Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran palaan tuohon edelliseen, että kyllä poliisiylijohtaja sanoi, että luvut ovat muuttuneet ja ne olivat alkusyksyn lukuja.

Mutta sitten tähän puolustusministeriön hallinnonalaan, jossa ensinnäkin todetaan, että ensisijaisesti määrärahan lisäys tulee tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista ja palkkausten sopimuksenmukaisista korotuksista. Ne ovat olleet kuitenkin aika tuntuvia.

Puolustusvoimat on ollut esimerkillinen toimija. Tälle vuodelle aloitettiin toiminnassa sellaiset toimenpiteet, joilla toimintakulttuuria muuttamalla päästään määrärahojen säästämiseen. Näillä matkustamis-, neuvottelu-, ulkomaanmatka- ym. järjestelyillä säästettiin 15—20 miljoonaa euroa, jotka sitten kohdentuivat juuri tärkeimpiin toimintoihin. Näin toivoisin monella muullakin hallinnonalalla tehtävän, koska kohtuuttoman paljon ihmisiä liikkuu eri ministeriöissä ja muuallakin paikalta toiselle eikä käytä muun muassa videotekniikkaa hyväkseen.

Kaikesta huolimatta Puolustusvoimat on joutunut vähentämään varusmiesten maastovuorokausia, alusvuorokausia ja lentotunteja, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä, ja siksi muun muassa lisäsimme 2 miljoonaa euroa, niin että vähintään tuo 30 vuorokauden tavoitetaso pystyttäisiin toteuttamaan, kun se on aikaisemmin ollut 40 vuorokautta. Siilasmaan työryhmässä juuri tämä maastokoulutus nähtiin erittäin motivoivaksi toiminnaksi.

Sitten hallinto- ja turvallisuusjaosto on jo pitkään puhunut toimitiloista, ja nyt erityisesti kiinnitimme huomiota tyhjiin toimitiloihin, jotka ovat äärimmäisen kova rasite puolustushallinnolle. Senaatti pitää tiukasti kiinni pitkistä vuokrasopimuksista, ja pitäisi päästä siihen, että Senaatilla olisi näille kiinteistöille joku roskapankki, johon ne voitaisiin heti siirtää, kun ne tyhjenevät, ja se kulu ei enää kohdistuisi sille hallinnonalalle vaan asia hoidettaisiin muilla toimenpiteillä. Tämä on äärimmäisen suuri rasite, ja tähän toivottavasti löytyy nyt sitten vastauksia tulevaisuudessa. Muun muassa nytkin on vuokrasopimus, että vuoteen 2012 saakka nämä ovat Puolustusvoimien rasitteena, ellei niitä päästä siirtämään johonkin muuhun tarkoitukseen.

Tänä vuonna aloitettiin erittäin arvokkaiden sodanajan valokuvien digitointi, ja nyt tällä määrärahalla, joka siihen lisätään, 250 000 euroa, on tavoitteena saada niin talvi- ja jatkosodan kuin Lapin sodankin valokuvat digitoitua. Se on äärimmäisen tärkeä hanke, ja näin saadaan tämä arvokas omaisuus myöskin kansalaisten käyttöön. (Ed. Laukkanen: Tämä oli tärkeä teko!) — Se oli äärimmäisen hyvä teko, ja sillä on myöskin heijastusvaikutuksia eräille muille hallinnonaloille, jotka ovat tähän kiinnittäneet huomiota.

Varaosavajeesta on puhuttu paljon, ja siihen valiokuntakin on toistuvasti kiinnittänyt huomiota, niin kuin puolustusvaliokuntakin. Parasta on nyt, että puolustushallinnon sisällä on syntymässä ja syntynyt jo osittain suunnitelma, mihin järjestelmällisesti edetään, miten varaosavaje poistetaan ja otetaan sitten hankintasuunnitelmissa huomioon. Tämä on hyvä. Tähän ei tietenkään lisärahaa nyt suunnattu, koska kysymys on aika isoista hankkeista. Se on myöskin äärimmäisen tärkeää meidän valmiutemme kannalta, että tuo asia hoituu.

Maanpuolustusjärjestöissä, kiitos puolustushallinnolle, Maanpuolustuskoulutus ry:n rahat nostettiin jo budjettiesityksessä sille tasolle, mitä ne tarvitsevat, mutta tässä, niin kuin sanoin sisäasiainministeriön osalta, halusimme edesauttaa uuden aselajin mukaista toimintaa, niin että suunnataan Maanpuolustuksen Tuen kautta reserviläisjärjestöille tukea, koska suurin osa reserviläisyhdistyksistä on samalla ampumaseuroja, niin että ampuma-asekouluttajajärjestelmä voidaan aikaansaada sellaiseksi kuin laki ja asetukset edellyttävät.

Viimeisenä asiana erittäin haasteellinen sotilaallinen kriisinhallinta, jossa keskeisesti olemme mukana Afganistanissa. Turvallisuus on asia, johon jo kiinnitimme ulkoasiainministeriön osalta huomiota, Kabulin ja Islamabadin suurlähetystöjen turvallisuuteen. Samoin tässä voidaan miljoonalla eurolla antaa rahaa, jotta voitaisiin meidän sotilaillemme tarjota riittävä turvallisuus. Tiedämme, että tarpeet ovat paljon paljon suuremmat kuin tämä miljoona, mutta se auttaa edes pikkuisen tätä.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan, jos vedän hieman yhteen ehkä koko vaalikauttakin, johon tämä vuosi 2011 loogisesti liittyy, pääpaino on ollut toiminnan tason ensiksi palauttamisessa ja nyt sitten säilyttämisessä sekä toisaalta nykyaikaisissa puolustusmateriaalihankinnoissa. Eli kaiken kaikkiaan vaalikaudelle on yli kehysten tullut lisää rahoitusta tuo 440 miljoonaa, ja se on kohdentunut ensi sijassa toimintaan, ja toiminnalla tarkoitetaan tietysti kahta aivan erityisen tärkeää asiaa. Ensinnäkin sillä tarkoitetaan varusmieskoulutusta, jossa tämän jaoston ja toivon mukaan eduskunnan päättämän lisäyksen myötä maastovuorokausimäärä nousee 30:stä 32:een, eli 30 olisi ollut pohjalla ja nyt näitten lisäysten jälkeen on 32 maastovuorokautta. Toinen avainluku on sitten tämä reserviläisten kertausharjoitusmäärä, eli nyt pystytään ylläpitämään tuo 25 000 reserviläisen kertauttaminen keskimäärin noin 5 päivän harjoituksilla. Nämä ovat nämä kaksi avainelementtiä, varusmieskoulutus ja reserviläiset.

Mitä sitten tulee operatiiviseen valmiuteen, niin Meri- kuin Ilmavoimissa alueellisen koskemattomuuden valvonta ja torjunta pystytään näillä resursseilla ylläpitämään eli meri- ja ilmatunnit.

Eli yhteen vedettynä: toiminnan taso on tyydyttävällä tasolla näillä budjettiluvuilla.

Toisaalta on tehty merkittäviä satsauksia puolustusmateriaalihankintoihin, joista jo vaalikauden alussa Hawk-harjoitushävittäjien Kauhavalla sijaitsevan toiminnan jatko varmistettiin pitkälle tulevaisuuteen, ja edelleenkin pyrimme tekemään kaikkemme, jotta Hornetien elinkaarta voitaisiin edes muutamalla vuodella pidentää. Nämä ovat molemmat varsin haastavia harjoituksia.

Sen lisäksi Puolustusvoimat on ollut merkittävä elvyttäjä. Tässä taloudellisessa tilanteessa on nopeutettu kotimaan teollisuudelta tehtyjä hankintoja, joista voi sanoa, että tämä Rauma-luokan peruskorjaus, joka tapahtuu Turun seudulla, on merkittävä eli kaiken kaikkiaan yli 60 miljoonan satsaus. Edelleen kotimaisten Sisu-kuorma-autojen hankinta on toinen tämmöinen, ja kolmas merkittävä on kotimaiset ampumatarvikkeet. Eli Puolustusvoimat on näillä päätöksillä ja hankinnoilla elvyttänyt yli 200 miljoonalla kotimaista teollisuutta.

Kaiken kaikkiaan näillä tavoitellaan sitä, että me pystymme rakentamaan sillan tulevaisuuteen, tulevaisuuteen, joka tarkoittaa sitä, että meillä on 2016 vähemmän varusmiehiä koulutettavana ja tämä Puolustusvoimien uudistus, jota on nyt lanseerattu keskusteluun, on tulevan hallituksen ja tulevan eduskunnan tehtävänä ja tuota 2016:ta tavoitellaan aikajänteenä.

Edelleen asevelvollisten päivärahoja korotetaan ensi vuonna 3,2 miljoonalla eli kaiken kaikkiaan tällä vaalikaudella reilulla 8 miljoonalla. On tärkeää huomata se, että yleensä asevelvollisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii monenlaisia satsauksia, ja uskon, että niitä satsauksia on luvassa myös ensi vaalikaudella.

Puolustusvoimien, voisiko sanoa, keskittyminen ydintoimintoihin jatkuu, eli Puolustusvoimien ruokahuollon osalta päätös on tehty niin, että ruokahuolto yhtiöitetään valtion kokonaan omistaman yhtiön varaan 1.7.2011 lukien siten, että vanha henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä suoja-ajan puitteissa hyvän työnantajan periaatteita noudattaen.

Edelleen valiokunnan ja jaoston lausuntoon viitaten puolustusmateriaalidirektiivi on hyvin haastava harjoitus Suomelle. On myönnettävä, että Euroopassa puolustusteollisuus on edelleen hyvin suljettu toimiala. Siellä on hyvin haastavaa päästä isoihin hankintoihin kiinni. Me olemme analysoineet niin, että tämän teollisuussektorin avautuminen on suomalaisille yrityksille hyödyllinen ja suomalaisille voittopuolisesti kannattava asia. Tämän tyyppinen hanke on etenemässä, mutta totta kai meidän pitää pitää silmät ja korvat auki ja olla terveesti myöskin kansallisesti itsekkäitä.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti on Puolustusvoimien kannalta varsin tyydyttävä, vaikka haasteita tietysti ensi vuoden osaltakin on, kuten esittelypuheenvuoroissa on tullut ilmi. Sen sijaan, kun suuntaamme katsetta sitten vähän pidemmälle, niin huolia esiintyy. Tässä suhteessa tietysti nimenomaan ne toimet, jotka tulevat eteen seuraavissa turvallisuus- ja puolustusselonteoissa ensi keväänä, ovat oleellisia. Olisikin tarpeellista jo tässäkin keskustelussa tehdä linjauksia, miten tätä valmistelua tehdään. Mielestäni tämä parlamentaarinen laajapohjainen valmistelu on edelleenkin tärkeätä. Toisekseen pitäisi avoimesti keskustella siitä, millä tavalla materiaalihankinnat, koulutustoimet ja vakinaisessa palveluksessa olevan (Puhemies: Minuutti!) henkilöstön määrä suhteutetaan keskenään. Voidaanko materiaalihankintaohjelmista esimerkiksi säästää niin, että tasapainoinen kokonaisuus alhaisemmalla kustannustasolla voidaan saavuttaa, olisiko se mahdollista?

