Arvoisa puhemies! Tuloerojen kasvun vastainen taistelu, köyhyyden vastainen taistelu on taistelua tasa-arvon puolesta. Myös koulutuksen tasa-arvon puolesta työtä tekeminen on äärimäisen tärkeätä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Suomalainen peruskoulu on saanut erinomaisia tuloksia kansainvälisissä tutkimuksissa. Se on tärkeimpiä ellei tärkein tasa-arvoittava tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ongelmia toki on ollut. Luokat ovat liian suuria, tukiopetusta ei saa riittävästi, ja kouluviihtyisyys on ollut heikolla tasolla.

Te, ministeri Virkkunen, olette ajanut eteenpäin peruskoulun tuntijakouudistusta. Te yrititte romuttaa tämän kansainvälisesti huomiota saaneen tasa-arvoisen peruskoulun lisäämällä epätasa-arvoista valinnaisuutta. Te ette puolustanut kouluviihtyisyyttä parantamalla taide- ja taitoaineiden opetusta kouluissa. Vasta tulleen tiedon mukaan tämä teidän esityksenne on kaatunut, mikä on hyvä asia koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. (Puhemies: Minuutti!)

Miten kommentoitte tätä, että teidän yrityksenne heikentää peruskoulua kariutui?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Pidän luonnollisesti sitä hyvin valitettavana, että tuo uudistus kariutui. Toisin kuin ed. Arhinmäki väitti, tuo esitys piti sisällään nimenomaan paljon perusopetuksen tasa-arvoa edistäviä elementtejä, joita olivat muun muassa se, että minimituntimäärää olisi nostettu. Tällä hetkellähän lasten välillä on erittäin suuria eroja koulusta ja kunnasta riippuen, paljonko kunta antaa opetusta, jopa 500 tuntia perusopetuksen aikana. Tuota eroa olisi kurottu umpeen. Samoin olisi lisätty lasten tasa-arvoisia mahdollisuuksia valita kieliopintoja. Tällä hetkellä jopa puolet kunnista ei tarjoa vapaaehtoisia kieliopintoja lainkaan. Pääosa kunnista ei tarjoa mitään muuta vaihtoehtoa kuin englantia pitkäksi kieleksi. Pidän muun muassa näitä erittäin tärkeinä kysymyksinä koulutuksellisen tasa-arvon kannalta.

Myös lasten hyvinvointia olisi edistänyt se, että liikuntatuntien määrää olisi kyetty lisäämään ja samalla lisäämään myös taito- ja taideaineiden asemaa, koska sillä on erittäin suuri merkitys lasten hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden kannalta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen koulutuksellisen tasa-arvon käsitys kyllä eroaa selvästi enemmistön eduskunnassakin ja Suomen kansasta näkemyksestä.

Mutta valitettavasti te olette onnistunut, ministeri Virkkunen, ajamaan täällä läpi jo yhden koulutuksellista tasa-arvoa heikentävän lain, jota vasemmisto vastusti, nimittäin yliopistolain uudistamisen. Me totesimme silloin, kun lakia oltiin tekemässä, että se tulee heikentämään työntekijöiden asemaa, lisäämään ulkopuolisten yritysten valtaa yliopistoissa ja avaamaan mahdollisuuden lukukausimaksuille. Te kokoomuslaisena opetusministerinä, ministeri Virkkunen, kehuitte yliopistolakia parhaaksi, mitä yliopistoille tapahtuu niiden perustamisen jälkeen, ja tukea saitte keskustalta, vihreiltä ja Rkp:ltä. Nyt Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton viime viikolla julkistaman tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes yliopistojen työntekijä on sitä mieltä, että uudistus oli onnistunut. Selvästi yli puolet pitää sitä epäonnistuneena. Nyt kysynkin teiltä, ministeri Virkkunen:

