Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina tulee miettiä vakavasti kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä meillä on työpaikkojen luomiseksi ja sitä myötä verotulojen kasvattamiseksi. Transitoliikenne eli maan läpi tapahtuva tavaroiden ja raaka-aineiden kauttakulkuliikenne tuo tällä hetkellä kansantalouteemme yli 200 miljoonaa euroa ja yli tuhat suoraa työpaikkaa. Verotuloja transitoliikenne tuottaa noin 100 miljoonaa euroa. Transitotulot perustuvat kykyyn hyödyntää maan sijaintia ja osaamista. Alueellisesti taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Esimerkiksi Kotkan ja Kokkolan satamien liikenteestä yli kolmasosa on transitoliikennettä.

Transitotulojen menettäminen väylämaksujen kilpailua vääristävän vaikutuksen takia on tällä hetkellä uhkana. Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen määrä on kuudessa vuodessa laskenut voimakkaasti. Tonneissa mitattuna kyse on noin 20 prosentin laskusta. Väylämaksuja kerätään vuosittain noin 80 miljoonaa euroa. Transitoliikenteen osuus tästä summasta on noin 6—7 prosenttia eli 5—6 miljoonaa euroa. Ilman väylämaksujen tuomaa rasitetta Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen määrä voisi kasvaa huomattavasti, koska kilpailu satamien kesken Itämerellä kiihtyy. Tällä hetkellä transitoliikenne Suomen satamien kautta on 3—6 euroa kalliimpaa tonnilta kuin muiden Itämeren satamien kautta. Esimerkiksi Hamina—Kotka-satama häviää Pietarin satamalle meriliikennemaksuissa 5,6 euroa per tonni.

Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle väylämaksut on nyt puolitettu. Tästäkin huolimatta Suomen satamille jää negatiivinen kilpailuetu, ja transitoliikenne on maksualennuksista huolimatta edelleen vaarassa vähentyä. Väylämaksujen poistaminen kokonaan tulisikin ottaa harkintaan, sillä niiden poistamisen vaikutuksesta verotulot voisivat kasvaa enemmän kuin mitä väylämaksut valtion kassaan nykyisellään tuovat. Väylämaksun mahdollisen poistamisen ratkaisussa tulisi huomioida liikenne- ja viestintäministeriön budjetin alla väylänpidon ja jäänmurron rahoitus. Toivon, että tähän asiaan voidaan palata vielä lisäbudjetin yhteydessä.

Suomen satamilla olisi mahdollisuus kilpailla Itämeren alueella nykyistä paljon, paljon suuremmasta tulovirrasta, mikäli transitoliikennettä rajoittavat väylämaksut poistetaan. Esimerkiksi Latviassa transitoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on jopa 14 prosenttia eli 3,7 miljardia euroa. Suomen kanssa transitoliikenteestä kilpailevissa Baltian maissa ja Venäjällä transitoliikenne onkin nostettu strategiseen ja keskeiseen rooliin. Suomessa ei ikävä kyllä vastaavaa linjausta ole kuitenkaan tehty, mutta syytä kyllä siihenkin olisi.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät liikenneyhteydet ovat maamme elinvoiman, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellytys, niin kuin täällä tänään on moneen kertaan todettu. Harvaan asuttu maa kaukana Euroopan sydämestä tuo meille haasteita naapureita enemmän. Globaalissa taloudessa liikenteen merkitys entisestään korostuu, kun tuotanto erikoistuu ja mannerten välinen riippuvuus kasvaa. Se merkitsee ilman muuta yhteydenpidon ja kuljetustarpeiden kasvua. Suomelle liikenne on keskeinen kilpailukykytekijä. Liikenneinfran ja palveluiden on kyettävä reagoimaan elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeiden muutoksiin nopeasti ja tehokkaasti.

Perusväylänpidon rahoitus on ostovoimaltaan laskenut vuodesta 2001 lähtien noin neljänneksen, ja sama kehitys yhä jatkuu. Päällystettyjen teiden kunto heikkenee myös keskeisellä tieverkolla, mutta erityisesti alemmanasteisella tieverkolla huononeminen on nopeampaa. Nykyinen 10 prosenttia huonoa tiestöä nousee ensi vuonna arviolta 15 prosenttiin. Tämä merkitsee käytännössä muun muassa nopeusrajoitusten alentamista varsin laajalla osalla tieverkkoa. Erityisiä ongelmia on hyvin vähäliikenteisillä teillä ja radoilla, joihin rahoitusta ei riitä käytännössä lainkaan. Myös huonokuntoiset sillat aiheuttavat ongelmia, puhumattakaan alemmanasteisesta tieverkosta, jonka kunto on päässyt varojen puutteessa huolestuttavan huonoksi, eikä tämäkään budjetti lupaa parannusta. Pahimmillaan se uhkaa jopa uusia metsäteollisuuden investointeja raaka-aineiden saannin vaikeutuessa ja valmiiden tuotteiden viennin takkuillessa.

Herra puhemies! Maassamme on arviolta runsaat 500 siltaa, mutta talousarvioon varatulla 55 miljoonalla pystytään kunnostamaan vain satakunta. Kuitenkin vuodenvaihteessa voimaan tulevan rikkidirektiivin aiheuttamia kuluja kompensoimaan nostettiin rekkojen mittoja ja massoja, mutta tuo hyöty uhkaa jäädä saamatta juuri huonokuntoisen alemman tiestön ja korjaamattomien siltojen vuoksi. (Matti Saarinen: Se oli tiedossa!) — Niin niin, mutta sille pitää tehdä jotain.

Monet asiat ovat tässä maassa muuttuneet lähes neljän vuoden takaisesta hallitusohjelmasta, niin myös liikenteessä. Hallitusohjelman mukaan piti päivittää valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja käynnistää uusia toimia sen parantamiseksi sekä huolehtia alempiasteisen tieverkon kunnosta maaseutuelinkeinojen ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla. Yksi vastaus tähän oli liikenneministeri Risikon keväällä käynnistämä parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä, joka loppuraportissaan toteaa velan suuruudeksi 2,4 miljardia. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii työryhmän mukaan perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Mutta jotta korjausvelka vähenisi, tarvittaisiin vielä lisärahoitusta 50 miljoonaa vuodessa. Tällä laskutavalla korjausvelkaa olisi vielä kahdentoista vuoden kuluttua jäljellä 1,9 miljardia. Mutta eipä tässä vielä kaikki: ostovoiman turvaaminen edellyttäisi vielä 50 miljoonaa lisää. Korjausvelan vähentämistä on pakko ryhtyä tekemään, ja nyt se olisi rahamarkkinatilanteen vuoksi sekä halpaa että elvyttävää.