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri omassa puheenvuorossaan mainitsi ruokahuollon yhtiöittämisestä, ja siitä päätös on tehty, niin kuin ministeri on hyvin tämänkin asian osalta valiokuntaa pitänyt ajan tasalla. Muutenkin yhteistyö on sujunut tälläkin vaalikaudella todella hyvin, ja voin täältä oppositiopuolelta kiittää ministeriä siitä asenteesta ja suhtautumisesta asioihin ja niitten välittämisestä valiokunnalle. Missä vaiheessa ollaan tämän yhtiöittämisen osalta, koska sehän tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme sen lisätalousarvion kautta eduskunnan käsittelyyn?

Toinen asia, minkä haluaisin tässä nostaa esille, mikä nousi jo ministerin puheenvuorossa esille, on tämä uusi puolustus- ja turvallisuushankintalakidirektiivi. Missä ollaan sen asian osalta? Ymmärtääkseni tarkoitus on se, että ensi vuoden puolella se tulisi voimaan. (Puhemies: Minuutti!) Siinä on paljon sellaisia haasteita ja itse asiassa ongelmia, mihinkä meidän tulee huoltovarmuuden, kotimaisen teollisuuden osalta vastata.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että budjetti vuodelle 2011 on Puolustusvoimille haasteellinen mutta tyydyttävä, kuten edellä on todettu. Puolustusvoimat on tulossa tilanteeseen, jossa kustannuskehitys, materiaalin vanheneminen ja asevelvollisten ikäluokkien pieneneminen eivät mahdollista nykyisen suuruisten Puolustusvoimien ylläpitoa. On aivan selvää, että toiminnot ja rakenteet onkin uudistettava niin, että Puolustusvoimat tekee työtä tulevaisuudessa uusin tavoin ja uusituissa kokoonpanoissa.

Kysyisin, arvoisa ministeri, teiltä Maavoimien osalta: Vuosi 2011 on erityisesti joukkotuotantoon liittyvän harjoitusjärjestelmän osalta vähintäänkin haasteellinen. Mikä teidän näkemyksenne on siinä, kyetäänkö sodan ajan koulutuksen tavoitteet ensi vuonna saavuttamaan? Tämä on mielestäni erittäin tärkeä kysymys siitäkin syystä, että jos näin ei kyetä toimimaan, niin on aivan selvää, että sillä on asevelvollisten motivaatioon ja sitä kautta maanpuolustustahtoon murentava vaikutus.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eri prikaatien tulevaisuus puhuttaa maakunnissa. Monenlaisia huhuja ja käytäväpuheita kuuluu eri alueiden jatkosta. Olisin kysynyt ministeriltä: mitä kuuluu Kainuun Prikaatin tulevaisuudelle Kajaanissa?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa Puolustusvoimien budjetti ei voi vain automaattisesti kasvaa samalla, kun ollaan tilanteessa, jossa kestävyysvajetta paikataan muilla sektoreilla ehkä tulevaisuudessa vaikeillakin päätöksillä. Puolustusvoimat ei voi jämähtää tuhlaajapojaksi ilman, että uudistetaan rakenteita ja mietitään kustannustehokkaampia tapoja toteuttaa puolustus. Vihreät esitteli tänä syksynä oman mallinsa valikoivammasta asevelvollisuudesta ja myös koulutuksen ja palveluskelpoisuusluokitusten rukkaamista paremmin vastaamaan nykyajan uhkia ja nykyajan koulutustarpeita. Sanon senkin vielä, että monessa muussa Euroopan maassa on jo tehty näitä järkeistämistoimia ja on myös leikattu vaikeassa taloustilanteessa puolustusbudjetteja, joten Suomen puolustusvoimat on sikäli saanut ihan hyvin porskuttaa näinkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Toteaisin jatkosta, että seuraavalla hallituskaudella varmasti tulemme hyvin rankkojenkin rakenteellisten uudistusten eteen. (Puhemies: Minuutti!) Tätä keskustelua, mitä julkisuudessa on käyty, en halua siirtää yli seuraavan vaalikauden, niitä käytännöllisiä tosiasiallisia toimenpiteitä esimerkiksi varuskuntaverkon suhteen, vaan ne … [Puhemies sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on tiedotusvälineissä kerrottu, kuinka maihinnoususaappaita on alettu Puolustusvoimissa säännöstellä jalkinekaupoista tehdyn valituksen takia. Herää väistämättä kysymys, missä menee kilpailutuksen ja terveen järjenkäytön välinen raja. Tämä kengistä syntynyt kiista on aivan älytön, ja se tulee ratkaista pikaisesti. Kysyisinkin ministeri Häkämieheltä: Pidättekö tätä kenkäepisodia maamme etujen mukaisena, ja olisiko syytä ryhtyä radikaaleihin toimiin, jottei armeijamme tarvitse marssia vihollista vastaan kotoa tuoduilla Reino-tossuilla?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetti lupaa puolustusministeriön hallinnonalalle 5,3 prosentin kasvua, jolla sitten paikataan sekä palkkojen että materiaalien hinnannousua. Mutta kuten täällä on jo keskustelussa tullut esille, puolustusministeriö on suurten haasteiden edessä kustannuskehityksen, materiaalin vanhenemisen ja asevelvollisten ikäluokkien pienentymisen johdosta. Nämä tuovat tietysti paineita Puolustusvoimien ylläpitoon. Kysyisinkin nyt puolustusministeriltä, otetaanko seuraavassa puolustusselonteossa jo huomioon Puolustusvoimien uudistustarpeet vuonna 2016.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensi vuoden puolustusmenojen mitoituksessa olisi pitänyt pitäytyä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantatyöryhmän linjoilla. Puolustushallintoa pitää kohdella tasapuolisesti, mutta minun mielestäni ylimääräinen tasokorotus tässä tilanteessa ei ole perusteltu. Se antaa väärän signaalin Puolustusvoimille. Nyt ei ole varaa sitoutua pitkäaikaisiin hankintaohjelmiin. Euroopassa monissa maissa on jo leikattu puolustusbudjetteja hyvinkin voimakkaasti, ja kyllä minulla on se käsitys, että me joudumme Suomessakin tulevina vuosina käymään menotalouden todella tarkkaan läpi. Eli tässä mielessä tämä ylimääräinen korotus ei todellakaan ole perusteltu.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse näen kyllä, että Puolustusvoimien ja puolustushallinnon alalla tarvitaan riittävät määrärahat ja resurssit, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Hyvänä tässä esityksessä näen erityisesti reserviläisten ja näiden tahojen toimintamahdollisuuksien paranemisen ja sen, että sille sektorille annetaan lisää rahaa.

Puolustusvoimat työllistää tällä hetkellä erittäin paljon. Kotikaupungissani Kouvolassa on arvioitu vuonna 2011 olevan tilanne, että Puolustusvoimat työllistää kaupungissa enemmän kuin metsäteollisuus, joten ollaan aika mielenkiintoisessa tilanteessa ja on myönteinen tilanne siltä osin.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa vielä, että näissä hankinnoissa, pitkäjänteisissä hankinnoissa, ovat tietenkin aina haasteellisia kustannuksien seurannat. Miten ministeri vastaa, millä hankintalinjalla mennään?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta lisäsi Puolustusvoimille 2 miljoonaa euroa maastovuorokausien määrän pitämiseksi 30:ssä. Nyt toivoisin ministeriltä vastausta, onko se mahdollista ja onko se myöskin tavoitteeksi nyt sitten asetettu tulosneuvotteluissa.

Sitten ihan toiseen asiaan. On puhuttu tulevasta Puolustusvoimien uudistuksesta, ja meille annetun tiedon mukaan Puolustusvoimat sitä suunnittelee. Kysyisin, millä aikataululla ja milloin Puolustusvoimat mahdollisesti tulee ulos jollakin ja milloin me saamme tietoja. Kun nyt sitten kuitenkin liikkuu delegaatioita eri varuskunnissa ja joukko-osastoissa, joista viestitään, ettei ainakaan tätä lakkauteta, niin tässä ollaan semmoisessa tilanteessa, että kohta kaikkien osalta on sanottu, ettei mitään lakkauteta. Mikä se tilanne on, joudutaanko lakkauttamaan vaiko ei?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olisin kaivannut sitä pitkän aikavälin keskustelua. Ensi vuosi varmaan näyttää hyvältä, mutta tiedämme, että koko tämä kulurakenne, kun kohti vuotta 2016 mennään, ei ole kestävä tällä hetkellä. Eteen tulee varmasti reservin koon pienentäminen ja jonkinlaisen valikoivuuden lisääminen asepalveluksessa asevelvollisten kohdalla. Kun katsomme myöskin tätä yksittäisen taistelijan varusteistoa, jota voimme katsoa rauhanturvatehtävistä, kuinka paljon kustannukset yhden sotilaan kohdalla nousevat, niin olemme ihan uusien haasteiden edessä.

Olisin myöskin ehkä toivonut sellaista laajempaa keskustelua, mitkä ovat kaikki yhteiskunnan kriisikuvat. Meillä on monenlaisia kriisejä, on sotilaallisia mutta myöskin ympäristöuhkia ja tämän tyyppisiä. Mitkä ovat ne yhteiskunnan toiminnot, joita pitää niitä varten vahvistaa?

Ehkä viimeisenä asiana on tietysti hyvä katsoa, mitä naapurimaissa tapahtuu. Toisaalta Ruotsissa, toisaalta Venäjällä ollaan selvästi siirtymässä ammattimaisempaan puolustusrakenteeseen. Minusta Suomessa näitä kehityskulkuja pitäisi seurata tarkasti.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kustannuskehitys ja aseteknologian vanheneminen ovat merkittäviä haasteita tulevaisuudessa ja ehkä jo tänä päivänä. Mutta itse ymmärrän niin, että Puolustusvoimat on tänä päivänä koko kansan Puolustusvoimat ja tulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat maanpuolustustahtoa. Mielestäni silloin Puolustusvoimien pitää näkyä tavalla tai toisella mahdollisimman laajasti koko Suomessa ja niiden ratkaisujen, joita tulevaisuudessa tehdään, tulee tukea sitä, että tunnetaan, että Suomella on koko kansan Puolustusvoimat.

Mutta muutamia asioita tähän budjettiin liittyen. Sotilaallinen kriisinhallinta on mittava kokoluokka, ja kun ajatellaan, että joku prikaati maksaa vajaat 20 miljoonaa vuodessa ja sotilaallinen kriisinhallinta vie pitkälti yli 100 miljoonaa kaiken kaikkiaan ja kustannukset ovat nousseet todella nopeasti, niin kysyn ministeriltä: Miten on tämän vaikuttavuuden laita, ja olemmeko saaneet ihan oikeasti sitä, mitä olemme lähteneet hakemaan (Puhemies: Minuutti!) näissä tehtävissä? Tämä on tärkeä kysymys, koska tätä keskustelua käydään yhteiskunnassa laajasti.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä kysymyksiä ja kommentteja.

