Ulkoasiainministeriön hallinnonala 24
jatkui
Suna Kymäläinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä annetaan
tilannekuva toimintaympäristöstä. Suomen
ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi
globaali toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat
muutokset. Syventyneen maailmanlaajuisen keskinäisriippuvaisuuden
myötä Suomelle avautuu uusia vaikutusmahdollisuuksia.
Toisaalta myös kielteiset ilmiöt leviävät. Keskinäisriippuvaisessa
maailmassa uudet turvallisuushaasteet korostavat tarvetta laajan
turvallisuuden näkökulmalle, eri politiikkalohkojen
johdonmukaisuudelle sekä kestävän kehityksen
periaatteiden huomioon ottamiselle.
Tässä esityksessä todetaan myös
kauppapolitiikkaa ja kaupallistaloudellisia suhteita jäsentävässä osassa
WTO:sta: "Venäjän integroitumisen kansainväliseen
kauppajärjestelmään syventäminen.
Suomalaisyritysten kaupankäynti- ja toimintaedellytyksien
parantaminen Venäjällä." Se on tärkeää,
ylipäänsä "Suomen ja Venäjän
välisen innovaatioyhteistyön parantaminen". Tässä huomaamme,
kuinka paljon meillä on vielä tehtävää itäisen
naapurimme suhteen näissä kaupankäyntiin
liittyvissä asioissakin. Siitä on vielä paljon
matkaa laadulliselle puolelle, joka myös kansan syviä rivejä koskettaa
ja ehkä jossakin määrin edistäisi
myös matkailuelinkeinoa maittemme välillä.
Arvoisa herra puhemies! Kansat nousevat ja taantuvat sivistyksen
myötä. Kansat pärjäävät
lukutaidolla. Tässä yhteydessä tarkoitan
myös naisten lukutaitoa sekä syntyvyyden säännöstelyä.
Näiden kahden tulisi olla myös Suomen kehitysyhteistyön
kärjet. Panostukset näihin kahteen asiaan luovat
pitkällä aikavälillä parhaan lopputuloksen
ja siten parhaan tuoton rahoitukselle. Haluaisin nostaa esille,
että meillä on myös lähialueilla
selkeitä tarpeita kehitysyhteistyölle, jolle on
perusteltu tarve jo oman turvallisuutemme ja terveytemme varjelussa.
Esimerkiksi uusien tuberkuloositapausten ilmaantuvuus on Venäjällä WHO:n
tilastojen mukaan 2011 noin 100 tapausta 100 000:ta asukasta kohden,
Suomessa 7,5 tapausta per 100 000 asukasta. Suomen tapauksista
noin kolmasosa esiintyy maahanmuuttajilla, jotka tulevat korkean esiintyvyyden
maista, joihin Venäjä kuuluu. Ilmaantuvuus Venäjällä on
siis noin 20-kertainen verrattuna Suomen perusväestöön.
Tilanne ei ole Venäjällä viime aikoina
merkittävästi muuttunut, eikä suuria
alueellisia eroja ole ollut.
Vuonna 2011 uusien hiv-tapausten määrä Venäjällä oli
44 kappaletta 100 000:ta asukasta kohden, Suomessa vastaava
ilmaantuvuusluku oli 3,4. Suurin osa tartunnoista on tapahtunut
pistovälineiden yhteiskäytön kautta ruiskuhuumeiden käytön
yhteydessä, mutta myös seksityö on merkittävä tekijä.
Tilanne on erityisen huono Luoteis-Venäjällä,
joka on Suomea lähimpänä oleva alue,
mukaan lukien Pietarin kaupunki, jossa ilmaantuvuus oli 77 tapausta
100 000:ta asukasta kohden vuonna 2011 ja jossa tartunnan
saaneiden osuus väestöstä on alueellisesti
kaikkein suurin. Pietarin alueella arvioidaan noin 1,6 prosentilla
väestöstä olevan tartunta.
Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeää, että kehitysyhteistyövaroja
voidaan kohdentaa myös lähialueyhteistyöhön
entistä ponnekkaammin, jolloin samalla voidaan ennalta
ehkäistä niitä mahdollisia haittoja,
joita yhä suurempi rajaliikenne itäisen naapurimme
kanssa aiheuttaa. Tähän työhön
pitäisi rahoitusta saada mitä suurimmassa määrin
EU:lta, sillä tämä huoli ei voi olla vain
suomalaisten kannettavana. Tässä varmasti olisi
nyt tilaus aivan uudenlaiselle kehitysyhteistyölle Suomen,
EU:n ja Venäjän kesken sekä tässäkin
budjettiesityksessä olevien varojen tarkoituksenmukaiselle
ja tehokkaalle kohdentamiselle.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nopeasti muuttuva toimintaympäristö, myös
Suomen edustautuminen eri maissa, on tarkasteltava tätä taustaa
vasten. Jo nyt tiedetään, että painopisteet
ja tarpeet muuttuvat entistäkin tiuhempaan tahtiin. Tällöin
on oleellista, että joustavuus ja toimintatavat toteutetaan
kussakin maassa Suomen tarpeista lähtien mutta myös kohdennetaan
olosuhteet huomioon ottaen.
Suomen ulkomailla olevan edustustoverkoston ylläpito
vie noin puolet ministeriön vuotuisista toimintamenoista.
Tästä lähes 30 prosenttia muodostuu kiinteistä kustannuksista.
Ei siis ole ihme, että edustustojen kiinteistömenot
näyttävät olevan merkittävä tekijä päätettäessä Suomen
edustautumisesta jossakin valtiossa. Näinhän ei
voi olla.
Suomen läsnäolon ja sen muotojen eri valtioissa
pitää perustua strategisiin valintoihin, ei siihen,
missä on edulliset kiinteistökulut, eikä valtion
lyhyen aikavälin säästötalkoisiin.
Läsnäolon pitää aina olla vakaan
ja harkitun poliittisen päätöksen tulos.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös
ulkoasiainministeriön pidä sopeutua valtion taloustilanteeseen
ja jatkuvaan toimintansa kehittämiseen myös taloudellisessa
mielessä. Valtioneuvoston periaatepäätös
siirtyä verkostomaiseen niin sanottuun Team Finland -toimintamalliin
siellä, missä se varsinkin taloudellisesti ulkosuhteitten
intressien osalta on erittäin kannatettavaa, on nykyaikainen,
joustava, verkostomainen toimintamalli. Ulkoasiainhallinnon alalla
on näiden lisäksi syytä etsiä myös
muita, uusia ja jo käytössä koeteltuja,
keinoja mahdollisimman tuloksellisen toiminnan löytämiseksi
optimaalisin kustannuksin ja nykyaikaisin välinein. Painopisteen
tulee olla toiminnassa, ei rakenteitten ylläpitämisessä.
Arvoisa herra puhemies! 10 vuotta käytössä ollut
lähialueyhteistyörahoitus päättyy,
ja nyt käsittelyssä olevassa talousarviossa rajat
ylittäviin yhteistyöhankkeisiin on uusi määräraha.
Tämän IBA-momentilla olevan rahoituksen tarkoituksena
on tehostaa pohjoisilla alueilla tehtävää yhteistyötä ja
edesauttaa Suomen aktiivista osallistumista arktisten alueitten
yhteistyöhankkeisiin.
Näiden hankkeiden tärkeimpiä rahoituslähteitä ovat
EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat. Uudelle IBA-momentille
varattu raha on kovin pieni suhteessa niihin valtaviin mahdollisuuksiin,
mitä pohjoisessa arktisella alueella on olemassa. Vain reilun
3 miljoonan euron määräraha pitääkin käyttää hankkeiden
siemenrahana siten, että sillä saadaan mahdollisimman
hyvä vipuvaikutus hankkeille, ja varsinainen hankerahoitus
hankitaan EU:n ohjelmista ja muista kansainvälisistä lähteistä.
Hallitus on hyväksynyt 10. lokakuuta tänä vuonna
Suomen arktiset linjaukset, joiden pohjalta tullaan tukemaan Suomen
arktisen profiilin uusia hankekokonaisuuksia. Arktiselle alueelle kohdistuu
huomattavaa taloudellista ja poliittista mielenkiintoa. Linjausten
tavoitteena on edistää suomalaisten osaamisen
hyödyntämistä näillä alueilla.
Suomi on yksi maailman pohjoisimmista valtioista. Joka kolmas
66. leveyspiirin pohjoispuolella elävä ihminen
on suomalainen. Näin ollen meille jos kenellekään
on luontevaa vahvistaa yhteistyötämme arktisessa
politiikassa. Meillä on monia vahvuustekijöitä.
