Täysistunnon pöytäkirja 132/2005 vp

PTK 132/2005 vp

132. KESKIVIIKKONA 7. JOULUKUUTA 2005 kello 15 (15.09)

Tarkistettu versio 2.0

29) Hallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

 

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys HE 120/2005 koskien kuntien yleistä kalleusluokitusta sai ensimmäisessä käsittelyssä sisällön kannalta sellaisen muodon, ettei eduskunta voi millään muotoa varmistua siitä, että tämä täysin vanhentunut laki todella loppuu kahden vuoden kuluttua ja että hallitus todella tuo vielä tämän eduskunnan käsittelyyn tarvittavat erityislait. Tämän vuoksi ja jäljempänä esittämieni muiden perusteiden nojalla ehdotan, että eduskunta hylkää tämän lakiesityksen.

Arvoisa puhemies! On kiistaton tosiasia, että kuntien kalleusluokitus on jo ajat sitten vanhentunut eikä laki kohtele oikeudenmukaisesti eri paikkakunnilla asuvia kansalaisia. Neljännesvuosisata sitten tehty vertailututkimus elinkustannuksista eri paikkakunnilla, johon nykyinen kalleusluokitusryhmittely perustuu, on auttamattomasti virheellinen tämän päivän elinkustannuksiin verrattuna. Olosuhteet eri puolilla Suomea ovat ehtineet muuttua tuon tutkimuksen jälkeen jo moneen kertaan. Tämän vuoksi tätä lakia ei tule enää jatkaa, vaan se tulee hylätä.

Suomalaisen parlamentarismin ja eduskunnan arvovallan kannalta painavampi syy, miksi lakiehdotusta ei pidä hyväksyä, liittyy eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan lukuisiin kannanottoihin. Eduskunta on jo vuoden 1995 valtiopäivillä edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että kalleusluokitusjärjestelmästä olisi mahdollista luopua vuoden 2000 alusta, koska kalleusluokitusjärjestelmän ongelmat olivat jo tuolloin tiedossa. Toisin kuitenkin kävi. Hallitus toi eduskuntaan vuoden 1999 valtiopäiville järjestelmän lopettamiseen tähtäävien erityislakien sijaan jatkoesityksen voimassa olevalle yleiselle kuntien kalleusluokitukselle neljäksi vuodeksi eteenpäin vuoden 2003 loppuun. Tuolloin eduskunta totesi, ettei hallitus ole suhtautunut eduskunnan lausumaan asianmukaisella tavalla eikä ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lausuman johdosta. Siis eduskunta nuhteli hallitusta toiminnasta eduskunnan yksimielisen tahdon vastaisesti. Mutta jälleen eduskunta kiltisti tyytyi edellyttämään, että hallituksen on huolehdittava siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yleisestä kalleusluokituksesta luopumisesta, tällä kertaa vuoden 2004 alusta lukien.

Tämän nuhtelun olisi jo luullut tehoavan istuvaan hallitukseen, istuihan valtakunnassa eduskunnan luottamuksen varassa toimiva hallitus. Kovakorvainen hallitus toi kuitenkin kylmän rauhallisesti vuoden 2002 valtiopäiville ehdotuksen järjestelmän voimassaoloajan jatkamisesta ja tällä kertaa vuoden 2007 loppuun saakka. Nyt alkoi jo hallintovaliokunnankin kärsivällisyys olla koetuksella, ja se mietinnössään esitti hallituksen esityksen lyhentämistä siten, että laki on voimassa vuoden 2005 loppuun saakka. Samalla mietinnössään hallintovaliokunta edellytti, että hallituksen on huolehdittava siitä, että yleisestä kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti valiokunnan mietinnön.

Nyt lähestymme vuoden 2005 loppua ja näyttää siltä, ettei hallitus noudata eduskunnan moneen kertaan antamia ukaaseja eikä edes valmistele erityislakeja järjestelmän lopettamiseksi. Jälleen kerran hallitus on panemassa eduskunnan polvilleen ja saamassa hallituspuolueitten voimin kahden vuoden jatkoajan kalleusluokituslakiin.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta pitää varsin erikoisena, että hallitus on finanssipoliittisiin syihin vedoten sivuuttanut perustuslakivaliokunnan aiemmassa lausunnossa esitetyt valtiosääntöoikeudelliset näkökohdat ja eduskunnan niitten pohjalta hyväksymän selväsanaisen lausuman. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin kalleusluokitusjärjestelmän lakkauttamiseksi tarvittavan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Onkin aivan käsittämätöntä, että hallitus yhä ehdottaa kalleusluokitusjärjestelmän voimassaoloajan jatkamista, kun otetaan huomioon, miten painavasti eduskunta on toistuvasti velvoittanut hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin järjestelmän lakkauttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Edellä mainitun perusteella eduskunnalle ei mielestäni ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin hylätä käsittelyssä oleva lakiesitys. Toistan alussa esittämäni esityksen lain hylkäämisestä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuntien kalleusluokitus on ollut todella voimassa 40 vuotta, ja sitä on viimeisien vuosien aikana koetettu vuosi vuodelta saada pois voimasta. Kuten valtiovarainministeri Heinäluoma meille sanoi hallintovaliokunnassa, tämä laki on nykyisin johtanut mitä eriskummallisimpiin lopputuloksiin, joten nyt on tästä laista syytä päästä eroon. Kannatan lain hylkäämistä.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Käsittelyssä oleva asia on todella niin monipolvinen ja hankala, kuten ed. Kurvinen täällä historiaa kertasi. Tästä ei pisteitä kyllä ole annettavissa millekään taholle. Hallintovaliokunnassa nyt enemmistö kuitenkin edelleen päätyi siihen, että luottaisimme hallituksen esitykseen ja erityisesti asiantuntijakuulemiseen ja ennen muuta valtiovarainministeri Heinäluoman kuulemiseen siitä, että eduskunta, vielä nykyinen eduskunta, vihdoin saa erillislait käsiteltäväkseen niin, että vuoden 2008 alusta viimeistään on edellytykset luopua tästä jäänteestä. Kysymys on toki valtiontalouden näkökulmasta merkittävästä asiasta, mutta ei erityisen merkittävästä, jos mietitään sitä tilannetta, millä tavoin talous on kuitenkin meillä onneksemme kehittynyt. Noin 130 miljoonan euron vaikutus tällä on kansaneläkkeisiin ja etuusmenoihin ja noin 10 miljoonan euron vaikutus toimeentulotukimenoihin vuositasolla. Tämän ohellahan tällä on pientä vaikutusta myös työmarkkinapuolelle. Sen vaikutus on olennaisesti viime vuosina jo vähentynyt sinä aikana, kun tätä asiaa on siirretty ja siirretty.

Nyt todella, herra puhemies, rohkenemme luottaa, että ensi keväänä toukokuun loppuun mennessä mietintöön sisältyvän perustelulausumaehdotuksen mukaisesti eduskunta saa käsiteltäväkseen kyseiset lakiehdotukset, niin että vuoden 2008 alusta tästä jäänteestä voidaan vihdoin luopua.

Keskustelu päättyy.