Miten kommentoitte tämän tutkimuksen tulosta? Myönnättekö, että hallitus epäonnistui pahoin yliopistolakiuudistuksessa?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Yliopistolaki ei suinkaan ole heikentänyt koulutuksellista tasa-arvoa. Juuri muutama viikko sitten kanadalainen tutkimuslaitos arvioi maailmanlaajuisesti nuorten mahdollisuuksia päästä korkeakoulutukseen eri maissa, ja Suomi todettiin tässä maailman tasa-arvoisimmaksi maaksi. Meillä suomalaisilla on mahdollisuus omasta syntyperästä, varallisuudesta, asuinpaikasta riippumatta kouluttautua niin pitkälle kuin haluja on. Se johtuu siitä, että meillä opiskelu on maksutonta ja kaikille on mahdollista saada opintososiaalisia etuja. (Ed. Arhinmäki: Miten ne tutkimustulokset?)

Sen sijaan nuo tulokset, joihin ed. Arhinmäki viittasi yliopistojen henkilöstön osalta, ovat erittäin huolestuttavia. Sinänsähän henkilöstö totesi, että yliopistolaki ei sinänsä ole se ongelma, vaan lain toimeenpano yliopistoissa. Tämä vuosi on ollut erittäin suurta muutoksien aikaa kaikille yliopistoille, ja on tärkeää, että ne kiinnittävät vakavasti huomiota omaan johtamiseensa ja siihen, että nyt yliopistot ovat itse työnantajia. On tärkeää ottaa myös henkilöstöhallinnossa sellainen ote, että siellä henkilöstöä kuullaan ja annetaan riittävästi tietoa (Puhemies: Minuutti!) näiden kaikkien muutosten keskellä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen, todella yritätte kehua kaatunutta tuntijakouudistusta sillä, että se olisi parantanut taito- ja taideaineiden asemaa. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että se valinnaisuus, jonka lisäämiseen te vetoatte, olisi jäänyt näennäiseksi. Jotta esimerkiksi käsityö, tekninen työ, taide- ja taitoaineet olisivat voineet toteutua, (Ed. Nordman: Ja liikunta!) olisi tarvittu tosi suuria kouluja, jotta olisi voitu muodostaa opettajille sellaisia kokonaisuuksia, että tätä alaa olisi pystytty opettamaan. Se olisi ollut näennäistä, se valinnaisuuden lisääminen.

Miten te voitte perustella vastoin kaikkien asiantuntijoiden käsitystä, että taide- ja taitoaineiden osuus olisi vahvistunut ja esimerkiksi käsityö ja tekninen työ olisivat vahvistuneet?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäen ja ed. Uotilan puheenvuoroissa tulee juuri oivallisesti esiin se, kuinka eri tavalla valinnaisuudesta ajatellaan. Toisaalta ed. Arhinmäki kritisoi sitä, että valinnaisuutta olisi tuotu liikaa, ja ed. Uotila taas esittää, että tämä olisi ollut näennäisvalinnaisuutta, sitä ei olisikaan ollut tarpeeksi.

Mutta sinänsä se hallituksen ehdotus, jota hallitus olisi käsitellyt, jonka itse olin rakentanut, luonnollisesti muotoutui työryhmän työstä ja siitä tulleen lausuntokierroksen palautteen pohjalta sekä eri hallitusryhmien näkemyksistä. Muun muassa juuri tuo suuri valinnaisuuden varaan jättäminen taito- ja taideaineiden kesken oli se, joka huolestutti alan opettajia, ja tämän osalta esityksessä oli kyllä muutos, eli enemmän oli kaikille yhteistä taito- ja taideaineosuutta.

