Kari  Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka on nähtävä talouden ja työllisyyden, aluekehityksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehyksessä. Väylänpitomme rahoitus on ollut liian pitkään niukka kokonaisuutta arvioiden. Perusväylänpidon osalta valtiovarainvaliokunta tukee ministeri Risikon parlamentaarisen työryhmän ehdotusten etenemistä, joiden mukaan kasvanutta korjausvelkaa ryhdyttäisiin määrätietoisesti vähentämään.

Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistukseen olemme kiinnittäneet useasti huomiota. Edelleen sen toimeenpanojen vaikutuksia on seurattava ja myöskin pidettävä huoli, että tältä osin toimeenpano ei heikennä muuta tienpitoa ja kehittämistä.

Elinkeinoelämän kuljetusten ja liikenneturvallisuuden täsmäpanostuksia perinteisesti jatketaan. Tältä osin on teollisuuden käyttämiin kuljetusreitteihin ja lähinnä niihin mustiin aukkoihin kiinnitetty huomiota, tällä kertaa valtatie 23 Varkaus—Viinijärvi Stora Enson ja Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja raaka-ainekuljetusten näkökulmasta, valtatie 3:n usean maakunnan rajalla väliin pudonneen Tampere—Vaasa-osuuden Kyröskosken ja Parkanon osuudet sekä myöskin Pietarsaaren satamatien loppurahoitus.

Se, mikä myös on erittäin vakavalla tavalla ollut esillä, on ollut myös alempiasteisen tieverkon tilanne. Tältä osin yksityisteihin lisätään 2 miljoonaa, koska sillä on merkitystä maaseudun elinkeinojen sekä maaseutuasutuksen kannalta. Myöskin tulee selvittää yksityis- ja metsäteiden tukijärjestelmät kokonaisuutena kestävän metsätalouden rahoituslain ja yksityistiejärjestelmän yhteensovituksessa.

Liikennepoliittisen selonteon ainut hanke, joka ei ole lähtenyt eteenpäin, on Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki. Tältä osin kyllä edellytetään suunnittelun nopeuttamista ja tämän hankkeen merkitystä painotetaan. Ylivieskan ratajärjestelyyn vain 1,5 miljoonaa euroa kyetään tässä vaiheessa valitettavasti osoittamaan.

Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä on eduskunta tänä vuonna kiirehtinyt mietinnössään ja kannanotossaan. Valiokunta on edelleen käynyt neuvotteluja ja keskustellut kaikista tavoista, niin että tämä tärkeä hanke myöskin lähtisi vielä tämän hallituksen aikana liikkeelle.

Raideliikenteen sähköistys on koko kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä. Pisara-hankettakaan ei voi tarkastella ratapätkänä, vaan se on nimenomaan koko yhdyskuntarakenteeseen ulottuva vaikutuksiltaan. Tässä suhteessa sillä on vaikutuksia MAL-sopimukseen ja alueen, pääkaupunkiseudun, asuntotuotannon lisäämiseen.

Valtatie 4:n ja valtatie 5:n vakavat osuudet: myöskin TEN-T-järjestelmän rahoituksen ja pohjois—etelä-suuntaisen järjestelmän normaalin kehittämisen osalta edellytetään, että niihin kiinnitetään paremmin huomiota.

Suomen on toimittava aktiivisesti myös pohjoisten alueiden liikenneyhteyksiä koskevassa suunnittelutyössä. Edunvalvontaa — nimenomaan kansalaisten edun — ja tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen muun muassa pohjoisten alueiden liikennepolitiikassa on tultava paremmin esille. Tämä liittyy tietysti TEN-T-näkökulmiin.

Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä. Valtiovarainvaliokunta korostaa, että maakuntien ja elinkeinoelämän ja alueen yritysten tulee sitoutua lentoliikenteen kustannuksiin, mutta myös valtion tulee luoda kansallisesti sellaiset olosuhteet, joissa kannattavan ja toimivan kotimaan lentoliikenteen kehittäminen on mahdollista. Tässä suhteessa on tärkeätä, että nyt poikkihallinnollisesti liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa löytäisi ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytyksiä kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että vuodenvaihteessa valmistuvan lentoliikennestrategian pohjalta tehtävät ratkaisut on tehtävä vasta edellä mainitun selvitystyön jälkeen, jotta varmistetaan nimenomaan meidän kansallisten keskeisesti toimivien yritysten pysyminen Suomessa eikä toiminta siirry ulkomailla oleviin toimipaikkoihin.

Laajakaistahankkeiden lisärahoitusta tarkastellaan ensi kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Olemme tätä vauhdittaneet, ja myös ministeri Kiuru on tähän vakavalla tavalla, valiokuntaa tyydyttävällä tavalla, puuttunut.

Säätutkaverkosto on myös ollut valtiovarainvaliokunnalle ja liikennejaostolle hyvin tärkeä asia. Se ei edelleenkään kata koko maata kaikissa säätilanteissa. Erityisesti Lapissa ja Kainuun Koillismaa-alueella on katvealueita. Tätä on edelleen syytä korostaa.

Haluan lopuksi kiittää valtiovarainvaliokunnan liikennejaostoa pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä, koko valtiovarainvaliokunnan hallitusvastaavia ja ministereitä tästä budjetin valmistelusyksystä.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Syksyn aikana on liikenteen asioista käyty vilkasta, rakentavaa keskustelua talousarvioiden yhteydessä ja kyselytunnilla, hyvä näin. Se osoittaa, että liikenneasiat ovat jokaiselle tärkeitä. Kiitos jo etukäteen. Nyt eduskunnan salissa istuu hyvin monia eri puolueitten edustajia, jotka ovat kiinnostuneita näistä liikenneasioista, hienoa aloittaa keskustelu. Jaoston puheenjohtaja Rajamäki piti erinomaisen katsauksen, kiitos siitä.

Talousarvioesityksen lähetekeskustelussa toin esille talousarvioesityksen kokonaisuutta ja muutamia itselleni tärkeitä asioita. Tiukasta valtiontalouden tilanteesta huolimatta nyt satsataan liikenneverkon parantamistoimiin. Vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyi työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia. Vuonna 2015 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta ja varmistetaan rahoitus monien tärkeiden hankkeiden loppuun saattamiseen.

Mainitsin lähetekeskustelussa huoleni perusväylänpidon rahoitustasosta. Jo budjettiriihessä saatiin 30 miljoonaa euroa perusväylänpitoon kehyksiin nähden lisää. Talousarvion täydennysesitys toi siihen vielä lisähelpotusta: täydennyksessä ehdotettiin 10 miljoonaa euroa lisäystä perusväylänpitoon käytettäväksi seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Lisäyksellä on tarkoitus pienentää syntynyttä korjausvelkaa, ja tämä onkin erittäin tervetullut lisäys.

Talousarvion täydennyksestä haluan mainita vielä Länsimetron valtionavun. Tämä liittyy valtion ja kuntien väliseen sopimukseen seutujen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi eli niin sanottuun MAL-sopimukseen. Pidän tätä sopimusta jatkon kannalta tiennäyttäjänä. Varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla kuntien on sitouduttava asumisen edistämiseen, kun valtio toteuttaa omia tai tukee kaupunkien suuria liikenneinvestointeja. Näin saadaan paras hyöty kaikille.

Kolmas asia, jonka haluan tuoda täydennyksestä esille, on ajoneuvojen romutuspalkkio. Näin pyritään vauhdittamaan autokannan uudistumista sekä samalla vähentämään liikenteen päästöjä ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Kysymyksessähän on kokeilu, ja kokeilun jälkeen sitten arvioidaan, onko sillä ollut sitä vaikuttavuutta, mitä on tavoiteltu.

Mutta näin palautekeskustelussa haluan kiinnittää huomion eduskunnan tahtoon ja esittää valtiovarainvaliokunnalle ja erityisesti liikennejaostolle kiitokset siitä, että olette osoittaneet liikenteeseen, varsinkin elinkeinoelämän kuljetusreittien liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin sekä muutamiin muihin tärkeisiin kohteisiin yhteensä vajaat 19 miljoonaa euroa. Erittäin tervetullutta on myös tämä raha tänne liikennepuolelle. Täydennyksen ja eduskunnan lisäysten jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetaan noin 2,9 miljardia euroa, josta liikennepuolelle noin 1,9 miljardia euroa. Ensi vuoden talousarvio kokonaisuudessaan on liikennepuolen osalta monin tavoin onnistunut. Useita elinkeinoelämän kilpailukykyä, elinvoimaa, ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä asioita viedään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Ongelmia toki jää, se on myönnettävä. Ehkä suurimmat, jotka tämänkin talon keskusteluissa ovat usein tulleet esille, ovat meidän väylästömme kunto ja joukkoliikenteen palvelutaso. Liikenneväylien kuntoa ja korjausvelkaa on viime keväästä alkaen käsitelty parlamentaarisessa korjausvelan vähentämistä käsitelleessä työryhmässä. Saimme työmme päätökseen, ja työryhmän esitykset on julkistettu ja pohdinta niistä on aloitettu. Haluan tässäkin yhteydessä kiittää työryhmän jäseniä paneutuneesta työstänne. Yksimielisen esityksen saimme aikaiseksi, ja toivottavasti seuraava hallitus ja eduskunta tekevät työn pohjalta tarpeelliset päätökset.

Sitten vielä joukkoliikenteestä muutama sana, arvoisa puhemies. Joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi tai edes palvelutason säilyttämiseksi on mietitty monia keinoja. Henkilökuljetusten yhdistäminen, mihin eduskunnassakin on kiinnitetty huomiota, on ollut laajan poikkihallinnollisen työryhmän käsittelyssä. Pikavoittoja asian suhteen ei kuitenkaan ole saatavissa. Pidemmällä aikavälillä tehostamista varmasti löytyy, jos tahtoa löytyy, ja sitä toki on. Mutta se on todettava, että nykyrahoitus ei vastaa tarpeita, ja sitä meidän täytyy miettiä, miten tämä ratkaistaan.

Eduskunnasta on tullut liikennehallinnolle yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa useita toimeksiantoja. Esillä ovat muun muassa MAL-sopimukset, tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, metsäteollisuuden investointien vaatimat liikenneyhteyksien parantamistoimet, erilaiset muut hankkeet, pohjoiset yhteydet ja Venäjä-yhteydet sekä lentoliikenteen merkitys alueiden ja viennin kannalta. Valtiovarainvaliokunta korostaa ennakoivaa vaikuttamista kansainvälisissä järjestöissä ja EU-tasolla, erityisesti TEN-T-asioissa ja merenkulun asioissa IMOssa. Juuri näitä samoja asioita, mihin te olette kiinnittäneet huomiota, on myöskin meillä liikenneministeriössä käyty läpi, kiitos tuestanne.

Kaiken kaikkiaan kiitos tämän syksyn tuesta ja evästyksistänne, ne otetaan vakavasti.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Aloitan Viestintäviraston toimintamenoilla ja siirryn sitten pääluokittain arvioimaan budjettia.

Ensinnäkin on hyvä todeta, että Viestintäviraston tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyvät: viestintäpalveluiden tarjonnan monipuolistaminen, viestinnän peruspalveluiden saatavuuden parantaminen sekä viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen. Koska Viestintävirasto on nettobudjetoitu virasto, se hankkii rahoituksensa pääosin alalta perittävillä sekä maksuperustelain mukaisilla että veroluonteisilla maksuilla. Kuitenkin näiden vuoden 2015 painopisteiden mukaisesti Viestintävirasto puuttuu viestintämarkkinoiden epäkohtiin, tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille, lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalveluiden vähimmäistasosta.

Lisäksi Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa ja terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa. Kaikki tämä tapahtuu ensi vuonna virastolle osoitettavasta budjetista sillä lisäyksellä, että olemme saaneet vahvistusta kyberturvallisuutta vahvistaviin toimintoihin. Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytykset vahvistuvat, ja sillä on keskeinen tehtävä tietenkin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta.

Arvoisa puhemies! Sitten sanomalehdistön tukeen, median murros kun koskettaa kaikkein vahvimmin tänä päivänä lehdistöä. Laadukkaiden ja monipuolisten journalististen sisältöjen säilyminen on suuri viestintäpoliittinen kysymys, koska lehdistöllä on merkittävä asema maamme demokratian ja sananvapauden edistäjänä, ja vaikka levikit ovat laskeneet, tämä pätee edelleenkin. Kuten valtiovarainvaliokuntakin totesi, tämä tuki on pienuudestaan huolimatta edelleen tarpeellinen, mutta muutoinkin tulee arvioida, miten painetun sanomalehdistön toimintamahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa.

Olen ryhtynyt jo aikaisemmin toimiin, sillä asetin pari vuotta sitten, kun edeltävän kerran olin viestintäministerinä, lehtiasiainneuvottelukunnan pohtimaan tätä suurta murrosta ja esittämään toimia, miten toimintaympäristön murrokseen vastattaisiin. Tasan vuosi sitten neuvottelukunta julkisti omat toimenpide-ehdotuksensa, jotka käsittelivät media-alan toimia, sääntelyn kehittämistä, verotusta, valtion tukea ja teknologian kehittämistä, ja näitä toimenpiteitä pyritään nyt mahdollisuuden mukaan edistämään. Olen pannut myöskin merkille sen, että tärkeimpinä toimenpiteinä nähdään ensisijaisesti alan omat toimet median murroksesta selviämiseksi. Valtion rooli monessa asiassa on juuri se, että se ei omin toimin millään tavalla vaikeuttaisi lehdistön asemaa. Suomessa on eri tahojen toimesta esitetty myös erittäin tärkeitä avauksia, joissa valtio voi olla mukana, esimerkiksi digitaalisen arvonlisäveron alentamista samalle tasolle painetun lehdistön kanssa. On hyvä muistaa, että Ranskan hallitus on tässä jo etunenässä tehnyt päätöksiä, ja myös Saksa on harkinnut ja myöskin meidän tietojemme mukaan tehnyt jo päätöksen digitaalisen arvonlisäveron laskemisesta, joten kyllä tämä koko Eurooppaa koskettaa, ja siltä osin pitää olla aktiivisia.

No, hyvät edustajat, myöskin toisella puolella on otettu tästä keinovalikoimasta, jota lehdistöasiain neuvottelukunta aikoinaan esitti, ja sitä koskeneen selvitysmiehen raportissa esitettiin myöskin sitten uusia tukimuotoja. Niistä yksi on innovaatiotuki. Median innovaatiotuki on nyt mukana budjetissamme, eli käytännössä se perustuu 2014 kehyspäätökseen, jossa määrärahaa on vuoteen 2016 kaiken kaikkiaan 30 miljoonaa käyttää tähän tarkoitukseen. Yhdyn kyllä siihen samaan näkemykseen, jota valtiovarainvaliokunnan piirissä on ollut, että median innovaatiotuki on tarpeellinen, ja se on tarpeellinen juuri siksi, että media-ala on erittäin haastavassa tilanteessa ja kovan rakennemuutoksen kourissa. On tärkeätä, että valtio pyrkii edistämään laadukkaan media-alan sisällöntuotantoa Suomessa, jotta Suomessa säilyisi kotimaista laadukasta ja monipuolista media-alan sisältötuotantoa myös jatkossa. Näin sitten tämä tuki on haettavissa kaiken kaikkiaan Tekesissä, ja olemme suunnitelleet sitä mallia, jonka yksityiskohdista varmasti kansanedustajat haluavat tässä vielä jatkossa tietää.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi on hyvä todeta, että myöskin valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen on häntä turvattu, eli haja-asutusalueiden laajakaistahanke on päässyt hyvään vauhtiin kahtena viimeisenä rakennuskautena 2013—2014 ja kunnat ovat lähteneet mukaan hankkeisiin. Nyt vahvalla yhteistahdolla ja eri tahojen osaamisella olemme saaneet hankkeen edistymään merkittävällä tavalla, eli paljon onnistumista on nähty. EU-tuen myöntäminen 22 prosentin maksuosuuden kunnille loppui viime kesänä, ja nämä kunnat tulevat nyt ensi vuonna valtion tuen piiriin. Tämä muutos on hyväksytty jo tänä syksynä. Jatkossa Viestintävirasto käsittelee nämäkin tuet.

