Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Metsähallitus on aloittanut hakkuut
laajoissa luonnontilaisissa metsissä Savukoskella Pohjois-Suomessa.
Metsistä on löydetty satoja uhanalaisten lajien
esiintymiä. Samantapaisia hakkuita on harjoitettu myös
etelämmässä, esimerkiksi Virroilla ja
Juupajoella uhanalaisen kuukkelin viimeisillä eteläisillä esiintymisalueilla.
Suomi on toistuvasti sitoutunut sekä YK:ssa, EU:ssa
että kansallisesti luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen.
Miten siis on mahdollista, ministeri Korkeaoja, että valtion liikelaitos
Metsähallitus hävittää valtion
omilta mailta luonnonmetsiä ja tietoisesti köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta
vastoin kaikkia sitoumuksia?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Metsähallitus toimii suunnitelmien
mukaisesti. Hakkuut on suunnattu niille alueille, jotka ovat talouskäyttöön
määriteltyjä. Tämä tapahtuu
sillä tavalla, että meillä on luonnonarvoprosessin
kautta määritelty ne alueet, paitsi varsinaiset
suojelualueet myös muita alueita, niin kuin hyvin tiedetään,
jotka jäävät hakkuiden ulkopuolelle.
Tämä tapahtuu ihan näiden hyväksyttyjen
suunnitelmien mukaisesti.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tulkitsin tätä vastausta
niin, että uhanalaiset lajit saavat kyytiä, vaikka
toisin on sitouduttu. Mutta taannoin on muun muassa Kemijärven
hoitoalueella selvitetty, että metsien hakkuista saatavat kantorahatulot
ovat lopulta pienemmät kuin hakkuita varten rakennettujen
metsäautoteiden kustannukset. Suomessahan tuetaan edelleen
valtion varoin monin tavoin metsätaloutta, muun muassa
metsäteiden rakentamista. Onko siinä mitään
järkeä, että vielä 2000-luvun
Suomessa verovaroin rahoitetaan toimintaa, joka köyhdyttää luonnon
monimuotoisuutta, ja pitäisikö Metsähallituksen
tulostavoitetta vähän keventää,
jotta paine näitten arvokkaiden luonnonmetsien hävittämiseen
pienenisi?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Mitä tulee juuri näihin
pohjoisen alueen metsiin, siellä talouskäytön ulkopuolella
on erittäin huomattavat alueet. On pidettävä mielessä se,
että Lapissa on tehty 60—70-luvulla laajoja uudistusalueita,
joilla nyt on voimakas taimikon kasvu. Siellä viimeisen
inventoinnin mukaan metsien kasvu on erittäin voimakkaasti
lisääntynyt. Jotta voisimme varmistaa sen, että alueen
jalostava teollisuus säilyisi siellä niin kauan,
kunnes nämä uudet alueet ryhtyvät tuottamaan
kaupallisesti myyntiin tulevaa puuta, on välttämätöntä,
että hakkuut jatkuvat. Niin kuin sanoin, nämä hakkuut
eivät kohdistu niille suojeluun tarkoitetuille alueille,
jotka on määritelty tässä laajassa
prosessissa, jota myös on arvosteltu, että siinä on
menty jopa liian pitkälle.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Lapin erämaat ovat suunnattoman laajoja.
Meillä on Lapin alueesta nyt 26 prosenttia erilaisten suojelutoimien
piirissä, jota me pidämme sopivana määränä.
Tämä mahdollistaa puunjalostusteollisuuden jatkamisen,
se mahdollistaa hyvän pohjan turismin kehittämiselle
ja myös muille elinkeinoille, kuten porotaloudelle.
Eli minun kysymykseni ministerille on se, että kun
näitä paineita on, niin oletteko te lähtemässä siitä,
että Kemijärven sellutehtaan toiminta turvataan,
että näissä lisäsuojelutoimissa
ei sitten mennä siihen, että vaarantuu kokonainen
tämmöinen itäiselle Lapille äärettömän
tärkeä elinkeino, kuten metsätalous on
siellä.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon viitaten juuri tarkoitin
tätä, että hakkuita pitää ylläpitää siinä laajuudessa,
että siellä toimiva teollisuus voi jatkaa ja että varmistetaan myöskin
se, että sitten kun näistä mittavista
investoinneista ja uudistusaloista saadaan puuta, on siellä myös
teollisuutta olemassa, joka sitä sitten käyttää.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Nythän on voimassa laki, jotta nämä kahlekuninkaat,
jotka häiritsevät näitä laillisia
hakkuita, voidaan poistaa. Onko tämä laki nyt
toiminut hyvin? Onko siellä ollut häiriöitä sillä tavalla,
vai vaatiiko se vielä tiukennusta?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Minun tietääkseni laki on
toiminut ja viime aikoina ongelmia ei ole ollut.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! On tietysti luonnollista ja oikein, että ollaan
huolestuneita tiettyjen kasvilajien häipymisestä,
mutta kyllä tämän asian toinen, tärkeämpi
puoli on se, toimiiko Suomessa metsätalous, niin kuin täällä on
muutamissa puheissa kerrottu ja puhuttu. Nyt on puhuttu vain Metsähallituksen
omistamista maista, mutta aivan oleellinen osa on sitten yksityisten
omistamat metsäalueet. Miten on varauduttu sitten sillä sektorilla
niin, että esimerkiksi metsäkeskusten asianomaista
sektoria varten tarvitsemat rahat ovat riittävän
suuret, jotta siellä organisaatio toimii ja puuhuolto pelaa?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä eduskunnan
käsittelyssä on uusi Kemera-lainsäädäntö,
ja kansallinen metsäneuvosto on hiljattain käsitellyt
kansallisen metsäohjelman uudistusta, tehnyt yksimielisen
päätöksen koskien metsätalouden
tulevaisuuskatsausta, joka lähtee siitä, että olisi
hyvin perusteltua se, että metsätalouteen satsausta
lisättäisiin nykyisestä noin 60 miljoonan
euron vuositasosta parikymmentä miljoonaa euroa. Tällä tavalla
turvattaisiin se, että metsäpuun tuotantoa voitaisiin
kasvattaa reilut 10 miljoonaa kuutiometriä jatkossa, mikä muun
muassa ilmastopoliittisista syistä olisi hyvin perusteltua.