Suomen kannattaa panostaa vahvasti pohjoisten alueitten tutkimukseen
ja innovaatioihin. Vahvaa pohjoista tutkimusta edustavat niin Lapin
kuin Oulunkin yliopistot. Suomi osaa sovittaa yhteen ympäristön reunaehdot
ja arktiset toimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.
Arktisen merenkulun osaamisella ja laivanrakennusteknologialla on
Suomessa pitkät perinteet.
Arvoisa puhemies! Arktinen ei ole kvartaalitaloutta. Näin
ollen näkökulman on oltava pikemminkin neljännesvuosisadan
kuin vuosineljänneksen mittainen. Ensi vuonna Suomella
on mahdollisuus panostaa myös Barentsin euroarktisen neuvoston
kehittämiseen, kun järjestössä puheenjohtajuus
siirtyy Norjalta Suomelle. Tätäkin kautta Suomi
voi ottaa isompaa roolia pohjoisten alueitten tulevaisuuden hoitamisessa.
Maria Lohela /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta esitti yksimielisesti
5 miljoonan euron lisäpanostusta ulkoasiainministeriön
määrärahoihin, jotta edustustoverkon
supistuksilta voitaisiin välttyä. Tällaisen
pienen, vientiin panostavan maan on näyttävä maailmalla myönteisin
keinoin kaikin mahdollisin tavoin. Yksi näistä tavoista
on lähetystöverkko ja sen ulottuvuus. Meidän
pitäisi todellakin nähdä koko maailma
markkina-alueenamme eikä keskittyä liikaa toistamaan
Euroopan unionin kaikkivoipaisuutta ja merkitystä viennissämme.
EU-alueella on roolinsa, sitä ei kukaan kiistä,
mutta muu maailma on se, joka nousee ja kehittyy myös Suomen
potentiaaliseksi kauppakumppaniksi.
Kun on tiukat ajat ja säästetään,
on tietenkin tarpeellista löytää synergiaa
ja tehostaa toimintaa. Oman toiminnan arvioiminen on aina välttämätöntä ja
kuuluu vastuulliseen talouspolitiikkaan. Viennin edistämistä,
lähetystöjä, edustustoja ja kehitysapua
on selkeämmin linkitettävä toisiinsa
ja pyrittävä löytämään
sellaisia ratkaisuja, joiden avulla kaikki voittavat niukkojen resurssien
varjossakin.
Pieni kiitos on kuitenkin lausuttava valtiovarainvaliokunnalle,
joka lisäsi miljoonan lähetystöverkon
kattavuuden turvaamiseen ja pitää tärkeänä edustustojen
lakkautusten kokonaisvahinkojen arvioimista. Lisärahan,
vaikka pienenkin, puitteissa saadaan mahdollisuus toiminnan arvioimiseen
ja säästöjen löytämiseen
muilla keinoin kuin lähetystöjä lakkauttamalla.
Samalla voimme odotella parempia aikoja rahoituksen suhteen. Tosin
sen osalta näköpiirissä ei juuri mitään
erikoista ole odotettavissa, jos talousennusteisiin ja tämän
hallituksen toimenpiteisiin on yhtään luottamista.
Aiemmin tänään päivällä käydyn
debatin yhteydessä käsiteltiin myös kehitysapua
ja perussuomalaisten suhtautumista siihen. Perussuomalaiset esittivät
varjobudjetissaan kehitysyhteistyövarojen leikkaamista.
Se ei tarkoita sitä, että vastustamme ihmisten
auttamista kehitysyhteistyön keinoin. Sen sijaan se tarkoittaa
sitä, että kannatamme säästöjen
etsimistä kaikista mahdollisista paikoista silloin, kun
on niukkuutta jaossa. Niukkaa jaettavaa tulee riittämään
myös jatkossa.
Jos kehitysapu pystytään tuottamaan puoleen hintaan,
niin se ei tee avusta yhtään huonompaa. Kehitysapu
ei ole mikään taivaasta annettu lahja tai raha,
jonka saa taikaseinästä laittamalla sinne pankkikortin
ja näppäilemällä tunnusluvun.