Kuten valtiovarainvaliokunta on omassa lausunnossaan todennut, niin tähän mennessä myönnetyllä tukirahoituksella ei vielä asetettuihin tavoitteisiin päästä. Talousarvioon sisältyvä lisävaltuutus ja määräraha 5,5 miljoonaa euroa on erittäin tarpeellinen, sillä silläkään ei ihan vielä päästä siihen, mitä meillä on anomuksia sisällä.

No niin, näin ollen, jatketaan keskustelua. Kiitos, puhemies.

Leena  Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tervetulleena korjausvelkatyöryhmän ajattelua siitä, että liikennepolitiikka nähdään laajasti osana yhteiskuntapolitiikkaa. Se on elinkeinopolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja mitä suurimmassa määrin myös hyvinvointipolitiikkaa. Monialaisuus ja yhteistyö, poikkihallinnollisuus vaativat toteutuakseen myös selkeän tasokorotuksen rahoituksen suhteen, ja tämä on asia, johon mielestäni ehdottomasti pitää tulevaisuudessa sitoutua.

Otsikkotasolla muutama hanke, joita itse pidän tärkeänä: Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen eteneminen on yksi sellainen, Pisara-radan hankkeen ikään kuin selkiyttäminen on äärimmäisen tärkeä asia, ja haluan vielä nostaa pienehköt alueelliset, muun muassa liikenneturvallisuutta lisäävät rakennuskohteet. (Puhemies koputtaa) Kevyen liikenteen väylät ovat yksi tällainen erittäin tärkeä kohde.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia ministerille tästä korjausvelkatyöryhmän vetämisestä, se meni sutsikkaasti. Olittehan kuitenkin jo kolmas ministeri siinä työryhmän vetäjänä, niin että kyllähän se vähän hankalaksi alussa meni. Mutta täytyy tässä yhteydessä todeta niitten keskustelujen pohjalta, mitä siinäkin korjausvelkatyöryhmässä käytiin, että erittäin tärkeätä on pitää pystyssä tämä meidän olemassa oleva liikenneverkko ja kehittää sitä, ja uusiin hankkeisiinhan sitten meillä oli ihan omat rahoitusmekanismit ja niin poispäin.

Olisin kysynyt ministeriltä tästä joukkoliikenteestä ja asetuksesta, kun se nyt viime heinäkuussa pantiin liikkeelle. Nyt on tullut jo uusi lakiesitys, mitä me olemme käsitelleet liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja se koskee näitä reittivälejä. Mitenkä näette, että me sillä kilpailulla saisimme vielä tätä liikennettä edullisemmaksi?

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuodet vaihtuvat, ministerit myös siinä mukana, mutta yksi asia säilyy: meidän korjausvelkamme perusverkolle vain kasvaa ja kasvaa. Välillä tulee poistoja sata miljoonaa ja välillä kymmeniä miljoonia lisää. Eihän puutavara voi tulla hyödynnetyksi, jos lähtökohtana tiet eivät kestä kulkuneuvojen painoa.

Sitten minua ihmetyttää, kuka käskee, kuka määrää, kuka valvoo — esimerkiksi Liikennevirasto, Trafi ja liikenneministeriö? Liikennevirasto itse epäilee omia lukujaan Pisara-radan suhteen. Minusta se on aivan hämmästyttävää. Voisiko ministeri valaista, miten tämä on mahdollista, että yhtäkkiä näin suuren luokan rahoitusratkaisussa, jota valtiovarainministeriö on esittänyt tuleville vuosille, heittelevät nämä luvut? Minusta se on aivan käsittämätöntä. Perusteet eivät ole päteviä kyllä tällä hetkellä.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneväylien kunto on heikko. Korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämän kansallisomaisuutemme — teiden, satamaväylien, ratojen — korjausvelka on tällä hetkellä 2,4 miljardia euroa. Tämä on huikea summa. Ostovoiman heikennystä ei ole korjattu ja kehittämishankkeina, siis uusina investointeina, ei ole nähty tarpeelliseksi tämän hallituskauden lopulla kuin kehittää ja edistää eteläisen Suomen hankkeita.

Nyt kahdessa selvityksessä, niin liikennepoliittisessa selonteossa jo vaalikauden alussa kuin nyt korjausvelkatyöryhmässä, on esitetty ja todistettu se, että perusväylänpitoon täytyy saada tasokorotus. Ministeri Risikko, kuinka te aiotte vielä tämän vaalikauden aikana pistää nämä selvitykset täytäntöön? Perusväylänpito tarvitsee nyt todellisen tasokorotuksen.

Eila  Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Risikolle tästä työryhmästä, joka sai erinomaisen tuloksen aikaiseksi. Uskon, että hän tarmokkaasti vie näitä esityksiä. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) — Mitä? (Mauri Pekkarinen: Missä rahat?) — Niin, minä haluan sanoa, että minä toivon, että hän vie tarmokkaasti näitä hankkeita eteenpäin, ja kun nyt on viitoitettu tätä tulevaisuutta kuitenkin minun mielestäni erinomaisen hyvin, niin siitä voivat sitten jatkaa myös muut.

Alempi tieverkko on todella huonossa kunnossa, ja nyt kun uusia investointeja suunnitellaan, niin nämä raaka-ainekuljetukset saattavat olla vaarassa esimerkiksi näitten heikkojen siltojen ja alemman tieverkon kunnon vuoksi. Tuossa työryhmässä pohdittiin myös sellaista mahdollisuutta, että kuntien lisäksi myös yritykset, jotka näistä hankkeista hyötyvät, voisivat maksaa. Onko tällaisia selvityksiä tehty, ja minkälaisia näkymiä tällaiset vaihtoehdot avaavat?

Edustaja Piiraisen kanssa olen samaa mieltä tästä joukkoliikenteestä, että se kaipaisi uudelleentarkastelua.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri jakoi tämän salin huolen perusväylänpidon tasosta mutta viittasi perusväylänpidon yhteydessä ainoastaan teihin. Perusväylänpito kattaa kuitenkin myös raide- ja meri- tai vesiliikenteen laajemminkin, ja toivoisin ministerin himpun verran käyttävän aikaa sen pohtimiseen, mikä on tilanne tällä hetkellä junaliikenteessä ja minkälaisia huolia perusväylänpito siellä aiheuttaa ja ehkä ennen kaikkea mitä sille voidaan vielä tehdä.

Juuri uutisoitiin siitä, että Helsinki ei onnistukaan automatisoimaan metroaan, mikä aiheuttaa pulmia myös ministerin mainitsemalle Länsimetro-hankkeelle. Se voi viivästyttää Länsimetron aloitusta, se voi lisätä kustannuksia, ja vieläpä voi käydä niin, että kun Länsimetron laiturit on rakennettu lyhyemmiksi sillä oletuksella, että automaattimetro tämän ongelman ratkaisee, jos automaattimetroa ei tulekaan, niin silloin ei pystytä tarjoamaan sitä palvelutasoa, jota alun perin lähdettiin hakemaan. Kun valtio niin suurelta osin Länsimetron rahoittaa, miten ministeriö suhtautuu näihin ikäviin uutisiin Länsimetron etenemisestä?

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös äkillisiin tilanteisiin tulee varautua, ja eilinen osoitti sen varsin konkreettisesti. Vika TeliaSoneran matkapuhelinkeskuksessa sijaitsevassa tietokoneohjelmassa lamaannutti varsin laajasti puhelin- ja tekstiviestien läpimenoa, ja tämä tilanne, kuten ministerikin julkisuudessa totesi, oli ainutlaatuinen, ja näin ei saisi jatkossa tapahtuma.

Mitä nopean toiminnan tehtävää on jo tehty, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin on hallitus ryhtynyt, että tämä ei toistu, ja miten käytännössä voidaan vaikuttaa siihen kuluttajatiedotukseen — tilanne ainakin, myönnän, itselleni eilen tuli täytenä yllätyksenä — kun erikoisen hienosta tietokonepuhelimesta pitäisi ryhtyä näpräämään SIM-korttia pois jotenkin pitkin kynsin, että voisi hätäpuhelun soittaa silloin, kun muuten puhelin ei toimi? Mihin toimiin tältä osin on ryhdytty?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikassa on ihan lähiaikoinakin tehty myöskin virheitä, ja yksi on se, että on pantu alkuun tämmöinen Pisara-radan suunnittelu. Se on miljardihanke, joka pitäisi pysäyttää mahdollisimman nopeasti. (Mauri Pekkarinen: Mikä on kokoomuksen kanta?)

Arvoisa puhemies! Autoilijoitten verotusta on kiristetty, niin kuin viime vaalikausilla on ollut tapana, tälläkin vaalikaudella jo yli 300 miljoonalla eurolla. Nyt tienpitoon käytetään reilu 500 miljoonaa tämän budjettiesityksen mukaan ensi vuonna, ja olen kuullut, julkisuudessa on puhuttu, että autoilijoitten lisäverottamista suunnitellaan, jotta saataisiin teille lisää rahaa. Eikö siitä lähes 10 miljardista, mitä autoilijat nyt jo maksavat, voitaisi käyttää 150—200 miljoonaa nykyistä enemmän teiden pitoon?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yllytän ministeri Risikkoa valtiovarainministerin kanssa nyt hyvään vuorovetoon. Koko meidän taloudellinen kasvu ja infra ovat meidän selviytymisen lähtökohta. Myös pohjoisten arktisten alueiden strategia pitää myöskin eurooppalaisesti markkinoida ja lähteä suunnittelemaan myös Soklit ja monet muut.

Myös ministeri Kiurulle: Tämän sanomalehdistötuen olisi pitänyt ehkä olla voimakkaammin vielä meidän mietinnössämme. Me jaamme täysin tämän lähestymistavan ja tuemme siinä.

Haluan tässä lopuksi sanoa, että tarvitaan myöskin maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikan näkökulmaa liikennepolitiikkaan. MAL-hommia pitää laajentaa myöskin neljästä suuresta: Jyväskylä, Kuopio, Lahti.

Sitten sanoisin tätä Pisarasta, että kumma virus on nyt leviämässä, kun yhtäkkiä kyseenalaistetaan Euroopan nopeimmin kasvavan metropolin keskeinen ja myöskin raideliikenteen häiriöherkkyyteen liittyvä hanke, joka on koko Suomen raideliikenteen kehittämistä koskeva hanke. Liikenneinsinöörin ratapätkälaskelmalla kysymyshän on laajasta yhteiskuntapoliittisesta vaikutuksesta, asuntopolitiikasta (Puhemies koputtaa) ja myös laajasta täydentämisrakentamisen työllisyysvaikutuksesta. Toivon vähän vakavuutta kyllä, ettei lähdetä poukkoilemaan tässä asiassa.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös aluksi kiittää, että jaosto on iltalypsyllään antanut lisää rahaa ja ennen kaikkea Varkaudentie on saanut lisärahoitusta ja jatkoa sille remontille, joka on todella erittäin tarpeellinen.

Myös tietysti yksityistiestölle on tulossa muutama miljoona, se on aivan oikeansuuntainen, mutta sinne kaivattaisiin huomattavasti enemmän, koska ajatellaan, että massat ja mitat on muutettu ja tämän seurauksena nimenomaan sieltä verkostolta haetaan näitä raaka-aineita, ja se jos mikä kaipaisi sinne sitä rahoitusta.

Kun täällä on puhuttu siitä rahoitusongelmasta — meillä kerätään kyllä liikenteeltä yli 7 miljardia maksuja, mutta tietysti se palautuu erittäin pienessä määrin tänne — niin ajatellaan, että onhan meillä olemassa tämä metsäteollisuus, joka on ottamassa muun muassa tässä massa-asiassa suurimman hyödyn. Olisiko heidän kanssaan neuvoteltava, että he jollakin olisivat tulossa mukaan nimenomaan tähän alemman tieverkon rahoitusasiaan, että saataisiin sitten myös tänne sitä korjausta?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyrahoituksella teidemme kunto heikkenee. Hoitotaso heikkenee jatkuvasti. Siksi perusväylänpidon määrärahoihin pitää saada reilu tasokorotus pikaisesti. Perusväylänpito ja korjausvelan hoitaminen, mukaan lukien alempiasteinen tieverkko ja yksityistiet, onkin nostettava aivan liikennepolitiikan kärkeen. Uusien suurten liikenneväylähankkeiden rahoitus on hankala, lähes mahdoton toteuttaa normaalin budjettirahoituksen kautta. Siksi tarvitaan keskustan esittämä liikennerahasto, jota myös on osittain kutsuttu Infra Oy:ksi.

Arvoisa liikenneministeri, liikennepoliittisessa selonteossa on päätetty Luumäki—Imatra-kaksoisraiteen suunnittelusta tällä eduskuntakaudella, ja sitten toteutus olisi vuodesta 2016 eteenpäin. Onko kaksoisraiteen Luumäki—Imatra suunnittelu käynnissä nyt, vai onko tämä uudelleenarviointi?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneverkon osalta on jatkuvia kehittämistarpeita. Olemassa oleva liikennepoliittinen selonteko on ottanut lähtökohdaksi elinkeinopoliittisen ulottuvuuden, mikä on tärkeä näkökulma. Myös liikennevirasto on kirjannut valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston pyynnöstä tärkeäksi katsottuja hankkeita, ja onkin hyvä, että tässä joulun kynnyksellä ovat Valtatie 3:n osalta Kyröskoski ja Parkano päässeet näitten järjestelyjen osalta listalle. Valtatie 3 Helsinki—Vaasa on todellinen leipätie, joka todellakin on elinkeinopoliittisen ulottuvuuden kannalta tärkeä. Toinen asia on myös tuo Pietarsaaren satamatie, jos ajatellaan metsäteollisuutta ja energiateollisuuden tulevaisuutta. Saadaan hoidettua se nyt sitten tällä määrärahalla loppuun. Ja kun vielä tarkkaan katsotaan sitä liikenneviraston listausta, niin me huomaamme, että siellä on myös vt 19 Seinäjoki—Lapua, joka varmasti tässä sitten lähiaikoina myös etenee.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan yhtyä tuohon samaan kysymykseen edustaja Torniaisen kanssa Luumäki—Imatra-kaksoisraiteen osalta.

On kaksi muuta lempiaihetta liikennepoliitikolla: autoverot ja tiemaksut. Tänään tuli tieto STT:n mukaan, että Saksassa on tehty päätös autobaanojen osalta siirtyä moottoritiemaksuihin, ja siellä liikenneministeri Alexander Dobrindtin mukaan maksulla saataisiin vuosittain 500 miljoonaa euroa Saksan tiestön kohennukseen.

Arvoisa ministeri, kun meillä on tiestön osalta korjausvelkaa ja taloudellisesti tiukka ajankohta, niin emmekö voisi kulkea Saksankin viitoittamalla tiellä ja pikaisella aikataululla pohtia myös Suomen osalta samankaltaista toimenpidettä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusväylänpitorahat ovat aivan liian pieniä, ja te tiedätte sen tämän parlamentaarisen ryhmän puheenjohtajana aivan hyvin. Aiotteko toteuttaa tämän ryhmän päätelmiä ja päätöksiä vielä tämän kauden aikana jollakin tavalla? Ja sitten tämä TEN-T-verkko: Siinähän on aika isot työt edessä, jos se tehdään sillä tasolla, mitä siihen on alun perin vaadittu. Missä tilanteessa tällä hetkellä on se neuvottelu komission suhteen, kuinka huonona TEN-T-verkosto saadaan tehtyä, ettei se syö seuraavia budjetteja aivan nollaan?