Pitkien etäisyyksien maassa, herra puhemies, liikenteen tarpeet ovat tietenkin moninaiset, ja tässä haluan puuttua vielä yhteen mielestäni tärkeään asiaan, nimittäin joukkoliikenteeseen, jota on nyt kyllä muuallakin kuin kaupungeissa ja aivan erityisesti muuallakin kuin täällä pääkaupunkiseudulla. (Matti Saarinen: On eniten!) — No on eniten, joo, ja se pitää kans hoitaa. Mutta myös maalla on liikennettä. — Jo vuosia ihmisiä on ohjattu joukkoliikenteen käyttäjiksi, mutta uusien kilpailuttamismenettelyjen vuoksi monet bussireitit jäävät ajamatta ja maaseudulla on ongelmia päästä jopa palvelujen äärelle kuntakeskuksiin ja kaupungista toiseen. Rahoitusta joukkoliikenteen ostoihin siitä huolimatta supistetaan. Mielestäni joukkoliikenteen rahoituksen ostovoimaa tulisi korjata vuosittaisilla indeksikorotuksilla. Kansalaiset kaipaavat sujuvia, halpoja ja toimivia matkaketjuja, olivatpa ne sitten mitä liikennelajia tahansa.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Otan kiinni edustaja Tiaisen puheesta, sanoista "mitat" ja "massat". Se oli tiedossa, että toimimalla niin kuin siinä asetuksella määrättiin, eduskunnalta enempää kysymättä, näin tulee juuri tapahtumaan: mitat ja massat syövät tästä pöydästä. Se on satojen miljoonien investointitarve, mikä siitä päätöksestä aiheutui, ja sen ongelman kanssa tässä nyt sitten painitaan. Mutta siinä ei ollut mitään yllättävää, se oli tiedossa ja tietoinen valinta, niin että oikeastaan turha sitä vaikeroida. Meitä oli joitakin, jotka yrittivät tämän etukäteen kertoa ja suorastaan vastustivat sitä, paitsi muilla myös taloudellisilla perusteilla, että sitten eivät riitä rahat mihinkään muuhun, jos tämä aiotaan asiallisesti hoitaa.

Herra puhemies! Muutama sana vielä tästä pitkin iltaa huulillamme olleesta Pisara-hankkeesta.

Ensinnäkin siinä on tehty jo suunnittelupäätös. Tämä rata on EU-tuen piirissä. Noin miljardin hankkeesta ollaan menettämässä 20 prosentin EU-tuki, jos tätä lähdetään nyt peruuttamaan. Kysymyksessä on parin kolmen tuhannen asunnon syntyminen, siis tämä Helsingin kaupungin kanssa tehty MAL-sopimus, joka liittyy maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen. Siltä putoaa pohja, jos tätä Pisaraa ei lähdetä toteuttamaan. 3 000 asuntoa, 22 000 henkilötyövuotta. Koko rautatieliikenteemme sujuvuus kärsii.

Minä ihmettelen niitä kannanottoja, jotka tässä vaiheessa ovat lähteneet kaivamaan maata tämän hankkeen alta. Erityisesti ihmettelen Liikennevirastoa, joka on siis urakointitoimisto, toteuttava taho. Se on ryhtynyt tekemään liikennepolitiikkaa laskemalla esimerkiksi hyöty—kustannus-indeksiä uudelleen. Tämä hyöty—kustannus-suhde jää usein joukkoliikenneinvestoinneissa alle 1:n ja erityisesti ratahankkeissa. Hankearviointi ei huomioi esimerkiksi lainkaan kansantalouden kannalta tärkeitä hyötyjä, kuten työvoiman liikkuvuuden parantumista tai yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Siksi alle 1:n oleva hyöty—kustannus-luku ei tee hankkeesta kannattamatonta.

Eräät kollegat ovat täällä ihan virheellisesti puhuneet, että jos Pasilaan päättyy junaliikenne ja siitä tulee Helsingin päärautatieasema, niin Pisaran hyöty—kustannus-suhde alenee. Päinvastoin, silloin se tulee 0,5:stä kolminkertaiseksi, mutta jos Helsingin ratapihaa tehostetaan ja junat ajavat tänne kaupungin keskustaan saakka, se madaltaa 0,5:een nykyisellä laskentakaavalla. Täällä on puhuttu aika lailla, miten sanoisi, vailla parempaa tietoa tästä hankkeesta. Toivon, että tätä hanketta ei laajemmin lähdetä romuttamaan.

Vetosin jo alkuillasta ministeri Risikkoon, että läntisen Uudenmaan kannalta valtimoverisuoni eli Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys toteutettaisiin ensi tilassa. Kun se on nopeiten aloitettava sähköistyshanke Suomessa sen vuoksi, että muualla suunnitteluvalmiutta ei ole, niin Hanko—Hyvinkää-rata on suunniteltu, sille on myönnetty jopa 2,6 miljoonaa tämän vuoden budjetissa määrärahaa, se on aloitusvalmis, ja ennen kaikkea se tarjoaisi läntiselle Uudellemaalle kasvua, työtä ja toimeentuloa, joita siellä suuresti tarvitaan. Se on läntisellä Uudellamaalla ydinhanke niin yritysten kuin kuntienkin kannalta.

