Valto  Koski /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että kun kello 15:stä asti olen täällä istunut, niin odottavan aika on aika pitkä. Tietenkin näin tässä talossa toimitaan, ei siinä ole mitään. (Ed. Virtanen: Lehtimäen opisto on tärkeä asia!) Toisen kautta sitten ajattelin sitä, että kun tämä lääkelain muuttamista koskeva lakiesitys on herättänyt yhteiskuntapoliittisesti aika laajaa keskustelua, täällä olisi ollut vähän enemmän keskustelijoita, mutta sillehän minä en taas itse voi mitään.

Totean nyt kuitenkin, että tämä lakiesitys on tavallaan yhteydessä kolmeen lakiin: hallituksen esitykseen 126/2005 vp ja sitten hallituksen esitykseen 108/2005 vp, jossa EU:n säännöksistä johtuva osa on eduskunnan päätöksellä aikaisemmin jo hoidettu paitsi 57 b—d §, jotka valiokunta siirsi tämän lain käsittelyn yhteyteen.

Käsittelyn yhteydessä on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan esittämät mielipiteet ja lausunto. Mietintöön liittyy kaksi lausumaa ja kolme vastalausetta.

Sitten lyhyesti tähän esittelyyn: "Valiokunta toteaa, että hallituksen esitykseen on sisältynyt useita kohtia, joiden arviointi valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on ollut poikkeuksellisen ristiriitaista." Täytyy kiinnittää ihan huomiota siihen, että me jouduimme tällä tavoin kirjoittamaan, koska asia todella näin oli. "Tämän voidaan arvioida ainakin osittain johtuneen siitä, että joitakin ehdotuksia on pidetty niiden taloudellisten vaikutusten vähäisyydestä huolimatta periaatteellisina. Ehdotusten on myös joissakin arvioissa nähty muuttavan tähän asti harjoitettua lääkepolitiikkaa tavalla, joka olisi edellyttänyt huolellisempaa valmistelua.

Lääkehuollon kohoavat kustannukset ovat olleet viime vuosina eri yhteyksissä esillä valiokunnassa, ja kustannusten hillintään on pyritty vaikuttamaan erillisillä osaratkaisuilla. Myös vuonna 2003 voimaan tulleesta mahdollisuudesta vaihtaa alkuperäislääke halvempaan vaihtoehtoon esitettiin valmisteluvaiheessa eriäviä näkemyksiä, mutta järjestelmä on sittemmin osoittanut tehonsa kustannusten säästämisessä ja kansalaiset ovat olleet vaihtomahdollisuuteen hyvin tyytyväisiä. Vuoden 2006 alussa jo lähes puolet Suomessa myyntiluvan saaneista lääkevalmisteista kuuluu lääkevaihdon piiriin.

Valiokunta totesi kuluvana syksynä lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskeneen hallituksen esityksen yhteydessä, että lääkekustannuksiin ja korvausmenojen kehitykseen vaikuttamiseksi on välttämätöntä edelleen löytää tehokkaita ja pitkävaikutteisia toimenpiteitä. Myös nyt käsiteltävään lääkelain muuttamisesta annettuun hallituksen esitykseen sisältyy tähän tavoitteeseen pyrkiviä ehdotuksia. Valiokunta totesi edellä mainitussa lausunnossaan, että lääkekustannusten kasvun hillitseminen edellyttää lähivuosina lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän kaikkien osa-alueiden ennakkoluulotonta uudelleenarviointia ja yhteistyötä." Tätä asiaa on valiokunta lausumassaan halunnut tuoda erikseen julki.

"Perustuslakivaliokunta totesi nyt käsiteltävästä hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa, ettei lakiehdotuksen perusteluissa ole arvioitu apteekkilupajärjestelmää kokonaisuutena. Perustuslakivaliokunta toisti sen vuoksi aiemmin esittämänsä kannan, jonka mukaan voimassa oleva lääkelaki sisältää käsiteltävänä olevassa esityksessä muutettavaksi ehdotettujen säännösten lisäksi muitakin elinkeinovapauden kannalta merkityksellisiä kohtia. Perustuslakivaliokunta suositteli sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se edellyttäisi hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin lääkelain elinkeinovapauden kannalta merkityksellisten kohtien perustuslainmukaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisesti tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelemiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että EU:n palveludirektiiviehdotuksen jatkovalmistelun yhteydessä on tarpeen arvioida, ovatko apteekkitoimintaan liittyvät lupamenettelyt kaikilta osin lääkkeiden saatavuuden turvaamisen ja toisaalta EU:n perustamissopimuksessa säädettyjen perusvapauksien ja -oikeuksien kannalta oikeasuhtaisia."

Sitten valiokunnan kannanottoihin sisältyy kolme eri osiota, joista nikotiinivalmisteiden myynti muodostaa yhden osan, lääkkeiden hinnoittelu toisen osan ja lääkevaihto kolmannen osan. Valtavan paljon käytiin keskustelua sekä julkisuudessa että valiokunnassa siitä, voidaanko nikotiinivalmisteiden myynti vapauttaa, niin kuin hallituksen esityksessä on todettu, apteekkien ulkopuolelle. Valiokunta kuitenkin enemmistöllään päätyi siihen, että tällainen hallituksen tahto nikotiinivalmisteiden myynnin laajentamisesta voidaan tietyin edellytyksin sallia.

Tässä yhteydessä en halua toistaa niitä perusteluja, joita tänne Nikotiinivalmisteiden myynti -otsikon alle on kirjoitettu, koska ne ovat luettavissa sieltä valiokunnan mietinnöstä ja siltä osin kelpaavat perusteluiksi. Haluan kuitenkin tältäkin osin todeta, että valiokunta on ehdottanut asiasta lausumaa: "Valiokunta toteaa, että nyt hyväksyttävällä nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttamisella ei muutoin ole tarkoitettu arvioitavan nykyisen apteekkitoiminnan laajuuden ja itsehoitolääkkeiden myyntioikeuksia koskevien säännösten muuttamistarpeita nyt ehdotettua laajemmin."

Sitten lääkkeiden hinnoittelu on ollut tietysti jo ministeriön valmistelun yhteydessä hyvin monitahoinen asia. Valittavana oli todennäköisesti vaihtoehtona apteekkihintojen kautta lääkkeiden hintojen alentaminen taikka sitten tukkuhintojen alentaminen, ja hallitus on tehnyt valinnan ja valinnut tukkuhintojen alentamisvaihtoehdon, jolta pohjalta sitten apteekkien myymät lääkkeet on hinnoiteltu. Tältä osin tietysti sitten valiokuntakin on omalta osaltaan tätä lääkkeiden hinnoittelua lähtenyt purkamaan.

"Perustuslakivaliokunta totesi lääkelain 58 §:ään perustuvan hintasääntelyn kohdistuvan perustuslain 15 §:ssä turvattuun omaisuudensuojaan ja katsoi sen vuoksi, ettei ehdotettu myyntikatteen suuruuden sääntely ole aivan ongelmatonta. Valiokunta totesi, että ehdotuksen taustalla on kuitenkin perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä pyrkimys kohtuullistaa lääkkeiden hintoja ja hillitä erityisesti kalliimpien lääkevalmisteiden hintojen nousua. Sääntely ei perustuslakivaliokunnan mielestä vaikuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen."

