski-ikänsä on korkea, yli 81 vuotta. Veteraanien määrä vähenee vuosittain.

Tämä vähiin käyvä sotaveteraanien joukko ansaitsee kaiken mahdollisen tuen. Olisikin kohtuullista, jos heidän ei tarvitsisi maksaa eläkkeestään ollenkaan veroa. Valtiolle ei tästä koituisi kovinkaan suuria taloudellisia menetyksiä, varsinkin kun ottaa huomioon, että veteraanien määrä vähenee joka vuosi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 3 luvun otsikko ja 20 §:n otsikko sekä lisätään 20 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 227/1995 ja 229/1999, uusi 4 kohta seuraavasti:

3 luku Kokonaan tai osittain verovapaat yhteisöt ja henkilöt

20 § Tuloverosta vapaat yhteisöt ja henkilöt

Tulon perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:

4) henkilöt, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus."

Kari  Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Näin äkkiä kun asiaan tutustuu, tuntuu tietenkin siltä, että tämä tulee maksamaan hirvittävästi. Näinhän varmasti onkin, mutta tämä on joka tapauksessa niin kannatettava aloite, että minäkin sen allekirjoitin.

Tietenkin voidaan esittää Suomessa olevan muitakin sellaisia ryhmiä, joilla olisi oikeus, sanoisinko, välttää veronmaksua. Minä väitän, ettei toista samanlaista ryhmää Suomesta kuitenkaan löydy. Voidaan kysyä keneltä tahansa kansalaiselta tällä erää, oletko valmis lähtemään kolmeksi, neljäksi, viideksi vuodeksi sotaan, jotta saisit vaikka kolmeksi neljäksi vuodeksi siitä ansiosta verovapauden. Ei taida löytyä sellaista ryhmää eikä sellaisia ihmisiä Suomesta tällä erää. Näiltä henkilöiltä, joita tämä nyt koskee, ei edes kysytty, oletko valmis lähtemään sotaan, vaan sinne komennettiin.

Tästä olisi tietenkin pitänyt tehdä budjettialoite, jotta tämä asia olisi tullut todellakin eduskunnan käsittelyyn ja olisi saatu siitä vaikkapa äänestää, jollei yksimielisyyttä olisi löytynyt.

Kuten aluksi sanoin, tämä varmaan maksaa. Sitä laskeskeltiin tupakka-askin kanteen, ja 400—500 miljoonaa väittäisin sen maksavan vuosittain. Ed. Kuosmasella oli laskelma, että 250 miljoonaa per vuosi. Täytyy huomioida se, että nämä veteraanit, jos heitä nyt lasketaan olevan 12 000 tällä erää, vähenevät joka vuosi. Vauhti kiihtyy hirvittävällä nopeudella. Nuorimmat sotilaathan ovat vuonna 26 syntyneitä, hekin ovat jo 75-vuotiaita, ja keski-ikä on jo 82 vuotta, taitaa 83:a edetä. Tässä olisi semmoinen viiden kuuden vuoden aika, sanoisinko, meille veronmaksajille suunnilleen se viisi kuusi vuotta, mitä nämä sotilaat sotivat aikanaan. Sen verran me joutuisimme antamaan heille ylimääräistä hyvitystä, ja sen he varmasti olisivat ansainneet.

Jukka  Vihriälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme valmistautumassa muutaman viikon kuluttua 84. itsenäisyyspäivään. Ed. Kuosmasen aloitteeseen löytyy, niin kuin hän puheessaan perusteli, vahvoja perusteita, että veteraanit vapautettaisiin tykkänään verotuksesta. Tässä sanotaan, että ei aiheutuisi kovin suuria taloudellisia menetyksiä. En pysty sanomaan, onko se 230 tai 250 miljoonaa markka. Tämä on tietenkin suhteellinen raha, mutta uskon näin, että jos tämmöistä laajaa poliittista tahtoa löytyisi, asia voitaisiin hoitaa.

Tietenkin on muistettava myöskin se, että veteraaneissa on myöskin erittäin hyvätuloisia eläkeläisiä tänä päivänä. Jos silloin ajatellaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, olisiko se sitten oikein, että heidätkin vapautettaisiin? Mutta toisaalta silloin ei kysytty tuloja, kun rintamalle lähdettiin, vaan kaikki olivat saman arvoisia rintamalle lähtiessään. Tietenkin tätä taustaa vasten ajatellen tälle löytyy perusteita. Siksi tämän aloitteen allekirjoitin. Tiedän kyllä, että eihän tämä mihinkään johda, mutta toivottavasti tämä antaisi toivoa siihen, että veteraaniasioita muutenkin voitaisiin yksituumaisesti ja ennen kaikkea sillä tavalla hoitaa, että jokaiselle veteraanille elämän ehtoo olisi hyvin turvattu ja myös arvostettu.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minunkin täytyy osoittaa ymmärtämystä ed. Kuosmasen aloitteelle. Olen aina ollut sitä mieltä, että veteraaniasia on meille tärkeä ja meidän pitäisi pystyä tekemään konkreettisia päätöksiä, joissa heidät huomioidaan ja annetaan arvo sille työlle, minkä he ovat aikanaan Suomen ja Neuvostoliiton korvissa tehneet.