Kehitysapu on julkista rahaa. Kaikkea julkisen rahan käyttöä ja
käyttökohteita on voitava arvioida suuntaan tai
toiseen, eikä yksikään kohde voi olla arvostelun
tai tarkastelun ulkopuolella. Kehitysavussa on voitava miettiä,
miten vähemmällä tehdään
enemmän. Tämä on todellisuutta kaikissa
niissä kohteissa ja kaikilla niillä hallinnonaloilla,
joilta leikataan varoja. Kun tässä taloudellisessa
tilanteessa sammutellaan katuvaloja säästöjen
toivossa, niin kyllä yli tuhannen miljoonan euron menoerää pitää voida
tarkastella kriittisesti.
Näkisin itse mieluusti, että kehitysapu kytkettäisiin
voimakkaammin ja selkeämmin naisten aseman parantamiseen.
Usein suhteettoman paljon glorifioitu arabikevät on yksi
esimerkki siitä, miten naisten asema on monessa maassa
näennäisesti kohtuullisesta tilanteesta suistunut
alaspäin lainsäädännön
keinoin ja arkielämässä kulttuurisessa
ilmapiirissä. Suomen kehitysavun tulisi olla keino, joka
parantaa tyttöjen ja naisten asemaa eikä millään
muodoin tue niitä rakenteita, jotka syrjivät ja
loukkaavat naisten ihmisoikeuksia brutaaleilla tavoilla.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Otan saman asian esiin kuin edustaja Lohela
täällä salikeskustelussa, jossa tuotiin
useaan kertaan esille, etteivät perussuomalaiset halua
auttaa kehitysavun määrärahoin apua tarvitsevia
maita. Kyllä siellä vastalauseessa aivan selvästi
tuomme esille auttamiskohteemme ja auttamistapamme, kyse on vain
siis budjettileikkauksista, joita täällä on
tehty todella paljon. Itse uskon yhteiseen maapalloon ja siitä huolehtimiseen.
Vastalauseessaan perussuomalaiset ovat mielestäni aivan
oikein todenneet myös kehitysavun pirstaleisuuden ongelmallisuuden,
kuten myös valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota
kehitysavun vaikuttavuuteen ja mittaristoon, jolla mitataan luotettavasti.
Minunkin mielestäni kehitysapua tulisi kohdentaa enemmän
pienemmille suomalaisille järjestöille ja suomalaisille
yrityksille, jotka toimivat kustannustehokkaasti ja vaikuttavat
ruohonjuuritasolla. Perustelen tätä silläkin,
että EU-jäsenmaiden kehitysmaapolitiikka on ollut
halpojen raaka-aineiden tuontia sekä elintarvike- ja lääkehätäavun
vientiä. Sinänsä tämmöinen
avustus ei poista ongelmien syitä vaan siirtää ratkaisuja.
Esimerkiksi jos ajatellaan näitä isoja yhtiöitä, samoille
suuryrityksille kanavoidaan UM:n kehitysyhteistyöosaston
kautta vuodesta toiseen vähäisellä kilpailutuksella,
niin tuloksen minun mielestäni tulisi olla tavoite eikä pelkästään
sen kilpailutuksen. Niinpä meilläkin on aikanaan nähty,
että Suomesta vietyjä suuria kalastustroolareita
on uponnut käyttämättömänä satamaan. Minusta
olisi välttämätöntä,
että pienimmätkin yritykset pääsisivät
monipuolisemmin osallistumaan näihin hankkeisiin.
Kun Suomi on ottanut moneen otteeseen koulutuksen mahdollisuuden
meidän kärkivientituotteeksikin, niin minun mielestäni
se voisi olla myös kehitysavun kärkihanke. Jos
ajatellaan juuri tätä läpinäkyvyyttä ja
mitattavuutta, niin kyllä koulutus varmasti on sellainen
ala ja alue, jota voidaan mitata varmasti hyvinkin läpinäkyvästi.
Ulkomaiden lähetystöjen vähentäminen
on ongelmallista juuri talouskasvummekin kannalta ja viennin edistämisen
kannalta. On moneen kertaan todettu, että taloutemme nousee
viennistä, eikä näitä lähetystöjen
menoleikkauksia lähtökohtaisesti voida pitää hyvinä,
eivätkä ne sisälly myöskään
perussuomalaisten varjobudjettiin.