Tältäkin osin totean vaan tästä lopuksi: "Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan perustuslakivaliokunnan ehdottamalla tavalla täydennetyn säännöksen soveltaminen käytännössä edellyttäisi kunkin lääkepakkauksen myyntikatteen vertaamista apteekkimaksuprosenttiin lääketaksaa tarkistettaessa. Voimassa olevan apteekkimaksutaulukon mukaan suurinta 11 prosentin apteekkimaksua maksetaan vain apteekin liikevaihdon noin 4,5 miljoonaa euroa ylittävästä osuudesta. Suurimpienkin yksityisten apteekkien apteekkimaksu on käytännössä jäänyt alle kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta. Apteekin kannattavuuteen vaikuttaa liikevaihdon lisäksi esimerkiksi henkilöstömäärä- ja rakenne, investoinnit ja vuokrat."

Sitten vielä muutama sana tästä lääkevaihtoa koskevasta kohdasta, josta jo aikaisemmin totesin, että EU-säännösten mukaan valiokunta on käsitellyt lakiesityksen HE 108/2005 sille esitetyn vaihtoehdon mukaisesti irrottaen siitä lääkevaihtoa koskevat säännökset, 57 b—d §, jotka valiokunta mietinnössään, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 17/2005 vp, ehdotti poistettaviksi, koska ne eivät perustuneet EU-säännöksiin eivätkä olleet samasta syystä kiireellisiä kuin kyseinen hallituksen esitys muutoin.

"Mainitut lääkevaihtoa koskevat säännökset ovat nikotiinivalmisteiden ohella herättäneet valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden keskuudessa huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä. Valiokunta toteaa, että niin sanotulla analogiamenetelmäpatentilla suojattujen lääkeaineiden sulkeminen lääkevaihdon ulkopuolelle perustuu täysin kansalliseen harkintaan. Aikanaan siirtyminen lääkeaineiden menetelmäpatentista tuotepatenttiin tehtiin kahdeksan vuoden siirtymävaiheen aikana (1987—1995). Nyt käsiteltävien muutosehdotusten perusteena on, että Suomessa ennen vuotta 1995 voimassa ollut patenttilainsäädäntö mahdollistaa sen, että joissakin tapauksissa patentin suojaamalle alkuperäisvalmisteelle voi tulla samaa vaikuttavaa ainetta sisältävä eri valmistusmenetelmällä tehty kilpaileva valmiste. Tällainen rinnakkaisvalmiste pääsee nykyisin suoraan lääkevaihdon piiriin, mitä on pidetty kohtuuttomana patentilla suojatun alkuperäislääkkeen myyntiluvan haltijan kannalta."

Vielä valiokunta toteaa, että "rinnakkaislääkkeen määritelmän aiemmin hyväksytty (853/2005) muutos saattaa jonkin verran lisätä luetteloon sisältyvien valmisteiden määrää. Hallituksen esityksen mukaan ilman lainmuutosta tapahtuva menetelmäpatenttisuojattujen lääkkeiden tuleminen lääkevaihdon piiriin vaikuttaisi eniten yrityksiin, joiden myynnin suuresta osasta tällainen valmiste vastaa".

Valiokunta toteaa, että "lakiehdotus ei kokonaan poista tällaisten yritysten Suomen toimintaan kohdistuvaa uhkaa vaan siirtää uhan toteutumisen menetelmäpatentin voimassaolon päättymiseen saakka, elleivät yritykset pysty tänä aikana kehittämään uusia tuotepatentoitavia lääkkeitä".

Vielä tästä lääkepatentista valiokunta toteaa, että "lääkevaihdon rajaamista menetelmäpatentin voimassaoloon voidaan edellä esitettyjen näkökohtien lisäksi perustella pyrkimyksellä löytää tasapaino alkuperäisvalmistajien ja rinnakkaislääkevalmistajien kesken, mitä on pidetty tärkeänä muun muassa EU:n lääkepoliittisissa kannanotoissa".

Näissä lausumissa valiokunta ehdottaa ensimmäisen lausuman osalta: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kasvavien lääkekustannusten hillitsemiseen tarvittavat toimenpiteet kokonaisvaltaisesti yhteistyössä viranomaisten ja muiden toimijatahojen (esimerkiksi lääketeollisuus, apteekit, potilasjärjestöt) kanssa ja valmistelee selvityksen perusteella tarvittavat lääkelain ja lääkekorvausjärjestelmän muutosehdotukset."

Ja lausuma 2: "Eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa seurantaryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida nikotiinivalmisteiden myynnin laajentamisen vaikutuksia käytännössä. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota jakeluun, valvontaan sekä muutoksen kokonaisvaikutuksiin. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen toimenpiteistä vuodelta 2006 annettavan toimintakertomuksen yhteydessä."

Vielä 54 a §: "Yleisperusteluissa esitetyistä syistä valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että nikotiinivalmisteita voidaan hankkia apteekkien ohella tupakkaa myyvistä vähittäiskaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta. Valiokunta ehdottaa selvyyden vuoksi pykälän täsmentämistä tämän mukaisesti."

Arvoisa puhemies! Tästä olisi riittänyt paljon enemmän asiaa rivien välistä kuin riveistä itsestään, mutta katson, että ajankohta on jo sen verran myöhäinen, että on kohtuullista lopettaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nikotiini on voimakas keskushermostoon vaikuttava lääkeaine, johon kehittyy nopeasti riippuvuus. Farmasian professorin lausunnon mukaisesti riippuvuus voi olla vaikeampi kuin morfiiniriippuvuus. Nikotiinivalmisteilla on myös samat verisuonia supistavat vaikutukset kuin tupakalla, ne huonontavat ääreisverenkiertoa ja saattavat esimerkiksi diabeetikolla johtaa mahdolliseen varhaiseen amputaatioon. Nikotiinivalmisteet ovat olleet muutama vuosi sitten vielä reseptilääkkeitä, ja nyt ne saatetaan 7 000 päivittäistavarakauppaan, kioskiin ja bensa-asemille.

Lakiesityksen 107 perusteluissa on sanottu, että nikotiinituotteet ovat täysin vaarattomia. Tämä ei pidä paikkaansa, koska nikotiini on myrkyllinen aine; sen tappava annos on ihmisellä 1 mg kiloa kohti. Jopa nikotiinipurukumipakkauksessa sanotaan, että purukumi ei sovi sydänsairaille, diabeetikoille, mahahaavaisille tai raskaana oleville naisille. HE 107 lain perusteluissa sanotaan päinvastoin, että raskaus ei ole este näiden aineiden käyttämiselle. Tämä on selvästi vääristeltyä totuutta.

Nikotiikorvaustuotteiden myynti Suomessa on jo 23 miljoonaa euroa vuodessa. Lääketehtaat kehittävät innolla hyvänmakuisia purukumeja, jotka sopivat hyvin nuorison viihdekäyttöön. Jo nyt 20 prosenttia nikotiinipurkan syöjistä ei ole koskaan tupakoinut. Kun nikotiinihoito vapautettiin Tanskassa päivittäistavarakauppoihin, ei tupakointi ole vähentynyt. Urheileva nuoriso käyttää jo nyt mälliä eli nuuskaa dopingtuotteena, ja pian nikotiinivalmisteet siirtyvät myös viihdekäyttöön.

Lääkelaitos vastusti jo tämän lain valmistelun yhteydessä tätä esitystä, mutta sitä ei otettu millään tavalla huomioon, kun tämä laki tuotiin eduskunnalle. Lääkelaitoksen mielestä saatavuusongelmaa ei ole korvaustuotteilla, sillä Suomessa on jo lähes 1 000 apteekkia tai sivuapteekkia. Sitä paitsi tuskin kukaan tupakoitsija päättää jonain iltana, että nyt hän tarvitsee lähibensa-asemalta nikotiinipurkkaa lopettaakseen tupakoinnin.