On kuitenkin aivan selvä asia, että tässä muodossa tämä ei tule menemään läpi, ja nyt täytyy yhtyä ed. Jukka Vihriälän puheenvuoroon siinä mielessä, että täytyy katsoa niitä konsteja, millä päästäisiin eteenpäin. Yksi asia on tietenkin se, että kun meillä on vuosittain veteraaneille, invalideille, määrätty summa rahaa valtion budjetissa, eri momenteilta tulee, se rahasumma pitäisi pyrkiä pysyttämään kuitenkin samalla tasolla vuosittain ja raha voitaisiin jakaa niiden kesken, jotka vielä sitä pystyvät hyödyntämään ja siitä nauttimaan.

Toinen asia, mikä on monta kertaa ihmetyttänyt, on se, että sotainvalidien ja sotaveteraanien välillä on edelleen jonkin asteista juopaa olemassa. Sotaveteraanien taholta on aivan oikeutetusti monta kertaa esitetty, että esimerkiksi kuntoutukseen liittyvät asiat voitaisiin yhtä hyvin kohdistaa koko joukolle ilman, että sotaveteraaneja ja sotainvalideja erotellaan toisistaan. Tästä on aika paljon oltu yhteydessä ja pyydetty, että tähän asiaan puututtaisiin. Mielestäni se olisi selvittämisen arvoinen asia, eli veteraanit ja invalidit kuntoutuksen osalta rinnastettaisiin toisiinsa. On sotainvalideja, joista ei päältäpäin kuitenkaan näy ja joiden elämässä ei tunnu sodassa saatu vamma, vaan monta kertaa siellä on veteraanien joukossa huomattavasti huonommassa tilassa olevaa väkeä kuin invalidien joukossa on.

Sitten on ed. Jukka Vihriälän esille nostama kysymys. Mekin tunnemme kaikki todella hyvätuloisia veteraaneja. Voi ennustaa, että aikamoinen meteli nousee siitä, jos heiltä verot kertaheitolla pois viedään. Aloite on oikean suuntainen, koska sillä pyritään osoittamaan kunnioitusta veteraaneille. Siinä mielessä toivotaan, että jonkinlaisia toimenpiteitä saadaan aikaan.

Olli  Nepponen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen on aloitteellaan kiinnittänyt erityistä huomiota kunniakansalaisiimme, rintamaveteraaneihin. Kun ei itselläni ollut tilaisuutta ulkomaanmatkan vuoksi allekirjoittaa aloitetta, muutaman sanan ajattelin tuoda esiin.

On paikallaan, että veteraanien ansiot huomataan, ja tässä on eräs: vapauttaa heidät tuloverosta. Mutta kun rintamalisien kautta on jo lähdetty siihen, että heikompituloiset otetaan huomioon ylimääräisen rintamalisän muodossa, tässäkin varmasti, jos tämä yleensä toteutuisi, pitäisi lähteä siitä, että voitaisiin tulorajat ottaa huomioon.

Minusta eräs keino, jossa voitaisiin edetä, kuten ed. Mäki-Hakolakin totesi, on se, että meidän pitäisi pystyä lisäämään kuntoutukseen merkittävästi määrärahoja. Tulevan vuoden budjetissa on moneen vuoteen ensimmäisen kerran lisäys kuntoutukseen. Tavoitteena pitää olla, että jokainen rintamaveteraani, oli sitten haavoittumisprosenttia tai ei, pääsisi vähintään joka vuosi kuntoutukseen. Sillä edesautettaisiin heidän asumistaan kotioloissa, mikä on tavoite ollut veteraanikuntoutuksessa.

Mutta kaiken kaikkiaan oikeaan asiaan kiinnitetään huomiota. Toivotaan, että tavalla tai toisella lisää saataisiin niinä muutamana vuotena, kun veteraaneja vielä keskuudessamme elää.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Halusin puheenvuoron, koska jostakin syystä en ole allekirjoittajien joukossa. Kuitenkin tämä asia on paitsi eduskuntatasolla myös kuntatasolla ollut esillä monen eri asian yhteydessä. Olen halunnut nostattaa sitä esille. Erityisesti haluaisin yhtyä siihen, että jos nyt sanotaan, että aloite ei mene läpi tässä muodossa, kuitenkin toivoisin, että asia, joka liittyy heidän kuntoutukseensa, heidän terveydestään huolehtimiseen, voisi olla sitten ainakin se yksi, johon nyt entistä enemmän saataisiin lisäresursseja, koska se, millä tavalla veteraanit kokevat nämä vuodet näinä ikävuosina, on heille erittäin merkittävää. Toivoisin tietenkin toimenpiteitä ja tietenkin kaikkea kunnioitusta, mitä voidaan osoittaa muissakin muodoissa kuin rahallisessa muodossa. Silloin se tulee myös kaikkeen siihen, millä tavalla arvostamme ja kunnioitamme heitä. Siis kuntoutukseen toimenpiteitä, mutta toivoisin, että tämä lakialoite tuottaisi myös muuta, mikä ettei myös tämän suuntaista kuin tässä on juuri esitetty.