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu jatkuvasti. Teknologiakehitys on valtaisaa, ja meidän peruskoulumme laatu ei ole suinkaan itsestään selvää, vaan sitä tulee kehittää jatkuvasti, koska tämän päivän 7-vuotias on vielä työelämässä 2060-luvulla ja peruskoulun pitää tuottaa sitä tulevaisuuden osaamista nyt jo tänä päivänä. Oli huono asia, että tämä tuntijakouudistus näin kaatui, ja olisinkin kysynyt ministeri Virkkuselta, miten tästä nyt eteenpäin, miten voidaan uuden ajan kansalaisen taitoja nyt opettaa, miten käy maamme kilpailukyvyn. Peruskoulu on se tärkeä vaihe, joka luo perustan sille, mitä voidaan opettaa toisella asteella ja mitä voidaan opettaa sitten korkeakouluasteella. Tämä koko koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka osat vaikuttavat toinen toisiinsa.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Uskon, että itse asiassa kaikki tässä salissa ehkä jopa ovat samaa mieltä siitä, että perusopetus on suomalaisen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kivijalka. Siellä lasten on tärkeä saada asuinpaikasta riippumatta ne tiedot ja taidot, jotka ovat tarpeellisia tulevaisuuden jatko-opinnoille ja työelämässä menestymiselle ja oman elämän rakentamiselle.

Yhtä tärkeää kuin se, että perusopetuksessa opitaan tulevaisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot, on mielestäni se, että peruskoulu tuottaa kaikille hyvän itsetunnon, kannustaa käyttämään omia kykyjään ja ennen kaikkea tuo sellaisen oppimisen ilon ja motivaation, joka kantaa sinne jatko-opintoihin ja läpi elämän.

On totta, että meillä on paljon myös uudistettavaa opetuksessa. Se oli sinänsä myös tämän muutama viikko sitten julkistetun Pisa-tutkimuksen tutkijoiden johtopäätös Suomessa. Heidän johtopäätöksensähän oli se, että rohkeutta perusopetuksen uudistamiseen. (Ed. Zyskowicz: Kepu on paniikissa!) On tärkeää suunnata tulevaisuuteen katsetta ja arvioida, minkä tyyppisiä tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Harmittaa suuresti, että tuntijakouudistus kaadetaan, ja ajattelen nyt hyötyliikuntaa. Varsin laajasti on nyt ymmärretty, että pitää tukea lisää liikuntaa ja nimenomaan kouluissa ikärakennetta ajatellen, terveyseroja ajatellen ja työelämän vaatimuksia tulevaisuudessa. On varsin suurista arvoista kyse, ja on nyt yritettävä edelleen päästä parempaan, terveellisempään ratkaisuun, mitä koululiikuntaan tulee, ja nopeastikin.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että viime vuosina on tehty hyvin paljon työtä sen eteen, että voitaisiin lisätä koulupäivään lasten liikuntaa kaiken kaikkiaan, ja tässä tärkeässä roolissa ovat muun muassa välitunnit. Lapset ovat välitunnilla viisi tuntia viikossa eli pitempään kuin millään yksittäisellä oppitunnilla. On tärkeää, että koulujen pihoja uudistettaisiin niin, että ne mahdollistaisivat liikkumisen välitunnilla, pelaamisen, leikkimisen, ja myös koulumatka suunniteltaisiin niin turvalliseksi, että lapset voisivat muutaman kilometrin matkan liikkua pyörällä tai jalan eikä vanhempien pitäisi sen vuoksi tuoda autolla lapsia kouluun, että katsotaan, että matka on niin vaarallinen.

