Kaarina Dromberg /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan nyt ihan julkisesti puuttua erääseen semmoiseen asiaan, joka ei kuulu varsinaisesti tähän lakiin. Nimittäin nyt eduskunnan energian säästö menee kyllä liian pitkälle, koska näin, kun pitkä viikonvaihde on takana, tänne meinaa ihan jäätyä. Jos ei tähän asti ole flunssaa saanut, niin tämän jälkeen ainakin, ja loputkin edustajat kyllä häviävät täältä salista, ja nyt asiaan. (Ed. S-L. Anttila: Tähän on helppo yhtyä!) — No niin!

Herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi ne perusteet, joilla määrätään valtionosuus kansalaisopistoille, kansanopistoille ja kesäyliopistoille. Kansalaisopistojen kohdalla luovutaan valtionosuuden laskemisen perusteena olevasta asutusrakenneryhmityksestä, joka on ollut käytössä vuodesta 1993 alkaen. Järjestelmä on perustunut kunnan asukastiheyden perusteella rakennettuun viisiportaiseen taulukkoon. Siinä ensimmäiseen ryhmään ovat kuuluneet ne kunnat, joiden asukastiheys on ollut maaneliökilometriä kohti enintään 2, ja vastaavasti viidenteen ne kunnat, joiden asukastiheys maaneliökilometriä kohti on ylittänyt 100 asukkaan rajan. Näin tiheä porrastus on kuitenkin johtanut siihen, että valtionosuuden laskemisen perusteena olevat yksikköhintaerot neljässä ensimmäisessä ryhmässä ovat varsin pienet. Toisaalta viidennessä ryhmässä yksikköhinnat ovat nousseet enemmän kuin muissa ryhmissä. Epäkohtana on ollut myös se, että suhteellisen pieni vaihtelu kunnan asukastiheydessä on saattanut muuttaa kansalaisopiston yksikköhintaperustetta ilman, että opiston toimintaan vaikuttavissa kustannustekijöissä olisi tapahtunut vastaavaa muutosta. Näistä syistä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhinnan laskemistavasta luovutaan. Ehdotuksen mukaan keskimääräinen yksikköhinta lasketaan jatkossa kaikkien opistojen valtionosuuden perusteena olevien käyttökustannusten pohjalta. Tiheästi asutuissa kunnissa kansalaisopistoille määrättäviä yksikkökustannuksia voidaan kuitenkin porrastaa asukastiheyden perusteella.

Kesäyliopistojen kohdalla hallituksen esitys tarkoittaa luopumista periaatteesta, jonka mukaan valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta ei perustu niiden omiin kustannuksiin vaan asutusrakenteeltaan samanlaisten kuntien kansalaisopistojen yksikkökustannuksiin. Kansanopistojen kohdalla lakiehdotus merkitsee siirtymistä järjestelmään, jossa valtionosuutta määrättäessä aiempaa paremmin otetaan huomioon, miten paljon opiskelijoista asuu opiston ulkopuolella. Vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin tehdään myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden kokonaisuudistusta vastaavat muutokset. Tästä seuraa, että lain soveltamisalaan kuuluvien oppilaitosten yksikköhinnat lasketaan kunkin oppilasmuodon kohdalta joka toisen vuoden sijasta joka neljäs vuosi. Samalla yksikköhinnan laskemisvuosi siirtyy yhtä vuotta aiemmaksi nykyjärjestelmään verrattuna. Lakiin ehdotetaan lisäksi myös säännös niin sanotusta nettoutuksesta. Sen seurauksena jatkossa ennen valtionosuuden määräämistä lain nojalla myönnetyt valtionavustukset vähennetään valtionosuuden perustana olevista kokonaiskustannuksista.

Sivistysvaliokunta oli useimmista edellä mainituista perusratkaisuista yksimielinen, ei kuitenkaan kaikista. Palaan tähän puheenvuoroni lopussa. Totean lisäksi, että sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa hallintovaliokunta puolsi näitä hallituksen esityksen lähtökohtia. Sivistysvaliokunnan enemmistön mielestä ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia parannuksia nykyjärjestelmän soveltamiskäytännössä ilmenneisiin epäkohtiin samalla, kun ne olennaisella tavalla selkeyttävät valtionosuuden myöntämisen perusteita.