Timo  Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Aiemmin täällä iltapäivällä keskusteltiin biotalouden rajattomista mahdollisuuksista. Nyt kuitenkin pitää todeta, että näihin mahdollisuuksiin tiestön pitäisi pystyä vastaamaan. Valtaosa sekä biotalouden raaka-aineista että elintarviketalouden raaka-aineista kerätään yksityisteiden ja alemman tieverkon kautta. Vaikka meillä valtatiet olisivat priimakunnossa, pitää myös tämän hiussuoniston olla kunnossa. Yksityisteiden kunnosta vastaavat pelkästään osakkaat ja kunnat, ja valtio on tätä perusparantamiseen liittyvää rahaa koko ajan vähentänyt, vaikka olemme nostaneet ajoneuvojen painorajoja. Kysynkin: jos me haluamme edistää biotaloutta ja synnyttää uusia työpaikkoja, eivätkö nämä perustienpito ja yksityistiet tarvitsisi selvää satsauksen lisäystä?

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä korostetaan poliisin liikenneturvallisuustyötä, mikä on hyvä asia, mutta parasta liikenneturvallisuutta ovat kuitenkin hyväkuntoiset tiet ja kevyen liikenteen väylät. Vaikka viime aikoina tapahtuneet tragediat johtuvat pitkälti piittaamattomuudesta, moni kouluteiden kuolonkolari olisi voitu ja voitaisiin estää rakentamalla turvallisia risteyksiä ja pyöräteitä. Tämä kaikki on yhteydessä myös piteneviin koulumatkoihin, jotka johtuvat toisesta päästä säästämisestä.

En ymmärrä, miksi päästämme liikenneverkon rapautumaan, kuten mietinnössä todetaan. Eikö hyvillä liikenneyhteyksillä tosiaan ole mitään merkitystä yritysten toiminnalle, matkailulle, palvelujen saavutettavuudelle ja asumistyytyväisyydelle tai talouskasvulle?

Kalliita hankkeita ei pidä vastustaa siksi, että ne sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, mutta en ole vakuuttunut Pisara-radan tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä tässä ajassa.

Arvoisa ministeri, kun kaivospolitiikka saadaan uudistettua ja Pohjois-Suomeen turvallista kaivostoimintaa, tie- ja rautatieverkon täytyy olla kunnossa. Esimerkiksi Mustavaaran kaivoksen kuljetukset Taivalkoskelta Raaheen rakennettavaan sulattoon hoidetaan kumipyörillä ja rekkaliikenne valtatie 8:lla lisääntyy myös (Puhemies koputtaa) tulevan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen tiimoilta.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä hyvästä otteesta väyläverkoston korjausvelkatyöryhmän vetämisessä ja kiitän myös koko muuta työryhmää hedelmällisestä yhteistyöstä. Lisäksi haluan kiittää hallitusta Länsimetron jatkeen rahoituksen valtionosuuden varmistamisesta. Hanke on tärkeä koko pääkaupunkiseudun hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle ja lisää erityisesti kauan kaivattua asuntotuotantoa vähävaraisille ihmisille.

Näistä samoista MAL- ja asuntotuotantosyistä myös Pisara-rata on erittäin perusteltu, ja myös valiokunnan mietinnössä todetaan, että Pisaran arvioidaan vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja lisäävän rataverkon kapasiteettiä, eli se on koko maan kannalta ihan keskeinen hanke.

Kolmanneksi vielä: Haluan kiirehtiä Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä. Sillä on valtavan suuri merkitys asukkaiden työmatkaliikenteelle, hyvinvoinnille, mutta myös elinkeinoelämän kuljetuksille.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kysymyksistänne.

Täällä nousi paljon esille tämä korjausvelka, ja täällähän on paljon paikallakin henkilöitä, jotka olivat siinä ryhmässä. Hieno juttu, kiitos teille siitä, että teitte siitä hyvän raportin. Siinä on eräällä lailla pitkospuut sitten tuleville vuosille.

Korjausvelkaryhmähän tuli arvioineeksi, että meillä korjausvelka on kasvanut 2,4 miljardiin näiden vuosien aikana. Me totesimme siellä yhdessä tuumin, että tarvittaisiin sellainen 200 miljoonaa per vuosi, jotta me saisimme pysäytettyä velanoton ja vielä maksettua sitä hieman takaisin. Elikkä 150 ja sitten vielä ostovoiman parantamiseksi 50 miljoonaa eli 200. Sen lisäksi me tulimme niihinkin tuumiin, että hankkeista tulee siirtää perusväylänpitoon se 50 sisäisenä siirtona siitä syystä, että me saamme esimerkiksi pyöräteitä, että me saamme myöskin kevyen liikenteen kaistoja, että me saamme turvallisempia risteyksiä ja että me saamme myöskin siltoja paremmaksi. Tällainen on se meidän suunnitelmamme. Täällä kysyttiin, aionko viedä sitä jo eteenpäin. Kyllä aion tuupata sitä eteenpäin sillä tavalla, että me saamme näitä jo valmisteltua seuraavaa hallitusta varten, ja jos saadaan niitä pienimuotoisia tekoja tai pieniä juttuja jo eteenpäin, hyvä niin. Kyllä se meillä käsitteillä on.

Edustaja Vehkaperä myöskin kysyi, mitä kaikkea on tapahtunut, mutta itsehän olittekin todellakin siinä työryhmässä ja tiedätte nämä itsekin kaikki. Sanon nyt kuitenkin tästä meidän tilanteestamme, että meillähän oli kovat säästötavoitteet. On hienoa, että me olemme saaneet nyt kompensoitua 30 miljoonaa ja vielä tuli lisäksi yksi 10 miljoonaa, jolloinka se miinusmerkki perusväylänpidossa ei ole ihan niin katastrofaalinen.

Edustaja Tynkkynen kysyi, huomioinko, että perusväyliä ovat myös raiteet ja vesiväylät. Kyllä, ne ovat ehdottomasti. Sen lisäksi, että on kysymys maanteistä, meidän pitää huomioida raiteet ja vesiväylät, ja väitän, että olen kyllä aika paljon puhunut myös raiteista ja olen sitä mieltä, että ne pitää kunnossa pitää. Kaikilla ei autoa ole.

Sitten täällä kysyttiin joukkoliikenteestä. Täällä oltiin huolissansa, miten joukkoliikenne pelaa. Nythän EU-lainsäädännön toimeenpanosta 1.7. tuli voimaan se niin sanottu ensimmäinen vaihe tästä kilpailutusasiasta, ja täytyy kyllä myöntää, että itsekin olen hieman huolissani, mitä se on vaikuttanut, ja siitä syystä olen teettänyt siitä selvityksen elyjen kautta. Eli Liikennevirasto hankkii elyjen kautta tietoa siitä, miten joukkoliikenne pelittää tällä hetkellä. Näyttää siltä, että suurissa kaupungeissa pelittää hyvin mutta haja-asutusseudulla huonommin. Kun me saamme sen selvityksen tässä vuoden lopussa, viimeistään loppiaiseen mennessä tehtyä, me sitten mietimme työkaluja, mitä me voimme tehdä, koska kyllä se sellainen juttu on, että ihmisten pitää päästä liikkeelle myös haja-asutusalueilla. Ei muuten pääse töihin, ei kouluun, ei harrastuksiin. Liikennepolitiikka on hyvinvointipolitiikkaa, se on turvallisuuspolitiikkaa, se on elinkeinopolitiikkaa ja se on työllisyyspolitiikkaa. Siitä syystä meidän pitää pitää huolta siitä.

Sitten täällä kysyttiin Imatran—Luumäen tilanteesta. Liikennevirasto tekee siitä selvitystä, juuri siitä, miten tätä kannattaa parantaa. Kyllä se sieltä tulee, ja se on jo putkessa sinänsä, koska se on siellä selvityksen alla.

Täällä oli Pisarasta hyviä kommentteja. Kyllä se, kuulkaa, sellainen juttu on, että tätä Pisara-rataa tarvitaan koko Suomea varten. Ei se ole ainoastaan tätä aluetta varten, vaan koko Suomea varten. (Välihuutoja) Mutta olen sitä mieltä, että pelkästänsä yksittäisenä hankkeena se ei ole riittävän hyödyllinen, vaan se tarvitsee rinnalleen muita hankkeita, jotta se nimenomaan syöttää matkustajia sinne Pisara-radalle, ja siitä syystä meidän pitää ensisijaisesti hoitaa tämä HELRA elikkä Helsingin ratapihahanke, joka on selonteossa. Me tarvitsemme Espoon kaupunkiratakorjauksen ja me tarvitsemme myöskin Riihimäen ratakorjauksen, ja vasta nämä yhdessä muodostavat hyötysuhdetta, enemmän tulee sitä hyötyä. Tämä on Liikennevirastonkin kanta tästä asiasta. (Matti Saarinen: Asuminen myös!) — Kyllä.

TEN-T-verkostosta kysyi edustaja Jalonen hyvän kysymyksen. Helmikuun lopussa meillä tulee olemaan hakuaika, ja siihen mennessä me katsomme ne hyvät hankkeet. Niidenhän pitää olla sellaisia hankkeita, joita kansallisesti ensin tuetaan, elikkä rahat pitää löytyä ensin kansallisesti, mutta se kannattaa hyödyntää. Meillä on siis monia satoja miljoonia sieltä saatavissa, jos me vain osaamme hakea oikeisiin paikkoihin, ja mehän osaamme.

Yksityistiet ja alempiasteiset tiet — kyllä niitäkin pitää hoitaa. Meillä on juuri yksityisteistä tehty selvitys, miten siellä pitäisi hallinnollista taakkaa vähentää, jotta sinne pystytään erilaisia toimintoja tekemään, mutta kyllä ne rahaakin tarvitsevat, ja valitettavasti on jouduttu näistä yksityisteistä vähentämään. Nyt on tarkoitus, ja tämä meidän ryhmäkin otti kantaa siihen, että alempiasteisesta tiestöstä pitää myöskin pitää huolta. Nämä ovat juuri niitä elinkeinopoliittisesti tärkeitä asioita.

Jatketaan seuraavassa vastauksessa lisää. — Kiitos.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Palm kysyi hyvin, mitä me voisimme tehdä, kun tilanne on aika vakava silloin, kun hätäpuhelut eivät mene läpi, mistä moinen voisi johtua ja mitä pitäisi tehdä. Ehkä ensimmäinen asia on kuitenkin se, että tämän päivän lainsäädäntö on erittäin tiukka. Meillä on olemassa jo tällä hetkellä tilanne, jossa televerkot on lain mukaan rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne kestävät erilaisissa poikkeus- ja vikatilanteissa. Siis ei ole mahdollista, että tällaisissa poikkeustilanteissa, vikatilanteissa eivät ihmiset pääsisi soittamaan. Aina pitää olla varmuudessa vara parempi, ja siltä osin teleyrityksillä on velvollisuus varautua huolehtimaan toimintansa jatkuvuudesta ja palveluiden häiriöttömyydestä myöskin varajärjestelmillä.

Näin ei kuitenkaan nyt tapahtunut, niin kuin viittasitte tähän Soneran esimerkkiin viime päiviltä, ja olen siitä pahoillani, että me olemme tilanteessa, jossa me nykyistä lainsäädäntöä joudumme nyt katsomaan: miten on mahdollista, että näistä keskeisistä yhteiskunnan turvallisuusasioista ei pystytty pitämään kiinni? Me olemme pyytäneet, Viestintävirasto on siis pyytänyt, Soneralta operaattorina selvityksen, miten tämä ylipäänsä on mahdollista, ja sen jälkeen arvioidaan, onko Sonera noudattanut nykyistä lainsäädäntöä. Tällaisissa palvelukatkotilanteissa on erittäin vakavaa erityisesti se, että ihmiset eivät ole päässeet hätänumeroon soittamaan.

Kysyitte myöskin, mitä on tässä yhteydessä tehtävissä, kun hätäpuhelut eivät toimi. En mene kovastikaan yksityiskohtiin, mutta luulen, että julkisuudessa, kun asiantuntija vastasi tähän kysymykseen, hän ehkä hyppäsi jo yhden, ensimmäisen seipään yli kovalla vauhdilla, ja olemme joutuneet nyt Viestintäviraston puolelta korjaamaan näitä lausuntoja siltä osin, että kyllä meillä tänä päivänä on tosiasiallisesti mahdollisuus soittaa hätäpuhelu pääsääntöisesti myöskin poistamatta puhelimesta sim-korttia, ja teknisistä yksityiskohdista en nyt puhu sen tarkemmin tässä. Mutta on tärkeätä, että me olemme myöskin korjanneet tätä käytäntöä, jota arvosteltiin julkisuudessa, sitä, miten voi olla mahdollista, että hätäpuhelun soittaakseen pitäisi poistaa sim-kortti tällaisessa tilanteessa, jossa puhelimen ruudulla ei näy enää ollenkaan kentän voimakkuutta tai operaattorin tietoja: tosiasiassa on mahdollisuus kuitenkin soittaa.

Arvoisa puhemies! Myöskin toinen näkökulma, joka nostettiin esille, on tämä median murros, ja minun täytyy kyllä sanoa, että me olemme paljon yhteiskunnassa kiinnittäneet huomiota erilaisiin rakennemuutoksiin, jotka tapahtuvat, ja niitä rakennemuutoksia on tuettu yhteiskunnan voimavaroin, millä me olemme pyrkineet pitämään huolta siitä, että meidän työttömyystilanteemme ei ainakaan pahenisi. Harva tunnustaa, että myöskin lehdistön osalta meillä on menossa valtavan iso rakennemuutos, ja sen varmistamiseksi, että me pääsemme askeleita eteenpäin, meidän täytyy varmistaa, että myöskin työpaikkoja tuolla alueella on.

Minä yhdyn kyllä siihen valtiovarainvaliokunnan ja myöskin edustaja Rajamäen näkemykseen siitä, että tämä media-alan haastava tilanne on otettava vakavasti. Se tarkoittaa kyllä sitä, että kansainvälinen kilpailu puristaa meitä entisestään, ja on iso kysymys, miten me voimme säilyttää sisällöntuotantoa Suomessa, kun kilpailua koko ajan tulee myöskin kotimaiselle lehdistölle ulkoa. Tätä kautta on tärkeää, että me saamme myöskin omalla toiminnalla ei niinkään tuotantotukea vaan innovaatiotukea tämän 30 miljoonaa euroa, josta on päätökset, ja 20 miljoonaa on nyt käytettävissä ensi vuonna.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että niin avustuksien kuin lainan muodossa Tekes on meillä operaattorina tässä, ja kysymys on siitä, että me panostamme nyt median toimintatapojen ja sisältöjen kehittämiseen, ja pieni osa tästä tuesta tullaan varaamaan myöskin median innovaatiokilpailun järjestämiseen ja niihin palkintoihin siitä syystä, että me saisimme myöskin erityisesti haastettua uudet toimijat, esimerkiksi startupit ja media-alan sisältöjen tuottajat, myöskin tavalliset kansalaiset, siihen, että syntyisi näitä uusia innovaatioita. Mutta suuri osa tästä rahasta tulee siihen, että nykyiset toimijat löytävät uusia ansaintalogiikoita, ja se on tietysti erittäin tärkeää.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hieno havaita, että valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto ja ministeri Risikko ovat tänä vaikeana aikana saaneet hyvän talousarvioesityksen kasaan. On hyvä, että mukana on liikennepoliittisen selonteon hankkeita uusina hankkeina käynnistettäviksi. Erityisen suurella ilolla voi havaita sen, että kuluneena vuonna on tehty ratkaisevat päätökset myös valtatie 6:n remontoinnista Taavetti—Lappeenranta-välillä, ja olen aivan varma siitä, että alueen asukkaat suhtautuvat lämpimällä kiitollisuudella siihen suopeuteen, jota valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto on osoittanut heitä kohtaan, sekä ovat iloisia siitä jämeryydestä, jolla ministeri Risikko on tätä projektia käynnistänyt.