Jos lähdetään ihan ensimmäiseksi liikkeelle tästä jo ensi vuonna budjettiin sisältyvästä plus 2 prosentista, eli inflaatio plus 2 prosenttia, niin tuo korotus tarvitaan myös ensi vaalikaudella ennen kaikkea alueellisten joukkojen varustamiseen. Kun puhun sillasta, tähdätään siihen, että vuonna 2016, johon tähdätään tällä uudistuksella, meillä on keveämpi rakenne, vähemmän varusmiehiä johtuen ikäluokkien pienentymisestä, ja että tuo määrällisesti pienenevä joukko pystytään laadullisesti korvaamaan materiaalilla, joka sisältää kulkuneuvoja, johtamisvälineitä ja tämän tyyppisiä asioita. Siinä mielessä, edustajille Kallio ja Hakola, Maavoimien kannalta ennen kaikkea tämä on se ydinkysymys, että pystytään viemään se alueellisten joukkojen varustaminen.

Sitten ed. Korkeaojalle: Jos tingitään jonakin vuonna aiotusta materiaalihankinnasta, se siirtää sitten tuon hankinnan tulevaisuuteen ja siellä on jo seuraava valmiiksi odottamassa, eli sillä synnytetään niin sanotusti patoa. Sen takia näitä suunnitellaan pitkällä tähtäyksellä ja ollaan myöskin pitkään sitoutuneita. Esimerkiksi nyt, jos katsotaan tästä budjettikirjaa eteenpäin, vuonna 2013 on ensimmäinen liikkumavaraa sisältävä vuosi. Eli jos Puolustusvoimiin kohdistettaisiin nyt tässä tapauksessa leikkauksia vuonna 2011, ne voitaisiin ottaa vain toiminnasta, varusmiesten koulutuksesta, kertausharjoituksista. Eli semmoinen ajatus, että tehdään leikkaus ulkomaisista puolustusmateriaalihankinnoista ei ole de facto käytännössä mahdollista. Sanktiot ovat suuremmat kuin sinne kohdistetut säästöt. Eli tätä tehdään pitkällä tähtäyksellä.

Mutta sitten näihin erilaisiin kysymyksiin.

Ruokahuollon osalta korostan, että jatkamme edelleen tuota hyvää valmistelua henkilöstöryhmien kanssa. Ymmärtääkseni se on näin myöskin mennyt, eri yhteyksissä olemme käyneet näitä malleja lävitse. Uskoisin, että tämä muutosmalli, jota nyt tarjoamme, neljän vuoden suoja-aika, on tämän päivän maailmassa kohtuullisen hyvä.

Ed. Laitinen, tuo direktiivi todellakin tulee ensi vuonna käsittelyyn, ja niin kuin totesimme, se yhtäältä sisältää haasteita näitten vastakauppojen osalta, jotka ovat olleet tärkeät Suomelle, joka ostaa aika paljon rajojen ulkopuolelta — sillä on myöskin elvytetty kotimaan teollisuutta — mutta toisaalta se tarjoaa meidän yrityksillemme mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla.

Ed. Sumuvuorelle toteaisin, että uudet uhat ovat kiistatta asia, joka on huomioitu Puolustusvoimien suunnittelussa, kansainvälisessä yhteistyössä, ja tässä suhteessa uskoisin, että Suomen vahva ict-mainekin meitä auttaa — meillä on monia siviilialan yrityksiä näihin uusiin uhkatekijöihin — mutta hirvittävän monet ovat nostaneet nimenomaan tietoverkkouhat tulevaisuuden tietoyhteiskunnan isoimmiksi haasteiksi. Sitä ei kannata Suomessa vähätellä.

Ed. Nepponen kysyi maastovuorokausista. Tällä eduskunnan lisäyksellä maastovuorokausien määrää lisätään 30:stä 32:een. Merkittävä lisäys, eli 32 on se tavoitevuorokausimäärä.

Ed. Korkeaoja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kysyi valmistelusta. Minusta tämän tarpeen ovat kaikki tunnustaneet, eli haasteet talouskriisin ja varusmiesten vähenemisen kautta johtavat siihen, että koulutusjärjestelmä on ohuempi, reservi on pienempi. Sen takia tehdään nyt näitä materiaalisia satsauksia. Miten tuo valmistelu sitten tehdään, sen päättää tuleva hallitus, mutta itse olen esittänyt niin, että hallitusohjelmassa otettaisiin mandaatit ja käynnistettäisiin tuo uudistus, joka sitten valtioneuvostovetoisesti tehtäisiin, mutta jossa olisi vahva eduskunta, peili, sparraus, koko sen prosessin aikana. Eli ihan perustuslain mukaan, että valtioneuvosto valmistelee, mutta eduskuntaseuranta, eduskuntavalmistelu olisi siinä tiiviisti mukana.

Kriisinhallinnan osalta todellakin puolustushallinnon osuus budjetista on tuo reilu 60 miljoonaa. Eli nythän meillä on siis Afganistan, sitten vuodenvaihteen jälkeen Atalanta, ja on myönnettävä, että me sitten positiivisesti olemme valmistelleet myös mahdollista osallistumista Unifiliin.

Tuohon kysymykseen, mitä kriisinhallinnasta saamme. Ensinnäkin me kannamme kansainvälistä vastuuta, toisaalta harjoitamme yhteistoimintaa niin Atalantassa, Afganistanissa kuin mahdollisesti Libanonissa muiden maiden joukkojen kanssa. Se on siinä mielessä hyvää harjoitusta. Joskus kysyin eräältä rauhanturvaajalta, miten hän arvioi tämän osaamishyödyn. Hän sanoi, että vuosi ulkomailla on kaksi Suomessa. Kyllä se, että tilanne on 24/7 eli koko ajan niin sanottu tositilanne ja että harjoitellaan muiden maiden kanssa yhteistoimintaa, kehittää meidän osaamistamme.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä siitä, mihin ministeri päätyi äsken kuvatessaan Puolustusvoimien rakenneuudistuksen valmistelua.

Tarkoittaako tämä vastauksenne nyt sitä, että ennen eduskuntavaaleja ei aseteta mitään valmistelutyöryhmää edes virkamiestasolla? Ja tarkoittaako tämä sitä, että vaalien jälkeen asetettava valmistelumetodi tarkoittaa sitä, että tämä eduskuntaseuranta tarkoittaa valiokuntia, eikä tulla asettamaan mitään erillistä selontekoryhmää, joka keskittyisi esimerkiksi pelkästään Puolustusvoimien rakenneuudistuskysymykseen ilman mitään laajaa turvallisuuspoliittista tarkastelua?

Toinen kysymykseni koskee sitten, arvoisa puhemies, sotilaallista kriisinhallintaa. Todellakin Kforin myötähän sotilaiden operaatiomäärä laskee 300 sotilaaseen. Meillä on ensi vuonna Atalantaa, on EU-bg:ssä noin 300, ja selvitetään näitä YK-johtoisia sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä. Nyt kysyn, arvoisa ministeri: Mitkä ovat ne potentiaaliset kohteet, joihin Suomi voisi ensi vuoden ja seuraavien vuosien aikana osallistua, (Puhemies: Minuutti!) jotta tuo ulkona olevien miesten määrä säilyy edelleenkin nykytasolla?

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin tulevaisuuteen liittyen kysynyt ministeriltä, nyt kun on vähän pöly laskeutunut Siilasmaan raportin tiimoilta: Onko sieltä siilautunut esille asioita, jotka varmasti otetaan tässä jatkosuunnittelussa huomioon, joko niin kuin ed. Laukkanen täällä kysyi tai jollain muulla muodolla? Huomioidaanko siinä myöskin tämmöisiä perinteisesti ei-sotilaallisia komponentteja, kuten esimerkiksi sitä, että asevelvollisuusaika sosiaalistaa ja opettaa ryhmässä toimimista, ehkäisee syrjäytymistä, toimii maahanmuuttajien kotouttajana, edistää kansanterveyttä ja tietenkin tuottaa reserviä ja tuottaa henkilöstöä kriisinhallintatehtäviin? Se vaikuttaa yhteiskuntaan uudessa systeemissä paljon enemmän kuin nykyisin olemme havainnoineet.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunnan lausuntoon liitetyssä vasemmiston yhteisessä eriävässä mielipiteessä viitataan epärealistisiin menonlisäyslupauksiin ja siihen, että tämmöinen sitoutuminen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa leikkauksiin, mahdollisiin varuskuntien lakkauttamisiin jo muutaman vuoden sisällä, ja kun muistaa, mikä on valtion velkaantumisvauhti, sehän on aivan hirveä. Jonkun ajan päästä meillä on valtionvelkaa yli 100 miljardia euroa, elikkä se tuplaantuu hyvin lyhyessä aikaa.

Ed. Kyllönen tähän jo viittasi, ja minä kysyn näin: Jos tämä eriävän mielipiteen logiikka pitää paikkansa, käykö niin, että varuskuntaverkkoa ja varikkoverkkoa lähdetään supistamaan pohjoisesta etelään, ylhäältä alaspäin? Miten käy Jääkäriprikaatin Sodankylässä, it-rykmentin Rovaniemellä tai Tervolan varikon?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että keskustelussa aina silloin tällöin pulpahtaa esiin, milloin kenraalitasolla, milloin poliitikkotasolla, valikoiva asevelvollisuus. Nyt kun nämä varusmiesikäluokat joka tapauksessa pienenevät, tulee mieleen se, onko Puolustusvoimien piirissä itsessään katsottu sitä, mitkä tilat, varuskunnat, riittävät tämmöisessä valikoivan asevelvollisuuden tilanteessa? Nimittäin parasta mielestäni tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on se, että näihin tyhjiin tiloihin kiinnitetään aivan asiallista huomiota, ja niille täytyy mielestäni tehdä selvä ratkaisu. Ne tilat, mitä ei Puolustusvoimat tarvitse, sitten myydään taikka niille keksitään muuta tekemistä, mutta ei niin, että ne ovat kaksinkertaisesti rasitteena eduskunnallekin.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on puolustuspolitiikan osalta ollut laaja yksimielisyys, joka on tärkeä asia, jota kannattaa monessa mielessä myöskin vaalia tulevaisuudessa. Sen tietty perusta on ollut, että valmistelu on ollut hyvin laajapohjaista, ja myöskin ne puolueet, jotka eivät ole kulloinkin hallituksessa, ovat voineet osallistua tähän. Sen takia on tärkeää, että tavalla tai toisella myös tämä hyvä periaate jatkuu.

Itse pidän tärkeänä, että ennen eduskuntavaaleja on faktat tuotu riittävän selvästi pöytään: Mitkä ovat tosiasiat asevelvollisten määrän kehityksessä, materiaali-ikääntymisessä, kalustohankintojen kustannusten nousussa. Sen jälkeen kyllä puolueitten pitää kyetä esittämään omaa mallia siitä, miten puolustuspolitiikka hoidetaan jatkossa. Sen takia nyt rohkaisen kyllä ministeriä ja hänen joukkojaan tuomaan tosiasioita esille keskusteluun ja myöskin avauksia, jotta ei piilotella tätä asiaa vaaleihin asti ja sitten lähdetä valmistelemaan asiaa, vaan nyt asiat pöytään ja sitten ratkaisut, miten Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka hoidetaan jatkossa.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien hankintojen elvyttävä vaikutus kotimaiselle teollisuudelle on aivan merkittävä, ja myös se, että näiden teollisuudenalojen vientiedellytyksiä ja kansainvälisyyttä tuetaan, on tärkeää kotimaista työllisyyttä tukevaa toimintaa.