Herra puhemies! Hallituksen esitystä käsitellessään sivistysvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota vaikeasti vammaisten asemaan. Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvoston asetuksella korotetaan valtionosuuden perustana olevaa yksikköhintaa niiden kansanopistojen kohdalla, joiden ylläpitäjien luvassa määriteltynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osana tällaista koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus. Valiokunnalle toimitetun asetusluonnoksen mukaan korotus olisi erityiskansanopistoissa 75 prosenttia ja muissa kansanopistoissa 25 prosenttia. Sivistysvaliokunta ei saamiensa tietojen perusteella voinut vakuuttua siitä, että ehdotukset riittävässä määrin turvaisivat vaikeasti vammaisten opiskelumahdollisuudet.

Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota etenkin niihin vaikutuksiin, joita lakiehdotuksella on Lehtimäen erityiskansanopistoon. Kun kansanopistojen opiskelijaviikon yksikköhinta määräytyy kaikkien opistojen toiminnasta aiheutuvien kustannusten mukaan, Lehtimäen opiston kaltaisen muista poikkeavan koulutustehtävän vuoksi myös poikkeuksellisen kustannusrakenteen omaavan opiston erityiset tarpeet eivät sivistysvaliokunnan arvion mukaan tule riittävästi huomioon otetuiksi. Tämän vuoksi sivistysvaliokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee huolehtia siitä, että valtionosuuden perustana olevaa yksikköhintaa korotettaessa otetaan erityisesti huomioon Lehtimäen erityiskansanopiston poikkeuksellinen kustannusrakenne.

Kuten jo puheenvuoroni alussa mainitsin, sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta, jonka mukaan kansalaisopistojen valtionosuutta määrättäessä luovutaan asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta laskentatavasta. Ehdotettu uudistus on merkittävä erityisesti sen vuoksi, että nykyisellään erot hyvinkin lähellä toisiaan sijaitsevien opistojen rahoituksessa voivat olla suurehkoja pelkästään kunnan asukastiheyden vuoksi. Asukastiheyden vaikutus kansalaisopistojen rahoitukseen ei kuitenkaan kokonaan poistu, koska valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää, että valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhintaa korotetaan 15 prosentilla, jos opiston sijaintikunnan asukastiheys on yli 100. Sivistysvaliokunnan mielestä suunniteltu ratkaisu on melko kaavamainen. Opetusministeriön tuleekin valiokunnan mietinnössään ilmaiseman kannan mukaan vielä harkita, että tiheästi asuttujen kuntien yksikköhintojen määräämisessä otettaisiin käyttöön useampia portaita ja että yksikköhinta määräytyisi eri portaiden välillä liukuvasti.

Asukastiheyden käyttäminen valtionosuuden määräämiseen vaikuttavana seikkana ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. Tällaisesta ratkaisusta nimittäin seuraa, että kuntajaotuksessa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä johdannaisvaikutuksia kansalaisopistojen rahoituspohjaan. Sivistysvaliokunnan mielestä esimerkiksi suunnitellusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ei saa seurata, että kansalaisopistojen yhdistyessä niiden rahoituspohja äkillisesti muuttuu. Valiokunta pitää muutoinkin tärkeänä, että mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä kansalaisopistojen toiminta voi jatkua suunnitelmallisesti ilman jyrkkiä muutoksia toiminnan taloudellisissa edellytyksissä. Asian keskeisen merkityksen vuoksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi tätä tarkoittavan lausuman.

Herra puhemies! Hallituksen esityksen taustalla on monin kohdin havainto, jonka mukaan vapaasta sivistystoiminnasta annetun lain soveltamisalaan kuuluva toiminta on käytännössä muotoutunut toisenlaiseksi kuin lakia säädettäessä ennakoitiin. Esimerkkinä toiminnan luonteen muuttumisesta on kesäyliopistojen toiminta, joka ei ole ollut yhtä lähellä kansalaisopistojen toimintaa kuin lakia säädettäessä oletettiin. Sivistysvaliokunta katsoo mietinnössään, että hallituksen esityksessä esiin tuodut ongelmat ansaitsevat laajempaakin huomiota. Esimerkkinä valiokunta mainitsee mietinnössään kesäyliopistotoiminnan suhteen yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tuottamaan opetukseen. Valiokunta ehdottaakin, että eduskunta hyväksyy lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee arvioida, missä määrin yhtäältä vapaan sivistystyön eri muotojen välillä sekä toisaalta vapaan sivistystyön ja muiden koulutusmuotojen välillä on päällekkäisyyttä. Lausumaehdotuksen mukaan hallituksen tulee myös tehdä tarvittavat ehdotukset mahdollisten haitallisten päällekkäisyyksien poistamiseksi.