Sitten jokunen sana vielä. Kuten tiedätte, tätä niin sanottua Junckerin listaa Suomikin on sitten lähestynyt ja lähettänyt sinne hankkeita, ja tässä yhteydessä on noussut esiin, että tällainen Skandinavia—Välimeri-yhteys, johon liittyy Turku—Helsinki-välin niin sanottu tunnin rata -hanke, olisi nyt reaalinen. Siihen olisi mahdollista saada kuuleman mukaan peräti 600 miljoonaa EU-tukea, jos Suomi osaa sen asian hoitaa ja haluaa sen asian hoitaa. Tällä listalla on LNG-terminaalia, teollista internetiä, mutta ennen kaikkea siellä on tämä tunnin rata, ja toivoisin, että senkin suhteen Suomi valvoisi etujaan ja loisi tällaisen Turku—Pietari-pikayhteyden mahdollisimman nopeasti.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aloitan perusväylänpidosta, josta on puhuttu todella paljon tänäkin päivänä. Budjettiriihessä lisättiin 30 miljoonaa euroa ja täydentävässä budjetissa vielä 10 miljoonaa kehyspäätökseen verrattuna, mutta rahat ovat silti hyvin niukat.

Korjaustarve on kasvanut, ja esityksen mukaan maanteiden, rautateiden ja vesiväylien niin sanottu korjausvelka on yhteensä noin 2,3 miljardia euroa, josta välttämätön korjaustarve on noin miljardi euroa. Keskeisen väylästön kunto pystytään pitämään suunnilleen ennallaan, mutta muun väylästön kunto heikkenee selvästi. Tämä aiheuttaa monia ongelmia, joita valiokunnan mietinnössäkin on listattu.

Itse nostan esiin etenkin alueelliset, pienehköt rakennuskohteet, joilla voisi parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen sujuvuutta. Nyt rahojen puutteessa ne jäävät toteuttamatta. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ovat surullinen esimerkki, sillä ne parantaisivat sekä liikenneturvallisuutta että kansalaisten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Eli väylänpidon säästöt kohdistuvat välillisesti myös terveyden edistämiseen, ja kuten tiedämme, se näkyy vähitellen kansantauteina, kuten sydän- ja verisuonisairauksina ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymisenä.

Jotain hyvää jos nostan esiin, niin lisäbudjetissa siis saatiin 10 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus kohdentaa seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Nämä ovat tärkeitä satsauksia. Vastaavasti ensi vuonna on käytettävissä 10 miljoonaa euroa raskaan liikenteen massa- ja mittausuudistuksen vaatimiin teiden ja siltojen parannuksiin. Tämä raha ei kuitenkaan mahdollista riittäviä korjauksia, joten uudistukseen liittyvät hyödyt jäävät osin saavuttamatta. Valiokunta on myös nostanut ongelman esiin mietinnössään ja pitää tärkeänä, että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto määrittelevät tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja kuntien kanssa ne reitit, joilla parhaiten voidaan hyödyntää uusien mittojen mukaisia ajoneuvoja. Valiokunta korostaa myös, että asetuksen vaikutuksia seurataan eikä sen toimeenpano saa heikentää muuta tienpitoa.

Arvoisa herra puhemies! Ratahankkeista nostan esiin Luumäki—Imatra -kaksoisraiteen. Kaakkois-Suomen rataverkossa tavaraliikenteen määrät ovat muuhun maahan verrattuna suuria. Luumäen, Vainikkalan ja Imatran rataosuudet kuuluvat vilkkaimmin liikennöityihin osuuksiin, joissa on tällä hetkellä vain yksi raide. Meillä on paitsi paljon tavarakuljetusta, myös henkilöliikennettä niin Joensuun kuin Venäjänkin suuntaan. Eduskunta hyväksyi vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa periaatepäätöksen Luumäki—Imatra -kaksoisraiteen toteuttamisesta 2016—2022. Myös hallituksen tekemässä periaatepäätöksessä kolmesta keskeisestä ratahankkeesta yksi on nimenomaan Luumäki—Imatra -kaksoisraide. Liikennevirasto on tänä syksynä arvioinut, että yhtenäinen kaksoisraide olisi kustannuksiltaan hyötyä suurempi, joten päätöksentekoa varten selvitellään nyt kustannustehokkaampia tapoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Mielestäni on todella tärkeää, että hankkeen kokonaistaloudellista merkitystä katsotaan laajemmin. On myös arvioitava kaksoisraiteen merkitystä vuosikymmeniksi tulevaisuuteen. Vaikka tällä hetkellä kauppa- ja henkilöliikenne Venäjän kanssa takkuaa, niin se ei varmasti tule olemaan mikään pysyvä tila tai laskeva trendi. Kaksoisraide palvelee laajasti koko elinkeinoelämää niin koko Suomessa kuin Kaakkois-Suomessakin, niin raskasta teollisuutta kuin pk-yritystoimintaa, matkailua ja henkilöliikennettä. Se antaa mahdollisuuden Allegron sujuvalle ja toimivalle liikenteelle. Lähtökohtana pitää ehdottomasti olla, että vaadittu palvelutaso saavutetaan nimenomaan toteuttamalla kaksoisraide eikä vain tekemällä osittaisia parannuksia. Jos on mahdollista, että jotain kustannustehokkaampia keinoja keksitään, niin varmasti niistäkin voimme käydä keskustelua. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kaksoisraiteen palvelutasoa lasketaan. Yhdessä sovituista tavoitteista ei pidä nyt tinkiä. Rataosuus on saatava toimimaan niin tavara- kuin henkilöliikenteen kannalta kaksoisraiteen palvelutasolla.

Lopuksi vielä pari nostoa Kaakkois-Suomesta. Valtatie 6:n parantaminen Lappeenranta—Taavetti-välillä on tärkeää. Toinen asia, jonka valiokuntakin nostaa mietinnössään esiin, ovat Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen kehittämistarpeet. Vaikka rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt talouden taantuman ja Venäjän tilanteen vuoksi, tilanne varmasti tulee ajan myötä muuttumaan ja liikenteen kasvu jatkumaan. Tästä syystä rajaliikenteen sujuvuuden turvaaminen on pidettävä prioriteettilistan kärkipäässä edelleen. — Kiitos.

Hanna  Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnoiman liikennepolitiikan tavoitteena on taata sujuvat ja turvalliset matkat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Kuitenkin Suomen liikenneverkko on huonossa kunnossa. Tarpeellinen rahoitus on ollut pitkän aikaa liian niukkaa, ja tästä johtuen korjausvelka on noussut kohtuuttomaksi, yhteensä jo noin 2,3 miljardiin euroon. Talousarvion mukaan väylien kuntoa turvaavat toimenpiteet keskitetään suurimmille pääväylille niin, että niiden kunto pysyy pääosin ennallaan, mutta muiden väylien kunto heikkenee ja niillä joudutaan turvautumaan lisääntyvissä määrin nopeus- ja painorajoituksiin. Joitain korjaushankkeita on aikaistettu, kuten perussuomalaisetkin ovat esittäneet, mutta ei riittävästi.