Mutta tärkeässä roolissa on ilman muuta koulujen kerhotoiminta myös, joka on käynnistetty tällä hallituskaudella uudelleen. Mutta näistä huolimatta olen ed. Nordmanin kanssa samaa mieltä, että olisi tärkeää myös näitä varsinaisia liikuntatunteja lisätä. Niitähän on viime vuosikymmenillä vähennetty, ja kuitenkin samaan aikaan myös arkiliikunta on vähentynyt, ja tällä on erittäin iso kansanterveydellinen merkitys. Tiedämme, että nuorena opittu liikuntatottumus säilyy parhaiten läpi elämän.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän on aika vaikea ajatella sillä tavalla, että se lisäisi tasa-arvoa, jos alakoulusta laitettaisiin nuoret uraputkeen. Siis aika vaikea on ajatella reipasta valinnaisuuden lisäämistä jo alakoulussa, edelleen jatkuen yläkoulussa, mitä te tässä esititte. Kyllä keskustan näkemyksen mukaan heikoimpia on pakko koulussa puolustaa. Me olimme rakentamassa tasa-arvoista ja tasavertaista peruskoulua, eikä meidän hallituskaudellamme voi lähteä sellaista järjestelmää purkamaan. Kyllä se vain yksinkertaisesti on näin. Edelleen sitten on myöskin niin, että jos tekee uudistuksia, niin niihin täytyy olla rahoitus. Tässä uudistuksessa tällaista rahoitusta ei ollut pystytty osoittamaan. Se oli myöskin meille ylitsepääsemätön este.

Mutta meillä on, ministeri, halu taito- ja taideaineita lisätä. Se on kirjattu myöskin hallitusohjelmaan, nimenomaan tämä kohta. Nyt kysynkin: Voisitteko asetuksella muuttaa ja viedä tätä asiaa eteenpäin, koska se on meidän tahtotilamme ja vilpitön toiveemme?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Sinänsä ed. Puumalan käsitys siitä, että hallitus olisi viemässä lapsia uraputkeen alakoulussa, ei pidä paikkansa. Tuossa esityksessä, jonka olin valmistellut, olisi valinnaisuutta lisätty neljällä vuosiviikkotunnilla eli käytännössä yksi tunti lisää neljänä kouluvuonna. En näe, että se olisi ollut radikaali muutos, vaan se olisi ollut nimenomaan koulujen itsensäkin toivoma muutos. (Ed. Zyskowicz: Se oli kepulle liikaa!) Nyt nähdään, että tällä hetkellä tuota liikkumavaraa on liian vähän.

Sinänsä on tarpeellista, että jonkin verran on myös siellä koulutasolla tätä liikkumavaraa, että muun muassa musiikkiluokkia ja tämän tyyppisiä painotuksia voidaan toteuttaa, joita pidetään hyvin tärkeinä ja arvostetaan. Sinänsä en pidä perusteltuna sitä, että pelkästään taito- ja taideaineiden osiolta tehtäisiin muutoksia, koska aina näiden tuntimäärän lisääminen joka tapauksessa vaikuttaa kaikkiin muihin oppiaineisiin vähentävästi, eli se vaikuttaa koko tuntijakokehikkoon, ja ellemme nosta minimituntimäärää, niin liikkumavaraa ei myöskään kovin paljon tuolla tuntijakotaulukon sisällä ole.

Näitä uudistuksia on syytä tehdä hyvin pitkäjänteisesti, (Puhemies: Minuutti!) koska tämä käynnistää myös luonnollisesti pitkän suunnittelutyön kunnissa, ja sen johdosta on tärkeää, että tehdään kerralla sitten sellainen uudistus, jonka varassa voidaan 2020-luvulle saakka mennä.

Arvoisa puhemies! Tuntijakouudistus ei todellakaan ole saanut hyväksyntää oikein millään taholla, vaan muun muassa kaikki opetusalan asiantuntijat ja muutkin tahot ovat jättäneet esitykseen eriävät lausunnot. Uudistus tällaisena tulisi todellakin jakamaan kuntia ja lapsia eriarvoiseen asemaan, koska kunnilla on hyvin erilaiset tilanteet pystyä järjestämään opetus näin suuren valinnaisuuden kanssa. Te olette myös valmis valinnaisuutta lisäämään yhteisten perusopintojen vähentämisellä muun muassa äidinkielestä, vaikka juuri olemme saaneet tiedon, että suomalaiset ovat tippuneet äidinkielessä, lukutaidossa, Pisa-tutkimuksessa.