Haluaisin kuitenkin kysyä nyt, kun EU:n komissio on käynnistämässä tätä isoa Junckerin investointiohjelmaa ja sinne on iso potti rahaa tulossa käyttöön, onko kaikki liikennepoliittisen selonteon hankkeet laitettu sinne ikään kuin sisään. Tiedotteisiin kun on perehtynyt, niin on ollut puhetta tämmöisestä tunnin junasta, jota käsittääkseni ei kyllä eduskunnassa ole käsitelty lainkaan. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa eduskunta pääsee tähän tunnin junaan ottamaan kantaa ja päättämään, onko se tarpeen vai ei. Ja tietysti suurta huolta kannamme siitä, että liikennepoliittisessa selonteossa jo päätetyt asiat olisivat tässä investointiohjelmassa mukana.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vetoan ministeriin todella voimakkaasti, että hän jaksaisi ja ehtisi keskittyä tähän Hanko—Hyvinkää-radan sähköistysasiaan. Se on Länsi-Uudenmaan ydinhanke, valmiiksi suunniteltu, aloitusvalmis, eli nopeiten käynnistettävä sähköistyshanke Suomessa. Siinä se kestää kaiken mahdollisen tutkailun hyötykustannusanalyyseistä lähtien.

Sitten toivoisin myös, että ministeriössä erityisesti keskityttäisiin näihin suuriin kysymyksiin, jotka nyt EU:ssa ovat. Tämä 300 miljardin vivutuspotti, josta Suomen osuus voisi olla noin 2 prosenttia: 6 miljardilla saa ihmeitä aikaan Suomen liikenneolosuhteissa.

Arvoisa ministeri, herra puhemies! Pisara-rata, tuhansia asuntoja, kymmeniä tuhansia työpaikkoja, liikenteen sujuvuutta. Se on EU-tuen piirissä nyt jo. EU tukee tätä suunnittelua, johon on varattu 40 miljoonaa. Kuvitelkaa, jos tästä vetäydytään, mikä on valtio sopimuskumppanina näille kunnille, joita tämä koskee. (Puhemies koputtaa) Älkää, hyvät kollegat, heiluttako venettä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos saamastani luottamuksesta.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on vetäjänsä Ari Jalosen johdolla jättänyt eriävän mielipiteen, jossa he muun muassa kertovat seuraavaa: Kansantaloudenkin kannalta olisi järkevää hoitaa teiden kunnossapito nyt eikä vasta tulevina vuosina. Miksi? Siksi, että asiantuntijatkin ovat sitä mieltä, että tänä päivänä 1 euron säästö aiheuttaa 3 euron kustannukset jatkossa. Minusta tämä on hyvä havainto ja hyvä huomio. Kysynkin teiltä, arvostamaltani ministeri Risikolta: oletteko samaa mieltä ja mitä aiotte tehdä, jotta tämä homma aivan varmasti toteutuu?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitukselta on mestarillinen suoritus se, että se on tässä kalkkiviivoilla pystynyt sitouttamaan koko eduskunnan siihen, että seuraavalla hallituskaudella käytetään miljardeja liikenneverkkojen parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Eilen sain viestin tuolta syvältä maaseudulta maataloustuottajalta, ja se viesti kuuluu Tuntemattoman sotilaan Hietasta mukaillen: "En mää Pisara-rattaa kaipaa, lumiauraa mää oottelen, että maitoauto pääsis hakemaan maidot."

Puhemies! Pohjoiskalotin rajat ylittävät yhteydet ovat tärkeä osa-alue tässä liikennepolitiikassa. Edustaja Rajamäki kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota: hän edellyttää strategian laatimiseen yhteistyötä Norjan ja Ruotsin kanssa. Meillä on siellä valtavan hyviä hankkeita. On käsittämätöntä, ettei Laurila—Tornio—Haaparanta-ratayhteyttä ole vieläkään saatu rakennettua. Samaten Kolari-radan sähköistys olisi iso apu myös naapurimaan malmikaivoksille, jotka nyt siinä rajan pinnassa ovat joutuneet konkurssiin osittain kuljetusyhteyksien vuoksi.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää korjausvelkatyöryhmää, että se pääsi yksimieliseen näkemykseen. Sillä on suuri merkitys: kun ensi keväänä sitten käydään hallitusneuvotteluja, niin se varmistaa kohtalaisen varmasti sen, että oikeasti näitä rahoja sitten lisätään tuonne perusväylänpitoon.

On kaksi huolta, mitkä tuolla Itä-Suomen suunnassa on esitetty. Toinen on linja-autoliikenteen toimivuus, kun me menimme tämmöiseen kahteen järjestelmään. Toinen on markkinavetoinen, ja toinen on sitten julkisin varoin tuettu. Valitettavasti näyttää siltä, että nämä eivät seurustele keskenään eli tietyt liput eivät sitten käy kaikkiin autoihin, ja sehän on asiakasnäkökulmasta erittäin suuri ongelma. Toivon, että tähän saadaan ratkaisu. Sitten kysyn ministeriltä vielä, että kun liikennepoliittisessa selonteossa hyväksyttiin Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-radan sähköistys, niin onko käsitykseni oikea, että 2015 sitä ei keritä toteuttamaan, koska suunnitelma on hieman kesken, mutta se tullaan toteuttamaan 2016.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En halua kiihkoilla tämän Pisara-radan hankkeen suhteen. Hyväksyn selvityksen ja määrärahan, joka tässä talousarviossa on, mutta toivoisin kuitenkin, että ennen kuin seuraava eduskunta tekee päätökset, niin on todella uusia ja muitakin vaihtoehtoja kuin tämä maanalainen Pisara-rata, (Pertti Hemmilä: Just! Hyvä!) sillä tänä päivänä ei päärautatieasema ole enää Helsingin suurin rautatieasema, vaan se on Pasila. (Keskustasta: Kyllä, juuri näin!) Paikallisjunien matkustajista kaksi kolmasosaa jää Pasilassa pois ja vain yksi kolmasosa jatkaa Helsinkiin. Tulevat työpaikat Helsingissä tulevat Pasilaan. Eikö voisi ajatella esimerkiksi sellaista vaihtoehtoa, että kun Pasilan asema nyt uudistetaan kokonaisuudessaan, niin tehdään esimerkiksi junia varten raiteet kahteen kerrokseen ja sitten vain osa junista jatkaisi Helsinkiin? Näin vältyttäisiin näin mittavalta investoinnilta. Kun meillä on rahaa kyllä vähän, niin se voisi olla järkevää tässä suhteessa. (Keskustasta: Hyvä, juuri näin! Wallinista seuraava liikenneministeri!)

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suurin osa maamme teistä on yksityisteitä. Yhteen pötköön laitettuna ne ulottuvat yli kahdeksan kertaa maapallon ympäri. Pituuteen ja merkitykseen nähden valtion tuki on ollut täysin olematonta. Pitää muistaa, että kyse ei ole vain yksityisteistä, sillä suuri osa liikenteestä on muuta kuin tieosakkaiden liikennettä. Kysyn ministeriltä: mikä on arvionne siitä, kuinka paljon valtio voisi, tai paremminkin, kuinka paljon valtion pitäisi osallistua yksityisteiden kustannuksiin? Tätä asiaa ei ole sanottu euromääräisesti korjausvelkatyöryhmän raportissa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hyvä jatkaa tuosta yksityistieasiasta. Todellakin siellä on vain 5 miljoonaa euroa rahaa käytettävissä. Vuonna 2005 meillä oli 14 miljoonaa. Eli nämä 16 000 yksityistiekuntaa maksavat enemmän arvonlisäveroa tällä hetkellä valtiolle kuin valtio antaa heille tukea. Erittäin tärkeä elinkeinon, maa- ja metsätalouden, myös matkailun osalta on yksityistieverkko.

Toinen asia, mistä on tullut paljon puhelinsoittoja, on kupariverkkojen huono jama tällä hetkellä. Eli monet puhelinyhtiöt, varsinkaan Sonera, eivät huolehdi kupariverkostaan eivätkä niistä laitteista sen jälkeen, vaikka siellä nyt tälläkin hetkellä on vielä laajakaistan käyttäjiä kupariverkon päässä. Ei ole kuitenkaan toimivaa mokkulaa, saatikka sitten muut linjat eivät pelaa, eli tarvitaan niitä valokuituja, joista ministeri mainitsi, ja niitä tulisi vielä kiihdyttää enemmän. Paljon on maaseudulla yritystoimintaa, joka tarvitsee kiinteän ja vahvan yhteyden. Sen tarvitsee olla kahdensuuntainen muun muassa palvelujen järjestämiseksi.

Anne-Mari  Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää ministeri Kiurun huomiota tähän Laajakaista kaikille -hankkeeseen. Sen kannalta oli hyvä, että valiokunta korotti valtuuksia, mutta huonoa on se, että hanke ei ole toteutunut määrällisesti eikä aikataulullisesti tavoitteen mukaan. Tiedustelisin ministeriltä: onko teillä näkemystä siitä, mikä on se tarvittava summa, jotta aidosti laajakaista on kaikille toteuttavissa?

Sitten toinen asia, mihin kiinnittäisin teidän huomiotanne, liittyy 700 megahertsin taajuuksien jakamiseen, joka pitäisi toteuttaa ensi vuoden aikana. Tässä toivon todellakin, ettei vastaavaa sähläystä tapahdu kuin 800 megahertsin osalla, että ensin pidetään huutokauppa ja sitten keskeytetään ja taas vähän fiksataan uudelleen. Aidosti tavoitteenahan on se, että operaattoreiden toimintaa pysytään edistämään niin, että se on kohtuuhintaista ja on kohtuullista kilpailuakin.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Luumäki—Vainikkala- ja Luumäki—Imatra-rataosuudet ovat Suomen vilkkaimpia rataosuuksia, joissa on tällä hetkellä vain yksi raide. Kaksoisraide Luumäki—Imatra on mukana liikennepoliittisessa selonteossa, ja ministeri totesikin, että Liikennevirasto arvioi tätä rataosuutta parasta aikaa. Liikennevirastossa kuitenkin todettiin, että raideväli on valtakunnallisesti yksi tärkeimmistä mutta he ovat kuitenkin pohtimassa myös sitä, että suoritettaisiin ainoastaan osittainen perusparannus eikä palvelulaadultaan kaksoisraide.

Tämä on mielestäni todella hämmästyttävää, kun tietää tämän raiteen logistisen aseman sekä sen merkityksen niin meidän elinkeinoelämälle, metsäteollisuudelle kuin koko Suomelle. Kysyisin ministeriltä, kun tämä asia on sovittu jo selonteossa: eikö ole arveluttavaa se, että tästä yhdessä sovitusta tavoitteesta, kaksoisraiteesta, Liikennevirasto aikoo nyt osittain luopua?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiitoksia ministeri Risikolle Arolammin liittymästä. Se oli kuitenkin työvoitto alueen kansanedustajalle, kun kolmeen kertaan piti asioita perustella. Toisaalta se oli hyvä esimerkki siitä, että myös liike-elämä on otettu mukaan näiden hankkeitten rahoitukseen.

Mutta hypätäänpäs vähän ylemmäksi maan pinnalta lentoliikenteeseen ja siellä nimenomaan Finavian toimiin aluelennonjohdon häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi — tai lähinnä toimintaedellytysten ei niin hyvään hoitamiseen. Finavia haluaa nimenomaan säästöihin vedoten siirtää kaikki munat samaan koriin elikkä tuoda Tampereelta aluelennonjohdon myös tänne Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Me tiedämme jo itäisestä Ukrainasta, että viisi minuuttia siitä, kun vihollisen koneet laskeutuivat kentälle, lennonjohto oli vihollisen vallassa. Vaikkei näin vakavasta tilanteesta välttämättä ole kysymys, on kuitenkin sellaisia tilanteita, jolloinka meillä pitää olla varajärjestelmät turvallisessa paikassa. (Puhemies koputtaa) Toivoisin, että tähän ministeri ottaisi hyvin voimakkaasti kantaa.

Seppo  Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä edustaja Rajamäki avasi tämän yhteyden liikenneväylien ja elinkeinopolitiikan välillä. Edustaja Kalli kertoi aivan oikein, mikä yhteys on biotalouden eteenpäinmenolla ja liikenneväylien, alemmanasteisten teitten, kuntoon panemisella. Edustaja Tossavainen sitten vielä sitä oikeastaan täsmensi. Biotalous on tyhjän päällä, jos alemmanasteiset tiet eivät tule kuntoon.

Sitten kohta 2, tämä korjausvelka: Totta kai se oli hyvä, että tämä työryhmä saattoi kääriä kasaan tämän kokonaisanalyysin, mistä rahasta on kysymys, kun nämä pannaan kuntoon, mutta siinähän se oikeastaan onkin. Temppu seisoo ja häntäänsä pyörittää sen suhteen, mikä on se rahoitusmalli, jolla tämä iso velka saadaan kurotuksi umpeen. Tämä inventaario oli oikein ja hyvä saavutus, mutta miten tämä homma ratkaistaan, se on se todellinen kysymys ja siirtyy seuraavalle hallitukselle ilman muuta.

Ja kohta 3, Iisalmi—Ylivieska—Kontiomäki-kysymys sekä Viitostien pätkä Mikkelistä Juvalle: Nehän ovat olleet selonteossa asioita, putosivat pois, huono juttu. Tämäkin on sitten uuden hallituksen asioita.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liputta matkustamisen vuoksi Helsingin seudun liikenteeltä jää vuosittain saamatta noin 8—10 miljoonaa euroa. Lipputuloilla on rahoitettava puolet HSL:n toiminnasta, joten saamatta jäävät lipputulot vaikuttavat ymmärrettävästi joukkoliikenteen palvelutasoon. HSL on jo parina vuonna esittänyt tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100 euroon HSL:n toimialueella ja koko valtion rataverkolla, ja viimeisimpänä tätä esitettiin nyt syksyllä. Tarkastusmaksuun ei kuitenkaan ole tehty korotusta vuoden 2007 jälkeen. Kysyisinkin ministeriltä: minkä takia tätä korostusta ei tehdä, vaikka sille selkeästi on tarvetta?

Riitta  Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko kertoi hyvin ne pullonkaulat, joita meillä tällä hetkellä on rataverkon kehittämisessä ja rautatieliikenteen kehittämisessä. Itse olen sitä mieltä, että nämä pääkaupunkiseutuun liittyvät kysymykset pitää ratkaista, mutta aivan yhtä lailla myöskin sitä syöttöliikennettä, mikä tuolta maakunnista tulee, pitää sujuvoittaa. Siinä mielessä tämä Imatra—Luumäki-kaksoisraide on ehdottoman tärkeä, kuten muut samantyyppiset investoinnit. Rautatieliikenne pitää saada toimivaksi kaupunkien välillä koko maassa. (Raimo Piirainen: Hyvä, Riitta!)

Ja sitten toki nämä tieliikenneinvestoinnit ovat erittäin tärkeitä, ja olen todella tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueitten sopimukseen siitä, että Viininjärvi—Varkaus saa lisää rahaa. Kaikki, jotka ovat sitä tietä kulkeneet, tietävät, että se on täysin epäkelpo ja tämä raha tulee tarpeeseen nimenomaan elinkeinoelämän tulevia tarpeita ajatellen.