Tupakointi on vakava terveyshaitta. Puolet tupakoitsijoista kuolee tupakansavuun ja nikotiinivaikutukseen, jos ei lopeta ajoissa. Vierottuminen tapahtuu tehokkaimmin tupakan hinnan korottamisella, mainonnan kieltämisellä, kieltämällä tupakointi yleisillä paikoilla ja ravintoloissa sekä parantamalla valistusta. Nikotiinituotteet ovat vain pieni osa tupakasta vieroittamistyötä. Parhaita tapoja vähentää tupakan saatavuutta, olisi tehdä myös nämä tuotteet luvanvaraisiksi, mitä jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Valto Koski on omassa lakialoitteessaan esittänyt.

HE 107:ssä nikotiinivalmisteiden myynti ehdotetaan luvanvaraiseksi. Kuntien tulisi valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. Ehdotetaan myös hurskaasti, että valmisteiden myyjät neuvoisivat henkilöitä tupakoinnin lopettamisessa. Miten ihmeessä R-kioskin myyjä voi neuvoa nikotiinivalmisteiden käytössä?

Suomalaisissa apteekeissa taas farmaseutit ja muut yliopistokoulutetut henkilöt saavat jatkuvaa täydennyskoulutusta, ja tässä samassa laissa 107 jo määritetään, että apteekkarien tulee järjestää henkilökunnalleen hyvää täydennyskoulutusta. Tällä tavalla farmaseutit ja proviisorit voivat kertoa tupakan vaaroista ja nikotiinituotteiden käytöstä asiakkailleen.

Suomen Kuntaliitto vastustaa nikotiinivalmisteiden saattamista kuntien valvontaan. Se aiheuttaisi sata ylimääräistä työvuotta kunnissa, vaikka valvojat saisivatkin korvausta lääkkeiden myyjiltä. Olisi ollut paljon parempi seurata Ruotsin ja Norjan kokemuksia nikotiinikorvaustuotteiden vapauttamisesta tai asettaa selvitysmies asiaa tutkimaan. Nyt on hutkaistu tällainen yhtäkkinen laki eduskunnalle ja sillä voi olla arvaamattomat seuraukset.

Tämän eduskunnan terveys- ja sosiaalipolitiikka on pääasiallisesti onnistunutta, kuten hoitotakuun toteuttaminen, eläkeuudistukset ym., mutta suuri virhe oli väkevien alkoholijuomien hinnanalennus, ja nyt toinen samanlainen terveyspoliittinen virhe tulee olemaan nikotiinikorvaustuotteiden saattaminen kioskeihin, huoltoasemille ja päivittäistavarakauppoihin. Näyttää siltä, että nikotiinilaki on syntynyt samanlaisessa yhtäkkisen inspiraation vallassa kuin kriisinhallintalaki ja alkoholiveroalennukset, jotka ovat menneet pahasti mönkään.

Kokoomus tuleekin ehdottamaan huomenna yksityiskohtaisessa käsittelyssä, että nikotiinikorvaustuotteita ei saateta päivittäistavarakauppoihin vastalauseen 2 mukaisesti. Samoin tulemme ehdottamaan 37 a §:n poistamista, eli samanhintaisuus poistetaan apteekeilta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin hetkellinen inspiraationi katoaa, niin tekee mieli kysyä ed. Asko-Seljavaaralta, että jos nikotiinipurukumeja ei saa myydä vähittäiskaupassa, niin miksi ihmeessä siellä saa sitten myydä sitä tupakkaa, kun se on kuitenkin sentään merkittävästi vaarallisempi kuin tämä purukumi. Mutta se nyt niistä purukumeista.

Arvoisa puhemies! Kansanedustajan elämä on toisinaan vähän mystistä. Toissa päivänä tapasin täällä useita naiskansanedustajia, jotka tunnistin oikein hyvin. Eilen illalla en tunnistanut heistä ketään, tänään taas tunnistin heidät oikein hyvin. Tämä kyseessä ... (Naurua — Puhuja nauraa)

Anteeksi, herra puhemies! — Tämä kyseessä oleva lakiesitys muistuttaa jossain määrin tätä vastaavaa tilannetta. Tämä on ehkä kummallisin proseduuri, jota olen joutunut edustajana täällä seuraamaan näitten vajaan kolmen vuoden aikana. Ensinnäkin ministeri muutti keväällä kantaansa, joka siihen saakka oli ollut kohtuullisen totaalinen, nimenomaan tämän lääkevaihdon — siis minä puhun nyt lääkevaihdosta — osalta. Valiokunnassa esiintyneet asiantuntijat ovat olleet äärimmäisen vaivautuneita, ja kun heitä on jututtanut käytävässä, niin he ovat kenties jopa lausuneet jotain muuta kuin mitä ovat lausuneet siellä valiokuntahuoneessa.

Merkittävä osa sosiaali- ja terveysministeriön keskeisistä virkamiehistä on nyt antanut suunnilleen lähes eksplisiittisesti ymmärtää, että yrittäisitte nyt estää sen lain voimaantulon. Sen lisäksi, kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä kertoi, tämä lakiesityksen lääkevaihtoa koskeva kohtahan annettiin itse asiassa toisessa lakiesityksessä kuin tässä 107:ssä, jota nyt käsittelemme. Se oli 108:ssa, ja se yritettiin, kun se oli lakiesitys, joka piti EU-direktiivin implementoinnin takia saada nopeasti voimaan, niin se yritettiin, ainakin selkeästi siltä näytti, viedä sillä samalla kiireellä läpi, mutta valiokunta totesi, että ei tästä tällä tavalla mitään tule. Niin ristiriitaisia olivat asiantuntijoitten lausunnot, että meidän oli pakko ottaa lisäaikaa käsittelyyn, ja vaikka se ei sinänsä johtanut minun mielestäni positiiviseen tulokseen, niin se oli kuitenkin aivan paikallaan.

Mutta joka tapauksessa tämä kirjoitettu mietintö on sinänsä taiten kirjoitettu. Valiokuntaneuvos on kirjoittanut äärimmäisen taitavasti sen, minkä hänen sallittiin kirjoittaa. Mutta uskon kyllä, että valiokunnassakin tästä asiasta vallitsee todellisuudessa hieman, sanoisiko, vaihtelevampaa käsitystä kuin tähän mietintöön on kirjautunut. Tässä on nimittäin nämä perustelut, ja se on tietenkin se kummallisuuden kaikkein kummallisin puoli, että asiallisia perusteluita analogiapatenttimenetelmällä suojattujen lääkkeitten irrottamiseen lääkevaihdosta ei ole olemassa. Sen sijaan perusteluja siihen, miksi tätä lakiesitystä ei siltä osin pitäisi säätää, on olemassa vaikka kuinka paljon. Nostan niistä nyt muutaman esiin.

Ensinnäkin tietenkin tämä arvio siitä, mikä tämän kustannus on, oli todella tervanjuontia, vaikka valiokunta moneen kertaan pyysi itselleen tietoa, paljonko tämä nyt tulee a) kuluttajille ja b) suomalaiselle lääkekorvausjärjestelmälle maksamaan. Sitä ei löytynyt sitten millään, ja haarukaksi jäi 14 miljoonasta 135 miljoonaan, ja kyse on todennäköisesti lähemmäs 135 miljoonasta, ellei ylikin. Tämä oli tietenkin kohtuullisen hassua siihen nähden, että kun toisena perusteluna on esitetty, että tämä on taloudelliselta vaikutukseltaan niin vähäinen, että eihän tällä nyt ole oikeastaan mitään merkitystä, niin kyllä 135 miljoonaa nyt ei ole ihan vähäinen summa. Ja toisaalta, kun tämä on nollasummapeliä, niin jos merkitys olisi vähäinen, niin miksi tätä lakia nyt ylipäätään sitten pitäisi säätää? Koska jos tämä ei aiheuttaisi kuin vähäisiä lisäkustannuksia potilaille ja suomalaiselle lääkekorvausjärjestelmälle, niin eihän se sitten aiheuttaisi myöskään juuri minkäänlaisia lisähyötyjä lääketeollisuudelle. Mutta siitä huolimatta tätä nyt ollaan säätämässä, ja tässä ollaan nyt säätämässä lakia, joka selkeästi tulee siirtämään suomalaisten potilaitten ja suomalaisen lääkekorvausjärjestelmän rahoja ulkomaiselle lääketeollisuudelle.