Oletteko edelleen todella tämän esityksen takana ja valmis tuhoamaan suomalaisen perusopetuksen tällä esityksellä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Työryhmän, johon ed. Peltonen itse kuului, kesällä valmistelema raportti todella sai lausuntokierroksella paljon myös kritiikkiä, ja tuo lausuntokierroksen palaute oli luonnollisesti huomioon otettu ja sen pohjalta muokattu esitystä. Muun muassa äidinkielen tunteja ei ollut vähennetty tuossa esityksessä.

Sen sijaan tuo, mitä ed. Peltonen esittää, että tämä olisi ajanut kunnat eriarvoiseen asemaan, koska niillä ei ole samanlaista mahdollisuutta tarjota lapsille opetusta, mielestäni ei ole oikea tapa lähestyä perusopetusta. Itse pidän hyvin tärkeänä sitä, että lapsilla asuinpaikasta riippumatta on mahdollisuus saada tasa-arvoinen, hyvälaatuinen perusopetus ja että lapset ja vanhemmat voivat luottaa siihen, että omasta lähikoulusta saa maailman parasta opetusta. Tämän varaan haluan suomalaista perusopetusta myös jatkossa rakentaa.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän keskusliitto ajaa lukukausimaksuja yliopistoihin. Teknologiateollisuus esittää yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen määrän puolittamista. Elinkeinoelämä on se, joka pyörittää kokoomuksen ja opetusministeri Virkkusen koulutuspolitiikkaa.

Tämä peruskoulun tuntijakoesitys olisi merkinnyt muun muassa piilotasokurssien tuomista peruskouluun, sitä, että kaikki koululaiset eivät olisi enää yhtenäisessä, yhtäläisessä peruskoulussa, samoissa luokissa opiskelleet, vaan heidät olisi varhaisessa vaiheessa jaettu taustan perusteella hyviin ja huonoihin oppilaisiin. Kun te sanoitte, että tämä olisi tuonut lisää tasa-arvoa, niin ketkä ovat, ministeri Virkkunen, ne tahot, jotka vastustavat koulutuksellista tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa? Ketkä tämän kaatoivat? Kumpi on teille tärkeämpää: oppilaiden tasa-arvo vai Elinkeinoelämän keskusliiton näkemykset koulutuspolitiikasta?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Jo tässä keskustelussa on käynyt esiin se, että täälläkin henkilöillä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä on koulutuksellinen tasa-arvo. Te muun muassa vetositte siihen, että kaikkien pitäisi opiskella yhtenäisessä luokassa, samoissa ryhmissä koko perusopetuksen ajan, kun taas ed. Uotila esitti, että pitäisi olla mahdollisuutta enemmän myös valita mieleisiään aineita. Itse pidän hyvänä sitä, että kaikilla on tietty perustaso, tietyt tiedot ja taidot, oppiaineet, joita opiskellaan, mutta sen lisäksi on hyvä, että voi myös oman mielenkiintonsa mukaan jonkin verran valita varsinkin yläkouluvaiheessa niitä aineita, joihin erityisesti haluaa paneutua ja keskittyä.

Meillä Suomessa lähdetään siitä, että jokaiselle on tarjottava omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaista opetusta. Itse katson, että jokaisella lapsella on tiettyjä vahvuuksia, joissa on opettajan pystyttävä häntä kannustamaan eteenpäin ja rohkaisemaan eteenpäin, antamaan vaativampia tehtäviä, mutta kaikilla, myös lahjakkailla oppilailla on niitä puolia, joissa on enemmän tuen tarvetta, ja tässä opettajan rooli on erittäin tärkeä, että pystyy tunnistamaan, (Puhemies: Minuutti!) antamaan tukea ja rohkaisemaan oikeassa vaiheessa. Tämän johdosta on hyvin tärkeätä, että opetusryhmät eivät ole liian suuria vaan että opettajalla on riittävästi aikaa kaikille oppilaille, ja tätähän hallitus on erityisrahoituksella ollut varmistamassa viime vuosien aikana ja tulee jatkamaan myös ensi vuonna.