Puolustusvoimilla on paljon erikoiskalustoa ja -välineistöä ja ne on arvokasta hankkia. Kysyisinkin puolustusministeriltä sitä, millä tasolla viranomaisyhteistyö on tällä hetkellä erikoiskalustojen käyttämisessä ja voidaanko esimerkiksi viranomaisyhteistyötä kehittää niin, että se tukee Puolustusvoimien koulutuksellisia tavoitteita, vaikkapa noiden NH90-helikopterien hyödyntämisellä poliisitoiminnassa ja pelastustehtävissä? Poliisillahan tällä hetkellä ei ole omaa helikopterikalustoa, mutta tarvetta monilla tehtävillä sellaisen kaluston käyttöön olisi.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustaminen perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen, ja varuskuntien merkitys tässä alueellisessa puolustamisessa on tärkeä. Monessa puheenvuorossa tässä, ja muutenkin julkisuudessa, on käyty keskustelua, että Senaatti-kiinteistöjen järjestelmä, jolla Puolustusvoimat vuokraa tilojaan Senaatti-kiinteistöiltä, on hyvin jäykkä ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Oletteko te, arvoisa ministeri, tehnyt sen eteen töitä, että voitaisiin joustavoittaa tätä järjestelmää ja saada kustannussäästöjä?

Toinen kysymys. Kun puolustusmateriaali kallistuu hurjaa vauhtia, 7—10 prosenttia jopa vuodessa, mikä on se yhteistyö — Pohjoismaiden kesken tehdään tietenkin yhteistyötä, mutta onko Euroopan unionin alueen sisällä muutakin yhteistyötä kuin NH90-hankinta, koska yhteishankinnoilla voitaisiin olennaisesti vaikuttaa kalliin puolustusmateriaalin hankintaan hintaa halventavasti?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskottava puolustus on Suomelle tärkeä asia, ja on hyvä, että siitä pidetään yhdessä huolta. On ensiarvoisen tärkeää, että nuo kertausharjoitukset on nyt saatu niiden ansaitsemalle tasolle.

Nostaisin esille, arvoisa puolustusministeri, puolustusmateriaalin hankinnan, jonka tekin jo esille nostitte. Tuon sen aivan sinne varusmiesten tasolle eli näihin varsikenkiin, jotka ovat varsin paljon julkisuudessa olleet. Millä tavalla te, arvoisa ministeri, suhtaudutte tähän kilpailulainsäädäntöön? Voidaanko tällaista kilpailulainsäädäntöä tämän tyyppisessä toiminnassa noudattaa yleensäkään, elikkä olisiko tarve lähteä uudistamaan sitä? Hommahan on niin, että ei kilpailulainsäädäntö voi määrätä sitä, koska tätä maata puolustetaan ja koska ei. Mielelläni kuulisin tähän, ministeri, teidän mielipiteenne, ja myös siihen, että kun varuskuntien museotoimintaa ollaan nyt keskittämässä, millä tavalla te tulette turvaamaan sen, että tuo perinne ja muisto ja tieto välittyy myös tuleville varusmiessukupolville.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa puolustushallinto on hoidettu mielestäni erinomaisen hyvin. Siitä kuuluu kyllä kiitos ansiokkaalle ministerille — minusta te olette selvinnyt omasta tehtävästänne erinomaisen hyvin — ja myöskin puolustusvaliokunnalle ja sille selonteolle, joka täällä tehtiin. Selonteossahan edellytettiin myöskin samanlaisen sisäisen turvallisuuden selonteon tekemistä. Sitä täytyy seuraavalta hallituskaudelta odottaa.

Arvoisa ministeri, tapasimme teidät pari vuotta sitten Porin Prikaatin ja näiden kuntien edustajien kanssa. Siellä on kysymys näistä kansainvälisen yksikön tieyhteyksistä Tampereelle. Siellähän on remontti menossa, maantie 212:lla, Huittisten ja sen kultakaivoksen välillä, mutta ei sinne prikaatiin saakka. Se tie on murenemassa. Voisitteko ottaa tässä kantaa, oletteko valmis käymään keskusteluja vielä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, että tämä armeijalle tärkeä tieyhteys korjataan nopeasti?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Uskottava puolustus on meille suomalaisille ollut aina tärkeä. Täytyy sanoa, että kyllä ministeri Häkämies on menestynyt erittäin hyvin omassa tehtävässään. Samoin Puolustusvoimat on määrärahojen jaossa menestynyt viime vuosina erittäin hyvin. Puolustushankintojen 50 prosentin omavaraisuus on sekin hyvä asia. Mutta nyt, ministeri Häkämies, ihan suora kysymys teille: Mitä mieltä olette siitä, miten yleinen asevelvollisuus ja mahdollinen Nato-jäsenyys olisivat yhteen sovitettavissa?

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä palaan tähän ruokahuollon yhtiöittämiseen. Kysyn ministeriltä sitä, tuleeko vielä tällä vaalikaudella tälle eduskunnalle lisätalousarvio, jossa tämä asia sitten lopullisesti eduskunnan toimesta ratkaistaan.

Sitten tämä Puolustusvoimien uudistusrakennemuutos. Eikö olisi ollut hyvä, että viimeistään siinä vaiheessa, kun Puolustusvoimien komentaja Puheloinen tuli tämän asian kanssa julkisuuteen, olisi jo käynnistetty parlamentaarisesti valmistelutoimenpiteet siinä, miten tämä asia tuodaan sitten käsittelyyn? Nyt tässä on selvästi havaittavissa, että ministerillä on vähän oma linja siinä, miten tätä asiaa viedään eteenpäin ja miten se tulee käsitellä. Toisaalta olen ymmärtänyt, että sosialidemokraateilla — erityisesti sosialidemokraateilla mutta myöskin keskustalla — on semmoinen näkemys, että pitäisi edetä samalla tavalla kuin aikaisemminkin näitten isojen asioiden (Puhemies: Minuutti on nyt täysi) valmistelun osalta elikkä parlamentaarisesti.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinteistöihin liittyen eräs paha ongelma. Kun ne poistuvat Puolustusvoimien käytöstä, niin Museovirasto kiirehtii sitten pistämään niitä lukkoon, että niihin ei saa mitään muutoksia tehdä. Jonkun kuuluisan arkkitehdin työt pitää säilyttää. Se on aivan käsittämätöntä. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota, koska kunnat mielellään kaavoittavat ja jatkojalostavat niitä muiden käyttöön.

Sitten toiseen kysymykseen, miten jatketaan. Vuoden 2001 selonteossa Ilkka Kanervan ollessa puheenjohtaja todettiin, että jatkossa eduskunnassa istuvat puolueet olisivat tavalla tai toisella mukana näiden selvitysten laatimisessa. Minusta ministeri vastasi aivan oikein. Tapa, millä hän totesi, vastaa silloisen eduskunnan päätöksiä. Seurantaryhmä tuli vaan sitten muista toimenpiteistä tähän mukaan. Minusta näin voidaan edetä. Mutta peräänkuulutan: Tuleeko Puolustusvoimat jotenkin esiin, kun selvityksiä laaditaan? Tehdäänkö vastaava kuin se, jonka kenraali Räty teki ministeri Kääriäisen ollessa ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!) [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tulevan selontekoprosessin suunnittelu on tärkeä asia. Aivan keskeistä on siinä se, että jo tulevan talven aikana tehdään vaihtoehtoisia laskelmia niin, että kun prosessi alkaa, on käytettävissä riittävä määrä faktatietoa, niin että poliittisella päätöksentekotasolla voidaan sitten eri vaihtoehdoista valita. Mutta kun tämä tähtää ei seuraavan hallituksen vaan sitä seuraavan hallituksen toteutettavaan toimintaan eli vuosista 2015 ja 2016 eteenpäin, niin on tarpeellista, että tulee tällainen parlamentaarinen valmisteluryhmä, joka oli siis vuoden 2003 selonteossa, viime selonteossa, mukana. Ja sen pitää olla sen kokoinen, siis suhteellisen pieni porukka, että se voi käydä syvällistä keskustelua ja saada myöskin luottamuksella sellaista informaatiota valmistelun pohjaksi, jota ei voida kovin laajalle porukalle (Puhemies: Minuutti!) valmisteluvaiheessa jakaa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Paljon hyviä huomioita.

Ensinnäkin tähän puolustusvoimauudistukseen: Luonnollisesti sitä johtaa puolustusministeriö. Pääesikunta sitten tekee sitä uudistusta. On luonnollista, että prosessi kulkee tätä kautta. Itse epäilisin, että olemme suhteellisen ennakollisesti ja suhteellisen rohkeasti kuvanneet ne ensi vaalikauden haasteet, ja kannustaisin kyllä muitakin ministeriöitä samalla tavalla, koska meidän sanomamme ydinhän oli se, että talouskriisi on se uusi tekijä, joka on haastanut puolustuksen lähitulevaisuuden. Osittain siellä on numeraalisia tekijöitä, eli tämä ikäluokkien pienentyminen, ja tästä syystä tavoitellaan kustannustehokkaampia, kevyempiä Puolustusvoimia vuodesta 2016 alkaen.

Minusta tuntuu, että tämän prosessin osalta on itse asiassa aika lailla konsensus, viitaten ed. Nepposen puheenvuoroon, eli siitä, että valmistelutyö, joka on nyt siis käynnissä osin edellisen selonteon pohjalta, osin uusien tehtävänantojen pohjalta, tähtää siihen, että vaalien jälkeen hallituksella on käytettävissään vaihtoehtoiset laskelmat siitä, mitkä ne paineet ovat ja minkä tyyppisesti voitaisiin edetä. Mutta en kuvittele, että hallitusohjelmassa pystyttäisiin muuta kuin mandatoimaan sen uudistuksen käynnistyminen. Sitten sen jälkeen siihen tulisi normaali valtioneuvostovetoinen valmistelutyö. Utva, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, yhdessä presidentin kanssa tekisi päätökset. Näin ollen tulisi tämä yhteistoimintamenettely, ja sitä työtä seuraisi koko ajan parlamentaarinen elin. Mikä se olisi? Olisiko se suppeampi ryhmä vai esimerkiksi kahden valiokunnan koostumus, jossa olisi puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta? Se oli minun esitykseni siitä syystä, että tätä kautta nopeutettaisiin myöskin sitä eduskuntaprosessia, kun valiokunnat olisivat jo valmisteluvaiheessa tiiviisti mukana. Mutta se jää nähtäväksi.

Sitten näihin kysymyksiin. Uskon, että tässä tuli vastattua tai ainakin tuotua oma näkökulma aika moneen kysymykseen.

Ed. Laukkanen kysyi, mikä YK-tehtävistä — kun on selvästi ikään kuin tukea ja näkemystä sille, että Suomi osallistuisi — näyttäisi hyödyllisimmältä sekä YK:n että Suomen kannalta. Tämä tarkastelutyö on tuottanut sen tuloksen, että tuo Libanon eli Unifil, ja sen suuntaisesti valmistelua jatketaan. Päätöksiä ei ole vielä tehty.