Siihen asiaan, miksi minun mielestäni olisi tärkeää läsnäolo
maailmalla vaikkapa yhteispohjoismaisinkin voimin, on jo sekin syy,
että luonnonkatastrofit eivät tule vähenemään
maailmasta. Ymmärrän toki, että silloin
tietysti, kun tämmöinen laajamittainen luonnonkatastrofi
sattuu, siellä on kansainväliset järjestöt
paikalla, eikä se tietenkään välttämättä sitä valtion
läsnäoloa vaadi, mutta kyllä minä näen,
että jos se mahdollisuus yhteispohjoismaisin voimin tätä läsnäoloa on
maailmalla lisätä, se olisi syytä tehdä ja
etsiä sitten ne kanavat, miten tähän
päästään.
Christina Gestrin /r:
Värderade talman! Jag kommer i mitt inlägg
att koncentrera mig på Östersjösamarbetet
och det nordiska samarbetet.
I juni 2013 tar Finland över ordförandeskapet
i Östersjörådet, CBSS, som är Östersjöländernas regeringars
samarbetsorgan. Jag hoppas att Finland ska ta vara på ordförandeskapsåret
genom att utarbeta ett ambitiöst ordförandeskapsprogram
och se till att en diskussion skapas om de frågor och problem
som är gemensamma och som bara kan lösas i samarbete
mellan länderna och som vi bör prioritera som
tyngdpunktsområden.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi on muun muassa
kehottanut hallituksia Helcomin Itämeren suojelun toimintaohjelman
aktiiviseen toimenpanoon ja erityisesti ryhtymään
toimenpiteisiin ravinnepäästöjen vähentämiseksi
sekä toimenpiteisiin meriturvallisuuden parantamiseksi ja
onnettomuusriskien vähentämiseksi, koska Itämerellä liikkuu
päivittäin yli 2 000 alusta. Toinen parlamentaarikkojen
esiin nostama asia on energiatehokkuuden parantaminen sekä energiatehokkaan
tekniikan kehittäminen ja käyttöön
ottaminen maissamme.
Samalla tavoin kuin nykyään on luonnollista puhua
yhteistyöstä energiantuotannossa, yhteistyön
energiatehokkuuden parantamiseksi tulee myös olla yhtä luonnollista.
Tähän on olemassa suuri potentiaali, ja voidaankin
todeta, että säästetty energia on myös
parasta ympäristön kannalta. Samalla meillä on
suuri potentiaali vahvistaa kilpailukykyä alueellamme ottamalla
käyttöön kustannustehokkaita ja ekologisesti
kestäviä ratkaisuja. Voimme myös luoda
uusia mahdollisuuksia yritysten perustamiselle ja teollisuudelle cleantech-sektorilla.
Den andra frågan jag vill ta upp är frågan
om utrikesministeriets prioriteringar inom ramen för IBA-anslaget.
Minister Stubb lovade se närmare på möjligheten
att fortsätta stöda den Baltic Sea Action Planfond
som startades för att finansiera uppgörandet av
projektplaner för genomförande av Helcoms Östersjöplan.
Fonden har administrerats av NIB och Nefco och stötts av
Finland och Sverige hittills. Det skulle vara önskvärt
att också andra Östersjöländer
skulle vara med om att finansiera fonden. 35 projekt har kommit igång
tack vare projektfonden och Finlands stöd har nästan
helt använts för planeringen av vattenreningsprojekt
i Ryssland. Också Nordiska rådets miljöutskott
har aktiverat sig i den här frågan. Jag håller
med om att anslaget för IBA-momentet som har ersatt närområdesmomentet är väldigt
snävt tilltaget och det kommer att bli svårt att
få pengarna på det här momentet att räcka
till för allt det som de borde räcka till för.
En stor förändring i nästa års
budget är alltså det att man har slopat närområdesstödet,
som ännu för några år sedan
uppgick till närmare 20 miljoner euro. Det ersätts
nu med ett moment för Östersjön, Barents
och arktiska frågor. Man har inte ännu fördelat
anslaget, så min förhoppning är därför
att en del av det här anslaget ska kunna användas
för genomförande av Helcoms Baltic Sea Action
Plan genom att stöda den fond som jag beskrev.
Samalla haluan todeta, että on hyvin tärkeää jatkaa
pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden tukemista.