Kaikkein arveluttavin ja periaatteellisin ongelma tässä tietenkin on se, että me olemme viime aikoina tehneet kaiken, tai ainakin nyt puheissamme antaneet ymmärtää, että meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen, että nämä nopeasti kasvavat lääkekustannukset saadaan kuriin. Kun paras menettely siihen on tähän saakka ollut tämä lääkevaihto, geneerinen substituutio, niin nyt ollaan säätämässä lakia, jolla tätä lääkevaihdon vaikuttavuutta ollaan heikentämässä. Mitä ihmeen tolkkua tämmöisessä on? Ei mitään. Jos tämä nykyinen lääkekustannusten kasvutrendi jatkuu tätä menoa, niin vuonna 2025 pelkästään suomalaisen lääkekorvausjärjestelmän kustannukset ovat viisinkertaiset koko terveydenhuollon nykyisiin kustannuksiin verrattuna. Näin ei voi jatkua, ja siitä huolimatta ollaan säätämässä tämmöinen laki.

Tässä on esitetty myöskin uhkana, että jos tätä lakia nyt ei säädetä, niin se lopettaa lääketutkimuksen Suomessa. On täysin posketonta väittää, että kansainväliset lääkeyritykset lopettaisivat lääketutkimuksen Suomessa, jos muutama analogiasuojattu lääke saa kilpailijan eli siis markkinatalous alkaa toimia. Kyllä se markkinatalous toimii niin, että jos Suomessa pystytään kehittämään maailmanmarkkinoille tehokkaita lääkkeitä, jotka vielä moninkertaistavat näitten yritysten voitot, niin ei sitä taatusti lopeteta näin pienen uhan takia. Sitten tietysti vielä se kaikkein vakuuttavin perustelu, joka tässä on esitetty, on se, että potilaathan kärsisivät, koska nämä yritykset saattaisivat vetää nämä lääkkeet pois markkinoilta. No, hyvä on. Jos ne vetäisivät ne pois, niin miksi ne vetäisivät? Siksi, kuten tästä lakiesityksen perustelusta tietysti käy ilmi, ne vedettäisiin pois siksi, että jos lakiesitystä ei ole, niin tämmöinen korvaava lääkevalmiste tulisi markkinoille. Mutta silloinhan se olisi siellä markkinoilla. Silloin kuluttajat voisivat siirtyä käyttämään nimenomaan sitä lääkettä eli lääkevaihto olisi toiminut niin kuin sen on pitänytkin, mutta nyt ollaan säätämässä lakia, joka estää lääkevaihtoa toimimasta niin kuin sen pitäisi. Minä en nyt kerta kaikkiaan ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Ainoa selitys, jonka olen keksinyt, on poliittisesti vähän arveluttava, mutta se on se, että kun ministeri Mönkäre viime keväänä tässä lääkekorvausasiassa nosti esiin lääkkeitten tukkuhintojen alentamisen, niin tämä on nyt sitten kompensaatio siitä, että näin tehtiin. Jos näin on, niin en voi pitää tätä kyllä hyväksyttävänä.

Kaiken tämän jälkeen, arvoisa puhemies, tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, että näitä pykäliä muutetaan niin, että analogiamenetelmäpatentillakin suojatut lääkkeet pidetään lääkevaihdon piirissä. Ja totean samalla, että itse asiassa tämä oma vastalauseeni, johon tämä esitys sisältyy, on saman sisältöinen kuin ed. Soininvaaran ja ed. Rauhalan vastalauseessa. Tältä osin esitetyt vaatimukset ja perustelut ovat kutakuinkin samat, mitkä myöskin siinä vastalauseessa on esitetty. Kun ed. Soininvaara ei voinut itse olla täällä paikalla, niin sovimme, että käytän tämän puheenvuoron tässä nyt, mutta kun esityksiä ei tarvitse tehdä, niin teemme ne sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Tulin lyhyesti tukemaan ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroa ja hänen kertomaansa vastalauseen 2 sisältöä, joka on kokoomuslaisten valiokunnan jäsenten tekemä.

Pidän sitä erinomaisena ja olen itse elävä esimerkki siitä, että se pitää paikkansa. Olen edellisessä työssäni puhunut erittäin usein tupakointia vastaan entisenä tupakoitsijana. Lapsuudessani, sanon lapsuudessani, jo erehdyin tupakoimaan ja tupakoin 15 vuotta, kunnes havaitsin, että verenpaineeni johtui nuorella miehellä tupakoinnista. Sain syyn lopettaa ja juoksin itseni irti tupakasta ja sitä juoksua harrastin sitten 20 vuotta aina Finlandia-puolimaratoniin saakka. Se on ollut elämäni paras päätös.

Tupakointia ei saada loppumaan millään keinotekoisilla konsteilla, nikotiinivalmisteilla. Täällä vastalauseessa aivan selvästi ja oikein todetaan, että viisi henkilöä sadasta nikotiinivalmisteita käyttäneistä onnistuu lopettamaan tupakoinnin kokonaan. Tämä on minusta juuri oikein selvää tekstiä, joka kertoo siitä, että korvien välissä täytyy asian naksahtaa selväksi, että minä lopetan tupakoinnin. Tämä on tällainen psykologinen päätös, sen kynnyksen yli täytyy päästä.

Jos näitä laastareita ja purukumeja ym. ruvetaan käyttämään, siitä tulee vain vaihtoehto tälle asialle, ja siellä on kuitenkin sitä nikotiinia, joka sitten vaikuttaa epäterveellisesti. Aivan oikein täällä todetaan: "Nikotiini on voimakas keskushermostoon vaikuttava lääkeaine, joka aiheuttaa kiistattomia terveysriskejä sekä tupakoitaessa että nikotiinivalmisteita käytettäessä. Vaikutukset kohdistuvat sydämeen, verenkiertoon ja keskushermostoon. Nikotiinivalmisteet aiheuttavat riippuvuutta täsmälleen samalla mekanismilla kuin tupakka." Toisin sanoen, jos polttamalla savuketta saa keuhkojen kautta nikotiinia elimistöönsä tai jauhaa purukumia tai pistää laastarin, se nikotiini menee vereen ja se vaikuttaa samalla tavalla kuin poltettaessa tupakkaa eli ei poista sitä keskeistä suurta kielteistä seuraamusta, mikä nikotiinista jo seuraa.

Kaiken kaikkiaan, jos tämä tuoteryhmä tulee päivittäistavarakauppoihin, minä pelkään aivan samaa kuin vastalauseessa. Ed. Asko-Seljavaara kertoi sitä, että tästä tulee tietyllä tavalla nuorison uusi tapa. Ostetaan nikotiinipurkkaa, purraan nikotiinipurkkaa, käytetään laastareita, ja saattaa käydä juuri päinvastoin, eli kielteiset seuraamukset vain lisääntyvät verrattuna siihen, että tupakoidaan.