Ed. Akaan-Penttilän kysymykseen. Siilasmaan raportissa on todella monia hyviä esityksiä yleisen asevelvollisuuden kehittämiseksi, vahvistamiseksi: miten opinnoissa voitaisiin hyödyntää varusmieskoulutusta, millä tavalla vaikkapa varuskunnissa siirryttäisiin langattomaan järjestelmään, jotta yhteydenpito, opiskelut ja kaikki muut mahdollistuisivat. Siellä on paljon asioita, joita jo nyt pannaan toimeen.

Ed. Mustajärvi, on todellakin näin, että kukin varmasti näkee omat joukko-osastonsa tärkeinä, ja se on hieno ja hyvä asia. Mutta kun teidän mielestänne pitäisi leikkauksia tehdä, niin totesin sen, että ulkomaisista materiaalihankinnoista ei niitä pystytä tällä aikajänteellä tekemään, jos puhutaan vaikka vuodesta 2011. Sitten pitäisi leikata joko Rauma-luokan peruskorjauksesta tai Sisu-autoista, mutta en usko, että vasemmisto sitäkään esittää.

Ed. Pulliainen kiinnitti huomiota siihen, ollaanko jo nyt yleisessä asevelvollisuudessa valikoivassa asevelvollisuudessa. Mielestäni ei olla. Tuo yli 70 prosentin taso, mikä meillä de facto on, täyttää yleisen asevelvollisuuden kriteerit, mutta meidän on tehtävä paljon töitä, että se ei tuosta alaspäin mene.

Monissa puheissa on viitattu tähän kiinteistökysymykseen. Eli kun tehdään päätöksiä, joissa luovutaan kiinteistöstä, niin kustannusrasite säilyy vuosia edelleen puolustuksen harteilla. Tähän esimerkiksi viimeksi hallituksen piirissä kiinnitimme huomiota, että pitäisi toivon mukaan luoda ikään kuin tämmöinen roskapankkikiinteistöyhtiö, joka toimisi eri pelisäännöillä kuin Senaatti, koska näitä kahta tavoitetta, Senaatin tuottotavoitetta ja sitten toisaalta säästötavoitetta, ei pystytä täyttämään.

Sitten vielä muutamaan kysymykseen vastaus. Nämä varsikengät ovat puhuttaneet kesällä, ja tuntuu, että edelleenkin. Kyllä me olemme tutkineet kaikki keinot, että pystyisimme etenemään tässä asiassa, mutta lainsäädäntö ei yksinkertaisesti anna mahdollisuutta. Eli kun on kilpailutus ja on valitus, niin täytyy mennä markkinatuomioistuimen päätöksen kautta, niin hidasta ja valitettavaa kuin se onkin. Mutta sille edustajalle, joka epäili, että nyt kuljetaan Reino-huopatossuissa, voisin vakuuttaa, että ihan asianmukaiset, sotilaille soveltuvat jalkineet kaikissa olosuhteissa ovat käytössä. Tämän tyyppinen huoli on turhaa.

Ed. Kaltiokummulle: Edelleenkin on tarkoitus jatkaa. Olemme keskustelleet, mutta meillä on useitakin varuskuntiin tai räjähdevarastoihin meneviä pienempiä tieyhteyksiä, joiden osalta saman tyyppisiä tarpeita on. Luonnollisesti liikenneministeriöllä on myöskin rajalliset resurssit.

Ed. Laitinen, aivan oikein, se edellyttää lisätalousarvion tuomista eduskuntaan, ja tämän osalta on sitten tietysti kysymys koko hallituksesta, milloin tämä tapahtuisi. Mutta tämä ruokahuollon yhtiöittäminen edellyttäisi tätä.

Ed. Hemmilän kysymykseen yleisestä asevelvollisuudesta ja Nato-jäsenyydestä. Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen kysymys, mutta yleisen asevelvollisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen edelleenkin on. Mutta jos nyt teoretisoidaan, niin minkään maan osalta Nato-jäsenyys ei sinänsä johda ammattiarmeijaan. Mielestäni Siilasmaan raportin keskeinen johtopäätös oli se, että yleinen asevelvollisuus on Suomelle soveltuvin ja kustannustehokkain tapa puolustusjärjestelyihin.

Pentti  Oinonen  /ps:

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt talousarvioaloitteen 644/2010 vp, jossa esitetään vähennettäväksi 5,5 miljoonaa euroa sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoista. Määrärahan vähennys esitetään kohdistettavaksi nimenomaan Afganistanissa toimiviin joukkoihin alkusysäyksenä joukkojemme vetämiseksi pois.

Kuten aloitteessani todetaan, olisi nämä poistettavaksi esitetyt rahat syytä käyttää maamme oman turvallisuuden kohentamiseen. Ensisijaisesti tällä tarkoitetaan Puolustusvoimiemme hyväksi kohdistettuja toimenpiteitä, ainakin tällä hetkellä, kun armeijaamme uhkaa marssiminen ilman saappaita. Mutta ei olisi varmasti pahitteeksi kohdistaa Afganistanista vetäytymisen seurauksena vapautuvia varoja myös maamme poliisi- ja pelastustoimen hyväksi.

Olemme puolueena aiemminkin kritisoineet Suomen sotilaallista läsnäoloa Afganistanissa sekä Suomen antamaa sotilaallista koulutusta. Näkemyksemme mukaan jo pelkkä sotilaallinen läsnäolomme tekee Suomesta Nato-johtoisen sodan osapuolen, emmekä ole epäilleet, etteikö myös Suomi voisi joutua hyökkäyksen kohteeksi näiden ulkopoliittisten valintojen seurauksena.

Sama politiikka on vallalla myös Somalian kanssa. Suomihan on kouluttanut Somalian hallituksen sotilaita Afrikassa ja miinalaiva Pohjanmaakin sinne on lähdössä. Kallis reissu tiedossa, sen ovat myös hallituspuolueen edustajat myöntäneet. Sääli, ettei hallituksen edustajien kantti kestänyt punaisen äänestysnapin painamiseen saakka.

Arvoisa puhemies! Viikonloppuna saimme uutisissa suruksemme kuulla, että Ruotsi on nyt joutunut maksamaan hintaa valinnoistaan, joista äsken mainitsin. Vahingot jäivät pieniksi, mutta pahempaa voi olla tulossa. Näyttääkin siltä, että Afganistanin sota on siirtynyt nyt myös Ruotsin omalle maaperälle. Lienee vain ajan kysymys, koska myös Suomessa tapahtuu jotain yhtä vakavaa tai vielä pahempaa kostona Suomen sotilaallisesta läsnäolosta Afganistanissa.

Kysyin ministeri Häkämieheltä jo vuosi sitten 15.12.2009 puolustusministeriön hallinnonalan debattikeskustelussa, aikooko Suomi kouluttaa afgaanisotilaita Suomen maaperällä, koska sen seurauksena on pelättävissä, että terroriteot leviävät myös omaan maahamme. Vastausta en tuolloin kysymykseeni ministeri Häkämieheltä saanut. Pahoin pelkään, että vastauksia terrorismiaiheisiin kysymyksiin alkaa ajan kuluessa ministeriltä tippua.

Toivon todella, että olemme väärässä eikä Suomi joudu kokemaan samaa kuin Ruotsi on joutunut. Sen sijaan toivon, että tapahtuma Ruotsissa on alkusysäys istuvan hallituksen ministereille ulkopoliittiseen kurssimuutokseen, siihen muutokseen, että suomalaiset kotouttavat joukkonsa pikaisesti Afganistanista. Tämän muutoksen puolesta voi jokainen kansanedustaja toimia tässä salissa äänestämällä aloitteeni 644/2010 vp puolesta.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on yleisesti todettu, että puolustusministeriön talousarvioesitys ja eduskunnan lisäykset muodostavat varsin hyvän kokonaisuuden ensi vuoden resursseista ottaen huomioon, että jokaisella hallinnonalalla on toki paljon enemmän toiveita kuin taloudellinen tilanne antaa myöten.

Hallinto- ja turvallisuusjaosto ja valtiovarainvaliokunta kiinnittivät huomiota muutamiin oleellisiin kysymyksiin. Otan esille vain pari kysymystä.

Puolustusmateriaalihankinnat ja puolustusmateriaaliteollisuuden tilanne: Meillä on Suomessa muutamia yrityksiä, jotka ovat varsin hyvin onnistuneet pärjäämään myöskin kansainvälisillä markkinoilla, mutta tämä tie ei ole kovin helppo, sen käytännön esimerkit ovat osoittaneet. Mutta joka tapauksessa pidän tärkeänä, että meillä säilyy jatkossakin kotimaista puolustus- ja turvallisuusteollisuutta ja sille annetaan niitä toimintaedellytyksiä, mitä on mahdollista näissä kilpailuolosuhteissa.

Pidän myönteisenä, että täällä lisätään 50 000 euroa kohdennettavaksi Maanpuolustuksen Tuki ry:lle ja sen kautta reserviläisjärjestöille ampuma-asekoulutusjärjestelmän aiheuttamiin kustannuksiin. Tässä aselain säätämistilanteessahan tuli paljon kritiikkiä siitä, että meillä pitää luoda tyhjästä tällainen uusi ampuma-asekouluttajajärjestelmä. Nyt on myönteinen asia, että valtiovarainvaliokunta, kiitos hallituspuolueitten, lisää sekä poliisin puolelle että tänne puolustusministeriön puolelle rahaa juuri tähän tarkoitukseen, jotta nämä käytännön toimet saadaan mahdollisimman hyvin hoidettua.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat kasvavat ensi vuonna budjetissa, mutta se ei tuo isoa helpotusta vuosia jatkuneeseen varaosavajeeseen. Ongelma koskettaa kaikkia puolustushaaroja ollen jopa vaikeampi kuin alkuvuodesta arvioitiin. Kokonaisvaje on siihen varatusta rahoituksesta huolimatta edelleen noin 240 miljoonaa euroa. Varaosavajeen poistamiseksi on tehtävä toteutuskelpoinen suunnitelma, jotta Puolustusvoimien suorituskyky ei vaarannu ja operatiivinen kalusto pysyy toimintakunnossa. Koulutettu henkilöstö ei pääse hyödyntämään osaamistaan, jos välineistö reistailee.

Puolustusmateriaaliteollisuuden rooli Suomessa on turvattava. Se on tärkeää jo huoltovarmuuden kannalta. Lisäksi materiaaliteollisuus työllistää noin 9 000 ihmistä eri puolilla Suomea. Puolustusvoimien hankinnat tulee niin paljon kuin mahdollista toteuttaa tarvikkeiden koko elinkaari huomioon ottaen. Kotimaisen tuotteen huolto on lähempänä kuin esimerkiksi Ranskasta hankitun. Tässä asiassa ei pidä tulkita kovin tiukasti EU:n hankintamääräyksiä.