On kuitenkin hienoa nähdä, että asian vakavuuteen on puututtu ja liikenneverkkoa pohtinut parlamentaarinen ohjausryhmä on yksimielisesti esittänyt liikenneverkon parantamiseen lisärahoitusta ja korjausvelan kääntämistä laskuun. Näitä lisärahoja ei kuitenkaan tule ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tai opetusalan jo nyt leikattavista määrärahoista. Perussuomalaisessa vaihtoehdossa perusväylänpitoon lisättäisiin 300 miljoonaa euroa, mutta kuitenkin niin, ettei se olisi yhteiskunnan heikompiosaisilta pois.

Arvoisa puhemies! Tiestön heikko kunto ja kunnossapito aiheuttavat Lapissa todellisia vaaratilanteita. Lapin alueella haastetta tuovat vaikeat keliolosuhteet, pitkät etäisyydet, raskas liikenne sekä matkailu. Venäläisturistit, vaikka ovatkin Lapille tärkeä matkailuryhmä, ovat aivan oma lukunsa vaaratilanteiden aiheuttajina. Kesärenkailla ajelu talvella niin henkilöautoilla kuin raskaan liikenteen osalta on valitettavan tavallista itänaapureiden liikennekulttuurin osalta. Monet Lapin asukkaat kokevatkin ajavansa talviaikaan sananmukaisesti henkensä kaupalla. Valitettavasti aivan liian moni on henkensä menettänytkin. Onkin pakko kysyä: montako kuolonkolaria tarvitaan, että lappilaisten todellinen huoli tiestöstä ja sen kunnossapidosta erityisesti talvella otetaan vakavasti? Tietooni on jopa tullut, että auraamista on rajoitettu säästösyistä samoin kuin on kielletty muitakin tiestön talvikunnossapitotoimia. Lapissa on ajettu jo useita vakavia onnettomuuksia tänä talvena, joista kaikissa syynä toki ei ole tiestön kunto tai keli. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todella vakavia puutteita on.

Mikäli haluamme säilyttää koko Suomen elinvoimaisena ja asuttuna, on myös Lappiin saatava väylähankeinvestointeja. Suuret väylähankkeet ovat keskittyneet Lapin ulkopuolelle. Muutamia pieniä hankkeitta olemme ikään kuin armopaloina saaneet.

Hallituksen päätös antaa tukensa Soklin ratahankkeelle oli positiivinen viesti. Toteutuessaan se olisi vaikeassa työllisyystilanteesta kärsivälle Itä-Lapille suuri asia, kuten koko muullekin Lapille. Esitin jo syksyllä ja esitän edelleen talousarvioaloitteessani määrärahoja hankkeelle. Tämä ratahanke ei sulje pois muita ratahankkeita Lapissa, päinvastoin. Vastakkainasettelu on turhaa.

Myös sähköistetty ratayhteys Kemistä Tornion kautta Ruotsiin olisi merkittävä panostus alueen taloudellisen tilanteen kohentamiseksi ja elinkeinoelämän tukemiseksi. Olen tehnyt myös tästä asiasta talousarvioaloitteen.

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen saatavuus ja riittävät joukkoliikenteen palvelut tulee turvata myös syrjäseutujen asukkaille. Liikennöinnin kustannusten nousu hallituksen toimien johdosta ja joukkoliikenteeseen suunnattujen määrärahojen leikkaukset tulevat kuluvana vuonna vaikuttamaan joukkoliikenteen vuorojen vähentämiseen Lapissa. Lapin ely-keskuksen tietojen mukaan Lapissa on lakkautettu viimeisten kolmen vuoden aikana 30 joukkoliikenteen vuoroa ja tulevana vuonna lakkautettavia vuoroja on ainakin 11 lisää. Lakkautukset ovat koskeneet kaikkia Lapin kuntia. Onko tämänkaltainen joukkoliikenteen alasajo talousarvion mukaista joukkoliikenteen peruspalvelutasoa, jonka tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo? Minusta ei.

Myös kaikkinainen raideliikenne vaatii vielä paljon kehittämistä Lapin osalta, jotta sen maksimaalinen hyöty saadaan käyttöön.

Haluan lopuksi muistuttaa, että Lapissa on viisi tärkeää lentoasemaa. Pitkien etäisyyksien Suomessa nämä kentät ovat elinehto lappilaisille ja Lapin elinkeinoelämälle ja sen kestävälle kehitykselle. Esimerkiksi olen ollut kovin huolissani Kemi-Tornion kentän tulevaisuudesta. Toivon, että sen merkitys koko Meri-Lapin alueelle ja alueen kestävälle kehitykselle nähdään.

Toivon myös, että ylipäätään asiaton ja tarpeeton vastakkainasettelu lopetetaan. Tämä nousee ajoittain esiin, kun puhtaan eri hankkeiden tarpeellisuudesta Lappiin. Myös Lapissa asuvilla tulee olla samat oikeudet hyvään, turvalliseen ja monipuoliseen elämään. Ylipäätään elämisen edellytysten tulee olla yhdenvertaiset ja tasapuoliset myös meille Lapissa. Siihen sisältyy myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kaikkinainen tukeminen ja edistäminen, mihin eri liikennehankkeet limittyvät vahvasti.

Raimo  Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa haluan nostaa yhden merkittävän hankkeen esille, mikä liikennepoliittisessa selonteossa on ollut esillä, ja se on tämä Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-sähköistyshanke. Haluaisin sillä tavalla, että tämä nyt otettaisiin huomioon, koska sillä on erittäin merkittävä vaikutus liikennemäärien kasvun myötä. Minulle on ainakin tullut semmoinen kuva ja tieto tästä tilanteesta, että kun konsultit ovat hämmentäneet tällä alueella, niin he eivät ole ottaneet kaikkia niitä merkittäviä kriteereitä huomioon ja tämä välityskyvyn arviointi on mennyt pieleen.