Kun ed. Virtanen ihmetteli, miksi on tehty ehdotus siitä, että ei kioskeissa saa myydä nikotiinivalmisteita, kun siellä myydään jo tupakkaa, niin pitäisi ajatella toisinpäin: miten saataisiin tupakka mahdollisimman harvoihin paikkoihin (Ed. Virtanen: Niin ed. Virtanen ajattelikin!) ja miten sitä myytäisiin mahdollisimman vähän Suomessa? (Välihuuto) Näinpäinhän se on eikä niinpäin, ed. Virtanen, kuin entisellä halonajajalla, joka pani rekeen halkoja arvellen, että kun se vetää tuon halon, niin vetää se tuonkin halon, ja latoi halkoja niin paljon, että hevonen ei saanut metriäkään rekeä liikkumaan; tässä pantiin virheitä päällekkäin. Sitten halonajaja rupesi heittelemään halkoja pois ja heitti loppujen lopuksi kaikki pois ajatellen, että kun ei se vedä tuota, niin ei se vedä tuotakaan, ja lähti reki tyhjänä kotiin. Tämä on samanlaista ajattelua. Ei voi ladata tehtyjä virheitä päällekkäin siitä syystä, että jokin asia on tehty aikoinaan väärin.

Minun mielestäni nikotiinivalmisteita ei pitäisi vapauttaa apteekkien ulkopuolelle päivittäistavarakauppoihin. Siinä tehdään todella virhe. Niin kuin ed. Asko-Seljavaara sanoi, alkoholiveron alentaminen oli kohtalokas päätös, ja tämän salin lääkärikunta vastusti sitä aika lailla ykskantaan. Kyllä minusta meidän muiden edustajien pitää kuunnella, kun lääkäri puhuu täältä puhujakorokkeelta nikotiinivalmisteita vastaan, ja olla heitä siinä tukemassa.

Vielä kertaalleen sanon, että tupakointi on todella vaarallista terveydelle. Minä huomasin, että esimerkiksi virolaisessa tupakka-askissa lukee selvästi tupakka-askin kyljessä, ainakin tiettyjen askien kyljessä, että tupakointi on vaarallista terveydelle. Pitäisi panostaa valistukseen, että älkää, hyvät nuoret, alkako koskaan tupakoida, koska se on todella vaarallista.

Nyt näyttää siltä, että tänä päivänä esimerkiksi nuorten tyttöjen tupakointi lisääntyy vaan kaiken aikaa. Ainakin se julkikuva tulee, kun seisoo ratikkapysäkeillä, että ulkonakin on nuorilla tytöillä tupakka suussa. Minä melkein sanoisin näin, että se on lapsellisuutta ja nuorilla pojilla se on miehekkyyden tuntemista, että nyt minä olen mies, kun minä poltan tupakkaa. Se pitäisi tehdä heille valistuksella selväksi, että tupakka on vaarallista terveydelle ja olet paremminkin mies ja oikein kunnon mies, kun et tupakointia ryhdy harrastamaan, ja siihen pitäisi panna paukkuja ja rahoja ja jättää tällaiset turhanpäiväiset lait säätämättä ja menettelytavat, niin kuin tässä esityksessä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä lääkelain muuttamisesta, n:o 107, on kysymys nikotiinivalmisteiden myynnistä, lääkevaihdosta, lääkkeitten hinnoittelusta. Täällä on tullut valiokunnan puheenjohtajan, ed. Valto Kosken esittämänä jo hyvin esille se, että tämä hallituksen esitys tuotti hyvinkin ristiriitaisia ajatuksia, ja oikeastaan ne ristiriitaiset ajatukset olivat jo pohjana hallituksen esityksessä, hallituksen perusteluissa.

Täällä erityisesti ed. Asko-Seljavaara toi hyvin esille nikotiinivalmisteiden myyntiin liittyen, mitä ongelmia siihen liittyy, jos myynti laajennetaan vähittäiskauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. Täällä on tullut esille myös, että tähän hallituksen esitykseen on mietintöön liittyen kolme vastalausetta. Olen mukana vastalauseessa 3, jossa on nimenomaan sama asia, mikä on kokoomuksen vastalauseessa 2, tämä nikotiinivalmisteiden myynnin rajoittaminen vain apteekkeihin.

Hyvin selkeästi nikotiinivalmisteen myynnin laajentamisen seuraukset on täällä esitetty, ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja toi esille, näissä ristiriitaisuuksissa ehkä ei pelkästään ole kysymys taloudellisista vaikutuksista siinä, miksi on ristiriitaisista asioista kysymys, vaan nimenomaan myös periaatteellisista. Erityisesti nikotiinivalmisteiden myynti on erittäin ongelmallinen. Ne ongelmat, mitkä siihen liittyvät, ovat siinä aineessa. On kysymys todella lääkeaineesta, jolla on haittavaikutukset. Tietenkin nyt mietintöön saatiin lausumaehdotus, joka kuuluu näin:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa seurantaryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida nikotiinivalmisteiden myynnin laajentamisen vaikutuksia käytännössä. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota jakeluun, valvontaan sekä muutoksen kokonaisvaikutuksiin. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen toimenpiteistä vuodelta 2006 annettavan toimintakertomuksen yhteydessä." Tämä on tietysti nyt ainakin, jos tämä tulee hyväksytyksi, aivan välttämätöntä, mutta ajatellen tämän lain perusteluita ja tämän valmisteen vaarallisuutta, kun nimenomaan on kysymys riippuvuutta aiheuttavasta aineesta, tässä vaiheessa olisi selkeästi pitänyt ottaa kantaa, että tätä laajennusta ei tehdä.

Näin nyt tulee markkinoille ehkä enemmän sellaista, että jos ainetta on ostettu apteekeista, niin nyt sen käyttö laajenee ja käyttö ei ehkä ole pelkästään sitä, että halutaan tupakointia lopettaa, vaan niin kuin täällä on tullut esille, ehkä nuorison ja muidenkin kohdalla tästä voi tulla jonkinlainen tapa eli kysymys on viihdekäytöstä. Markkinat yleensä saavat aikaan sen, että tarvetta lisätään. Tämän aineen käytön tarvetta voidaan lisätä tämän lain myötä, ja se ei ole erityisesti terveyspoliittisesti ajatellen missään tapauksessa oikean suuntaista. Siis on kysymys riippuvuutta aiheuttavasta terveysriskistä, terveyteen vaikuttavasta aineesta, ja kyllä minun mielestäni tämän yhteydessä, jos missä, tulisi ottaa vakavasti nimenomaan farmasian asiantuntijoiden lausunnot, jotka ovat tutkimuksiin perustuen tuoneet ja toivat meille myös valiokunnassa esille sen, minkälaisesta aineesta on kysymys.

Tietenkin toinen ongelma on — ei pelkästään tämä, että on kysymys määrätynlaisesta keskushermostoon vaikuttavasta aiheesta — myös se, mitä kaikkea siitä seuraa, että näissä myyntipisteissä sitten myydään erityisesti ilman tätä neuvontaa ja ohjausta. Se tulee täysin puutteelliseksi, ja se kuitenkin apteekeissa toimisi ja toimii tälläkin hetkellä koulutuksenkin myötä. Sellaista koulutusta apteekissa olevilla työntekijöillä on, mutta sitä sitten ei ole näissä muissa myyntipisteissä.

Hallituksen esitys perustuu siihen, että tuotteiden saatavuus on se ongelma, mutta mielestäni hallituksen esityksen perusteluissa ei selkeästi ollut esillä sitä, minkälaisia selvityksiä saatavuudesta on ollut. Mielestäni se, kuinka paljon erityisesti meillä Suomessa on apteekkeja ja sivuapteekkeja eri paikkakunnilla, kyllä osoittaa sen, että ihminen, joka haluaa tupakoinnista päästä, niin varmasti apteekkinsa löytää.