Hanna  Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin Lapin tiestön kunnon. Täällä vuosi sitten nostin tämän saman asian esiin, ja silloinen liikenneministeri oli sitä mieltä, että meillä on lähestulkoon parhaimmat tiet koko Suomessa, mutta täytyy sanoa, että olen tästä täysin eri mieltä. Meillä Lapissa ajellaan kyllä sananmukaisesti henkemme kaupalla, ja valitettavasti siellä myöskin tapahtuu erittäin vakavia liikenneonnettomuuksia. Tietenkään aina ei voi sitä tiestön kuntoa syyttää, mutta kyllä siinäkin on osasyy.

Olen jopa kuullut, että on ollut tilanteita, joissa on tullut kielto, että esimerkiksi aurauksia ei saa suorittaa. Pidän tätä kyllä aika hälyttävänä merkkinä, koska meillä kuitenkin on turismi ja tämä raskas liikenne, ja tiedetään, että se kuormittaa tiestöä valtavasti. Sitäkin suuremmalla syyllä tästä pitäisi pitää kyllä huoli, että ihmiset saavat siellä turvallisesti ajaa.

Pikaisesti vielä tässä haluaisin tästä laajakaistahankeasiasta kysyä, (Puhemies koputtaa) millä mallilla se Lapin osalta on.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole tyytyväinen Suomen Postin, Itellan toimintaan. Olen Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja, enkä kerta kaikkiaan hallintoneuvoston kautta ole kyennyt vaikuttamaan siihen, missä tahtoni on vahva. (Raimo Piirainen: Olen samaa mieltä Pekkarisen kanssa!)

Itellan toiminta on käytännössä sitä, että postin jakelu on se osa, joka tuottaa voittoa. Kuitenkin kun valtio antaa tuotto-ohjeet, minkä verran Itellan pitää tuottaa, ne ovat aika tiukat ohjeet. Useammat muut vastuualueet, liiketoiminta-alueet, ovat tuottaneet tappiota. Postin jakelu on kuitenkin tuottanut voittoa. Kuitenkin ne saneeraustoimet ovat kohdentuneet nimenomaan postin jakeluun ja rajulla tavalla. Ympäri Suomea, kun on järjestelmiä uudistettu, on käynyt niin, että posti tulee entistä myöhemmin, jakelijat ovat väsyneitä, kun tekevät ylitöitä, paketit, jotka aikaisemmin tulivat aamulla kohtuulliseen aikaan, eivät välttämättä tule edes sen saman päivän, normaalin työpäivän aikaan.

Arvoisa puhemies! Miten ministeriö aikoo puuttua siihen omistajaohjaukseen tai regulaatio-ohjeistajana, (Puhemies koputtaa) että Itella, tai Posti nykykielellä, pystyisi vastaamaan siihen tehtävään, mikä sille on uskottu? Nyt te annatte toimilupia yksityisille kermankuorijoille, jotka entisestään, (Puhemies koputtaa) kun ne tulevat kermaa kuorimaan, heikentävät Itellan mahdollisuuksia.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko, olette puhunut sen puolesta, että elinkeinopoliittisesti tärkeitä tiehankkeita viedään eteenpäin. Nyt meillä on mahdollisesti tulossa metsäteollisuushistorian suurin investointi Äänekoskelle, ja tiet siellä päin, varsinkin Nelostie, ovat äärimmäisen huonossa kunnossa. Muutama päivä sitten muun muassa Vehniällä kuoli taas valitettavasti ihmisiä. Tie on huonossa kunnossa. Kantatie 77 saadaan kuntoon, se on hyvä alku, mutta paljon on vielä tehtävää. Ministerit Stubb ja Rinne ovat sanoneet, että tämä investointi ei ainakaan heistä jää kiinni. Toivottavasti pystyisitte jotain konkretiaa myös tälle puolelle sanomaan.

Toinen kysymys ministeri Kiurulle: Ehdotin puolitoista vuotta sitten digi-alvin alennusta, nyt siitä tuntuvat puhuvan kaikki. Olisiko nyt mahdollista, että menisimme siihen, että tästä ja tästä luettavat materiaalit [Puhuja näytti käsissään taulutietokonetta ja lehteä] olisivat saman alvin piirissä, joten seurataanko nyt mielellään Ranskan ja Saksan esimerkkiä?

Kari  Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Wallinheimo otti hyvin tärkeän asian nyt esille. Metsäteollisuuden ja koko kansallisen selviytymisen kannalta tärkeät investoinnit pitää logistisesti laittaa kuntoon. Voin kertoa, että valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto kuuli Metsä Groupin Voutilaista sekä UPM:n Jussi Sarvikasta. Oli aika harvinainen asiantuntijakuuleminen. He kertoivat hallituksen ja eduskunnan luoneen erinomaiset edellytykset heidän toiminnalleen, kiittivät ja toivottivat hyvää joulua. Aika harvinainen tilanne. Tästä on annettava ministerille ja ministeriölle ja hallitukselle kiitos. Stora Enson osalta valitettavasti tämä kokonaishallinta on vähän enemmän hajallaan, mutta sitäkin on syytä selvittää.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä puolestani en ole tyytyväinen Ylen toimintaan. Yle vetää aluetoimintaa alas, heittää väkeä ulos ja harrastaa törkeää ikärasismia. Tuntuu siltä, että luvan tähän antoi se, että indeksikorotuksia ei tehty vaan jäädytettiin. Sanottiin, että sen vaikutus on 10 miljoonaa, mutta todellisuus lienee kuitenkin vain 4,8 miljoonaa. Ministeri, mikä on oikea luku?

Tänään Ylessä on kuulemma juhlittu ja juotu kahvia, koska jotain netissä ollutta ohjelmaa oli klikattu 30 000 kertaa. Mikä katsojamäärä se on? Klikkaus kestää alta sekunnin, ei se vaadi katsomista. Silloin kun minä tein esimerkiksi Silminnäkijöitä, niin siellä oli puoli miljoonaa katsojaa. Se on katsojaluku, se katsotaan ensin.

Nyt Yle vetää myös aluetoimintansa alas muun muassa Vaasasta. Sinne on rakennettu uusi hd-studio, 2,8 miljoonaa. Nyt kaikkien alueiden kamerat ja studiot vedetään alas. Alueuutiset ryhdytään laittamaan nauhalle kello 15 iltapäivällä. Ne luetaan ulos Tampereelta. Se ei ole enää uutistoimintaa, se on ajankohtaistoimintaa. Onko tarkoitus, että alueet ajetaan kokonaan alas ja että Ylen toiminta siirretään nettiin? (Puhemies koputtaa) Mitä tämä netistäminen oikein on?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan antaa ruusuja siitä, että te, ministeri Risikko, teitte talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa päätöksen siitä, että tätä jäänmurtajaa ei hankita sinne Liikennevirastolle vaan siirretään sitten todennäköisesti se Arctia Shippingille, ja se on oikea päätös. Outo juttu, kaksi vuotta sitten tehty budjettirahoitteinen päätös tässä talossa.

Mutta sitten tähän perusväylänpitoon. Pidän kyllä sitä todellisena silmänkääntötemppuna, että viime keväänä kehysriihessä tehtiin superleikkaukset perusväylänpitoon, käveltiin eduskunnan yksimielisen päätöksen yli, jolla oli tavoitteena nostaa tasoa 100 miljoonaa vuonna 2016, ja ensi vuodelle tehtiin nämä mittavat leikkaukset. Sitä ei pelasta nytten tämä työryhmä, joka on saanut työnsä päätökseen.

Yksityisteistä haluan kysyä, mikä teidän kantanne on, mitä te aiotte tehdä sille yksityistielaille, jota on nyt tämä selvitysmies Hämäläinen esittänyt? Minun mielestäni se sisältää elementtejä, jotka romuttavat järjestelmän. Sinne tarvitaan rahaa ja hyvää lakia, ja sitä ei saa heikentää. (Pertti Hemmilä: Olen samaa mieltä!)

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aika todellakin kiittää molempia ministereitä myös tällaisesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Hyvin vähälle huomiolle on jäänyt meidän ict-hankkeidemme eteneminen, ja kiitän tästä sähköisestä tunnistamisesta, joka onkin jo liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsittelyssä, mutta tällä yhteistyöllä on ollut iso merkitys siihen, että myös kansallinen palveluarkkitehtuuri pystyy etenemään. Olisinkin kysynyt: mitä nyt vielä seuraavien kuukausien aikana molemmat ministerit vievät eteenpäin tässä ict-maailmassa, jotta kansalaisten käytäntö sitten paranee? Voisi sanoa, että myös valtion näkökulmasta rahaa alkaa jäädä sitten näihin maanpäällisiin infroihin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kaikki täällä tiedämme, että nykyrahoitus ei riitä pitämään väyläverkostoamme kunnossa ja erityisesti vähäliikenteisemmät tiet kärsivät. Tämä taas heikentää muun muassa maaseutuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden toimintamahdollisuuksia, ja erityisen suuri ongelma on Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa näiden elinkeinojen harjoittamisen esteenä alkaa olla jo ala-arvoisessa kunnossa oleva tiestö. Maitoautot ja rekat eivät esimerkiksi kelirikkoaikana pääse enää kunnolla kulkemaan. Minulle on jopa kerrottu ambulanssin jääneen kelirikkoaikana kiinni liejuun julkisella yhdystiellä, ja tämä ei kuulosta hyvältä.

Toisaalta minulla on kyllä myös kiitoksen aihe, sillä olen edustaja Myllerin tavoin erittäin iloinen valtatie 23:n perusparannukseen Viinijärvi—Varkaus -osuudelle saadusta lisämäärärahasta. Tämä kapea, mutkainen ja vaarallinen tieosuus on Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kannalta elintärkeä.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne mainitsi maanantain budjettikeskustelun yhteydessä peräti kaksi kertaa puhtaan veden ja mahdollisuudet ammentaa siitä uutta tulevaisuutta, ja mainitsipa hän sen myös mahdollisena vientituotteena. Suomi onkin täysin omavarainen pohjaveden osalta, ja vientikapasiteettia olisi runsaasti.

Lahden seudulla valtatie 12 on yksi merkittävimmistä ongelmakohteista, jossa valtatieverkolle asetetut tavoitteet eivät täyty. Se sijoittuu keskelle Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin rakennettua aluetta. Tieosuudella sijaitsevat erittäin tärkeät ja herkästi vahingoittuvat pohjavesialueet. Ne ovat tärkeitä niin Lahden seudulle kuin myös pääkaupunkiseudulle, sijaitsevathan siellä myös pääkaupunkiseudun varavesivarannot. Arvoisa ministeri, tiellä kulkee vuorokaudessa jopa 22 000 autoa, joista suurin osa raskasta liikennettä. Päivittäisistä vaaratilanteista yksikin onnettomuus voi aiheuttaa todella suuret ympäristövahingot. Arvoisa ministeri, miten tärkeänä näette pohjavesivarantojen suojelemisen ja aiotteko ponnekkaasti edistää uuden kehätien rakentamishanketta ja näin vähentää liikennettä Salpausselän pohjavesialueella?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten täällä monessa puheenvuorossa on kuultu, Suomen kilpailukykyähän mitataan logistiikan toimivuudella. Se mitataan elinkeinoelämän kesken ja se mitataan ihmisten kesken, kuinka päästään kulkemaan läpi koko maan.

Arvoisa puhemies! Täällä on käsitelty lähes kaikkinumeroisia teitä, mutta valtatie 8 on jäänyt vielä käsittelemättä. Haluaisin nimenomaan puuttua siihen. Tällä tieosuudella välillä Kalajoki—Liminka on olemassa suunnitteluvalmius, ja kuten muistamme, kiitos eduskunnan vastikään tekemän Fennovoima-päätöksen, tuo tieosuus nimenomaan vaatii peruskorjausta, ennen kuin tämä kyseinen hanke konkretisoituu ja sitä lähdetään rakentamaan. Nyt kuuluu tietysti kysymys ministeri Risikolle: kun suunnitteluvalmius on olemassa, niin onko myös valtiovarainministeriön ja ministereiden päässä selvillä toteutusaikataulu, toteutushanke ja sen suuruus?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu siltä, että liikennepolitiikan keskeisin jakolinja ei ole hallitus—oppositio-akselilla vaan pääkaupunkiseutu—maakunta-akselilla. (Pertti Hemmilä: Niin se on!) Kyseenalaistamatta näitä suuria kansallisia infrahankkeita on minunkin sanottava monien muiden edustajien tavoin, että maakuntiemme sisälle on piiloutunut metsä- ja maatalousyrityksiä, joille nämä vähäliikenteisemmät tietkin ja niiden kunto ovat erittäin merkittäviä ja tärkeitä asioita. Edustaja Kalli nosti täällä esille siltojen painorajat, ja onkin täysin käsittämätöntä, että rekat tällä hetkellä joutuvat etsimään vaihtoehtoisia reittivalintoja, jotka sitten sijaitsevat esimerkiksi keskellä taajama-aluetta kevyen liikenteen seassa. Näin ei voi jatkossa olla. Pidän tärkeänä, että työryhmän linjoista pidetään nyt kiinni.

Minäkin haluaisin vielä nostaa lopuksi esille valtatie 8:n ja liikennepoliittisen selonteon. Eurajoen osuus tällä valtatie 8:lla vaatii pikaisia toimia, ja toivon, että liikennepoliittisen selonteon 10 miljoonasta pystyttäisiin pitämään kiinni jatkossakin.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden väyläpolitiikan perusteella ei voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että Suomessa ei ole elämää eikä liikennetarpeita muualla kuin Ruuhka-Suomessa ja Ruuhka-Suomen kiskoilla. Näin täytyy ikävä kyllä sanoa. Suuria hankkeita perustettiin jopa perusväylänpidon kustannuksella, kun vuodeksi 2016 luvattu 100 miljoonaa euroa tasokorotusta perusväylänpitoon leikattiin, kuten edustaja Vehviläinen, entinen ministeri, tuossa äsken totesi. Tämä on aivan uskomatonta. Minäkin haluan kysyä: onko ylipäätään alempiasteisella tieverkolla ja yksityisteillä meidän väyläpolitiikassa minkäänlaista roolia enää tämän jälkeen, ja onko sitä ylipäätään?

Kyllä minäkin haluan nostaa biotalouden mahdollisuudet ja sen hyödyntämisen. Keskustelimme tosiaankin edellisen pääluokan kohdalla näistä asioista, ja ne tarvitsevat juuri myöskin tätä alempiasteista tieverkkoa.

Sitten minä haluan myös vielä kysyä ministeri Risikolta: aiotteko vauhdittaa tätä Keski-Suomen tärkeintä infrahanketta? Se on ratkaisevan tärkeä Äänekosken tulevan biotuotetehtaan toiminnan kannalta, samoin kuin alempiasteinen tieverkko.

Hanna  Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että Tampereen kaupunkiraitiotien suunnittelu on saatu MAL-sopimuksen avittamana hyvään vauhtiin ja sen edellyttämä asemakaavoitus on käynnistymässä. Joukkoliikenne on ekologista ja kustannustehokasta, ja se helpottaa ihmisten liikkumista, luo työpaikkoja ja parantaa kaupunkien viihtyisyyttä. Samalla saadaan työpaikkoja, helpotetaan asuntopulaa ja edistetään työvoiman liikkuvuutta. Järjestely on todella sellainen, jossa kaikki voittavat. Kysynkin ministeriltä: onko mahdollista harkita, että tällaisia MAL-aiesopimuksia voitaisiin ottaa käyttöön muillakin suuremmilla kaupunkiseuduilla?