Ennen kaikkea tässä yhteydessä olisi varmaan hyväkin todeta myös se, että Liikennevirasto käyttää merkittävässä määrin konsulttiapua ja konsulttien arviointi ei aina näissä kohdissa ole ollut oikeaan osunutta. Sillä tavalla näiden hankkeiden eteenpäinvienti on tietyllä tavalla hankaloitunut.

Nythän tässä esityksessä on 1,5 miljoonaa euroa valtiovarainvaliokunta lisännyt tähän Ylivieskan ratapihan kehittämiseen. Se on alkua tälle hankkeelle, että saadaan tämä Iisalmi—Ylivieska-rataosuus sähköistettyä ja myös sille tasolle, mikä sille kuuluu.

Timo  Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Täytyy todennäköisesti käyttää enempi puheenvuoroja, niin tulee mies tutuksi.

Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitosta ministeri Risikolle vielä siitä, että hän pysäytti liikenneministeriksi tultuaan tämän satelliittiseurantajärjestelmä-autoverotus-valmistelun. Se oli järjestelmä, joka herätti jo paljon epäilyjä ja ihmetystä, ja hyvä, että sille laitettiin piste. Se ei ole oikea tapa lähteä liikennettä ja autoilua tulevaisuudessa verottamaan. Ymmärrän itse, että meillä pitää olla keinot tulevaisuudessakin liikenteen verotukseen, mutta ei tällä tavalla, missä yksittäisten autojen ajamista seurattaisiin satelliittijärjestelmin, jotka olisivat epävarmoja ja lisäksi kalliita.

Suomessa on teitä kaiken kaikkiaan 78 000 kilometriä valtion teitä ja 350 000 kilometriä yksityisteitä, ja liikenteeltä kerätään veroja yli 7 miljardia vuodessa, ja tästä vain noin 10 prosenttia palautuu tieliikenteen hyväksi. Ymmärrän sen, että ei tietenkään pidä olla korvamerkittyjä rahoja sillä tavalla, että nämä pitäisi kaikki käyttää, mutta kun tämän kääntää tuohon korjausvelkakysymykseen, siihen, että meillä on noin 2 miljardin korjausvelka, joka on kasvanut jo vuosikausia, useamman hallituskauden, niin tästä potista on väistämättä löydyttävä rahaa.

Edustaja Tiainen tuossa hetki sitten kertoi tästä ministeri Risikon korjausvelkatyöryhmästä ja sen esityksistä, että tarvittaisiin 100 miljoonaa plus 50 miljoonaa. Sillä tavalla ei valitettavasti kyllä tämä korjausvelka tule kuitatuksi. Itse olen esittänyt sitä, että tähän pitää löytyä puolueilta yhteinen vahva tahto ja siitä pitää tehdä esimerkiksi kahdelle hallituskaudelle sopimus, että sinä aikana tämä korjausvelka kurotaan umpeen. Muulla tavalla se ei tule onnistumaan. Me jäämme muuten näiden kaikkien sinänsä tärkeiden, isojen hankkeiden puristuksiin, ja siellä unohdetaan nämä sillat ja pienemmät valtion tiet, joita Suomessa on paljon. Juuri tuossa tuoreen Ylen uutisen katsoin, ja siinä Hämeen poliisista kerrottiin, että käytännössä lähes jokaisessa sillassa on jo merkkejä ylikorkeiden kuormien osumista ja niin poispäin.

Mitat ja massat täällä tänään ovat puhuttaneet. Itse olin niitä kriitikkoja, jotka eivät kannattaneet tätä mallia, johon lopulta päädyttiin. Näyttää siltä, että ne hyödyt ovat jäämässä aika lailla pieniksi, mitä sillä tavoiteltiin, ja nyt on tärkeää ehkä edetä sitten tällä runkolinja-ajattelulla, että nämä rekat tulisivat sentyyppisille teille, missä niillä oikeasti saadaan tuloksia aikaan. Sitten ollaan ehkä valmiita nostamaan nykykalustossa kuormia, hakeautoissa, tukkiautoissa ja tämäntyyppisissä. Sillä saavutamme sen parhaan tehon.

Arvoisa puhemies! Kiitosta haluan antaa siitä, että ministeri Risikko on tehnyt päätöksen hallituksen kanssa pääradan remontin aloittamisesta. Lisäraidepari Helsinki—Tampere-pääradalle on tärkeä, se palvelee koko Suomea. Riihimäen aseman peruskorjaus esteettömäksi tapahtuu tässä samassa, ja samaan yhteyteen tulee myös kolmioraide, joka helpottaa pohjoisesta Riihimäen kautta itään lähtevää liikennettä merkittävällä tavalla, nimenomaan tavaraliikennettä, ja jättää turhan veturivaihdon Riihimäen asemapihalla pois. Se on järkevä hanke, kuten myös pienempi Valion risteys, jota tuossa maa- ja metsätalousministeriön kohdalla sivusin.

Arvoisa puhemies! Sellaisia tulevaisuusajatuksia, joita itse toivon, että vakavasti mietitään, ja haluan ne eduskunnan pöytäkirjaan jättää:

On puhuttu Forssa—Pori-yhteydestä, raideyhteydestä ja esitetty, että se tehtäisiin Helsinki—Forssa—Pori-vetona. Itse toivon, että selvitetään vakavalla tavalla myös mahdollisuus, että raideyhteys menisi välillä Helsinki—Riihimäki—Forssa—Pori. Se on 10 minuuttia pidempi aikataulullisesti, mutta synnyttäisi Suomeen aidon itä—länsi-suuntaisen raideyhteyden, joka toivottavasti tulevaisuudessa lähtee jälleen toimimaan.

Arvoisa puhemies! Jos muutaman hetken voin mennä yli, niin en käytä enää sitten tänään toista puheenvuoroa.

Niin, se on hyvä lupaus, ja lupaan pitää sen.