Sitten paitsi neuvontaa kyllä Kuntaliiton asiantuntijat toivat myös esille tämän valvonnan eli millä tavalla pystytään valvomaan sitä, miten päivittäistavarakaupoissa onnistutaan sitten niin, ettei alaikäisille myydä tätä, kun tiedetään, että tupakankin kohdalla on jo ongelmia, vaikka valvontaa on.

Mutta ennen kaikkea kun on tämä terveyspoliittinen riski, mikä tässä on, olen vahvasti sitä mieltä, että 54 a—e § tulisi poistaa. Se on siis näissä kahdessa eri vastalauseessa.

Sitten, arvoisa herra puhemies, täällä jo ed. Virtanen toi tämän vastalauseen, joka on ensimmäisen allekirjoittajan ed. Osmo Soininvaaran nimissä ja jossa on allekirjoittanut. Siinä on nämä pykälät: 57 b § osin, sitten 57 c § ja d §, joiden osalta on ehdotus niitten poistamisesta, jotka koskettavat näitä menetelmäpatentin turvin tuotettuja rinnakkaisvalmisteita, niitten poistamista lääkevaihdon piiristä. Perustelut todella tässä vastalauseessa, jossa oma nimeni on, ovat saman suuntaiset kuin ed. Virtasenkin jättämässä.

Tietenkin tässä ristiriitaa näistä taloudellisista seurauksista, kuinka paljon niitä tulee, oli aikamoisessa haarukassa. Ylin arvio tämän lakiesityksen kustannuksista on jopa 135 miljoonaa euroa vuodessa, ja se tuntui huimalta määrältä. Mielestäni kysymys on näitten korvaavien lääkkeitten käyttäjistä, veronmaksajista, ja se, mikä erityisesti tämänkin lain yhteydessä pitäisi saada turvatuksi, on se, että jos tähän saakka lääkevaihdon vaikuttavuudesta on todettu, että sillä on suuri merkitys, sitä ei tule heikentää.

Kaiken kaikkiaan tässä laissa, niin kuin näissä aikaisemmissakin, mitä täällä on jo mainittu, hallituksen esityksen 108 kohdalla jne., ongelma Suomessa on suuri lääkkeitten käyttöön liittyvä kustannusten nousu. Sekin tulisi huomioida, että tässä päästäisiin nimenomaan potilasta, asiakasta, lääkkeitten käyttäjää, mutta koko yhteiskuntaa ajatellen hyvään ratkaisuun.

Nimenomaan, koska näen, että valiokunnalle ei esitetty kunnollisia perusteita hallituksen esitykselle, on nämä pykälät mielestäni poistettava.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtaselle tuohon edelliseen puheenvuoroon, kun te totesitte, että te ette tuntenut kaikkia naisia eilen illalla, mitä te täällä näette, niin sanon vaan, ettekö te pelkää noita puheita, kun täällä pienemmästäkin asiasta syytetään sovinismista.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt tähän itse asiaan, esitykseen lääkelain muuttamisesta. Täällä on jo käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja, mutta minä tulin nyt vielä puhumaan tästä nikotiinista.

Kun katsoo tätä vastalausetta 2 ja ensiksi sitä, että nikotiini ollaan siirtämässä vähittäiskauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille: Täällä todetaan selkeästi, että nikotiini on voimakas keskushermostoon vaikuttava lääkeaine, joka aiheuttaa kiistattomia terveysriskejä sekä tupakoitaessa että nikotiinivalmisteita käytettäessä. Vaikutukset kohdistuvat sydämeen, verenkiertoon ja keskushermostoon. Nikotiinivalmisteet aiheuttavat riippuvuutta täsmälleen samalla mekanismilla kuin tupakka. Nikotiinikorvausvalmisteiden käyttäjistä 12 prosenttia on tutkimusten mukaan niistä riippuvaisia. Valmisteita käytetään samaan aikaan kun tupakoidaan, tai niitä alkavat jopa käyttää henkilöt, jotka eivät tupakoi. Korvaushoitotuotteet ovat apukeino vieroitusoireiden lieventämiseen, mutta tällöinkin niitä täytyy osata käyttää oikein. Onnistumisprosentti nousee huomattavasti, siis tässä tupakoinnin vieroituksessa, kun korvausvalmisteiden käyttöön on yhdistetty ammattitaitoinen neuvonta. Tähän on mielestäni nyt erityisesti kiinnitettävä huomiota, kun me kuitenkin olemme todistaneet sen monillakin tutkimuksilla, että tarvitaan hyvin monipuolista tukea henkilölle, joka yrittää irrottautua tupakasta. Minä olen itse sisätauteihin erikoistunut sairaanhoitaja entiseltä koulutukseltani ja hoitanut nimenomaan sydän- ja verisuonisairauksista kärsiviä potilaita ja myöskin ollut hyvin paljon tällaisessa ennalta ehkäisevässä työssä mukana, että me saisimme näitä kansansairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, vähennettyä. Tupakkahan on yksi riskitekijä. Jotta me saamme henkilön vierotettua tupakasta, siinä tarvitaan hyvin monenlaista tukea. Väitän, että kioskeissa, vähittäiskaupoissa, huoltoasemilla tätä ohjantaa ei pystytä antamaan.

Toinen tärkeä huomioon otettava asia on tämä, että vähittäiskaupoille ei olla säätämässä velvoitetta pitää tiettyä valmistevalikoimaa, joten kuluttajalle parhaiten sopiva valmiste ei välttämättä edes kuulu vähittäiskaupan valikoimiin. Apteekeilla säilyy kuitenkin velvoite pitää kaikkia tuotteita valikoimissaan. Tämä on aivan käsittämätön juttu, että apteekeilla säilyy velvoite pitää koko repertuaari, koko valikoima, kattavana, kun sitten näiden, minne tämä tuote nyt siirretään, ei tarvitse välttämättä pitää kuin yhtä ainutta, joka ei välttämättä edes ole sopiva sille henkilölle. Minä tunnen hyvin paljon ihmisiä, joista toiset tykkäävät purkasta, toiset tykkäävät näistä resoribleteistä, jotka ovat kielenalustabletteja. Eli kuten sanotaan, toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, niinhän se on, ja toisille auttavat toiset asiat.

Sitten tämä valvonta. Täällä vastalauseessa sanotaan: "Miten vähittäiskaupat pystyvät valvomaan nikotiinituotteiden myyntiä alaikäisille? Nikotiinituotteista voi tulla nuorison viihdekäyttöön tarkoitettu aine. Kunnilla ei ole myyntipisteiden valvontaan riittävästi henkilöstöresursseja tai lääkevalvontaan liittyvää osaamista." Tämä olisi nyt huomioitava sitten kunnissa. Kunnille sälytetään entistä enemmän tehtäviä, mutta resursseja ei tule. Tässä on nyt yksi esimerkki siitä, että valvontaan tarvitaan osaamista ja resursseja.

Sitten minun mielestäni on tosi erikoista se, että vielä muutama vuosi sitten nikotiinivalmisteet olivat reseptillä ostettavia eli yksilö tarvitsi reseptin ennen kuin hän voi ostaa niitä. Nyt, hupshuijaa, ne siirtyvätkin lähes suoraan kioskeihin, huoltoasemille ja vähittäiskauppoihin ja vielä saman vahvuisina. Sen minä olisin ymmärtänyt, jos nämä olisivat olleet vahvuudeltaan heikompia tai miedompia, että ne menevät sinne, mutta kun ne ovat ihan saman vahvuisia kuin vielä muutama vuosi sitten reseptillä ostetut. Elikkä onko tässä nyt sitten menossa se trendi, että hiljalleen siirretään tämmöisiä aineita. Otetaan esimerkiksi niin kutsuttu katumuspilleri, joka on ollut hiljattain vielä reseptilääke. Tällä hetkellä se ei ole. Mikä on se seuraava vaihe, se valtava "hormoni-isku", joka voi tällä logiikalla nyt sitten mahdollisesti siirtyä jatkossa? Tämä oli vaan se kauhukuva. Toivon, että näin ei käy.

Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin vapautumisesta voi tulla ennakkotapaus, jonka perusteella vaaditaan tulevaisuudessa muidenkin käsikauppalääkkeiden myynnin vapauttamista päivittäistavarakauppoihin. Tähän onneksi kiinnitettiin huomiota myös valiokunnassa ja siihen mietintöön saatiin tästä kannanotto. Se on hyvä asia.

Vastalauseessa käsitellään myöskin tukkuhintojen alentamista. En käytä siitä sen kummempaa puheenvuoroa. Totean vain, että vastalauseessa se on ja olen samaa mieltä, mitä vastalauseessa, ja tuen kaiken kaikkiaan tätä vastalausetta.

Sitten vielä yksi asia, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, arvoisa herra puhemies, tässä puheessani. 56 § koskee täydennyskoulutusta. Tänne on lisätty tämmöinen lause: "Apteekkarin tulee huolehtia siitä, että apteekin koko henkilökunta osallistuu riittävästi täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta järjestettäessä on otettava huomioon henkilökuntaan kuuluvien peruskoulutus ja työtehtävät." Tämä saman tyyppinen lakihan tuli tänä vuonna voimaan terveydenhuollon henkilöstölle, ja ensi vuonna se tulee sosiaalihuollon henkilöstölle. Tämähän on erittäin kannatettava, mutta mielestäni täällä olisi pitänyt määritellä se, että annetaan joko asetus tai sitten annetaan erillisohjeet. Näinhän on menetelty terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevissa laeissa, joissa se pykälä on paljon laajempi. Ainakin toivon, että kiinnitetään huomiota, että apteekeille annetaan jonkinlaisia ohjeita siitä, miten toimitaan. Näin juuri tehdään terveydenhuollossa, ja sosiaalihuollon henkilöstölle tarkoitetut ohjeet valmistuvat mahdollisesti vuoden alussa. Mutta tässä nyt näin alkupaloiksi.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole lääkäri enkä edes sairaanhoitaja mutta olen entinen tupakoitsija, nykyisin passiivinen tupakoitsija, koska toinen ammattini on viihdetaiteilija ja usein esiinnyn ravintoloissa ja siellä tupakoidaan. Sen verran olen liberaali tietysti, että olen ajatellut, että en minä halua ihmisten tupakointia siellä estää, mutta kyllä kieltämättä tunnen myös mielihyvää siitä, että nyt kun tulee — tämä siis tästä asian sivusta — mahdollisesti rajoituksia ravintoloihin, niin kyllä se helpottaa meikäläisenkin työntekoa siellä.

Arvoisa puhemies! Lääkelain muutokset ovat nyt siis edenneet, ja hallituksen esitykseen sisältyy useita kohtia, joiden arviointi valiokunnan asiantuntijakuulemisessa oli poikkeuksellisen ristiriitaista. Sen olemme täällä saaneet kuulla. Valiokunta ei asettunut vastustamaan nikotiinikorvaustuotteiden myynnin laajentamista mutta ehdotti, että eduskunta edellyttäisi hallitukselta, että se asettaisi seurantaryhmän, jonka tehtävänä olisi seurata ja arvioida nikotiinivalmisteiden myynnin laajentamisen vaikutuksia käytännössä. Erityistä huomiota ryhmän tulisi kiinnittää niiden jakeluun, valvontaan ja muutoksen kokonaisvaikutuksiin. Hallituksen tulisi antaa asiasta selvitys eduskunnalle vuonna 2006 toimintakertomuksen yhteydessä.

Asiantuntijoilla on todella ollut hyvin erilaisia näkemyksiä erityisesti myynnin laajentamisen tehokkuudesta tässä tupakan vastustamistyössä. Tupakointi ja sen aiheuttamat sairaudet ja kuolemat ovat todella suuri kansanterveydellinen ongelma. Siitä ei ole epäilystäkään. Suomalaisista miehistä 27 prosenttia ja naisista 20 prosenttia tupakoi, nuorisoprosentit ovat paljon suurempia vielä. Karkeasti arvioiden puolet yläasteikäisistä nuorista polttaa tupakkaa enemmän tai vähemmän vakituisesti. Vuosittain tupakka aiheuttaa 5 000—6 000 ennenaikaista kuolemaa. Tupakoivista suurin osa haluaisi lopettaa tupakoinnin, mutta tunnetusti se on vaikeaa.

Nikotiinivalmisteiden tehokkuus tupakoinnin lopettamisessa on huono, kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan. Vain 5 henkilöä 100:sta nikotiinivalmisteita käyttäneestä onnistuu lopettamaan kokonaan, eli toisin sanoen 95 henkilöä 100:sta ei ole pystynyt lopettamaan tupakointia ilmeisesti juuri siksi, että he ovat käyttäneet nikotiinivalmisteita. Voidaan sanoa, että nämä 5 ihmistä ovat onnistuneet lopettamaan tupakoinnin nikotiinivalmisteiden käytöstä huolimatta eikä niiden avulla. Kyllä kaikki ne tupakkamiehet, joiden kanssa olen asiasta keskustellut, ovat sanoneet, että nikotiinivalmisteet vain siirtävät tupakointia, eivät ne lopeta sitä. Näiden valmisteiden avulla halutaan ylläpitää ihmisten riippuvuutta nikotiinimyrkkyyn, eikä se tosiaan lopeta sitä. Kuten täällä muun muassa ed. Asko-Seljavaara totesi, niin nämä valmisteethan eivät ole muutenkaan vaarattomia. Nikotiinivalmisteethan vahvistavat ihmisessä mielikuvaa, että hän joutuu luopumaan jostakin tärkeästä, johon hän tarvitsee sitten korvikkeen. Tämähän tavallaan palvelee lääketeollisuutta. Kovan rahan tekemisestähän tässä on kysymys.

Todella itse lopetin 15 vuoden jälkeen tupakoinnin. Se tapahtui sillä tavalla, että minä en laittanut enää tupakkaa suuhuni. Se tapahtui sillä tavalla. Lopettaminen on kiinni ihmisen omasta motivaatiosta.

Minä kyllä puuttuisin tupakoinnin piilomainontaan. Se on kyllä valtavan suurta maailmassa ja myös Suomessa. Tupakoinnin lopettamista yrittävä haistaa tupakansavun tai näkee, että televisiossa kärytellään tupakkaa, ja irtautuminen tulee vaikeammaksi. Tupakointihan on yhtä oikeastaan kuin huumeriippuvuus, joten tässä on melkein sama asia kuin se, että heroinistia hoidetaan Subutexilla. Pahimmassa tapauksessa ihmisestä tulee sekakäyttäjä eli hän käyttää sekä tupakkaa että muita nikotiinivalmisteita. Nuoret, jotka eivät ole edes tupakoineet, ovat innostuneet käyttämään muita nikotiinituotteita, kun se on muodikasta. Saman olen huomannut myös jääkiekkoilijoissa, he käyttävät näitä, mälliä ja tämmöisiä vaihtoehtoisia tupakkatuotteita, myöskin. En osaa sanoa, kun en ole asiantuntija, onko tämä nyt sitten liioittelua, kun sanotaan, että Nicorettea varten tarvittaisiin apteekkarin apua, mutta täytyy kyllä toivoa, että ihmiset osaisivat käyttää näitä tuotteita siinä, missä kondomeja ja laastareitakin. Kyseessähän ovat tosiaan hyllytuotteet, joita ei tarvitse tiskin takaa pyytää.