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aiemmassa pääluokassa kaikki olimme yksimielisiä siitä, että biotalous tulee olemaan yksi niitä Suomen keihäänkärkiä ja tulevaisuuden talouden hyvinvoinnin tuojia. Biotalouden perusedellytys on se, että meillä on saavutettavuus kunnossa. Sitä kautta tulevat sen kilpailukyky ja mahdollisuudet, muuten se jää kuolleeksi kirjaimeksi, ja siksi alempiasteisen tiestön, pienet tiet, yksityistiet mukaan lukien, pitää olla sellaisessa kunnossa, että niitä myöten pystytään tämä tavoite toteuttamaan. Nyt ne eivät siinä kunnossa ole, meidän teiden rapakunto lisääntyy, ja tämä on erittäin vakava asia meidän kilpailukyvyn ja meidän saavutettavuuden kannalta. Siksi on erikoista, että kun me olemme myös linjanneet yhteisesti liikennepoliittisessa selonteossa asioita, nyt me toimimme aivan päinvastoin. Sitä en pidä lainkaan hyvänä.

Puhemies! Suomi on myöskin harvoja maita maailmassa, jossa ei ole jonkunlaista liikennerahastoa. Yleensäkin uusien toimintamallien käyttöönottoa me olemme jarrutelleet tässä ja hallitus on jarrutellut. Nyt pitää panna siihen lisää pökköä pesään, että myöskin se valtatie vitonen välillä Juva—Mikkeli saadaan korjattua. Tuo liikenneväli on häpeäpilkku meidän valtatieverkostossamme.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinne Äänekosken biolaitokselle, joka moneen otteeseen tässä jo on nostettu keskustelussa, tulisi 5 minuutin välein rekka. Tulisi, mikäli pystyy se rekka lähtemään sieltä alempiasteiselta tieverkolta ja mikäli Nelostie ei ole niin ruuhkautunut, että tämä homma onnistuu. Vaadin, että näitä asioita pitää huomioida liikennepolitiikassa.

Mutta sitten asiaan, jonka edustaja Pekkarinen jo nosti. Tämä hallitus on keskittämisen tiellä monessa asiassa, mutta tämä Itellan keskittämispolitiikka on äärtä ja rajaa vailla. Ministeri Kiuru, mikä teidän mielestänne on kohtuullinen aika saada päiväposti perille? Haluaisin ihan konkreettisen vastauksen tähän, nimittäin nyt Itellan jakelu on keskitetty niin, että sitä lähdetään jakamaan jopa 100 kilometrinkin päästä tai monien kymmenien kilometrien päästä, ja se aiheuttaa kyllä kohtuutonta haittaa niin yrittäjille kuin asukkaillekin.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tieliikenteen ohella myös tietoliikenteen sujuvuus ja kattavuus koko maassa on äärimmäisen tärkeä asia. Ministeri Kiuru, väläytitte julkisuudessa tässä taannoin, että tämän 1 megan tavoitteen sijaan täytyisi jo alkaa tavoittelemaan jopa 10 megan tehoja. Tietysti hyvä ajatus näin ja jossakin varmaan onnistuukin, mutta olisiko ensin kuitenkin huolehdittava siitä, että joka puolella Suomea edes ne 1 megan tehot toteutuisivat? Näinhän ei ole. Laajakaista kaikille -hanke ei ole edennyt siinä tahdissa kuin odotettiin ja luvattiin. Ministeri Kiuru, minkälaisia valtion toimenpiteitä vielä tämän kauden aikana voisimme odottaa niille alueille, joilla laajakaista ei vielä toimi, ja näettekö aidosti, että laajakaista kaikille todella tulee toteutumaan?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneministeri on puhunut lämmöllä näistä elinkeinopoliittisista liikennehankkeista aivan oikein. Mutta haluan nostaa poikkeuksellisesti yhden hankkeen esille, nimittäin liikennepoliittisen selonteon hankkeista käynnistämättä on vain rataosuuden Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki sähköistyshanke, siis hanke, joka on mitä suurimmassa määrin elinkeinopoliittinen hanke. Vartiuksen pellettiliikenne tarvitsee sitä pikaisesti, Siilinjärven Yaran tehtaat tarvitsevat sitä pikaisesti, kasvavat puumäärät tarvitsevat sitä ratayhteyttä pikaisesti. Ministeri, kuinka tämä voi olla vielä tässä tilanteessa? Mitä tälle sähköistyshankkeelle voidaan tehdä? Jos mahdollista, puhemies, minä toivoisin, että myös jaoston puheenjohtaja, edustaja Rajamäki arvioisi hiukan tämän hankkeen tarvetta ja sen nopeuttamista.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun Yle-vero säädettiin tässä salissa, niin sillä haluttiin ilman muuta tasapuolisuutta maksuihin mutta myös varmuutta siihen, että on tasapuolista ihmisille myös näitten tiedotusvälineitten suhteen. Arvoisa viestintäministeri, haluan teille nostaa epäkohdan esiin, josta saa jatkuvasti yhteydenottoja. Ne ovat katvealueet, mitä meillä on digilähetyksissä tällä hetkellä.

Lehtimäki—Soini—Ähtäri-akseli Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välissä jää pahaan katvealueeseen. Olen muun muassa Digitan kanssa käynyt keskusteluja itse, mutta valitettavasti edelleen näitä kanavanippuja puuttuu näistä lähellä olevista antenneista. Ratkaisu tähän olisi, että digilähettimeen 188, joka sijaitsee Ähtärissä, saisi C- ja E-kanavanipun ja näin tulisi tasapuolisuutta näihin kanaviin. Vetoan teihin, ministeri, voisitteko te lyödä nyrkkiä pöytään ja saada Digitan kanssa neuvottelutuloksen aikaan, että tasapuolisuus myös kanavanippujen suhteen toteutuisi tuolla maakunnassa?

Kari  Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän hankkeeseen on eduskunta aikaisemmin myös lisäbudjettien yhteydessä kuten valtiovarainvaliokuntakin puuttunut, pitänyt tätä erittäin kiireellisenä Suomen talouden ja totta kai myös näiden vientiyritysten, Venäjän transitojen ja myös sen takia, että erittäin iso raideliikenteen sähköistyshanke, siihen liittyvät veturihankinnat ovat hyvin keskeisesti kiinni siitä, että etunojassa viedään näitä raideliikenteen isoja sähköistyshankkeita eteenpäin, jopa niin, että tämän hankkeen lykkäytyminen voi vaikuttaa kymmenenkin sähköveturin tilauksen lykkäämiseen ja jopa tarpeettomien dieselvetureiden erityishankintaan. Onhan se aivan käsittämätöntä. Tältä osin junien pituus ei voine olla ongelma suunnittelulle. Tästä olemme edustaja, varapuheenjohtaja Korhosen kanssa ja edustaja Hemmilän kanssa myös VR:n hallintoneuvostossa käyneet keskustelua, että nyt tämä suunnittelu ja hankkeen hallinta on käytävä myöskin, ja tulemme käymään sen myös valtiovarainvaliokunnassa tammikuussa läpi.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja perusväylänpidon riittävästä rahoituksesta. Tähän asiaanhan puuttui myös Valtiontalouden tarkastusvirasto 6. marraskuuta tarkastuskertomuksessaan todeten muun muassa seuraavaa: Valtion talousarvion rakenne ei edistä väylänpitovarojen kokonaistarkastelua. Liikenneväylien kunnossapitoa ja tasonparannustarpeita tarkastellaan ohjauksessa ja budjetoinnissa erillisinä, vaikka niitä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Menettely on johtanut joidenkin suurten ja kalliiden tasonparannushankkeiden suosimiseen sen sijaan, että olisi panostettu olemassa olevan väyläverkoston kunnossapitoon. Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä: oletteko noteerannut tämän tarkastusviraston kertomuksen, ja tuleeko tämä aiheuttamaan joitakin muutoksia budjetointirakenteeseen?

Toinen asia, jonka haluan nostaa esille: Haluan myös kiittää ministeriä, että olette käyttänyt positiivisia puheenvuoroja Soklin ratahankkeen puolesta, mutta pelkkä positiivinen asennehan ei riitä, kuten tiedämme. Tarvittaisiin konkreettinen päätös, millä osin valtio on valmis osallistumaan hankkeeseen. Kysyisin: missä tämän asian suhteen tällä hetkellä mennään?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitos taas näistä teidän kysymyksistänne.

Rahoitusmalleista jäi minulla tuossa edellisessä puheenvuorossa kertomatta, elikkä mehän tuossa korjausvelkatyöryhmässä mietimme erilaisia rahoitusmalleja. Meillähän on nyt jo käytössä tällaisia niin sanottuja monikanavarahoitusmalleja, kuten että elinkeinoelämä ja kunnat ovat mukana ja valtio. Sitten meillä on näitä PPP-hankkeita ja eräänlaisia takaisinmaksuhankkeita. Niissä vain ongelma on se, että monta kertaa se tulee pitkällä juoksulla tosi kalliiksi, mutta pakkohan meidän on erilaisia vaihtoehtoja tehdä. Myöskin tällaista Rahoitus Oy:tä on siellä tarjottu yhdeksi vaihtoehdoksi, aivan niin kuin ulkomaisetkin esimerkit meille antavat Ruotsistakin. Niitä on ihan hyvä käyttää, ja minun mielestäni niitä kannattaa käyttää hyväkseen.

Täällä puhuttiin myöskin käyttäjän maksuista. Meillähän on tämä vinjettimaksu, jolla ulkolaisilta rekoilta otettaisiin maksua. Sitä on valmisteltukin, mutta ongelmaksi muodostui se, että ei löytynyt keinoa, millä me olisimme kompensoineet sitä kotimaisille rekoille. Minun mielestäni se ei voi olla niin, että suomalaiset maksavat sen asian, vaan se on nimenomaan tarkkaan harkittava, että se saadaan täsmättyä juuri niille ulkolaisille rekoille, ketkä niitä sitten käyttävätkin, eli sitä samaa, mitä ulkomaillakin tehdään.

Totean, kun täällä monta kertaa tuli esille Imatra—Luumäki, että Liikennevirastohan tekee siitä selvitystä. Tarkoitus on, että se selvitys nyt valmistuisi vuoden 2015 alussa ja sitten saataisiin tehtyä se suunnitelma, milloin sitä käynnistetään. Selonteon hankehan se on, se on aivan totta.

Sitten mennään näihin uusiin kysymyksiin nyt siinä järjestyksessä, mitä olen tänne kirjannut.

Edustaja Vehviläiselle kiitos, puhuitte tästä jäänmurtajasta ja olette itsekin sitä mieltä, että se ei välttämättä ole hyvä, että se aikoinansa Liikennevirastolle annettiin. Nythän sitä ollaan siirtämässä. Vaikkei sillä nyt vissiin vielä nimiä ole, niin toivon, että Lady Sisu pääsee sitten jossain vaiheessa lipumaan myöskin jäänmurtotehtäviin. Jos ette vielä tiedä, niin jäänmurtaja on hyvä esimerkki sisusta kaiken kaikkiaan. Sehän murtaa sitä jäätä, mikä on pinnan alla, joka ei välttämättä näy. Tutkija Emilia Lahti, joka on tutkinut sisua, on tullut siihen tulokseen, että jäänmurtaja on hyvä esimerkki suomalaisesta sisusta, se symboloi sitä, joten lippu salkoon Lady Sisulle sitten, kun se valmistuu.

Sitten te kysyitte näistä Juncker-investointihankkeista. Tiedoksi kysyjälle, että se on julkinen lista, minkä me olemme esittäneet valtiovarainministeriölle, ministeri Rinteelle ja pääministerille heidän kysyessään sitä. Mehän teimme valtavan pitkän listan siitä syystä, että varmasti löytyy niitä rahoitettavia hankkeita myös Suomeen ja ne on tarkkaan harkittu, on arviointi tehty, millä me voisimme edistää nimenomaan kasvua ja elinkeinoelämää ja elinvoimaa.

Te kysyitte myöskin tästä tunnin radasta, koska se on yksi siellä listoilla ja totta kai selonteon hankkeita, mutta sitten on myöskin muita hyviksi havaittuja, enkä ole käyttänyt tässä listassa mitään FMS-metodia, eli from my stetson, vaan ihan oikeasti olen Liikennevirastosta tilannut arvioinnin hyödyistä. Sillä listalla mennään, se on julkinen lista, sieltä voi katsoa. Olen tilannut myöskin tästä tunnin radasta arvioinnin niistä hyödyistä, mitä sillä voidaan saavuttaa.

Edustaja Saariselle totean, olen ihan samaa mieltä kanssanne, että ei tässä mitään vastakkainasettelua kannata asettaa. Kyllä Pisara-rata on koko Suomen hanke, mutta olen sitä mieltä, että yksittäisenä, itsenäisenä, yksinäisenä hankkeena se ei ole riittävän hyödykäs, vaan nimenomaan kustannus—hyöty-suhde pitää saada paremmaksi, jolloinka se tarvitsee rinnalleen myös niitä, mitä on alun perin ajateltu, kuten esimerkiksi HELRA, Helsingin ratapihan hanke, joka on selonteon hanke. Olen ehdottomasti sitä mieltä.

Täällä kollega Wallin, hyvä ystäväni Pohjanmaalta, sanoi, että se olisi Pasila, jota pitää rakentaa. Ei ole mitään vastaan Pasilan aseman rakentamista, mutta HELRA on kuitenkin selonteon hanke. Se on tärkeätä, että Helsingin ratapiha saadaan kuntoon, mikä sitten tuo sitä syöttöä Pisaraan, ja ne äsken puheessa mainitsemani muut hankkeet, jotka tarvitaan, jotta Pisarasta on tosiaankin hyötyä. Minä olen tosi tarkka kaikista rahoista, mitä Liikennevirastossa on, ja minun mielestäni niiden pitää olla hyötyhankkeita.

Arvoisa puhemies! Jos annatte pari minuuttia lisää, niin olisin kiitollinen.

Rundgrenille sanon vain sen, että koko Suomi pitää olla ja kannatan todellakin, mitä sanoitte, että myös pohjoinen pitää ottaa huomioon. Sokli — joka täällä tuli monenkin suusta, edustaja Lohi käytti siitä hyvän puheenvuoron — on tärkeä asia. Talouspoliittinen ministeriryhmä päätyi siihen, että nyt tehdään suunnitelma, jota tarjotaan Yaralle, koska tässä me tarvitsemme kunnat ja yhtiön mukaan. Yaralle on lähetetty kirje, me odotamme helmikuussa vastausta, ja sen jälkeen sitten lähdetään neuvottelemaan. Myöskin edustaja Mäntylä käytti tästä hyvän puheenvuoron.

MAL-aiesopimukset. Kyllä minä olen sitä mieltä, että täällä käytettiin niistä hyvä puheenvuoro. Kyllä MAL-aiesopimuksia on muissakin kaupungeissa, eli aika monessa isossa kaupungissa on nyt tehty MAL-aiesopimuksia. Itse lisäisin siihen tämän "PE" eli MALPE eli palvelurakenne ja elinkeinoelämä, ei ainoastaan maankäyttö, asuminen, liikenne, vaan myöskin palvelurakenne, koska palvelurakenne tulee muuttumaan esimerkiksi soten kautta. Me joudumme keskittämään joitakin tämän kautta, ja siitä syystä, jotta ihmiset pääsevät terveyskeskuksiin, tarvitaan hyviä liikenneväyliä, elikkä kaikkea se sote aiheuttaa.

Sitten edustaja Eestilälle. Te kannoitte huolta, niin kuin moni muukin, Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäestä, ja kysyttiin, tarvitaanko sitä. Kyllä tarvitaan. Siitä on Liikennevirasto myöskin tekemässä arviota, mitä kaikkea siihen tarvitaan. Uudelleenarviointi on pakko tehdä. Tavoite on todella vahva, että 2016 saadaan sitä eteenpäin. Kannoitte huolta myös siitä, että tietyt liput eivät käy kaikissa joukkoliikennevälineissä. Sitä työtä me olemme nyt käynnistäneet, että tällainen uusi järjestelmä saataisiin eteenpäin.