Arvoisa puhemies! Tilahallinta tuo omat vaatimuksensa puolustusbudjettiin. Tilojen käyttöä rajaavat jäykät sopimukset ja tiukat toimintatavat. Kiinteistöjen kunnon parantaminen luo puolestaan menopaineita. Eri varuskunnista löytyy hälyttävän huonossa kunnossa olevia rakennuksia, joita edelleen käytetään. Jos kunnostusrahoituksesta ei päästä yhteisymmärrykseen, rakennukset rapistuvat käyttökelvottomiksi. Vastaavasti tarpeettomat tilat kartuttavat ylläpitokustannuksia. Tilahallintaa on kehitettävä ja järkiperäistettävä niin, että tarpeettomat tilat voidaan ohjata hyötykäyttöön. Pystyyn lahoavien ja täysin hyödyttömien rakennusten tyhjillään pito ja lämmittäminen ei ole millään muotoa järkevää.

Sotilaallisen kriisinhallinnan piirissä on mietittävä toimintojen priorisointia. Suurimmat määrärahatarpeet tulevat taistelujoukkojen erityismateriaaleista. Kustannukset ovat kovat, ja niiden kattaminen on haasteellista. EU:n valmiusjoukkojen kohdalla voidaan jo kysyä: Onko Suomella todella varaa pitää näin isoa määrää joukkoja ja sotilaita vain valmiudessa? Kansainvälisiin operaatioihin on tärkeää osallistua, mutta kaikkialla emme voi olla mukana. Kansainvälisiin operaatioihin laitettavat varat olisi hyvä suhteuttaa kotimaan rahoitustarpeisiin. Kotijoukkueen varustetaso, kertausharjoitukset ja metsäharjoitukset ovat tärkeä osa Puolustusvoimien toimintaa ja niiden järjestämiseen tarvitaan resursseja.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisen suuruiset Puolustusvoimat ovat tulleet tiensä päähän. Ylläpitokustannukset ovat kasvamassa liian suuriksi. Puolustusmateriaali vanhenee nopeasti ja hankintakustannukset kallistuvat, samalla asevelvollisten ikäluokat pienenevät. Uskon ja toivon, että nykyisen kaltainen asevelvollisuus kuitenkin jatkuu. Se on kustannustehokkain vaihtoehto. Palkka-armeija ei sovi Suomen tarpeisiin eikä valtion rahakukkarolle. Tärkeää on toteuttaa syvälle luotaava uudistus maanpuolustuksen järjestämisessä. Mahdollisia leikkauksia ja rakennemuutoksia on tehtävä. Muutokset on ulotettava kaikkiin kolmeen aselajiin, ei ainoastaan Maavoimiin, kuten tähän mennessä on tehty. Vaikka ikäluokat pienenevät, on suomalaisten keskuudessa edelleen vahva maanpuolustustahto olemassa. Varusmiespalveluksen suorittamisprosentti on korkea. Koulutuksessa on kuitenkin kehittämistä. Alokkaissa olevaa potentiaalia ei nykymallissa hyödynnetä tarpeeksi. Asevelvollisten yksilölliset taidot täytyy jatkossa huomioida asepalvelusajan tehtävissä. Myös koulutuksen terveysvaikutukset pitäisi saada pysyviksi.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy antaa ministeri Häkämiehelle tunnustus siitä, että hän on kyllä aloittanut tehokkaasti tämän keskustelun sekä asepalveluksen tulevaisuudesta että siitä kulurakenteen muutoksesta, joka on edessä viimeistään vuonna 2016. On hyvä, että jo tämän hallituksen aikana keskustelu tästä on auennut muun muassa Siilasmaan raportin muodossa, ja myöskin Puolustusvoimien komentaja Puheloinen on omalta osaltaan tähän keskusteluun osallistunut.

Mielestäni, kun puhutaan nykyisestä asevelvollisuusjärjestelmästä, joitakin selviä epäkohtia tähän tietysti sisältyy. Ikäluokkien pienenemisen haasteet on tuotu täällä esille, mutta kun ajatellaan asevelvollisuutta myöskin tällaisena syrjäytymisen ehkäisijänä, kuten täällä on usein todettu, niin valitettavasti tämä suuri keskeytysprosentti ikään kuin joidenkin kohdalla ruokkii tätä syrjäytymistä. Asevelvollisuudessakin epäonnistutaan, sillä tavalla ehkä muuallakaan ei ole menestytty ja sitten tässä vielä tulee yksi pettymys lisää. Nykyjärjestelmä tässä mielessä ei ole enää niin toimintakykyinen. Vihreät ovat oman vaihtoehtonsa esittäneet, ja on hyvä, että tästä nyt keskustelua käydään. Pidän realistisena sitä, että seuraavan hallitusohjelman yhteydessä näitä uusia suuntaviivoja sitten vedettäisiin.

Myöskin kriisien kuvat ovat kovasti muuttuneet: tietoverkkouhat, esimerkiksi se, mitä Viro taannoin kohtasi, taikka suurten ympäristökriisien mahdollisuus, joka on edelleen olemassa, ja jo aikaisemmin, muistaakseni ministeri Kääriäisen aikana, keskusteltiin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamisesta ja niistä toimenpiteistä, mitä nämä vaativat myöskin muilla sektoreilla kuin puolustussektorilla. Luulen, että tämä keskustelu tulee entistä tärkeämmäksi muun muassa tietoverkkojen suojaamisen osalta, mitä eri viranomaiset tekevät ja miten viranomaisyhteistyö näissä sujuu.

On myöskin puhuttu tässä keskustelussa jonkin verran ammattiarmeijoista, ja nähtävissä on, että molemmat naapurimme, sekä Ruotsi että Venäjä, ovat menossa tällaiseen ammattimaisempaan suuntaan rakenteessaan; molempien muutokset taitavat olla vähän puolitiessä. Mutta ehkä olisin sellaiseen asiaan kiinnittänyt huomiota, että kun meillä usein puhutaan samaan aikaan yleisestä asevelvollisuudesta ja maanpuolustustahdosta, niin tutkimusten mukaan esimerkiksi Englannissa, jossa on ammattiarmeija, ihmiset ovat kyllä aika kovia puolustamaan maataan eli maanpuolustustahto on erittäin korkea. Näitä ei kannata aina sitoa suoraan yhteen, koska myöskin niissä maissa, joissa on valittu tämmöinen ammattimainen järjestelmä, ollaan erittäin valmiita puolustamaan maataan, se on oma lukunsa.

Varuskuntaverkko on herättänyt täällä myöskin keskustelua. Itse ajattelen niin, että toimivilla puolustusvoimilla, toimivalla armeijalla, liikkuvuus on aivan a ja o sellaisessa kriisitilanteessa, jossa joudutaan siirtämään kalustoa eri puolille. Maata ei ehkä viime kädessä puolustetakaan niistä varuskunnista käsin, vaan juuri tästä liikkuvuudesta ja hyvästä varustuksesta ja nopeudesta käsin.

Sitten aivan viimeisenä, arvoisa puhemies, tästä vastakkainasettelusta, joka helposti tehdään sotilaallisen kriisinhallinnan ja kotimaan puolustuksen välillä. Itse pidän tätä ajattelua aika vieraana, kun ensinnäkin näen sen, että sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä suomalaiset vertautuvat muihin toimijoihin, olivat ne sitten EU:n tai YK:n toimijoita, voivat verrata omaa osaamistaan ja myöskin oppivat erilaisia asioita. Voidaan testata kalustoa todellisissa olosuhteissa ja myöskin testata yhteistoimintakykyä, joka on entistä tärkeämpää kyllä puolustuskysymyksissä. On aika vaikea kuvitella sellaista Eurooppaa koskevaa kriisiä, jossa suomalaiset yksin toimisivat, vaan tämä yhteistoimintakyky muiden EU-maidenkin kanssa on aivan a ja o. Tässä mielessä esimerkiksi merellinen operaatio Somalian rannikolla, Atalanta-operaatio, mielestäni on paikallaan, mutta on myöskin hyvä, että Suomi lisäisi osallistumistaan YK-operaatioihin, joissa olemme nyt olleet aika lapsipuolen asemassa. Siinä mielessä tämä Unifil-lisäys esimerkiksi Libanoniin on erittäin paikallaan.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Herra puhemies! Suomessa on viime vuosina käyty vilkasta ja aika avointakin keskustelua maanpuolustuksesta ja niin myös tässä tämänpäiväisessä budjettikeskustelussa. Tämä on ollut reilua ja avointa nimenomaan maanpuolustuksen tulevaisuutta ajatellen. Niin ministeri kuin me kaikki täällä salissa olemme melkoisen yksimielisiä siitä, että Suomessa maanpuolustus tulevaisuudessakin perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja, kuten ministeri totesi äsken vastauksessaan, Nato-jäsenyys ei nyt ole ajankohtainen. Mutta kuten monet, niin myös edellinenkin puhuja, toi esiin sen, että kyllä Puolustusvoimien toimintaan, nimenomaan sen rahoitukseen, liittyy isoja haasteita. Näitten haasteitten kanssa on tulevaisuudessa vaan tultava toimeen.

Mitä tulee yleiseen asevelvollisuuteen, niin minun mielestäni sillä on erittäin iso muukin merkitys kuin vain maanpuolustuksellinen merkitys. Se on erittäin hyvä kasvun mahdollisuus nuorille, niin sosiaalisen kasvun ja kehityksen kannalta katsottuna kuin sitten myös ihan fyysisen kunnon ylläpitäjänä. Fyysiseen kuntoon nuoret nimenomaan sotaväessä kiinnittävät enemmän huomiota. Ehkäpä sieltä jää sitten joku kipinä vielä pitemmäksi ajaksi.

Mitä tulee tavoitteisiin, joita mietinnössä on kirjattu, muun muassa varusmiesten maastovuorokausien osalta on tavoitteeksi asetettu 30 vuorokautta. Kun itse muistelen omaa varusmiespalvelusaikaani, niin tuntuu, että taisi 100 maastovuorokautta olla silloin varusmiehillä.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Ei saa ed. Oinonen kyytiä, kun ed. Oinonen ei ole paikalla.

Puhemies! Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä turvallisuuspolitiikan sektorilla ehkä on jäänyt yleisessä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa havainnoimatta se, kuinka merkittävä itse asiassa on pohjoismainen yhteenlaskettu painoarvo puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kentässä. Mielestäni poliittisen peruslinjauksen pitäisi olla aika rohkeasti tulevalla hallituskaudella siinä, että mentäisiin kohti integroituvaa puolustusjärjestelmää Pohjoismaiden kesken tilanteessa, jonka yleisemmän, väljemmän raamin tiedämme ja hyvin tunnemme sekä mahdollisuuksineen että rajoituksineen Suomessa. Tämä voisi olla sellainen liikkuva elementti, josta on ensi vaiheessa helpointa päästä yhteiseen poliittiseen ymmärrykseen niin, että kaikki vastuulliset toimivat tahot, kokoomus, keskusta, sosialidemokraatit, vihreät, voisivat löytää siitä yhteisen turvallisuuspoliittisen peruslähtökohdan.

Meillä Suomessa tasapaino toimenpiteiden välillä kansallisen puolustuskyvyn ja kansainvälisen toimintakyvyn, ennen muuta rauhanturvaamisen, tasolla on asettunut nyt selkeästi niin, että Suomea ei enää valitettavasti voida pitää rauhanturvan suurvaltana. Aivan päinvastoin. On tapahtunut dramaattinen pudotus sekä meidän omaan historiaamme että kaikkiin verrokkimaihin verrattuna, ja tätä ei voi pitää kovin tavoiteltavana asetelmana. Me emme valitettavasti ole enää rauhanturvan suurmaa, ja tämä on ongelma.