Lopuksi totean, että valiokunnan mietintö ei eräiden keskeisten ratkaisujen osalta ole yksimielinen. Mainitsen näistä tässä yhteydessä yhtäältä sen, että valiokunnan vähemmistön mielestä yksikköhintojen tarkistamisväliksi olisi säädettävä 2 vuotta 4 vuoden sijasta. Toisaalta vähemmistö katsoo myös, että yksikköhintoja olisi porrastettava paitsi tiheästi asutuissa myös harvaanasutuissa ja saaristokunnissa, ja mietintö sisältää yhden pykälävastalauseen.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Dromberg sivistysvaliokunnan puheenjohtajana ansiokkaasti esitteli sivistysvaliokunnan mietintöä. Hän toi esille myöskin, että siellä on tehtynä yksi vastalause, ja olen yksi sen allekirjoittajista ja kannatan sitä lämpimästi.

Mutta sitten antaisin hyvin paljon myönteistä palautetta näistä lausumista ja kahdesta erityisesti.

Ensimmäisessä lausumassa todetaan: "Eduskunta edellyttää, että säädettäessä kansanopistojen valtionosuuden perustana olevan yksikköhinnan korotuksesta vammaisille tarkoitettua opetusta järjestettäessä otetaan erityisesti huomioon Lehtimäen erityiskansanopiston opiskelijakunnan koostumuksesta aiheutuva poikkeuksellinen kustannusrakenne ja tästä johtuvat rahoitustarpeet."

Tästä samaisesta asiasta olemme täällä hyvin monesti me erityisesti pohjalaiset kansanedustajat käyttäneet puheenvuoroja, ja viittaan jättämäämme yhteiseen talousarvioaloitteeseen 1193/2005, jossa sanotaan näin:

"Lehtimäen opisto on perustettu vuonna 1971 vammaisille tarkoitettuna kansanopistona. Opiston omistaa yksityisistä henkilöistä koostuva kannatusyhdistys. Opiston ylläpitämisluvan mukaan opiston tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan tukea ensisijaisesti moni- ja vaikeavammaisten henkilöiden oppimista, kasvua ja persoonallisuuden kehittymistä ja kykyä toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina kansalaisina.

Opistossa opiskelee vuosittain yli 2 000 vammaista henkilöä koko maan alueelta, pyörätuolia käyttäviä on kerrallaan 20—30, vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä tarvitsevia kuten Bliss-symboleja, viittomia tai erilaisia kuvallisia ilmaisuja käyttäviä opiskelijoita on 10—15, heistä autisteja 5—8.

Opiskelija-aineksesta ja heidän erityistarpeistaan johtuu, että henkilökuntaa tarvitaan paljon. Opistossa työskentelee yli 80 työntekijää. Henkilökulut opistossa ovat kustannusraportin mukaan noin 300 euroa/ov."

Siitä syystä me pohjalaiset kansanedustajat teimme yhteisen talousarvioaloitteen, jotta tälle Lehtimäen opistolle käyttökustannuksiin tulisi enemmän rahaa.

Tässä vielä luen rehtori Sisko Halosen kirjelmän, jonka hän lähetti tässä hiljattain. Hän siinä vertaili vuoden 1994 kuluja verrattuna nykykuluihin, ja nehän ovat nousseet hurjasti. "Miksi kulumme ovat siis nousseet niin paljon vuodesta 1994?" kysyy rehtori Halonen, ja hän vastaa itse: "Opiskelijat ovat entistä enemmän apua, tukea ja ohjausta tarvitsevia, koska lievemmin vammaisille on tullut lisää kouluttautumismahdollisuuksia. Henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Vuonna 1994 päätoimista henkilökuntaa oli 55 ja nyt on 80. Palkkakustannusindeksi on opetusalalla noussut vuodesta 1994 lähes 50 prosenttia, ja meillä kuluista 70 prosenttia on henkilöstökuluja. Vuodesta 1998 lähtien kansanopistot ovat saaneet valtionapua koulutusalan mukaan, eli vapaan sivistystyön puolelta on siirretty kuluja ammatilliseen, lukio- ja perusopetukseen, joiden valtionapu on 100 prosenttia. Vapaan sivistystyön kulut ja yksikköhinta ovat jämähtäneet sinne vuoden 1994 tasolle. Jos olisimme kuluistamme saaneet 57 prosenttia valtionosuutta, ilman yksikköhinnan korotustakin olisimme hengissä. Olisi todella tärkeää saada asetukseen yksikköhinnan korotus opiskelijan tarvitseman avun perusteella."