Alkoholi ja rattijuopot ovat puhuttaneet myös. Itse kannatan tiukempia rangaistuksia rattijuopoille. Meillä on surullisia viestejä aivan tästä viime päiviltäkin rattijuoppojen toimista tien päällä ja kävelijöiden päälle, vastaantulijoiden päälle. Tiukemmat rangaistukset, auto helpommin valtiolle. Myös olen itse esittänyt ja toivon, että vakavasti mietittäisiin nollarajaa uusille kuljettajille. Saksassa tämäntyyppinen järjestelmä on käytössä. Eli kun uusi kuljettaja saa ajokortin, hänellä on muistaakseni kaksi vuotta nollatoleranssi alkoholin kanssa. Tutkimukset ja tilastot osoittavat selkeästi sen, että siellä se pienikin alkoholin käyttö jo nostaa onnettomuusriskiä.

Itse olen vakuuttunut siitä, että pikkuhiljaa alkolukot yleistyvät autoissa. Tänä päivänä ilmastointi on vakiovaruste ja monta monta muuta. Jossain vaiheessa, itse uskon ja toivon, että kaikissa uusissa autoissa on jonkinlainen varmistus, jolla varmistetaan, että kuljettaja on selvä, kun rattiin lähtee. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Minulta odotetaan, mitä minä sanon Soklin hankkeesta, Soklin hankkeesta, joka on meillä Savukoskella. Tiedätte, että olen porotaloustaustainen henkilö ja olen myöskin Savukosken kunnan elinkeinoasiamiehen virasta virkavapaalla oleva henkilö. Mitä se hallitus päätti tästä Soklin rata-asiasta: Hallitus ei todellakaan ole päättänyt antaa tukea Soklin ratahankkeelle, vaan se on ilmoittanut, että se on päättänyt aloittaa neuvottelut ratahankkeesta Yaran kanssa. Lähtökohtana on se, että tuki on maksimissaan puolet, 2 miljoonaa euroa radan kustannuksista, jompikumpi näistä. Prosessi on siis vasta aivan alkutekijöissä.

Tässä vaiheessa rahojen esittäminen ensi vuoden budjettiin on ehdottomasti ennenaikaista. Se ei ole vielä ollenkaan ajankohtaista, sillä Sokli-hanke on erittäin riitaisa hanke paikallisten taholta, ja joka tapauksessa, kävi miten tahansa, niin ympäristölupaprosessi tulee kestämään neljä, todennäköisesti vähintään viisi vuotta. Mitään toimintoja ei pystytä käynnistämään tai laittamaan liikkeelle, ennen kuin lupaprosessi on hoidettu loppuun. Koska se hanke käynnistyy, se on vielä hyvin pitkässä kuusessa.

Minä uskon — tällä hetkellä näyttää siltä — että jonakin päivänä se hanke todennäköisesti käynnistyy joka tapauksessa, koska se Soklin malmio on erittäin rikas fosforiesiintymä. Fosfori on maailman mineraalitekijöistä minimitekijä, minimiraaka-aine, ja siitä tullaan kilpailemaan jatkossa hyvinkin paljon, mistä sitä saadaan, ja sen maailmanmarkkinahinnatkin tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa nousemaan vielä aika paljon. Toivottavasti ympäristöasioitakin voidaan siinä ajassa kehittää ja monia muita ottaa huomioon, kun tätä hanketta valmistellaan ja kehitetään. Odotetaan nyt ympäristölupaa ja kuunnellaan, mitä Yaran sekä ministeriön rahoitusneuvotteluissa tapahtuu, mihin tuloksiin Yara tulee siinä, millaisilla ehdoilla se on yleensä valmis tätä hanketta viemään eteenpäin.

Oli miten oli, aikaa tässä tulee menemään, ja tärkeää on minun mielestäni se, että meidän Itä-Lapin aluetta tullaan kehittämään monipuolisesti elinkeinorakenteeltansa, otetaan huomioon nykyiset elinkeinot ja edellisessä puheenvuorossani esittämä luonnonvarojen monimuotoinen hyödyntäminen, nämä asiat otetaan toteutukseen ja käyttöön heti.

Sitten otan vielä lopuksi esille toisen asian, joka on lähellä Soklia, nimittäin Korvatunturi. Viikon päästä on joulu. Me kaikki odotamme, että se joulupukki sieltä Korvatunturilta läheltä Soklia tulisi tänne eteläänkin päin. Mutta muutama ongelma. Ensinnäkin Martti—Tulppio-tie, joka on muuten nimeltänsä Korvatunturintie, on ollut jo varmaan yli 20 vuotta tässä eduskunnassa keskustelussa, koska silloin, kun UK-puisto rakennettiin, niin sen kompensaationa luvattiin rahoitus Martti—Tulppio-tielle. Nykyisin puhutaan Martti—Soklin-tiestä. Niitä rahoja vain ei ole kuulunut, ja joka ikinen vuosi on tässä joulun alla otettu puheeksi tämä Martti—Tulppio-tien rahoitus. Nytkin edustaja Mustajärvi on tehnyt sen esityksen, ja minä tulen huomenna kyllä myöskin kannattamaan sitä esitystä ja tulen joka vuosi. Olen tuonut viime vuonnakin esille sen, että näitä rahoja vain ei kuulu, mutta kun valtiovalta on luvannut Martti—Tulppio-tien rahat.

Nyt sitten miettikääpä taasen sitä, miten se joulupukki pääsee tänä vuonna liikkeelle, jos Martti—Tulppio-tie ei ole kunnossa. No, semmoinen homma, että toki ilmastonmuutos ei onneksi ole vielä tullut niin pitkälle, että meillä siellä Savukoskella on lunta. Ajatelkaa nyt niitä vuosia tulevaisuudessa, jos ilmastonmuutos menee eteenpäin ja meillä Lapissakaan ei ole lunta joulun alla, niin miten joulupukki sitten pääsee liikkeelle, jos Martti—Tulppion- eli Korvatunturintietä ei ole laitettu kuntoon. Elikkä onneksi meillä nyt tänä vuonna on vielä lunta, joulupukki pääsee liikkeelle, joten odotamme nyt viikon päästä vain sitä, että meillä lumia pitkin se joulupukki pääsee liikkeelle. Elikkä hyvää joulua nyt sitten kaikille!

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto teki erittäin hyvää työtä. Yhden päivän aikana kuultiin kaikkia maakuntaliittoja ja kysyttiin, mitkä ovat heidän alueensa tärkeimmät tiehankkeet. Siitä saatiin erittäin hyvä luettelo, jonka perusteella tehtiin myöskin valiokunnassa ratkaisuja, minkä lisäksi täytyy todeta, että se oli hyvää pohja-aineistoa myöskin sitten jatkovalmistelulle, seuraavan hallituksen aikana tärkeimmälle tiehankkeelle.