Pohjoismainen yhteistyö saattaisi tässäkin suhteessa tarjota paljon enemmän mahdollisuuksia kuin mitä nyt on käytössä. Se myös olisi omiaan nykyisissä kustannuspaineissa, esimerkiksi teknologiakustannuksista johtuen, vahvistamaan omaakin puolustustamme, omaa puolustuskykyämme, ja lisäisi kustannustehokkuutta näiden hankintojen takana ja mahdollistaisi tehokkaat yhteispohjoismaiset puolustusjärjestelmät.

Meillä ei tietenkään ole eikä ole tulossa seuraavankaan hallituskauden aikana yhteistä pohjoismaista puolustusjärjestelmää. Tämä on syytä sanoa, sillä kukin maa harkitsee ja päättää aina tällaisessa yhteistyössä, integroituvassa yhteistyössä, oman osallistumisensa laajuudesta itsenäisesti. Ja tästä tietysti on tarkoitus pitää kiinni.

Meillä on tällä hetkellä yhteiset meri- ja ilmavalvonnan tilannekuvat Itämeren piirissä ja vähän laveammaltikin. Meillä on keskinäisiä toimenpiteitä menossa koulutuksen, harjoitustoiminnan, operaatioiden, myöskin huollon osalta kuljetuksiinkin asti Pohjoismaitten välillä. Mutta ennen muuta uskon, että materiaalihankintapuolella ja johtamisjärjestelmien kehittämisessä Pohjoismaat saattaisivat hyvinkin löytää yhteistä säveltä merkittävästi nykyistä kiinteämmän yhteistyön toteuttamisen muodossa, jonka tavoitteena pitäisi olla yhteinen operatiivinen suorituskyky tällaisella pohjoismaisella yhteistyöllä.

Sen vaikutus olisi tietysti pohjoismaitten sisäisen koheesion, sisäisen yhtenäisyyden lujittumisessa, mutta sillä olisi myös kansainvälisesti vaikutusta siihen suuntaan, että Pohjoismaiden yhteinen painoarvo nousisi, joka jo nykyisellään on huomattava ja noteeraamisen arvoinen. Sillä olisi merkittävästi myöskin transatlanttiseen yhteistyöhön liittyviä lisäarvovaikutuksia, ja se antaisi meille itsellemme turvallisuuspoliittista liikkumavapautta entistä enemmän. Ja totta kai sen deterrenssi, siis ennalta ehkäisevä vaikutus, olisi huomattava meidän oman ja yhteisen pohjoismaisen turvallisuutemme lisäksi.

Yhteisten operatiivisten suorituskykyjen kehittäminen ja kotimaisten puolustusvalmiuksien lisääminen olisi tämän kansainvälisten valmiuksien kohottamisen ohella sellaista lisäarvoa, jota toivoisin tulevan hallituksen rohkeasti asettuvan tavoittelemaan tällaisen integroituvan pohjoismaisen puolustusajattelun merkeissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! (Ed. Heinäluoman välihuuto) — Kyllä varmasti ed. Heinäluoma pääsee vuoroon, kyllä puhemies arvokkaan puheenvuoron haluaa kehumaan ed. Kanervan loistavaa puheenvuoroa. Se on ihan selvä asia.

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta.

Ensinnäkin, mikä koskee tulevien puolustuspoliittisten selontekojen ja vastaavien hengentuotteitten valmistelua. Jos ajatellaan niitä poliittisen elämän muutoksia, joita yhteiskunnassamme ja yleismaailmallisesti on tapahtumassa, niin pitäisin erittäin arvokkaana sitä, että parlamentaariselta pohjalta nämä valmistelut tehtäisiin. Se torpedoisi paljon sellaista populistista keskustelua, joka saattaa realisoitua hyvin kalliina ratkaisuina. Sillä tavalla voi sitoutua myöskin siihenkin todellisuuteen, että ikäluokat pienentyvät ja varusmiesikäluokkien kunnot heikkenevät sen verran kuitenkin, että joudutaan miettimään asioita uudella tavalla ja myöskin laskentatoin- ta harrastamaan valikoivan asevelvollisuuden suuntaan.

Arvoisa puhemies! Toinen näkökohta liittyy tähän tyhjien tilojen ongelmatiikkaan. Minä ymmärsin nyt ed. Nepposen täällä käyttämän puheenvuoron sillä tavalla, että kun näitä tiloja minusta pitäisi pitää kunnossa — ja niitä pitäisi hyödyntää, jos niitä ylipäätään hyödyntää voidaan, mutta ei missään nimessä niin, että ne pidetään tyhjinä ja kylminä tiloina, joka merkitsee, että ne tuhoutuvat — niin hän totesi puheenvuorossaan, että niitä voitaisiin muun muassa kunnallisen hallinnon puolesta käyttää hyväksi ja myöskin paikallisen elinkeinoelämän puolesta käyttää hyväksi. Arvoisa puhemies, ex-puolustusministeri, eikö tässä nyt sitten pitäisi menetellä sillä tavalla kuin ed. Nepponen vihjasi? Elikkä niitten tilojen ollessa Puolustusvoimien hallinnassa ne muutostyöt tehdään silloin, jolloinka tämä Museovirasto-peikko ei pääsisi asioita sotkemaan. Siellä korvessa on varuskuntatiloja sun muuta, esimerkiksi lentokoneesta kun katsoo vanhaa Oulun lääniä, niin niitä tiloja on siellä sun täällä ja valot pidetään vielä päällä, että rosvot hoksaavat, jos ne menevät niitä tiloja häiritsemään, ne ovat tyhjiä tiloja kaiketikin. (Ed. Korkeaoja: Viimeinen ei ole sammuttanut valoja!) — Niin, viimeinen ei ole sammuttanut, ed. Korkeaoja, valoja. — Senkin takia kannattaisi miettiä tämä kokonaisvaltaisesti ja sopia siitä ensi kevään hallitusneuvotteluissa, että tämä hoidetaan, koska tässähän on loputon rahanreikä kysymyksessä.

Kolmas asia, arvoisa puhemies, on se, minkälaisia konflikteja maapallolla tällä hetkellä on. Tuossa kun juuri lueskelin viimeisiä tilastoja, niin pelkästään makean veden jäljellä olevien varantojen jaosta käytäviä, niin kuin siinä luki, konflikteja on maapallolla aktiivisena meneillään 50, noin melkein jetsulleen 50. Muita resurssisotia on saman verran. Toisin sanoen kysymys onkin siitä, että kysymys on aivan konkreettisesti jonkin puolesta jotakin vastaan, ja siinä sitten joitakin kansanryhmiä, vähemmistöjä kohtaan erityisesti ollaan varsin tylyjä. Tämän takia minusta pitäisi koko tämä kriisinhallintakonsepti miettiä aivan uudella tavalla, se kompetenssi, mikä vaaditaan, se ekologinen tieto, mikä vaaditaan, ja rakentaa siitä kokonaisratkaisu ja sillä tavalla käyttää sitä osaamispääomaa hyväksi, mikä Suomessa on. Toivon, että tähän otetaan vakavasti kantaa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! En kokonaan kuullut ed. Kanervan puheenvuoroa, mutta siinä, mitä kuulin, hän käsitteli pohjoismaista yhteistyötä. Tämän pohjoismaisen yhteistyön osalta on kyllä todettava, että se on päässyt lupauksia antavaan hyvään vauhtiin. Se yhteistyö on saanut yhä enemmän konkreettista sisältöä. Mielestäni tämä on Suomelle tärkeää. Tämä on Suomelle suuri mahdollisuus. Yhteistyö, yhteishankinnat tulevat yhä tärkeämmiksi niin Pohjoismaissa kuin laajemminkin Euroopassa.

Ensi vuonna Suomi on mukana kahdessa taisteluosastossa. Se, joutuvatko nämä taisteluosastot tositoimiin, tullaan näkemään. Näyttää kuitenkin siltä, että kynnys operaatioihin lähettämiseen on varsin korkea, ja vaikka on paljon puhuttu näitten taisteluosastojen käytettävyyden lisäämisestä ja joustavuudesta, niin eipä tällaista käytännössä ole kuitenkaan näkynyt.

Suomi on ensi vuonna mukana myöskin operaatio Atalantassa. Mielestäni on tärkeää, että me olemme tässä mukana, kannamme tältäkin osalta vastuutamme, ja tämä on äärettömän tärkeä tehtävä Merivoimille. Näin Merivoimatkin pääsee mukaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Mutta ehkä ensi vuonnakin se kovin paikka sotilaallisessa kriisinhallinnassa on tietenkin Afganistan. Siellä sotilaamme ovat todella vaikeassa paikassa. Mielestäni ensi vuoden lopussa on syytä arvioida uudelleen koko sotilaallista läsnäoloa Afganistanissa. Toki kansainvälisen yhteistyön tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta kehitysponnisteluissa, vielä ehkä turvallisuuden takaamisessakin, mutta täälläkin tilanne on se, että ongelmiin ei ole sotilaallista ratkaisua.

Sitten vielä muutamaan asiaan koskien puolustushallinnon ensi vuoden budjettia. Meillähän tämmöinen pitkäaikainen ongelma on ollut varaosavaje. Nyt näyttää siltä, että se saataisiin kurottua kuntoon tulevina vuosina vuoteen 2015 mennessä. Tämä on äärettömän tärkeää, että näin pystytään tekemään. Mielestäni on todella huono asia, että esimerkiksi me emme kykene pitämään hävittäjätorjuntajärjestelmää tarvittavassa valmiudessa varaosien puuttumisen vuoksi.

Täällä tänään debatissa tuotiin esiin se, että puolustusasioissa Suomessa ja täällä eduskunnassa on vallinnut suuri yksimielisyys, suuri konsensus. Näin on epäilemättä ollut, ja minun mielestäni parlamentaarinen valmistelu on tätä tukenut.

Valitettavasti ensi vuoden talousarvion osalta yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Sitä ei ole löytynyt puolustusmäärärahojen tason osalta. Aikaisemmin jo totesin, että puolustusmäärärahojen osalta olisi pitänyt pitäytyä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantatyöryhmän yksimielisen linjauksen takana. Seurantaryhmähän lähti siitä, että ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista. Tämä oli hyvä, viisas ratkaisu jo silloin. Silloin ehkä jo pystyttiin jossain määrin ennakoimaan sitä vaikeaa taloudellista tilannetta, mikä on meitä kohdannut tänään. Minun mielestäni tässä tilanteessa, kun valtio todellakin velkaantuu nopeaa vauhtia, meillä on mittava budjettialijäämä, tällaiset ylimääräiset tasokorotukset eivät ole perusteltuja. Ymmärrän kylläkin, että puolustushallinnollakin, Puolustusvoimilla, on erilaisia tarpeita ja tälle ylimääräiselle korotuksellekin löytyisi käyttöä, mutta meillä ei mielestäni ole siihen tänä päivänä varaa. Me joudumme käymään valtion menot tulevina vuosina erittäin tarkkaan läpi, ja uskon, että näin tullaan menettelemään myöskin puolustushallinnon määrärahojen osalta.