Edustaja Tossavainen on ansiokkaasti kantanut huolta yksityisteistä. Todellakin se oli 14 miljoonaa silloin aikoinansa, nyt se on 5 miljoonaa, elikkä ei todellakaan riitä 5 miljoonaa, vaan tarvitaan enemmän, (Anu Vehviläinen: 23!) mutta mikä se summa on, emme ottaneet siihen ryhmässä kantaa. — Selvityshenkilön ehdotuksia arvioidaan, eli edustaja Vehviläiselle totean, että tarkkaan katsotaan, mitkä niistä ovat järkeviä ja mitkä eivät.

Finavian liikuista Tampereen suuntaan on tehty nyt arvio siitä, onko se järkevää, (Puhemies koputtaa) että kaikki munat laitetaan yhteen koriin, niin kuin käytitte tätä analogiaa. Siitä meillä on jo arvio tehty, mutta valitettavasti emme ole ehtineet sitä analysoida, mutta palaan siihen teidän kanssanne, arvoisa edustaja.

Oi! Kiitos oikein paljon tähänastisesta, arvoisa puhemies! Palataan vielä sitten myöhemmin.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä.

Aloitan edustaja Urpalaisen kysymyksellä, koska minusta te nostitte esiin tiekartan tulevaisuuteen ja halusitte tietää, miten suomalaisen ict-ala tekee sen loikan, josta tänä päivänä pitäisi puhua. Meidän perinteinen ict-teollisuutemme 90-luvun alussa otti ison harppauksen, koska synnytimme sen teollisuuden muodon, joka on pitänyt meitä pystyssä. Mutta tämä perinteinen ict-teollisuus vaatii nyt digitaalisten palveluiden, tietoturvan, ylipäänsäkin tällaisen kryptauksen, big datan pohjalta aivan uutta loikkaa, jossa me voimme maailmassa olla hyviä. Yksi iso asia tulee olemaan se maa, joka keksii omien toimijoidensa kautta teollisen internetin tavalla, joka tulee tuomaan aivan uudenlaisen mahdollisuuden ulottuvillemme.

Siksi me olemme esittäneet alan kanssa yhteistyössä, että myöskin tässä edustaja Kopran ja edustaja Saarisen kysymässä Euroopan investointipaketissa voitaisiin ottaa huomioon näitä uusia kasvun aloja, ja juuri tässä esitämme, että teollinen internet olisi yksi, jossa Suomen osuuteen satsattaisiin, sen lisäksi, että opetusministeriössä tekeillä oleva digipilvi olisi osa näitä EU:n kärkijuttuja. Minusta se on erittäin olennainen kysymys, ja kun kysyitte työohjelmaa eteenpäin, niin kyllä iso juttu on se, että meidän on pakko pystyä satsaamaan älystrategioihin eli käytännössä vielä siihen, miten me voimme jatkossa rakentaa myöskin kasvua ict-alalla ja digitaalisissa palveluissa, jotka ministeriö voi omalta osaltaan käynnistää. Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin haemme nyt vastauksia.

Minä kiitän siitä, että tunnistitte tämän sähköisen tunnistamisen, koska se on todella iso juttu. Sitä on 6—7 vuotta odotettu, ja minä olen odottanut sitä jo silloin, kun edeltävän kerran olin viestintäministerinä, ja kun takaisin tulin, niin nyt se peli loppui. Nyt me olemme saaneet esityksen puolessa vuodessa kuntoon. Tiedän, ettei se kaikkia miellyttänyt, mutta on hienoa, että eduskunta tuki sitä, että nyt puheet loppuivat ja teot ratkaisevat, ja se on hieno juttu, että näin on menty.

Edustaja Katainen, otitte lempiaiheeni esille: yhden megan laajakaistayhteyden. Nyt tosiasia on se, että jos jostain Suomesta löytyy sellainen alue, missä yhden megan laajakaistayhteyttä ei ole, ilmoittakaa minulle, tulen henkilökohtaisesti kylään. Olen sen täällä ennen luvannut ja olen yhden reissun tehnyt Lisman kylään, niin kuin varmaan moni edustaja muistaa. Kyllä me pystymme tukemaan tällä hetkellä jo peruspalveluna sitä, että yhden megan laajakaistayhteys tarjotaan kaikille, niin kuin nykyinen lainsäädäntö edellyttää. Mutta se ei enää riitä. Se ei vain riitä. Meidän on pakko nähdä, että tänä päivänä jo, jos me otamme EU:n nykyisen regulaatiotason huomioon, me voimme vaatia suomalaisina enemmän. Ja koska tämä on ministerin asetuksella päätettävä asia, niin tulen vaatimaan enemmän. Kyllä meidän täytyy tällä alalla pystyä tarjoamaan ihmisille enemmän kuin yksi mega, koska enemmistö suomalaisista saa jo koko Suomessa enemmän kuin yhden megan. Tästä syystä johtuen palaamme asiaan aivan lähipäivinä. Eli pysyn kannassani siinä, että meidän täytyy edistää myöskin sitä yleispalveluvelvoitetta ja nostaa tätä yhden megan vaatimusta isommaksi, ja siihen operaattoreiden on myös lähdettävä mukaan, koska nykyinen EU-regulaatiopolitiikka jo nämä mahdollisuudet tarjoaa.

Edustaja Savola kysyi tv-kuuluvuuksista. En tiedä, olenko juuri tätä asiaa vielä pöyhinyt, mutta palaamme asiaan yhdessä ja katsomme, mitä on tehtävissä. Hankala asia on se, että kun nämä luvat on myönnetty aikoja sitten, niissä toimilupapäätöksissä on useimmiten kerrottu, kuinka paljon sitä peittoa pitää tarjota, ja siihen on toimijoiden sitten helppo vedota. Tästä syystä johtuen jatkossa, kun näitä päätöksiä tehdään, kyllä meidän täytyy katsoa tämä tarkkaan. Verkkotoimiluvat ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella siitä pohjasta, millä tavalla verkkotoimiluvat tullaan jakamaan, ja palaamme tähänkin asiaan, nimittäin sillä on kontaktipintaa myös niihin asioihin.

Sitten edustaja Tolppanen kysyi Ylestä, että mitäs siellä Ylessä puuhataan. No, sitä minäkin kysyn, ja onneksi kysyn oikeassa paikassa, koska täällä on Ylen omistajaohjaus. Eduskunta ohjaa Yleä, ja täältä on hallintoneuvosto valittu, ja saattaapi olla hallintoneuvoston jäseniäkin paikalla. Sitä samaa olen kysynyt myös julkisuudessa ja kysynyt myöskin toimitusjohtajalta. Mutta niin kuin tiedätte, me ministerit emme saa puuttua Ylen yksittäiseen sisältöön. Se on eduskunnan käsissä, ei hallituksen käsissä. Kysyn uudelleen, että eikö noudateta sitä eduskunnan tahtotilaa, jossa alueellinen saatavuus on turvattu, paikallinen toiminta. Ne ovat erittäin tärkeitä juttuja, ja otetaan ne vakavasti. Mutta tietysti maailmassa pitää edistyä myös siihen suuntaan, että digitaalisuuttakin harrastetaan. Mutta kannattaa ottaa tämä eduskunnan tahtotila vakavasti hallintoneuvostossa esiin.

Edustaja Wallinheimo kysyi tästä digi-alvista, ja puhuitte siitä jo aikaisemmin. Moni muu täällä on myös siitä puhunut, ja itse otin tämän esiin jo ensimmäisillä agendoilla, kun aloitin. Puhumme lisää. Ehkä vielä jonain päivänä saamme tuoda hyviä uutisia siihen liittyen, että digi-alvia päästään laskemaan. Mutta se on todella iso juttu, ja siinä pitää olla EU-alueella vauhdissa.

Sitten edustaja Pekkarinen kysyi Itellasta. Minä itsekin olen miettinyt, onko se sellainen lonkero, että siihen ei pääse millään kiinni. Minulla on ollut Itellan kanssa kyllä aikamoinen harjoitus tässä meneillään alkukaudesta. Erityisesti uudessa postilaissa, joka eduskunnassa hyväksyttiin, oli kyllä mahdoton toteuttaa eduskunnan toiveita ja Itellan vaatimuksia yhteen, ja siinä melkein vuoden päivät meni. Oli erittäin vaikea saada Itella ymmärtämään, että kansaa pitäisi palvella. Nyt olen itse sitä mieltä, että vieläkin olisi tekemistä omistajaohjauksella siinä, että nämä asiat otetaan vakavasti. Regulaatio-ohjeistajana meillä pelimerkit ovat paljon vähäisempiä kuin on oletettu, ja pahinta tässä kaikessa on se — mitä minä olen itse ajatellut — että kyllä silloin kun postilakia tehtiin, olisi pitänyt eduskunnan määritellä, mille porukalle näitä yksityisiä lupia jaetaan täällä alueella. Mutta nyt on, kuulkaa, puntissa jo eikä auta mikään.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Pirttilahti nosti hyvän kysymyksen siitä, että kyllä nämä yhteydet pitää saada kuntoon. Myöskin tuotiin yhtymäkohtaa siihen, että ei vain laajakaistalla, laajakaistahankkeella, vaan myöskin näillä nopeilla yhteyksillä. Ja tulette näkemään, arvoisat edustajat, että oli kauaskantoista ja viisasta, että saimme aikoinaan takaisin 800-taajuuden Venäjältä, sillä sillä me olemme rakentamassa viidessä vuodessa erittäin nopeita yhteyksiä Suomeen. Tiedän omasta maakunnastani, että yhdellä operaattorilla tulee olemaan jo ensi vuoden lopussa melkein sataprosenttinen jakelu Satakunnan alueella, ja vaikka meidän maakunta on pieni, niin voi kuvitella, että se on kova juttu, jos me puhumme laskennallisesti yli 20 megan yhteyksistä. Kyllä kaikki tavat ovat tulossa käyttöön, (Puhemies koputtaa) ja erityisesti pohjoisilla alueilla nämä ovat isoja juttuja, niin että olen samaa mieltä siitä, että pitää jatkaa tätä määrätietoista viestintäpolitiikkaa.

Pertti  Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen oli puheenvuorossaan huolestunut lähiliikenteen tarkastusmaksuista. Minä puolestani olen huolestunut siitä, millä Helsingin seudun lähiliikennettä rahoitetaan. Vain alle puolet Helsingin seudun lähiliikenteestä rahoitetaan lipputuloilla, lähes 300 miljoonaa veronmaksajien rahoituksella muuten.

Minä olen myöskin erittäin huolestunut yleisten teiden talvikunnossapidosta. Viime lauantaina, siis vasta joulukuun puolivälissä, tuonne Varsinais-Suomeenkin saatiin ensimmäinen kunnon lumisade, ja kun 10 senttiä oli märkää lunta lauantaiaamuna teillä, niin lauantaina iltapäivällä ei vielä ollut teitä aurattu, jopa vilkasliikenteisiä teitä oli auraamatta. Tämä aiheuttaa kyllä ajatuksia, että toimiiko meillä Liikenneviraston ohjauksessa perusväylänpidon osalta tämä kunnossapito lainkaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysyisin ministeriltä: onko ministerin mielestä Liikennevirasto ryhtynyt tekemään liikennepolitiikkaa? Sehän on enemmän urakoitsijavirasto kuin poliittinen byroo. Eihän sille kuulu arvioida, tarvitaanko Suomeen Pisara vai ei, sehän toteuttaa sen sitten, jos niin päätetään. Ja tämä on aika vakava kysymys.

Sitten vielä tästä Pisarasta. Se on hallitusohjelmassa, siihen on budjetoitu 40 miljoonaa, se on EU-tuen piirissä, Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvava metropoli, junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia, ja tämä Pisaran kaatuminen romuttaisi koko pääkaupunkiseudun MAL-sopimukset, asunnot, työpaikat ja vaikka mitä, ja myöskin joukkoliikenteeseen vaikutus olisi dramaattinen. Joten tästä toivoisin vielä, että ministeri tätä miettisi, että onko tässä varaa enää peruutella. Hyöty—kustannus-indeksihän riippuu siitä, (Puhemies koputtaa) mitä arvioidaan jollain ratapihajärjestelyllä esimerkiksi saavutettavan. Sinne saa minkälaisen luvun haluaa sinne jakokulmaan.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tasan 10 vuotta sitten myin omistamani paikallislehden pois, kun näin silloin paperimedian huonon tulevaisuuden. Nyt arvioin, että jo ehkäpä 5—10 vuoden kuluttua maakuntalehdet ilmestyvät kolme kertaa viikossa. Se tietää tuhansien työpaikkojen vähentämistä toimituksissa, painosaleissa ja erityisesti jakelussa. Kysyn ministeriltä: Miten pitäisi varautua tulevaan, voitaisiinko varhaisjakelu ja päiväkanto yhdistää? Voitaisiinko jakeluun yhdistää muita palveluja, ja mitä?

Mirja  Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa ollaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että perusväylänpitoon pitää saada lisää rahaa. Niin oikealla, keskellä kuin vasemmalla on todistettu sitä, että on liian vähän rahaa alempiasteisesta tiestöstä ja perusinfrasta huolehtimiseen. Ja sitä meinaan vain kysyä, että kun 54 miljardia euroa on tällä viikolla jaossa tämän keltaisen budjettikirjan mukaisesti, emmekö me voi tehdä poliittisia päätöksiä tässä ajassa, kun kaikki ovat siitä liikuttavan yksimielisiä.

Edustaja Harry Wallin käytti loistavan puheenvuoron Pisara-radan muistakin vaihtoehdoista. (Matti Saarinen: Ei todella pitänyt! Surkea, asiantuntematon!) Kaikki tietävät sen, että Helsingin ratapiha tarvitsee ongelmiinsa ratkaisuja, ja ratapihaan ollaan parhaillaankin tekemässä mittavia, kymmenien miljoonien eurojen korjauksia, jotta junaliikenne tuolla ruuhkaisella ratapihalla saadaan sujuvammaksi. Hyöty—kustannus-indeksi on huono, (Puhemies koputtaa) ja Liikenneviraston asiantuntijat ovat todistaneet toista.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin 60 000 nuorta vuodessa ajaa ajokortin. Meillä on uusittu kuljettajaopetusta tässä vuosien varrella, ja tiedän, että kuljettajaopetuksen kehittäminen on ollut edellisellä ministerillä tapetilla, ja nyt toivon mukaan on myös nykyisellä ministerillä tapetilla siitä näkökulmasta, että saisimme selkeitä ja ennustettavia, pitkäjänteisiä linjauksia, kuinka tämän ajokorttiopetuksen kanssa edetään. Ilmassa on ollut aikamoista hämmennystä. Jotkut ovat heittäneet, että mentäisiin suoraan tällaiseen tutkintoperusteiseen ja luovuttaisiin opetuspainotteisesta. Toivottavasti se ei ole ministeriön näkemys. Olisinkin kysynyt, millaisia suunnitelmia tämän kuljettajaopetuksen kehittämisessä ministeriöllä on varsinkin liikenneturvallisuuden näkökulmasta, perheyritysten näkökulmasta ja työllisyysnäkökulmasta, mutta erityisesti sen nuoren kuljettajan ja perheen näkökulmasta.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä palaisin tuohon Saksan parlamentin tänä päivänä tekemään päätökseen moottoritiemaksuista: siellä maksut koskettavat myös saksalaisia, mutta heille se korvataan alennuksena autoveroista. Suomessahan ollaan esitetty muun muassa kuljetusyrittäjien osalta polttoaineveron palautusjärjestelmää.