Mitä tulee infrarakentamiseen ylipäätänsä, niin rataverkko on sinänsä tärkeä, mutta siinä pitäisi keskittyä nimenomaan siihen, että meillä on nopeat yhteydet Helsingistä Vaasaan, Jyväskylään, Kuopioon, näihin kaupunkeihin, ja sillä tietysti silloin on myöskin vaikutusta jossain määrin siihen, missä määrin lentoliikennettä näiltä paikkakunnilta voidaan harjoittaa. Mutta nopeuden pitäisi junalla olla 200 kilometriä tunnissa näillä alueilla.

Mitä tulee sitten tieverkkoon, niin olennaista on se, että teollisuuden kuljetukset turvataan mahdollisimman hyvin, niin että raskaalla liikenteellä voidaan ajaa ja meillä kuljetus tapahtuu mahdollisimman hyödyllisesti ja tehokkaasti.

No, sitten Helsingistä yhteydet eri suuntiin: Täytyy todeta, että meillä on rakennettu moottoritiet Turkuun, Tampereelle, Heinolaan ja nyt kohta itärajalle. Tältä osin täytyy sanoa, että jatkoyhteydet ovat erittäin tärkeitä. Nythän on rakennettu yhteys Heinolasta Jyväskylään ja tietysti jatko siitä jonkin matkaa eteenpäin. Sitten myöskin Heinolasta Mikkelin suuntaan tuota tietä on kohennettu, ja se on erittäin tärkeätä.

Mitkä ovat nyt jääneet viime aikoina huonolle hoidolle, ovat nimenomaan sitten jatkoyhteydet Tampereelta Vaasan suuntaan, Tampereelta Jyväskylän suuntaan. Haluan korostaa sitä, että näitten teitten rakentamiseen, kohentamiseen niin, että liikenne olisi sujuvaa, täytyisi lähivuosina panostaa erittäin voimakkaasti. Valtiovarainvaliokuntahan antoi rahaa 6,3 miljoonaa vt 3:n kehittämiseen niin, että pahimmat kaulapaikat saadaan tältä osin korjattua, mutta tärkeätä on, että sitten kun seuraava liikennepoliittinen ohjelma tehdään, vt 3 löytyy sieltä ykköskorista.

Merja  Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että uuden jäänmurtajan hankintaan on myönnetty 125 miljoonan euron tilausvaltuutus, se on äärettömän hyvä asia. Jäänmurtaja on ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla sekä kevyellä polttoöljyllä toimiva murtaja, eli se on ympäristöystävällinen.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että tällä hetkellä perusväylänpitoon kumminkin yritetään saada tämän hallituksen aikana lisää määrärahoja, mutta täytyy toki tunnustaa se, että määräraha on tällä hetkellä riittämätön. Kaikki tiedämme, että teiden peruskuntoon tarvittaisiin huomattavasti enemmän määrärahoja. Täytyy nyt luottaa vain siihen, että löydetään rahoitusta, jotta saadaan parannettua meidän perustienpitoa ja sen myötä myös liikenneturvallisuutta.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on päivän aikana käyty keskustelua tästä Pisara-ratahankkeesta. Sehän on hallitusohjelmassa todettu, ja minä nyt rauhoittaisin tässä mieliä, että ei nyt kannata millään tavalla lähteä tässä asiassa kovin riitaisesti haastamaan ketään osapuolia, mutta edetään tämän suunnittelun mukaisesti ja katsotaan, mihin meillä tulevaisuudessa on varaa. Sen jälkeen ehkä seuraava hallitus ja eduskunta joutuu tekemään sitten päätöksiä.

Mutta edustaja Heinonen nosti esille pääradan kehittämisen. Se on varmasti yksi tärkeimmistä hankkeista, että päästään Helsingistä Riihimäelle laajentamaan tätä rautatieliikenteen volyymia, myös Riihimäen triangelihanke, mikä tarkoittaa sitä, että Hämeenlinnan suunnasta elikkä pohjoisesta päästään Riihimäeltä suoraan ohi Kouvolan suuntaan ja itään, elikkä se palvelee myös henkilöliikennettä niin kuin rautatieliikennettäkin.

Sitten edustaja Maijala nosti tämän Sokli-ratahankkeen. Se on varmaan ihan erillinen hanke, ja niin kuin on sovittukin, tämmöisten erillisten hankkeitten mahdollisuus ennen kaikkea kaivosteollisuuteen voi olla arvioitavana jo sitten yli liikennepoliittisen selonteon. Tästä kannattaa nyt käydä sitten yhtiön kanssa neuvotteluja, niin kuin on sovittukin, että neuvottelut etenevät. Tästä hankkeesta ei ole sen kummempia päätöksiä tehty, ei valtion puolelta eikä yhtiön puolelta, ja edetään neuvotteluissa sillä tavalla, että mikäli Yara päättää käynnistää tuon kaivoshankkeen, niin sinne myös sitten yhteydet järjestetään. Tällä tavallahan nämä asiat on saatavissa sitten ihan oikeille urille.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin aina, minä pyrin vastaamaan kaipaukseen sillä vastauksella, minkä vaatimaton edustaja voi aina antaa.

Tällä kertaa sanomani liittyy todellakin liikennehankkeisiin, siihen totuuteen, että me tiedämme budjettikehykset. Niissä on siihen tämänkin vuoden tasoon — ja se taso on heikko — entisestään pudotusta, 2016 ja 2017 ja siitä eteenpäin. Sitten on vielä se korjaus-, kunnostustarve, se urakka, sinne taakse jääneitten vuosien aikana. Siitä ei voi syyttää pelkästään nykyistä hallitusta, vaan ylipäänsä viimeisen vuosikymmenen aikana, vähän ylikin, on syntynyt tämmöinen korjausurakka. Kun se vaatii yli 2 miljardia, joudutaan toteamaan, että seuraava hallitus ja eduskunta ovat kovan urakan takana. Mistä kaivaa rahat, joilla tienpidon tai liikennehankkeitten rahoitustaso nostetaan edes kutakuinkin sille välttämättömälle tasolle? Jo siinä on urakkaa, että saadaan se nostettua nykyiselle tasolle, joka on heikko, puhumattakaan, että se saataisiin nostettua sille tasolle, jolla vähitellen päästäisiin jäämään kuromaan umpeen.