En ole itse sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, mutta tätä lakia on kuulemma ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Minä en kyllä oikein osaa selittää, missä on se sylttytehdas ja logiikka, joka tätä ajaa. Olen kuullut kyllä, että muutamat keskustan edustajat eivät ole tätä lakia niin kauhean suuresti aplodeeranneet, ja todellakin ihmettelen suuresti, että tätä ollaan ajamassa. (Ed. Virtanen: Hallitus, hallitus!) — Itse olen hallitusryhmän edustaja, ja kyllä täytyy sanoa, että monesti tämmöisissä asioissa olisi ihan miellyttävää kyllä olla oppositiossa, mutta täytyy tietysti sitä lojaaliuttakin löytyä, ja sen takia haluan nämä reunahuomautukset, ed. Virtanen, myös täällä kertoa, että eivät ne aina niin yksinkertaisia asioita ole.

Yksi asia täällä on, että valiokunta ehdotti, että eduskunta edellyttäisi hallituksen selvittävän kasvavien lääkekustannusten hillitsemiseen tarvittavat toimenpiteet. Tämä on kyllä todella suuri asia. Mehän popsimme lääkkeitä kohta kuin jenkit. Siellähän tämä on yleistä, että kaikkeen otetaan lääkettä ja toista lääkettä päälle. Tämä on kyllä suuri kansantaloudellinen ongelma myös ja kansanterveydellinen ongelma, jos me tosiaan luulemme, että kaikki paranee lääkkeillä eikä puututa niihin perussyihin.

Perustuslakivaliokunnan suositukseen valiokunta vastasi, että EU:n palveludirektiiviehdotuksen jatkovalmistelun yhteydessä on tarpeen arvioida, ovatko apteekkitoimintaan liittyvät lupamenettelyt kaikilta osin lääkkeiden saatavuuden turvaamisen ja toisaalta EU:n perustamissopimuksessa säädettyjen perusvapauksien ja -oikeuksien kannalta oikean suhteisia. Kyllähän tässä taas haisevat ihan selvästi nämä kilpailulakiasiat, jotka ovat niin monta kertaa täällä nyt tulleet vastaan. Esimerkiksi taksihommassahan me teimme torjuntavoiton vielä, että sitä ei rapautettu kokonaan.

Ed. Leena Rauhala kirjoitti hyvän jutun tänään Aamulehteen tästä kansalaisjärjestöjen toiminnasta, joka suorittaa siis 20 prosenttia Suomen vanhusten ja vammaisten peruspalveluista, ja sekin on nyt uhan alla tässä. Siinä asiassa meidän täytyy kyllä vielä taistella, että Suomi saisi jonkunlaista poikkeuslupaa, että esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys ei lopeta näitä tukia. Tässä on kyse vähän samasta asiasta, vaikken asiaa niin kauhean hyvin tunne, mutta jotenkin heijastuu se, pitääkö tämäkin nyt kilpailuttaa, että kaikki myyvät sitten mömmöjä tuolla joka nurkalla ja myös sitten maaseudun pienet apteekit ajetaan vaikeuksiin. Niin kuin äsken tuli puheeksi, tosiaan nämä korvaustuotteet, siis nämä nikotiinituotteet, ovat olleet peräti reseptillä vielä muutama vuosi sitten, joten kyllä kehitys on aika huima, miten ollaan menossa tämmöiseen virtuaaliyhteiskuntaan, Orwellin yhteiskuntaan, että jos tuntuu pahalta, niin vedä mömmöä tuosta nurkalta, R-kioskilta saat kohta melkein sitä. Kyllä tämmöisissä asioissa tekisi mieli olla opposition linjoilla, mutta pitkin hampain nyt ehkä kuitenkin painan sitä vihreää nappia, kun olen saanut nämä kriittiset reunahuomautukset sanottua.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikolle totean vain, että taitaa olla pakko olla sitten sovinisti, jos sen leiman tällä perusteella saa. Tunnistettuani itselleni tunnistamattomat edustajat heidän äänestään totesin, että he ovat kaikki niin huumorintajuisia, että minulla tuskin nyt vaaraa siinä suhteessa on, ja uskon, että jos olisimme onnistuneet tapaamaan ed. Risikon kanssa, niin teidät olisin joka tapauksessa tunnistanut.

Vielä palaan tähän lääkevaihtoon sen verran, että kun täällä on esitetty perusteluna, että on kohtuutonta, jos rinnakkaisvalmiste pääsee nyt heti kilpailemaan analogiamenetelmäpatentilla valmistetun lääkkeen kanssa, niin ei tässä nyt ihan siitä ole kysymys. Viimeiset analogiapatentit Suomessa myönnettiin kymmenen vuotta sitten, jolloin järjestelmä lopetettiin ja siirryttiin normaaleihin tuotepatentteihin, eli kymmenen vuotta nämä lääkkeet ovat jo voineet olla patentin suojassa, ja jos ne nyt tulevat normaalin markkinatalouden piiriin ja siitä koituu tavaton uhka, niin kyllä sitten jossain muuallakin on vikaa kuin pelkästään suomalaisessa patenttisuojassa ja lääkevaihtojärjestelmässä.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tullut esillekin se, että hyvin ristiriitaisia asiantuntijalausuntoja kuunneltiin tästä nikotiinin siirtämisestä vähittäiskauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. Mutta minä odotin kyllä selkärankaisempaa toimintaa meidän valiokunnaltamme. Meidän valiokuntammehan on aivan huippuhyvä, ja meillä on erinomainen puheenjohtaja, mutta tässä yhteydessä olisi tarvittu kyllä sitä selkärankaa, koska aivan kuten ed. Alatalo toi esille, hyvin monet keskustan edustajat olivat kyllä samaa mieltä kuin mekin ja toivat sen kyllä mielestäni erinomaisen hyvin esille. Siinä mielessä tietysti on harmi, että tämä kääntyi kuitenkin näin, ettei sitä selkärankaa löytynyt. Mutta haluan vaan todeta tässä niitten edustajien puolesta, että kyllä he kaikkensa tekivät.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Osallistuin tämän lain lähetekeskusteluun, ja samanlaisin ristiriitaisin tunnelmin, kuin keskustelua nyt on käyty, käytiin myöskin lähetekeskustelua. Itse sitten lähetin tämän lain omalta osaltani valiokuntakierrokselle sillä uskolla, että valiokunta tekee parhaansa ja jos selvää vaaraa ilmenee, niin se tekee sitten tarvittavat toimenpiteet. Nyt on sitten vain luottaminen siihen, että valiokunnan enemmistö on viisaalla tiellä, kun tämän lain tässä muodossa nikotiinikorvaushoidon osalta tänne ykköskäsittelyyn on saatellut. Terveyden edistäminen on tulevaisuudessa myöskin meidän poliitikkojen yksi suurimpia haasteita. Ei varmasti tässä nikotiiniasiassa ole yhtään oikeastaan helppoa tai oikeata vaihtoehtoa. Viittaan vain siihen, mitä ed. Alatalo äsken viisaasti sanoi omalta osaltaan, miten lopettaminen voi myöskin tapahtua. Sen tiedän, että valiokunta on varmasti nähnyt vaivaa ja paneutunut tämän asian käsittelyyn, niin että tämä esitys täällä nyt meillä on perusteltukin. Mutta hallituspuolueen edustajanakin rohkenen sanoa edelleenkin, että se on ristiriitainen. Tämä ponsi on täällä vähintä, mitä tässä täytyy olla luettavissa, että tätä voi olla viemässä eteenpäin.