Turvallisuusnäkökulmasta Suomen tulee myös
jatkossa seurata aktiivisesti lähialueidemme ydinvoimaloiden
turvallisuustilannetta, erityisesti Sosnovyi Borissa, jossa jo kaksi
ydinreaktoria on ajettu osittain tai kokonaan alas ydinvoimaloiden
grafiittisydämissä olevien vakavien vaurioiden
vuoksi. On erittäin tärkeää,
että Suomen ja Venäjän viranomaisten välinen
tietojenvaihto toimii jatkossakin hyvin ja vielä ehkä paremmin
kuin tähän asti.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiittää ulkomaankauppaministeriä tästä hänen
henkilökohtaisesta panoksestaan ja innostuksestaan tähän
Team Finland -toimintaan. Toki on tärkeää,
että koko hallitus on ottanut tämän vahvasti
agendalleen. Me todella olemme yksi joukkue, jonka tässä talouden
tilanteessa tulee löytää tuolta maailmalta
entistä paremmin markkinoita sille osaamiselle ja niille tuotteille,
joita meillä täällä Suomessa
on, jotta pystymme rahoituspohjan hyvinvoinnillemme varmistamaan.
On erinomaista, että tämä Team Finland -toiminta
on noussut hallituksen toiminnan kärkitavoitteeksi.
Tämän osalta ehkä vain yhden huomion
esittäisin: sen, että myös maataloussektorimme
tuotteet otettaisiin vahvemmin mukaan tähän viennin
edistämiseen. Niiden tuotannontekijät ovat isolta
osaltaan kotimaisia, ja siellä tapahtuva arvonlisä syntyy
kotimaisen työn kautta, joten se vienti sitten hyödyttäisi
laajasti koko Suomen kansantaloutta.
Varsinainen kysymykseni ulkomaankauppa- ja eurooppaministerille
olisi kuitenkin liittynyt tähän hyvään
ja vilkkaaseen kehitysyhteistyökeskusteluun, jota täällä on
käyty tämän hallinnonalan osalta. Vanha
kiinalainen sanonta sanoo jotenkin vapaasti mukailtuna niin, että kun
annat miehelle kalan, niin ruokit hänet päiväksi,
mutta kun opetat miehen kalastamaan, niin ruokit hänet
sitten loppuelämäkseen. Vähän
tämäntyyppistä ajattelua haluaisin itsekin
hakea tässä Suomen kehitysyhteistyöponnistelussa
sitä kautta, että eikö juuri kehitysyhteistyö olisi
toimintaa, joka tulisi siirtää EU:n päätösvaltaan,
EU:n kautta toteutettavaksi ja koordinoitavaksi, jotta silloin pystyttäisiin
nämä valtavat eurooppalaiset kehitysyhteistyöpanokset
kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti, niin että kokonaisia kansakuntia,
kokonaisia valtioita, tuolla kehitysmaissa pystyttäisiin
kerralla nostamaan jaloilleen ja sillä periaatteella, että todella
opetetaan se mies kalastamaan ja hän pystyy sitten ruokkimaan
paitsi itsensä myös kansakuntansa tulevaisuudessa.
Kun nyt käydään keskustelua EU:n budjetista
(Puhemies koputtaa) ja tiedämme, että moni asia
allokoituu sitä kautta paljon tehokkaammin, onpa kysymys
aluekehityksestä tai maatalouden tuista, niin eikö tämän
kehitysyhteistyön voisi nimenomaan siirtää sinne
EU:n toimialaan?
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Stete eli Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden
edistämiseksi on kokenut leikkauksia. Osa tästä voi
selittyä sillä, että toimikunnan sihteeristössä tehtiin
kirjausvirheitä seminaarituloutusten osalta. Yritimme tätä teknisestikin
korjata, mutta se ei onnistunut, ja nyt Stete käy tulevaan
vuoteen kovin pienin budjetein. Tämä näkyy
henkilöstön määrässä:
yhden vakituisen työntekijän turvin eli pienen
toimiston turvin pitää toimia. Se on aika pieni
porukka, kun ajatellaan sitä julkaisutyötä ja
seminaarityötä, mitä Steten kautta järjestetään.
Toivoisinkin, että tämä Steten rahoitus palaisi
normaaliin piakkoin. Ehkä olisi hyvä jossakin
vaiheessa myös tarkastella toimintamuotoja tai sitä,
olisiko esimerkiksi Steten ja Etyjin valtuuskunnan toiminnassa yhdistettäviä osia.
Olen myös huolissani edustustoverkoston kohtalosta.
On tärkeää, että maamme edustus
on eri maissa näkyvää ja vaikuttamassa.
Ei ole ollenkaan suotavaa, että sitä kutistetaan,
ainakaan säästösyistä.
Yleiskeskustelu pääluokasta 24 päättyi.