Ilman jonkunlaista tällaista infrarahastoa on vaikea kuvitella, että valtion kehysten kautta asiaa voidaan ratkaista. Monta kertaa on se käsitys, että kun otetaan tällainen infrarahastotyyppinen järjestely käyttöön, niin se raha olisi jotenkin sillä tavalla ilmaista, että sitä ei tarvitse koskaan takaisin maksaa. Sehän pitää maksaa takaisin, ei se ole infrarahastokaan mikään hokkupokkustemppu. Sillä joka tapauksessa voidaan tietyssä suhdannetilanteessa saada nopeammin rahaa sellaisiin infrahankkeisiin, jotka kannattaisi juuri sillä hetkellä tehdä. Nyt eletään aikaa, jolloin lainojen reaalikorko on käytännössä nolla ja jolloin ylipäänsä rahan saanti infrahankkeisiin on aika edullista. Kun ei tuotannon tekijöitä ole tavallaan ylikuormitettu vaan esimerkiksi konekalusto ja vastaava on vajaalla teholla, on ihan oikein, että sitten jo seuraavalla vaalikaudella hetimmiten vuotta 2016 ja 2017 ajatellen — ne vuodet nimittäin eivät ole mitään suuren kasvun vuosia — me voisimme käynnistää merkittävän määrän sellaisia infrahankkeita, jotka ennen kaikkea elinkeinopoliittisin perustein ovat perusteltuja ja toisaalta aluekehityksen kannalta ovat perusteltuja hankkeita.

Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa, että todella tämä biotalous ja metsäsektori ovat täällä monta kertaa tänä päivänä jo esille tulleella tavalla tärkeä osa niitä rahoituskohteita, joihinka äsken kuvatulla lisärahoituksella pitää voimavaroja löytyä.

Muistutan myös siitä, että edellinen hallitus lisäsi kolmen vuoden aikana jokaisena vuonna useita kymmeniä miljoonia euroja nimenomaan kaikista alimmanasteisen tiestön kunnon kohentamiseen, ja siinä nimenomaan idea oli saada puu kulkemaan. Sitä tietä pitäisi nyt pystyä jatkamaan, ja myöskin nimenomaan biotalouden kannalta pitäisi näitä voimavaroja voida lisätä.

Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla vielä palaan niihin ensimmäisiin sanoihini, mistä liikkeelle lähdin: kyllä seuraavan hallituksen yksi suurimpia pulmia, mitkä se joutuu ratkaisemaan nimenomaan rakentamisen rahoitukseen liittyvissä asioissa ovat ne kysymykset, mitkä liittyvät infran rahoitukseen. Ja ilman jonkunlaista tällaista infrarahastoa siitä urakasta ei kyllä selvitä.

Merja  Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarisen kanssa olen samaa mieltä siitä, että meidän täytyy löytää rahoitusvaihtoehto, jolla me pystymme toteuttamaan nämä tärkeät liikennehankkeet. Uusia asioita on löydettävä. Paljon on puhuttu siitä, että tämmöinen infra-pankki, sanottaisiinko näin, olisi mahdollisuus. Mutta se on aina sitten, mistä se rahoitus siihen löydetään.

Pidän nyt äärettömän tärkeänä kumminkin, että tällä erää pystytään jonkun verran suuntaamaan niitä rahoja perusväylänpitoon ja saadaan myös raideliikennettä parannettua. Äärettömän tärkeätä on, että pystytään kumminkin tästä liikenneturvallisuudesta huolehtimaan ja Pasila—Riihimäki-yhteyttä parantamaan. Samoin sitten tämä Pisara-rata on semmoinen suuri hanke, mikä tässä puhuttaa hyvin paljon, mutta uskon, että se on tarpeellinen hanke ja sitä pitää viedä eteenpäin. Todella se lohkaisee suuren määrärahan näistä tulevista liikennehankkeista, mutta hyödyt ovat varmaan ihan oikeat tähän investointiin nähden.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Pekkarinen nosti erittäin tärkeän asian esille, mikä myös korjausvelkatyöryhmässä tuli hyvin vahvasti esille. Elikkä nykytasoon verrattuna meidän tulisi saada budjettirahoitusta 100 miljoonaa, että me pysymme edes väylien tällä hetkellä olevalla tasolla, plus 50 miljoonaa, että pystymme kaventamaan sitä, plus 50 miljoonaa, että me pystymme sitten vastaamaan myös siitä kustannustason noususta. Elikkä tämä on erittäin haasteellinen tehtävä, ja nyt kun korjausvelkatyöryhmä teki tämän oman esityksensä, niin tämä on lähtökohta tietenkin sitten hallitusneuvotteluihin seuraavalle hallitukselle, että ottaa nämä esitykset sitten huomioon ja pyrkii niitä tarkastelemaan. Ennen kaikkea kun nyt on hyvin vahvasti nostettu esille tämä bioenergia, uusiutuva energia, tämä on tärkeää siinä mielessä, millä tavalla me saamme tämän bioenergian elikkä raakapuuaineen sitten metsistä tänne tuotantoon ja jalostettavaksi.

Kun tuossa kollega tänä aamuna kertoi, että ambulanssi oli jäänyt kiinni kotikylän tielle, siis valtiohoitoiselle tielle, niin tässäkin on jo tämmöinen ihmisten turvallisuuteen hyvin pitkälle liittyvä kysymys. Ennen kaikkea myös näitten yksityisten teiden ja metsäautoteiden kunto on erittäin tärkeä asia tulevaisuudessa, ja haasteita tässä on myös tällä hallituksella, että saadaan asioita tietyllä tavalla liikkeelle, mutta ennen kaikkea sitten hallitusneuvotteluihin liittyen ja sitä kautta seuraavan hallituksen ohjelmaan. Ainakin henkilökohtaisesti toivon, että olemassa olevaan infraan panostetaan ja näitä uusia hankkeita tarkastellaan hyvinkin kriittisesti.