Täysistunnon pöytäkirja 132/2013 vp

PTK 132/2013 vp

132. MAANANTAINA 16. JOULUKUUTA 2013 kello 12.00

Tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvajärjestelmäämme ollaan hivuttamalla ikään kuin takaoven kautta avaamassa yhä laajemmalle joukolle kansalaisia, myös heille, jotka eivät ole EU:n kansalaisia. Tästä erinomainen esimerkki on nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys. Esitys liittyy kahteen muuhunkin hallituksen esitykseen, jotka käsittelemme tänään myöhemmin ja jotka osoittavat sen, kuinka liittovaltiokehitystä viedään eteenpäin, ja toisaalta sen, kuinka edes se ei riitä. Kyseessä on esitys, johon tulee suhtautua suurella vakavuudella. Tämä on yksi toimenpide muiden jatkoksi, jolla asumisperusteinen sosiaaliturvamme murretaan ja jolla tulee olemaan vakavia ja peruuttamattomia seurauksia moneen sellaiseen asiaan, jotka ovat olleet suomalaisille itsestään selviä.

Yhdistelmälupadirektiivin tarkoitus on yhdenmukaistaa kolmansista maista tulevien työntekijöiden maahanpääsyä koskevia menettelyjä ja saattaa heidät myös sosiaaliturvajärjestelmämme piiriin ja vieläpä varsin kattavasti. Toteutuessaan tämä direktiivi avaa suomalaisen sosiaaliturvan kolmansista maista tuleville työntekijöille, ja sen piiriin pääseminen on mahdollista hyvinkin lyhyellä työskentelyllä. Hallituksen esityksessäkin jo itsessään todetaan, että suuria riskejä on. Esityksen ongelmallisuus sosiaaliturvajärjestelmämme kannalta siis tiedostetaan. Julkista ja kriittistä keskustelua tästä on käyty kuitenkin erittäin vähän. Kustannusvaikutuksia pidetään tässä vaiheessa monin tavoin mitättöminä, ja tämä on vaarallinen tie.

Arvoisa puhemies! Euroopan sisällä eri maiden sosiaaliturvajärjestelmät ja oikeudet niihin ovat hyvin erilaiset. Oman sosiaaliturvamme haasteet ovat jo nyt huolestuttavia, eikä tämän uudistuksen vaikutuksia pystytä arvioimaan.

Järjestelmämme kestävyys on tulevaisuudessa haaste. Jos hyväksymme tällaisen esityksen, se johtaa ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa turvaamme käyttää yhä useampi ihminen. Tällöin olemme tilanteessa, jossa suomalainen kohtaa vakavia sosiaaliturvan ja turvaverkkojen heikennyksiä, haluamme tai emme. Onko siis tingittävä oman maamme kansalaisten sosiaaliturvasta, jotta järjestelmämme integroituisi EU:n tavoitteisiin sopivaksi? Sanomattakin on selvää, että niissä EU-maissa, joissa sosiaaliturvajärjestelmä on heikko, ei voida edes olettaa heillä olevan halua saati resursseja saada järjestelmiään vastaamaan suomalaisen sosiaaliturvan tasoa.

Pikkuhiljaa päätöksentekoa yritetään hivuttaa pois kansallisesta päätäntävallasta. Näin on jo pitkälti tapahtunut, ja sama kehitys jatkuu. Pienin askelin tapahtuva toiminta on monin tavoin helppoa toteuttaa kuin isommalla kertarysäyksellä. Näin suuri yleisö ei oikein huomaakaan, kuinka yhä vahvemmin olemme menossa kohti liittovaltiota ja todellisuutta, jossa päätösvalta on aivan muualla kuin Suomessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maamme hallitus vain antaa palaa eikä edes yritä puuttua suunnan muuttamiseen, vaikka mahdollisuuksia olisi. Esityksestä käy ilmi, että jäsenvaltiot voivat käyttää omaa harkintaansa ja itse päättää tietyistä rajoituksista direktiiviä koskien. Perussuomalaisten mielestä olisi enemmän kuin suotavaa, että Suomi hyödyntäisi näitäkin mahdollisuuksia.

Direktiivi velvoittaa siis muuttamaan kansallista lainsäädäntöä EU:n vaatimusten mukaiseksi. Tämä on varmasti yksi raskaimpia esimerkkejä siitä, kuinka kansallinen päätösvaltamme on murentunut ja siirtynyt aivan johonkin muualle. Meidän Suomessa ei tarvitse lähteä tähän tällaisenaan mukaan, jos poliittinen tahtotila siihen riittää. Nähtäväksi jää, riittääkö se. Perussuomalaisilla tämä tahto on. Me katsomme, että suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmämme tulee ensisijaisesti myös tulevaisuudessa olla oman maamme kansalaisten hyväksi. Me kustannamme sen verovaroilla. Perussuomalaiset haluavat turvata jatkossakin kattavan sosiaaliturvan ja sosiaaliset tukiverkostot niille, jotka sen maksavat, eli suomalaisille.