Tässä todellakin on tilanne se, että meillä on kolme samaan kategoriaan liitettyä kansanopistoa Suomessa, mutta kun olen itsekin käynyt monesti Lehtimäen opistolla, niin se on ihan havaittavissa siellä, kun kulkee ja juttelee ja keskustelee sekä henkilökunnan että näiden opiskelijoiden kanssa, että he todella tarvitsevat paljon hoitoa ja hoivaa eli sen lisäksi, että he tätä opetusta, kasvatusta ja muuta tukea tarvitsevat, mikä on tämän opiston funktiokin, he tarvitsevat paljon hoivaa, ja se on hyvin työvoimavaltainen alue, ja siitä syystä kustannukset ovat korkeat. Todella tuen lämpimästi sitä, että Lehtimäen erityiskansanopisto huomioitiin tässä lausumassa.

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota toiseen lausumaan: "Eduskunta edellyttää, että kuntaliitoksia toteutettaessa esimerkiksi tarpeellisin siirtymäjärjestelyin huolehditaan yhdistyvien kansanopistojen rahoituspohjan säilymisestä vähintään samalla tasolla kuin ennen kuntajaotuksen muutosta." Tämäkin on tärkeä huomioida, ettei nyt, kun tehdään näitä kuntaliitoksia, käy niin, että kun sitten yhdistetään myöskin kansanopistoja ja kansalaisopistoja, resurssit heikentyvät, ja sehän ei tietenkään olisi hyväksi.

Näillä saatesanoilla tämä on hyvä mietintö. Vastalausekin tehtiin, ja sen kannalla olen, mutta kaiken kaikkiaan nämä lausumat ovat oikein hyviä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Dromberg esitteli tämän mietinnön todella hyvin, joten en lähde siihen sen kummemmin enää sisältöön menemään. Totean myös näistä lausumaehdotuksista, että olen erittäin iloinen, että nämä tulivat tänne mietintöön mukaan. Ennen kaikkea olen erittäin iloinen tästä Lehtimäen erityiskansanopistoa koskevasta lausumasta, koska olen myös vieraillut usein tuolla Lehtimäen opistolla, ja niin kuin ed. Risikko tässä edellä totesi, työ, mitä siellä tehdään, on tällaista hoitotyötä myös tämän opetustoiminnan ohella. Kun siellä käy, kyllä todella on tyytyväinen siihen, että on itse tälläkin lailla terve kuin on, kun lähtee pois. Siellä opiskelevat ovat todella niin vaikeavammaisia, että minusta tämä on meidän erinomainen tehtävämme hoitaa tämä asia kuntoon.

Kaarina  Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä, kun käytin tuon esittelypuheenvuoron, erikseen esittää, että tämän vastalauseen, joka täällä on esitettynä, pykälämuutokset otettaisiin huomioon sitten käsittelyn aikana, siis että se tulee nyt erityisesti huomioitua vielä, että ne muutokset on ehdotettu täällä. Ehdotan, että ne otetaan tämän vastalauseen mukaisesti.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Mielestäni tämä lakiesitys, joka nyt on sivistysvaliokunnasta tullut tänne suureen saliin, on perusteltu ja hyvä. Täällä on sanottu, että on esitetty vastalause, mutta ed. Risikkokin minusta sanoi, että piti tätä mietintöä ja kokonaisuutta erittäin hyvänä. Tässä on tehty merkittäviä parannuksia. Näinhän on. Aina sopii kysyä tietenkin, miksi vastalause on tehty, jos tämä on jo hyvä, ei tietenkään riittävä, ymmärrän näin, ja valiokunnan puheenjohtaja, ed. Dromberg tulee vielä selvittämään, miksi näitä vastalauseita on kirjoitettu, ja niillekin löytyy perusteet.

Herra puhemies! Haluan nimenomaan myöskin tästä Lehtimäen opistosta todeta, että on hyvä, että tässä on tämä ensimmäinen lausuma, jolla voitaisiin nyt turvata Lehtimäen opiston asema. Se on ollut erittäin suurissa vaikeuksissa, ja toivon mukaan nyt tämä lausuma edesauttaa sitä, että Lehtimäen opistoa voidaan käsitellä, kun lakia sovelletaan, sillä tavalla, että nämä yksikkökustannukset, jotka Lehtimäen opistossa ovat tavattoman korkeat, voidaan hoitaa ja tämä opisto voi jatkaa toimintaansa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jotta ei jää epäselväksi, niin äsken ed. Dromberg vielä kertaalleen sanoi tästä vastalauseesta ja pykälämuutosesityksestä, ja kannatan niitä.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ed. Vihriälälle sanoa, että toivon, että te luette sen vastalauseen, mikä täällä on, koska siitä käy hyvin vahvasti selville, miksi täällä on vastalause. Olisin toivonut, että te olisitte ollut tämän esittelypuheenvuoron aikana täällä, niin olisitte kyllä kuullut myöskin ne syyt.