Mutta mielestäni valiokunta painotti lausunnossaan sisävesiväylien tehokkaampaa käyttöä aivan oikein. Näitä voitaisiin hyödyntää selvästi nykyistä enemmän metsäteollisuuden ja energiantuotannon kuljetuksissa. Valiokunta nosti esille Kouvolan ja Heinolan yhdistävän Kimolan kanavan kunnostamisen. Tästä on arvioitu olevan hyötyä matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Valiokunta katsoi, että liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulisi yhdessä selvittää kanavahankkeen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet. Kiinnostuneena kysyisin, kuinka toive otetaan ministeriössä vastaan.

Osmo  Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla oli taustalla puhetta siitä, että ulkolaiselta tavaraliikenteeltä tämän tienkäyttömaksun kerääminen on ongelma, kun joudutaan myös sitten keräämään kotimaiselta, mutta kyllähän tämä ongelma poistuu sillä, kun kotimaisille annetaan verotilin kautta palautus tähän tienkäyttömaksuun. Tämä ongelma poistuu sillä.

Ja sitten toiseen asiaan: Tuossa edustaja Pekkarinen otti erittäin hyvin tuon Postin asian esille, ja itse myös olen erittäin huolestunut siitä, että Itella on ennen kaikkea kuljetuspuolella röyhkeällä tavalla siirtynyt ja dumpannut jopa 30 prosentilla taksoja alaspäin. Se on aiheuttanut katastrofin yksityisen puolen yritteliäisyydessä. Siellä on tapahtunut yrityskuolemia. Tietysti tämä tarkalleen olisi omistajaohjaukselle kuuluva asia. Haluan kuitenkin tämän asian nostaa tässä, että ministeri on tietoinen ja vie tätä asiaa eteenpäin, koska tästä tulee erittäin paljon palautetta.

Mauri  Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä kuulla ministerin Itellaan liittyvä pohdinta. Tässä on kuitenkin mielestäni myöskin nyt hallituksella se tekemisen paikka.

Ensinnäkin on ihan totta, että Kataisen hallitus määräsi, että Transpointin pitää fuusioitua Itellaan, ja siitä seurasi ilman muuta raskaita taakkoja, joita osaltaan nyt sitten Postin jakelu on tosi asiassa maksamassa. Ja tämä ei voi olla oikein. Toisaalta te olette antanut nyt jo ainakin kolme lupaa näille kermankuorijoille, jotka tulevat markkinoille, tekevät hommat siellä, missä se on kaikista edullisinta, ja jättävät Itellalle sen osan Suomea, mikä on kaikista hankalin hoitaa. Ja sitten te puhutte innovaatiotuesta. Nythän tarvittaisiin sitä jakelutukea, sitä jakelutukea, joka myönnettäisiin vain siitä jakelusta, joka tapahtuu näitten keskusten ulkopuolella. Sinne tarvittaisiin tätä tukea. Ellei tämän tyyppisissä ratkaisuissa päästä eteenpäin, ellette te niissä ojenna kättänne Itellalle... Minä ymmärrän toisaalta, että Itellankin (Puhemies koputtaa) täytyy tehdä jotain. (Puhemies koputtaa) Nyt toivoisin siis, että myöskin hallitus vastaa osaltaan siihen haasteeseen, mikä teille on heitetty.

Eila  Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen ollut vähän pettynyt siitä, miten takkuillen laajakaistahanke on edennyt, ja luulenpa, että sähköinen tunnistautuminen ei ole meillä mahdollista ennen kuin laajakaistasuhteet ja -yhteydet toimivat kaukaisimpiinkin tupiin.

Puhuitte tästä median murroksesta, ja minä kuvittelin hyväuskoisesti, että kun Yleisradion asiat ja Yle-laki ja rahoitus on saatu kuntoon, niin median murrosta Yleisradiossa ei nähdä, mutta siellähän on nähty tänä syksynä aikamoiset mullistukset.

Onko ministerillä tarkempaa tietoa siitä, millä tavalla tuo lehdistö aikoo sitä innovaatiotukea hyödyntää? Minusta kaikkein nopein ratkaisu tähän hankkeeseen ja ongelmaan olisi se, että sitä digijulkaisujen alvia voitaisiin alentaa. Se olisi paljon nopeampi ja tehokkaampi tapa mielestäni. Mutta minkälainen on tuon innovaatiotuen tarkoitus?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritystukiahan on karkeasti ottaen kahta sorttia, säilyttäviä ja uudistavia, ja tämä innovaatiotuki on jälkimmäistä laatua eli uudistavaa, ja sen takia pidän sitä ihan tässä tilanteessa perusteltuna.

Hallitusohjelmassa todetaan, että otetaan käyttöön valtakunnallinen joukkoliikenteen lippujärjestelmä, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä. Se kirjaus on aika yksiselitteinen, mutta tätä yhtenäistä joukkoliikennelippua ei vieläkään näy. Sen rakentamista on aloiteltu toki, mutta esimerkiksi Hollannissa se on ollut käytössä jo vuosikausia. Voiko ministeri päivittää tilanteen, missä tässä nyt mennään?

Pisara-hankkeesta monet edustajat, muun muassa edustajat Rajamäki, Saarinen ja Karimäki, ovat tuoneet hyvin esiin, minkälaisia etuja siihen todennäköisesti liittyy. Varmaan se olennainen kysymys on se, että jos on käytettävissä suuruusluokkaa miljardin euron potti, niin onko juuri Pisara-hanke se, jolla saadaan sillä rahasummalla kaikkein suurimmat hyödyt. Meillähän on monia muitakin tärkeitä hankkeita, (Puhemies koputtaa) kuten vaikka Raide-Jokeri, joka voisi tuottaa myös monia näitä aiemmin mainittuja välttämättömiä... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minunkin on vielä muutama sana Postista sanottava, sillä eduskunnan on oltava huolissaan siitä, mitä Postin sisällä tapahtuu ja mikä on Postin tulevaisuus. Olen siihen itse yrittänyt vähän perehtyä, ja huolestuttavia ovat olleet ne viestit, kuten täällä on jo todettu, että nämä henkilöstövähennykset ovat johtaneet postin viivästymisiin, ylitöiden teettämisiin, joiden seurauksesta sitten on jouduttu ottamaan takaisinkin näitä jo kertaalleen irtisanottuja työntekijöitä, ja sitten sellaisiin kiertovuoroihin, joissa ei ole huomioitu esimerkiksi naispuolisten postinjakajien tarvetta kierroksen aikana vaikka wc:n käyttöön.

Tiedän, että osa näistä ongelmista kuuluu ministeri Paaterolle, mutta oikeastaan haluaisin kysyä, voisivatko omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero ja viestintäministeri Kiuru yhteistyössä keskittyä näihin Postin ongelmiin. Ja vielä olisin kysynyt ministeri Kiurulta, onko Postin ydintehtävää ruuan jakaminen vanhuksille, koska se on nyt asia, jota Posti selvästikin haluaa lisätä, ja minusta itsestäni se kuulostaa vähän huolestuttavalta vanhusten näkökulmasta.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tuohon TEN-T-verkkoon. Lähtökohtaisesti tiepuolelle ei ole EU:lta tulossa rahaa, ja esimerkiksi valtatie 8 on tehtävä Turusta Tornioon asti moottoritie- tai moottoriliikennetietasoisena, ellei komissiolta saada niitä heikennyslupia. Sitten EU:sta samaan aikaan tulee määräyksiä, jotka tosiasiallisesti tulevat suurentamaan meidän aluskokoja, jotka meidän nykyiseen satamaverkostoon eivät mahdu. Näiden kahden asian johdosta kysyn nyt, onko nykyiset budjettipäätökset ja investoinnit tähdätty ja suunniteltu niin, että ne täyttävät nämä TEN-T-määräykset ja tulevat (Puhemies koputtaa) semmoisiin satamiin, joihin tulevaisuudessa aluksetkin mahtuvat.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nostan edelleenkin esille nyt pohjoisen rajat ylittäviä liikenneyhteyksiä. Valtatie 21 kulkee länsirajaa pitkin, Suomen ja Ruotsin rajaa pitkin, ja se on osuudelta Palo—Joensuu—Kilpisjärvi siinä kunnossa, että se edellyttää aivan ehdotonta korjausta. Norja on tekemässä Skibotnista Kilpisjärveen uutta rataa, ja Suomen on pysyttävä tässä kehityksessä kyllä välttämättä mukana.

Soklista totean vielä sen, että on hyvä, että hallitus on ryhtynyt siinä toimenpiteisiin, mutta vaaditaan kyllä päättäväisyyttä, että se saadaan myös toteutettua.

Sitten otan mielenkiintoisen asian kolmantensa esiin, nimittäin nämä mopoautot, jotka liikenteessä on todettu erittäin riskialttiiksi, ja ne ovat kalliita. Eikö Suomessa voitaisi toteuttaa samanlainen järjestelmä kuin Ruotsissa? Siellä niin sanotuksi EPA-traktoriksi rekisteröity henkilöauto voidaan rekisteröidä niin, että sen nopeus täyttää mopoauton luokat, mutta se on huomattavasti turvallisempi. Tuolla Tornionlaaksossa (Puhemies koputtaa) ruotsalainen nuoriso ajelee näillä autoilla, ja on havaittu, että nämä ovat parempia kuin mopoautot.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä, joka täällä kovasti hehkuttaa Pisara-rataa, millä tavalla se auttaa esimerkiksi Seinäjoki—Kaskinen-rataosuutta, tuo rataosuus kun olisi niin kovin tarpeellinen sille, että koko Kaskisten kaupunki ei kuolisi. Ymmärtääkseni Pisara-rata ei auta sitä pätkääkään.

Sen lisäksi haluaisin muistuttaa ministerille sellaisista pienistä asioista. Nyt meillä on tehty näitä kuntauudistuksia, muun muassa Vaasa ja Vähäkyrö on laitettu yhteen, ja näillä kahdella kunnalla ei valitettavasti ole maarajaa olemassa, vaan välissä on Mustasaaren kunta. No, tästä aiheutuu sitten sellaisia hankaluuksia, että kun on esimerkiksi pyörätie, niin kukaan ei maksa sitä Mustasaaren ylittävää pyörätien osaa, joka on muutama hullu kilometri. Ihmiset kuitenkin kulkevat tuota 17 kilometrin matkaa polkupyörällä ja sitten juoksuttavat pyöränsä sinne maantielle ja polkevat maantiellä muutaman kilometrin ja sitten pääsevät takaisin (Puhemies koputtaa) pyörätielle eli ovat henkensä kaupalla siellä.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tästä Pirkanmaan tiehankkeesta, mikä sinne viime hetkillä tuli, eli Parkanon ja myös Hämeenkyrön tien korjauksista. Kun saadaan vielä Hämeenkyrön ohitustietä ja vähän Ysitietä kunnostettua, niin Pirkanmaan ruuhkat varmaan siitä vielä paremmin helpottuvat.

Kysyisin ministeriltä: millä tavalla tarkastellaan ja seurataan — onko Liikenneviraston vai kenen tehtävä on — millä tavalla asfalttitöitä tehdään? Tällä hetkellä kun tehdään asfalttipintaa ja massatus on vain noin 20 millille, niin hyvin usein on käynyt näin, että nämä uudet massat ovat lähteneet irti ja ne eivät ole pysyneet paikallaan. Seurataanko punnitusta esimerkiksi tässä? Viime viikonloppuna kyllä ihan tämmöisellä käsipeliämpärillä pakkasella laitettiin kanssa monttuihin tavaraa, mutta siitähän eivät varmaan kiitä muut kuin sitten lasiliikkeet ja -yhtiöt.

Vielä yksi asia. Ely-keskukset ovat nostaneet huomattavasti lupamaksuja. Esimerkiksi kun aurataan tällä hetkellä laajakaistaverkkoa ja sähkölinjoja tienpenkkaan, maksu on kymmenkertaistunut. Onko tarkoitus nyt näin päin rahoittaa näitten elyjen toimintaa?

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vuosi vaihtuu, muuttuuko liikennerahoitus? Ministerit ovat vaihtuneet, mutta yksi asia on säilynyt ja säilyy jatkossakin. Perusverkko tiellä, rautateillä jatkaa rapistumistaan. Useimmiten sieltä on leikattu. Välillä on lisätty, mutta lopputulema on surkea. Mennään aina vain kurjempaan tiestöön ja rataverkostoon. Korjausvelka sen kuin vain kasvaa. Miten puutavara kulkisi tehtaille ja verstaille, jos tiet metsistä eivät kestä kuljetuskaluston painoja matkan alkumetreillä?

Ei hyvältä näytä yleensäkään koko tieverkostomme valtatietä myöten. Toisaalta sekaannuksia ja vaihtelevia, ristiriitaisia laskelmia tulee jopa itse Liikennevirastolta muun muassa Pisara-radan osalta. Ei aina tunnu olevan Trafilla, Liikennevirastolla ja toisaalta liikenneministerillä selvillä, kuka käskee, kuka suunnittelee, kuka laskee milläkin tavalla ja kuka ketäkin valvoo. Ketä kansanedustaja voi uskoa, jos näkemykset ja ohjat ovat ristiriidassa alan asiantuntijoillakin? Onpa siinä tehtävää.

Tulevien vuosien kehyksissä on toki jotain kehuttavaakin. Valtiovarainministerin kaavailussa yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa uudeksi MALPE-sopimukseksi on löytymässä seuraavien 5 vuoden aikana jopa 2 miljardin liikenneinfrarahat sillä ehdolla, että samat kunnat sitoutuvat lisäämään asuntotonttituotantoaan 25 prosentilla. Se toisi lisää 22 000 uutta asuntoa. Ratkaisu on mukava lähtökohta vielä mittavammalle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Sitä tarvitaan kipeästi, mutta huikeasti suuremmassa mittakaavassa kuin mitä nyt kuntien kanssa tehty sopimus tuo tullessaan. Tarve on 150 000 uutta asuntoa, ja korjattavia löytyy saman verran. Ken arvostelee Pisara-hanketta ja Länsimetroa, ei ehkä halua ymmärtää sen syvyyttä ja kokonaisvaikutusta koko maalle. (Kari Rajamäki: Juuri näin! Hyvin sanottu! — Matti Saarinen: Oikein!)

Liikenne, muu rakentaminen, asuntojen tuottaminen kuuluvat erottamattomasti yhteen. Siksi jatkossa mielestäni on harkittava näiden toimintojen liittämistä tiiviimmin yhteen yhden ministeriön ja yhden ministerin alaisuuteen rakennetun ympäristöministeriön alle. Hyödyt ovat aivan ilmiselvät. Ratkaisu toisi uutta suunnitelmallisuutta ja toivoa myös uudesta työllisyydestä, paremmasta liikenneverkosta, mahdollisuuksista elinkeinojen elpymiseen ja kansalaisten paremmasta arkielämästä ja sosiaaliturvasta.

Muuten olen sitä mieltä, että rautatien Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen tulee olla Suomen tärkeä hanke. Arktinen tulevaisuuden toiminta on suurta koko Euroopan osalta. Suomi tarvitsee tätä Jäämeren yhteyttä ollakseen mukana suuremmissa ratkaisuissa. Sen hyväksyy myöskin Lappi yksiselitteisesti. Se ei estä muita ratahankintoja, poikittaisrataa Sodankylästä Kolariin ja niin edelleen. Sama koskee Helsinki—Turku-rataa. Molempiin saadaan EU:n TEN-T-verkon rahoitusta, jos haluamme. Pienempiin sitä ei lohkea. Se on hyvä meidän kaikkien tietää ja tunnistaa eikä ainoastaan haaveilla jostain, mikä ei ole mahdollista.