Tärkeää on, arvoisa puhemies, että kaikkia hallintoja kohdellaan tasapuolisesti myös määrärahojen osalta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Suurimman huoleni sain tuotua jo esille debattikeskustelussa liittyen prikaatien tulevaisuuteen. Toisena asiana haluaisin nostaa keskusteluun Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilanteen ja erityisesti tuottavuusohjelman vaikutukset henkilöstörakenteeseen. Olemme saaneet kuulla, että rakennuslaitoksella sukupuolijakauma on erittäin vääristynyt erilaisten ulkoistustoimenpiteiden johdosta ja työssäjaksaminen ja työurien pidentäminen sitä kautta on muuttunut varsin heikoksi. Siinä suhteessa pitäisinkin tärkeänä, että kiinnitettäisiin huomiota myös siihen, mitä todellisuudessa eri organisaatioissa tämän tuottavuusohjelman johdosta tapahtuu ja millä tavalla todella vaikutetaan yleiseen tuottavuuteen, tehokkuuteen ja työurien jatkumiseen, mistä jatkuvasti puhutaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Suomen armeijan tulisi puolustaa Suomea. Oleskeleminen ja oleskelu Afganistanissa ei tätä ole. Ed. Haavisto totesi brittien olevan maanpuolustushenkisiä. He olivat sitä jo 1890-luvulla, tämän hengen vaikutuksesta myös Afganistanissa tuolloin ja nyt taas siellä uudelleen. Suomella on jälleen intoa olla isojen mukana vieraalla maalla.

Arvoisa puhemies! Uudet turvallisuusuhat ovat tärkeitä ymmärtää ja havaita ja myös toimia. Cancúnissa viime viikolla näistä puhuttiin. Ne ovat lisääntyvä globaali köyhyys ja pakolai-suus, ja molempia edesauttaa ja synnyttää ilmastonmuutos. Tähän liittyy varmasti myös terrorismin kasvu ja sen alustan virkistyminen.

Arvoisa puhemies! Välitön uhka meille ei tule jostakin rajan takaa panssarein, ohjuksin tai jalkaväkenä. Välitön uhka on Itämeren ja erityisesti Suomenlahden öljykuljetukset. Suomessa vieraillut Alaskan yliopiston professori Steiner on todennut Suomenlahden öljyonnettomuuksista, että niiden kohdalla ei ole kysymys siitä, tapahtuuko öljyonnettomuus Suomenlahdella, vaan kyse on siitä, milloin se tapahtuu.

Kysyisinkin nyt puolustusministeriön pääluokkaa käsiteltäessä ministeri Häkämieheltä, jos hän olisi paikalla, mitkä ovat Suomen puolustusvoimien mahdollisuudet osallistua öljyntorjuntaan ja myöskin sen öljyonnettomuuden tapahtumisen ja syntymisen estämiseen.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien vuoden 2011 talousarvioesityshän perustuu valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin, valtioneuvoston toimintavuotta koskeviin kehyspäätöksiin sekä puolustusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tämä on se perusperiaate.

Lainaan muutamaa materiaalia, mitä puolustusvaliokunnalle tämän talousarvioesityksen yhteydessä annettiin, minkä kautta hohkaa se, minkälaisessa tilanteessa Puolustusvoimissa tällä hetkellä tuntuu heidän omasta mielestään oltavan.

Ensinnäkin Pääesikunta ilmoitti: "Meno- ja kustannuspaineista johtuen Puolustusvoimien toimintaedellytykset kaventuvat kuluvaan vuoteen verrattuna. Tekijöitä, jotka luovat menopaineita, ovat varaosavajeen korjaaminen, räjähtävän materiaalin varastoinnin parantaminen, tietohallinnon kehittäminen, kiinteistöjen kunnon parantaminen, asevelvollisten etuuksien kehittäminen, ympäristönsuojelu ja Puolustusvoimien yhä kalliimpi henkilöstörakenne." Lainaus jatkuu: "Puolustusvoimat tunnistaa vuoden 2011 haasteelliseksi niin suorituskyvyn ylläpidon kuin valmiuden näkökulmasta. Kuten kuluvanakin vuonna toiminnan tasosta aiempiin vuosiin verrattuna joudutaan tinkimään" — siis tinkimään — "jotta kokonaisuus on tasapainossa. Materiaalisesta valmiudesta ei voida enää tinkiä toiminnan takaamiseksi."

Vielä yksi lainaus. Loppuyhteenvedossa Pääesikunta toteaa: "Puolustusvoimat on tulossa tilanteeseen, jossa kustannuskehitys, materiaalien vanheneminen vuosikymmenen puolivälissä sekä asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen eivät mahdollista nykyisen suuruisten Puolustusvoimien ylläpitoa. Sekä toiminnat että rakenteet on uudistettava niin, että Puolustusvoimat tekee työtään tulevaisuudessa uusin tavoin ja uusituissa kokoonpanoissa. Puolustusvoimat on valmis toteuttamaan muutokset. Valtioneuvoston selonteon mukaisen 2 prosentin tasokorotus sekä toteutuneen kustannustason nousun kompensointi on edellytys muutoksen hallitulle toteuttamiselle vuoteen 2016 mennessä."

Saman suuntaista tekstiä voidaan lukea muissakin lausunnoissa, jotka puolustusvaliokunnalle annettiin. Maavoimat näkee aivan samoin tämän tilanteen erittäin haasteellisena, ja katsotaan muun muassa, että "mikäli maastovuorokausien määrää joudutaan edelleen laskemaan, on vaarana, että sodan ajan yksiköidenkin, esimerkiksi komppanian, osaaminen jää liian vajaaksi". Näitä lainauksia voisi lisätä monesta asiasta.

Ehkä vielä lainaan tähän Ilmavoimilta: "Päätorjuntahävittäjäkaluston tavoitetunteja on laskettu 9 200 tunnista 8 900 tuntiin, siis 300 tunnilla. Tämä vaikuttaa suoraan lentokoulutukseen ja sodan ajan suorituskyvyn muuttumiseen." Lopuksi Ilmavoimat vielä toteaa: "Voidaan varovaisesti arvioida, että Ilmavoimien määrärahat ja muut resurssit riittävät vuoteen 2010 verrattuna edelleen tingittyjen keskeisimpien tavoitteiden saavuttamiseen. Kaikki mahdolliset uudet tehtävät tai yllättävät menot on katettava joko lisärahoituksella tai tinkimällä Ilmavoimien ydintoiminnasta." Muun muassa on huomattava, että jos polttoaineen hinta nousee, se ei ole tässä budjetissa sisällä.

Arvoisa puhemies! Haluan tämmöisiä minusta hyvin objektiivisia asioita organisaation sisältä tuoda tähän keskusteluun, koska debatissa tuli aika lailla laveasti jo monta ongelmaa esille.

Tässä loppuajalla haluaisin painottaa vielä uudestaan tätä Risto Siilasmaan selontekoa tai hänen työryhmänsä tuotosta Suomalainen asevelvollisuus, koska sen läpi lukeminen tuo kyllä erittäin hyvän tulevaisuuspohjan ja, voisi sanoa ihan hyvin, tulevaisuususkon siihen, miten Suomessa näiden asioiden kannalta kannattaa mennä eteenpäin. Siinä on hyvin kiihkottomasti, hyvin ennakkoluulottomasti ja hyvin tarkasti tarkasteltu paitsi taloudellisesti myös toiminnallisesti koko Puolustusvoimien kenttää eikä lähdetty tietystä opillisesta tausta-ajatuksesta, miten esimerkiksi asevelvollisuuteen sinänsä pitäisi suhtautua tai miten siihen ei pitäisi suhtautua.

Debatissa jo otin erilaisia asioita sivulta 8, jossa viittaan vaan tämän sivun lainaukseen, miten monipuolisesti nykyiset Puolustusvoimat meidän yhteiskuntamme erilaisia sektoreja kehittää, auttaa ja myöskin taloudellisesti tukee, koska nämä sektorit eivät osallistu rahoitukseen mutta Puolustusvoimatpa osallistuu.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on talousarvion pääluokka 27 eli puolustusministeriön hallinnonala. Käytän tällaisen yleisluontoisen, maanpuolustustahtoa kohottavan puheenvuoron.

Kaiken lähtökohtana on oltava puolustuksemme uskottavuuden säilyminen. Suomen uskottava, oma kansallinen puolustuskyky on mitoitettava jatkossakin siten, että koko maata puolustetaan aina Hangosta Utsjoelle saakka. Tätä varten on ylläpidettävä yleistä asevelvollisuutta. Puolustusvoimien ydintehtävä on selkeä: puolustaa maata sodan ja kriisin olosuhteissa.

Täällä eduskunnassa on paalutettu lähtökohdaksi yleinen asevelvollisuus. Siihen perustuu Suomen puolustusvoimien toiminta. Se sopii Suomelle ja meille suomalaisille palkka-armeijoita paremmin, koska se on tehokas, se on halpa ja yhteiskuntaa kiinteyttävä järjestelmä. Asevelvollisuusjärjestelmä on tuottanut ja tuottaa sellaisia tuloksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, että niitä kelpaa esitellä kenelle tahansa ja missä tahansa. Se on tae myös sille, että maanpuolustustahtomme säilyy korkeana. Jotta voisimme tulevaisuudessa tukeutua yleiseen asevelvollisuuteen, tulee varusmiespalvelusta suorittavien sosiaalisen ja taloudellisen aseman tukemiseen kiinnittää erityistä huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Viranomaisyhteistyön merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä näkyy niin sanottujen uusien uhkien torjunnassa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen on määritelty, eri ministerien sekä viranomaisten vastuut häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa on selkeytetty. Poikkihallinnollisuutta tarvitaan. Puolustushallinnon tehtävänä on vastata sotilaallisesta maanpuolustuksesta resurssien puitteissa. Puolustusmenojen tason pitäminen nykyisellä tasolla mahdollistaa Puolustusvoimien pitkäjänteisen kehittämisen. Puolustushallinto antaa myös tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille.

Alueelliset ratkaisut ovat saaneet runsaasti huomiota julkisuudessa. Ehdottoman tavoitteen on oltava, että Puolustusvoimat on myös tulevaisuudessa läsnä maan kaikissa osissa. Erityisenä toivomuksena esitän, että lentosotakoulun pysyminen Kauhavalla turvattaisiin, samoin Ähtärin varikon jatkuvuus taattaisiin. Puolustuskyvystä ei saa tinkiä uudelleenjärjestelyillä. Puolustusvoimien on toimittava sekä rauhan että kriisin aikana. Kaikilla toimilla on ylläpidettävä vahvaa maanpuolustustahtoa.

Arvoisa herra puhemies! Sanon vielä lopuksi pari sanaa puolustusbudjetin rahojen kohdentamisesta. Nimittäin puolustusbudjetista on jatkossakin pyrittävä riittävän suuri osa suuntaamaan puolustusmateriaalihankintoihin. Tämä vahvistaa itsenäisen puolustustahtomme uskottavuutta. Hankinnat on suunniteltava huolella, sillä uuden teknologian puolustusmateriaali on entistä kalliimpaa.