Lopuksi teen esityksen, että lakiesitykset hylätään.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tänä vuonna tehnyt useita esityksiä Suomen sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmän avaamiseksi EU:n ja EU:n ulkopuolisille kansalaisille. Onkohan hallituksen suunnitelmissa avata koko suomalainen sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmä EU-kansalaisten lisäksi myös EU:n ulkopuolisille kansalaisille, ja missä ovat hallituksen laatimat kustannusarviot näistä perustavaa laatua olevista muutoksista? Miten hallitus aikoo estää sen, että sosiaaliturvajärjestelmien harmonisoiminen ei epäterveellä tavalla lisää Suomen houkuttelevuutta muiden EU-kansalaisten keskuudessa?

Kannatankin edustaja Mäntylän esityksiä.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Meillä ei tietenkään ole varmaa tietoa siitä, missä määrin on mahdollista, että rajoja ylittävää sosiaaliturvashoppailua tällaisten päätösten seurauksena saattaa tapahtua. Toistaiseksi tiedossa olevien tutkimusten mukaan EU-alueen sisällä näin kuitenkaan ei ole käynyt. Esimerkiksi Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan huomattavasti heikomman sosiaaliturvan maista Itä-Euroopasta tulevat siirtolaiset käyttävät sosiaaliturvaa keskimäärin vähemmän kuin väestö keskimäärin, joskin toisaalta myös heidän maksamansa verot ovat keskimääräistä vähäisemmät.

Vastaavia selvityksiä on tehty myös muualla EU:ssa, ja niistä on tehty myös EU-koosteita. Näin ollen tällä hetkellä meillä ei ole sellaista tietoa, jonka perusteella voisi olettaa, että tällainen suurimittainen sosiaaliturvashoppailu olisi vakavasti otettava uhka. Tietenkään tämä ei tarkoita, etteikö tällaisia uudistuksia, sosiaaliturvan laajentamisia, vaikka vähittäisiäkin, pitäisi tarkoin seurata ja pyrkiä katsomaan, millaisia vaikutuksia niillä on, mutta toisaalta ei pidä pelätä uudistuksia pelkästään sen takia, että ne tuntuvat pelottavilta, vaan suhtautua niihin samalla viileydellä kuin kaikkeen muuhunkin lainsäädäntöön.

Vielä lopuksi minä haluaisin muistuttaa, että siihen aikaan, kun Suomessa kunnasta toiseen ei saanut vielä muuttaa, tässä salissa käytiin kovia keskusteluja siitä, millaista sosiaaliturvashoppailua vapaa muutto-oikeus kunnasta toiseen toisi tullessaan. Kesti sata vuotta, että tästä pelosta päästiin, ja nyt muutama vuosi sitten lopullisesti maan sisäinen muutto-oikeus saatiin toteutettua. Toivottavasti me pystymme järkevämpään, vähemmän emotionaaliseen politiikan tekemiseen nyt jatkossa suhteessa sosiaaliturvan rajoihin ja ihmisten perusoikeuksiin.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan totta, edustaja Kontula, silloin, kun tätä asiaa käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, asiantuntijat kertoivat siitä, että ne kustannukset eivät tällä hetkellä ole mitenkään merkittävät. Eivät tietenkään ole, koska tätä ei ole aikaisemmin aukaistu. Silloin me kerroimme, että me emme halua ottaa sitä riskiä, että me kokeilemme, mitähän tässä käy. Juuri tämän riskin takia ja periaatteellisella tasolla perussuomalaiset eivät halua olla aukaisemassa sitä porttia, joka voi pahimmassa mahdollisessa tapauksessa aukaista tämän sosiaaliturvan kolmansien maiden kansalaisille. Me emme halua sitä porttia aukaista, ja sen takia me olemme jättäneet jokaisessa tähän liittyvässä paketissa eriävän mielipiteen tai vastalauseen, ja sillä linjalla mennään.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Toteaisin vielä, että edustaja Lindström on nyt vähän myöhässä. Tämä kehitys aloitettiin 1970-luvulla, ja siinä ollaan varsin pitkällä jo tällä hetkellä. Toki sitä voi hidastaa, mutta minä en usko, että on millään lailla realistista enää tässä vaiheessa vaatia sen pysäyttämistä.

Keskustelu päättyi.